Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Haluatko saunaasi uusia tuulia? Saunologia tarjoaa yhdelle pk-seudun sisäsaunan omistajalle mahdollisuuden kokeilla Saunumin kiertoilmasaunaratkaisua, joka kirjaimellisesti mullistaa saunan sisäilman. Tämä voi vaikuttaa saunomismukavuuteen radikaalisti, tai näin ainakin monet käyttäjät ovat väittäneet. Nyt on sinulla mahdollisuus ottaa tästä selvää oman kotisi "testisaunassa"!
Kokeiluun sisältyy 1-2 kk mittainen jakso ennen joulua 2022, jolloin saat Saunum-laitteen saunaasi (Base-laite tai Primary kiuas). Saunologia haastattelee sinut sekä ennen että jälkeen kokeilun (max. 1h).
Kokeilun jälkeen sinulla on mahdollisuus lunastaa laite tai koko sähkökiuaslaitteisto -50% hintaan (jäännöshinta 500-900€ mallista riippuen) etkä maksa asennuksesta.
Löylyverho on saunan oviaukon osittain peittävä kangas, jonka tarkoitus on estää lämmön ja löylyn karkaaminen löylyhuoneesta. Toimiiko idea oikeasti, onko tässä ratkaisu saunojen energiakriisiin? Lähdin kokeilemaan löylyverhoa käytännössä ja yllätyin iloisesti.
Saunan oven avaaminen väärällä hetkellä koettelee saunojan hermoja. Vanhojen laskelmien (Vikholm, 1979. Sauna-lehti) mukaan jopa 20 % saunan energian hukasta tapahtuu saunan ovea avattaessa. Mitä jos löylyn karkaamisesta ei tarvitsisikaan välittää?
Savusaunapiireissä arvostetaan eheää löylytaskua, johon SakariPälsin saneleman löylyn lain laajan tulkinnan mukaisesti kuuluu sekä lauteiden että oviaukon oikea asema kiuaskivien yläreunaan nähden. Koska ovea on usein vaikea saada kiukaan alapuolelle, on asiaa paikattu Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan onnistuneesti ns. löylyverholla, joka on vilahtanut aiemmin kirjassani ja Markku Tuomilehdon savusaunasta kertoneessa artikkelissa.
Löylytaskun eheyttä on käytön aikana parannettu oven eteen ripustetulla räsymatolla. Se madaltaa oviaukon ilmanvaihtovaikutusta.
Päätin itsekin kokeilla löylyverhoa, vaikka en ole pälsiläisittäin ollutkaan huolestunut löylytaskun jatkuvasta eheydestä. Olenhan aiemmin Saunologiassa yrittänyt ratkaista heikosti kiinni pysyvän oven ongelmaa, mutta tämänkin jälkeen, erityisesti lasten kanssa saunoessa, on tullut hetkiä, jolloin saunan ovi on väärään aikaan auki.
Löylyverhon mitoitus
Löylyverhoa ei voi ostaa kaupasta, vaan se täytyy itse toteuttaa käyttöpaikan mukaan. Perusidea on, että verhon alareunan pitäisi ulottua kiuaskivien yläreunan alapuolelle. Tällä tavoin ovesta pitäisi voida käydä milloin vain (verhon alitse) löylyjä hukkaamatta.
Verhon on hyvä olla ainakin 50 – 80 mm leveämpi kuin oviaukko. Kun se sijoitetaan oviaukon keskelle, kuuma ilma muuten työntämään sen kohti oviaukkoa, mutta riittävän leveänä se pitää silti aukon kiinni käytön aikana.
Jos teet verhon pellava- tai pellavasekoitekankaasta, pese kangas ennen ompelua niin ei tule yllätyksenä mikäli verho kutistuu esim. 10%.
Löylyverho oviaukossa pukuhuoneesta katsottuna. Verho roikkuu rauhallisesti alaspäin, kun sauna ei ole lämmin
Päätin itse aloittaa verhoilun mittaamalla oviaukon ja yläkarmin sekä kivitilan yläreunan etäisyyden. Näillä mitoilla suuntasin sitten Eurokankaan myymälään ja etsiskelin +ulkonäköperusteisesti sopivan väristä kangasta. Mitään varsinaista purjekangasta en hakenut, toisaalta mitään ohutta harsoakaan ei ollut tarkoitus ostaa. Päädyin beigen väriseen täyspellavaan.
Löylyverhon kiinnitys
Verho sijoitetaan ulospäin löylyhuoneesta avautuvan oven kuumemman puolen aukon eteen. Päätin askarrella tilapäisen verhotangon suoraan raakapuusta, tai ns. pyörölistasta, halkaisijaltaan 35 mm. Valmis tanko kannattajineen olisi ollut helpompi vaihtoehto, sillä suurin vaiva on saada verho paikoilleen. Voi olla, että korvaan tangon vielä tulevaisuudessa, sillä itse rakentaminen ei tuottanut juuri minkäänlaista lisäarvoa. Nykyinen näkymätön kiinnitys perustuu kahteen tankoon porattuun reikään ja niihin osuviin yläkarmiin upotettuun ruuviin.
Verhon kiinnitys onnistui kuitenkin riittävän hyvin, jotta pääsin syksystä 2021 alkaen kokeilemaan onko siitä iloa.
Minimalistinen verhonripustus.
Testin oletukset
Hypoteesina on, että mikäli verho toimii, pitäisi tapahtua kaksi asiaa. Ensinnäkin löylyjen keston ja voimakkuuden löylyhuoneessa pitäisi muuttua. Toisekseen ilmankosteuden pukuhuoneessa pitäisi nousta verhoa käytettäessä vähemmän kuin ilman verhoa mikäli ovi on auki.
Kolmas mahdollinen lopputulos on se, ettei oven avaamisella ei ole merkitystä löylyille ja verho on tarpeeton. Tämä voisi olla tilanne, mikäli oviaukko ei puhkaisisi löylytaskua.
Verho voi normaali tilassa lepäillä selvästi karmin reunan ulkopuolella, kun sauna lämpiää, se painuu kiinni karmia.
Löylyverho testissä: koeolosuhteet
Tutkin pariin otteeseen kuinka verho toimii sekä subjektiivisesti että mittaamalla. Kummassakin tapauksissa vertasin tilannetta, jossa verho on tai ei ole oviaukossa silloin kun löylyä luodaan. Kiukaan lämpötila ja löylyhuoneen olosuhteet ennen löylyttelyä pyrittiin vakioimaan.
Testailu tapahtui Suvikallion saunassa, jossa on kaksi huonetta, pukuhuone ja löylyhuone. Kiuasta lämmitetään pukuhuoneesta. Löylyhuoneen sisäkorkeus on 245 cm ja oviaukon yläreuna 205 cm, jolloin aukko on noin 110 cm kiukaan yläpuolella. Merkittävä asia testin kannalta on, että sauna lämpiää jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla, jota lämmitetään pukuhuoneesta. Tämän seurauksena pukuhuoneessa on jatkuva alipaine mikä imee ilmaa löylyhuoneesta pukuhuoneeseen ovea raotettaessa tehostaen lämmönhukkaa.
Alkuperäinen suunnitelma: pääpiirustus
Testisyklissä löylyhuoneessa pidettiin kaikki luukut kiinni 4 minuuttia ennen kuin kiukaalle luotiin sekunnin aikana 2 dl vettä samankaltaisella nopealla kaadolla. Tämän jälkeen testitilanne käynnistyi minuutin mittajaksoksi.
Testissä verho oli näiden huoneiden välisessä ovessa, ikkunat ja ulko-ovi pidettiin kiinni minuutin mittausjaksolla löylyn heiton jälkeen. Ovi suljettiin minuutin jälkeen ja pukuhuone tuuletettiin oven ja ikkunan kautta ennen seuraava koetta.
Subjektiivinen arviointi tapahtui lauteilta käsin, mittaaminen käytännössä yhdestä pisteestä lauteiden kaidetasolta (n. 90 cm jalkalauteelta) käyttäen kerran kahdessa sekunnissa tietoa lähettävää langatonta mittalaitetta (RuuviTag bluetooth-mittalaite) ja tarkoitukseen räätälöityä ohjelmistoa Raspberry Pi Linux -tietokoneella.
Tuloksia
Mittaukset paljastivat myös lauteilta tehdyn havainnon siitä, että verho palvelee tarkoitustaan varsin hyvin. Verho ei estä täysin löylyn siirtymistä pukuhuoneeseen, mutta jos verrataan tilannetta ilman verhoa, verhon kanssa ja ovi kiinni, niin verhon käytön aikana tapahtuva ilmankosteuden nousu pukuhuoneessa muistuttaa enemmän tilannetta ovi kiinni kuin ovi auki.
Kuvaaja löylyverhotestin tuloksista. Kuvassa on esitetty neljä löylynheittotapausta ja niiden vaikutus erityisesti pukuhuoneen ilmankosteudelle.
Aineiston perusteella on ilmeistä, että oven avaaminen vaikuttaa kosteuden ja sitä kautta lämpöenergian siirtymiseen myös silloin kun löylyä ei ole juuri heitetty.
Silmämääräisesti on myös selvää, että oven auki pitäminen tuo pukuhuoneeseen merkittävästi lisää kosteutta ja esimerkiksi ikkunat huurustuivat vaikka pukuhuoneen lämpötila oli lähes 30 astetta. Lämpötilaero löylyhuoneen ja pukuhuoneen välillä oli keskimäärin 40 astetta.
Mittauksissa paljastui löylyjen arvaamattomuus ja tarve vakioida kiukaan lämpötila. Lämpötila nimittäin vaikuttaa mitattavasti siihen, miten nopeasti vesi höyrystyy kiukaalta ja näin ollen myös siihen miten löyly ylipäänsä etenee, verhoista riippumatta.
Toinen yllätys koski sitä, että ilman löylyverhoa kosteutta siirtyy löylyhuoneesta huomattavasti muihin tiloihin myös silloin, kun löylyä ei enää subjektiivisesti ottaen ole löylyhuoneessa. Subjektiivinen kokemus selvästikin sopeutuu saunan kosteustilan muutoksiin suhteellisen nopeasti siinä missä mittausten mukaan saunan suhteellinen kosteus nousee jatkuvasti hieman korkeammalla jokaisen löylykierroksen jälkeen, vaikka tilaa on aktiivisesti tuuletettu.
Ensimmäisessä ovi kiinni tilanteessa datasta näkyy erikoinen piikki kosteudessa oven ollessa kiinni. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin ovi ei ole täysin tiivis ja kosteutta tulee karmin ja oven raosta. Toisekseen inhimillinen tekijä eli saunologi oleskeli poistui saunasta minuutin jälkeen ja raotti ovea (ilman verhoa), jolloin kosteutta tuli viiveellä pukuhuoneeseen.
Tärkeää on huomata, että ovesta käyminen ilman verhoa löylyjen jälkeen tuotti selvästi erilaisen vasteen kuin "verho oviaukon edessä" tilanteessa.
Tässä vähemmän onnistuneessa kuvassa on tavoiteltu esimerkkiä, miten verho toimii kun löylyhuoneessa on kuuma. Verho taipuu voimakkaasti kohti oviaukkoa, mutta kuumin ilma ei pääse kuitenkaan suoraan pukuhuoneeseen.
Johtopäätökset ja suositukset
Kun energian kulutus on joutunut nyt syksyllä 2022 ennen näkemättömään syyniin, on saunasta jo alettu jo etsimään säästökohteita. Eräs yksinkertainen tapa on vähentää nykyisten saunojen energian kulutusta käytön aikana.
Löylyverho vaikuttaa energiatietoiseen aikaan kaikille sopivalle keksinnölle, joka ei itsessään tuo iso ympäristökuormaa tai remonttia. Kiinnitystä lukuun ottamatta verho ja tanko voi olla orgaanista materiaalia. Se voi syntyä myös täysin kierrätysmateriaaleista.
Erityinen kohderyhmä verholle ovat lapsiperheet, joiden saunassa ovi heiluu tavallista tiheämpään. Energian säästymisen lisäksi verho parantaa yksityisyyttä, tosin vastavuoroisesti aikuinen joutuu kumartelemaan sen alta tai nostamaan sitä sivuun.
Japanilainen oviverho (noren) on yksi mahdollinen ratkaisu, mikäli haluat kokeilla vastaavaa. Japanissa oviaukoissa oven sijaan käytettävä verho kiinnitetään yleensä karmin väliin. Saunassa verhon on hyvä olla aukkoa leveämpi, etteivät pielet avaudu viereiseen huonetilaan.
Omaan saunaani verho on jäänyt toistaiseksi, ainakin niin pitkään, kun lapset ovat pieniä ja meinaavat karata löylyistä väärään aikaan.
Kiinnostaako löylyverho, muttet jaksaisi askarrella itse? Laita viesti alla olevalla lomakkeella ja katsotaan saadaanko se Saunologian verkkokauppaan!
Kiuaskivien tarkastaminen ja vaihtaminen tarvittaessa on osa normaalia kiukaan kausihuoltoa. Mitä tapahtuu jos kivien vaihtamisen laiminlyö? Ilta-Sanomissa on vuosien varrella siteerattu saunologin lausuntoa klikkihakuisesti, mutta miten kalliiksi saamattomuus kiuashuollossa voi oikeasti tulla?
Miksi kiviä pitää vaihtaa?
Kivien toistuva lämmittäminen ja erityisesti löylyvesi saavat miljoonia vuosia kasassa pysyneen kiven hajoamaan. Saunologian tekemien ja julkaisemien tutkimusten mukaan mikään kiuaskivituote ei ole ikuinen. Niin luonnon kivet kuin keraamisetkin kiuaskivet lopulta hajoavat.
Kun kiuasta lämmitetään, kivet elävät jatkuvasti, vaihtaen hieman paikkansa. Muutos on sitä selvempi mitä pidempään kivet ovat paikallaan olleet. Tämän näkee selkeästi alla olevasta videosta, jossa jatkuvasti testikäytössä olevan kiukaan ladonta romahtaa parissa viikossa ja pintakivet menevät täysin muussiksi.
Mitä kiven hajotessa tapahtuu?
Erilaiset kivet reagoivat kiuasrasitukseen eri tavoin. Hajoamistuotteita on esitelty Saunologian Kiuaskiviprotokollan ja sen tulosten yhteydessä tarkemmin, mutta tiivistettynä tärkeimmät erot ovat siinä, miten pieneksi muruksi kivi muuttuu ja miten nopeasti.
Dolomiitti on muuttunut huokoiseksi ja hauraaksi, mutta on edelleen pääasiassa kasassa.
Esimerkiksi ”valkoinen kiuaskivi” dolomiitti vanhenee omituisesti muuttuen jauhomaiseksi palloksi, jonka hajottua se levittää kivipölyä sinne tänne. Tavallisin kivi oliviinidiabaasi halkeilee ensin kohtuullisen kokoisiin murikoihin, mutta jatkaa sitten rapautumista yhä pienempiin osiin ja aiheuttaa lopulta paljon siivottavaa.
Suurempi oliviinidiabaasi halkesi suuremmiksi palasiksi.
Asiasta ei ole tieteellisen tarkkaa kuvausta saatavilla. Esimerkiksi sitä, miten paljon pölyä tai eri kokoisia ilmaan nousevia hiukkasia kivistä voi tulla ei valitettavasti tunneta. Lopputulos on kuitenkin se, että lopulta kivestä on jäljellä vain pieniä murusia, mikäli kehitykseen ei puututa.
Kiuaskiviä valmistavan Sauna-Euroxin toimitusjohtaja Vesa Rintala kertoo, että heidän Geologian tutkimuskeskuksella teettämiänsä tutkimusten mukaan, monista ”pölyisistä” saunoista löytyy kiven sijaan vastuksista irronnutta materiaalia. Kivipöly on Rintalan mukaan vaalean harmaata, siinä missä vastusten hilseily tuottaa tummaa pölyä.
Saunologian on tarkoitus tulevaisuudessa selvittää, voiko näistä jompikumpi nostaa löylyhuoneen pienhiukkasmäärää, kuten jotkut lukijani ovat spekuloineet.
Seuraamuksia kivien hajoamisesta
Ikääntyneen, toistaiseksi mahdollisesti vielä ehjän, kiuaskiven tunnistaa usein jo hajun perusteella. Viimeistään löylyn heittäminen tuo esiin epämääräisen tunkkaisen aromin, jota tuoreissa kivissä ei ole. Tämä ei vielä ole iso juttu, mutta kuitenkin varma merkki siitä, että kivihuolto olisi ajankohtaista.
Ensisijainen haitta kivien hajoamisesta on sotku. Löylyvesi huuhtelee kivisilppua kiukaan läpi kohti lattiaa, jonne sopivan pienet hippuset sitten kerääntyvät. Kiukaan rakenteesta riippuen tässä vaiheessa kiuas voi olla jo sisältä varsin sotkuinen.
Sotku kiukaan sisällä haittaa ensin lähinnä kivien vaihtamista ja siivoamista. Perinteiset, sivuilta suljetut sähkökiukaat tuppaavat olemaan haastavia puhdistaa kokonaan.
Lattia testi kiukaan alla, keraamisten kivien kestotesti: Saunologia.fi
Mikäli tilanne menee riittävän pahaksi, voi kivipöly ja -muru uhata koko kiukaan lämmönkiertoa.
Normaalisti kiukaissa ilma kiertää kivitilan läpi. Saunan lämpiäminen heikkenee, mikäli tämä ilmatila on ”tukossa”. Kun lämpö ei siirry ilmaan, lämpenevät kiukaan sisäosat enemmän. Tämä lisää niiden lämpörasitusta. Sähkökiukaassa vastukset voivat alkaa hilseilemään tai huonolla tuurilla sopivasti halkeillut teräväsärmäinen kiven palanen voi aiheuttaa kuuman vastuksen vaurioitumisen. Kiukaissa, joissa on runsaasti vastuksia, vastukset voivat osua toisiinsa, jos tilanne on erityisen huono. Tämä johtaa nopeasti vaurioihin.
Kiuas vastuksineen ei tosin ole ikuinen, mutta jos kiuasta käytetään oikein ja kivet on ladottu siihen oikein, niin sen kestoiän pitäisi olla pidempi kuin kiuaskivien.
Puulämmitteinen kiuas ei ole yhtä suuressa vaarassa hajota, mutta lämpiämisen hidastuminen ja tarpeeton polttopuun kulutus ovat siellä realismia.
Eurot esiin
Jos mietitään saunan omistajalle aiheutuvaa kustannusta, niin sähkönkulutuksen lisääntyminen on nykyisillä energianhinnoilla varmasti ensisijainen huoli.
Jos arvioidaan, että tyypillisen 9 kW kiukaan lämmittäminen kuluttaisi saunomisen aikana 9 kWh sähköä, niin mikäli kivien vaikutus tähän olisi vaikka 10 % tästä tulisi kaksi kertaa viikossa saunottaessa noin 100 kWh kulutusta lisää vuodessa.
Jokaisen on mietittävä oman sähkösopimuksen näkökulmasta tarkoittaako tämä kymmeniä vai satoja euroja. Vuosien varrella tilanne voi pahentua ja lisäkulutus kertaantuu, sen takia kiviä on syytä tarkkailla säännöllisesti.
noin 100 kWh kulutusta lisää vuodessa.
Jos vastukset menevät vaihtokuntoon, laskua tulee lisää. Suomen ehkä yleisimpään kiuasmalliin, 6 kW Harvia Vegaan, kolmen 2 kW vastuksen hintalappu on 150 €. Päälle postikulut ja mahdollisesti sähkömiehen tunnin laskutus vastusten vaihdosta. Kiukaan korjaaminen tulikin yhtäkkiä yhtä kalliiksi kuin uusi kiuas! (n. 250€) Tämä on epäkiitollinen tilanne on seurausta kiukaiden hinnoittelusta, mutta ei kannusta kestävään kulutukseen.
Vaaranpaikka?
Vaikka kiukaat eivät yleensä ole näin halpoja, on vastusten hajoaminen iso kertakustannus. Ei ole tavallista, että kiuas hajoaisi ”kokonaan” tai aiheuttaisi tulipaloa, mutta tätäkin tapahtuu Lähi-Tapiolan julkaisemien tietojen mukaan. Kiuaskivien kunnon vaikutus tulipaloihin on epäselvä, mutta huollon puute varmasti edistää kivistä johtuvia vaaratilanteita.
Kaiken kukkuraksi vastuksen hajoaminen todennäköisesti levittää pölyä ympäri saunaa ja jos tästä huolimatta vahinko jää huomaamatta, saunan lämpiäminen vajaalla vastusmäärällä hidastuu huomattavasti. Kiuasta, jonka jokin vastus ei toimi, ei pitäisi käyttää, vaikka se kiukaasta riippuen voikin olla mahdollista.
Näiden haittojen päälle tulee vielä haitta siitä, että sauna on poissa käytöstä uusien vastusten asennusta odotellessa. Talotarvikkeen verkkokaupassa tuotteiden toimitusaika on 2-4 viikkoa, riippuu täysin sijainnistasi ja kiukaastasi miten nopeasti varaosan tarvittaessa lopulta saa – päivissä vai viikoissa.
Mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos en vaihda kiuaskiviä?
Tiivistettynä vaikutukset ovat seuraavat:
Pahaa hajua
Heikot löylyt
Huono saunan lämpiäminen, näin suurempi energian kulutus
Vaikea kiukaan huolto
Pöly ja kivimuru löylyhuoneessa, erityisesti lattialla
Sähkövastusten hajoaminen
Kiukaan lyhyempi elinikä
Kiuas ei koskaan hajoa välittömästi, mutta säännöllinen kivien tarkastaminen ja huonokuntoisten kiuaskivien vaihtaminen on paras tapaa estää sekä saunakokemusta että kiuasta haittaava heikentyminen.
Sauna-Euroxin Parhaat Löylyt on Saunologian kumppani vuonna 2022 ja tämä artikkeli on toimitettu osana tätä yhteistyötä.
Keskimäärin neljäkymmentä kaksi suomalaista kuolee vuosittain saunan kuumuuteen. Yli puolet kuolemista on tapahtunut päihtyneenä ja alkoholi on ollut myötävaikuttava tekijä kuolemissa. Miehiä kuolee saunassa kaksinkertainen määrä naisiin nähden ja miehistä lähes kaksinkertainen osuus on paistunut kuoliaaksi alkoholimarinoituna. Yli puolet kuolleista on ollut vähintään 70-vuotiaita.
Saunologian syyskausi alkaa oudon synkillä uutisilla. Selvitin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista, moniko suomalainen kuolee tapaturmaisesti saunaan liiallisen kuumuuden vuoksi ja kuinka usein alkoholilla on osuutta asiaan. Tarkasteltavana olivat kuolinsyyt vuodesta 2000 vuoteen 2020.
Inspiraatio asiaan tuli kuunnellessani yhtä, ehkä laadukkainta, kansainvälistä sauna-aiheista Kivia podcastia. Tämän yhdessä jaksossa sarjan sauna-asiantuntija ja podcastin kautta yritystään markkinoiva Alan Jalasjaa mainitsee, että saunassa torkkuminen on hänestä ’ihan fine’. Saunakuolemien näkökulmasta olen eri mieltä.
Miksi saunaan kuollaan?
Tässä käsiteltävissä saunakuolemissa on todennäköisesti kysymys henkilön nukahtamisesta tai sammumisesta saunaan viimeisen kerran. Elimistön ylikuumentuessa kuolema voi seurata monesta syystä, mutta taustatekijänä on saunan lämmön aiheuttama hypertermia. Ei Heinolan saunomiskilpailujen kaltainen radikaali, palovammojen kautta käristyminen vaan hillitympi kuoliaaksi kuivuminen. Tarkka kuolinsyy ei aina selviä.
Näiden saunakuolemien lisäksi voi olla saunaan liittyviä tapaturmaisia tai epäsuorasti saunomiseen liittyviä kuolemia, joita ei tilastoissa kuitenkaan mukaan lueta.
Ikämiehet riskiryhmässä
Vuosina 2000-2020 saunaan kuoli keskimäärin 42 ihmistä vuodessa, alimmillaan 29 ja enimmillään 61. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 36 ihmistä, vuosituhannen toisella 48, kuolemat ovat siis olleet kokonaisuudessaan kasvussa.
Suurin osa saunaan kuolleista on 70-vuotta täyttäneitä miehiä. Tottumattomuuttaan suomalainen ei saunaan siis kuole. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat 70–80 -vuotiaat miehet.
Naisia saunaan menehtyy harvemmin, 267 henkeä kahden vuosikymmenen aikana siinä missä miehiä on kuollut 616 eli yli kaksinkertainen määrä. Ikään suhteutettu riski miehillä on vieläkin korkeampi, sillä yli 70-vuotiaissa naisten osuus väestössä on jo selvästi miehiä suurempi.
Miesten ja naisten suhteelliset osuudet saunakuolemista ja päihtyneiden osuus.
Alkoholi tappaa myös saunassa
Yli 60 % saunakuolemista tapahtuu päihtyneille. Näistä 94 % on alkoholiin käyttöä, loput lääkkeitä ja muita huumausaineita. Erityisesti miehillä alkoholia ja sauna on myrkkyä, sillä 70 % miehistä on kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisina. Naisistakin maistissa on ollut viimeisen kerran 41 % menehtyneistä.
Siinä missä kuolemien kokonaismäärä on kahdessa kymmenessä ollut kasvuvoittoista, päihtyneenä kuolleiden suhteellinen osuus on pienentynyt. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 27, toisella 25 päihtynyttä. Huomioon ottaen 2000-luvun ylös-alas muutokset alkoholinkulutuksessa, ei voi suoraan sanoa selittyykö kehitys nimenomaan juomisen vähentymisellä vai saunatapojen muutoksella.
Pitkä kehityskulku
Tämän selvityksen havainnot ovat hyvin samankaltaisia aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa. Alkaen 70-80 -luvuilta ja viimeiseksi aiheesta 2008 julkaistun, Anu Kenttämiehen ja Kari Karkolan tieteellisen artikkelin kanssa, jossa tarkasteltiin 90-lukua. Miesvaltaisuus ja alkoholin vaikutukset on noteerattu myös näissä tutkimuksissa. Kortelaisen analysoimiin 70-80 -lukujen tilastoihin nähden raportoitujen kuolemien määrä on kuitenkin selkeästi noussut, sillä aiemmin kuolleita oli n. 15 henkeä vuodessa. Tämä nähdään myös Tilastokeskuksen julkaisemassa aikasarjassa, josta kuva alla..
Numerot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, mutta myös vuosikymmenten myötä lisääntynyt yksityisten sähkösaunojen lukumäärä on varmasti myötävaikuttanut asiaan. Toisaalta päihtyneiden osuus on hieman vähentynyt vuosien aikana, eli saunomismahdollisuudet ovat varmasti yhtälössä mukana.
On myös huomattava, että saunomisen suora kuolemanriski on saunomismääriin nähden vähäpätöinen, noin yksi kuolema per sata miljoonaa saunakäyntiä. Saunomiskertoja suomalaisilla on kuitenkin vuodessa yhteensä miljardeja. Saunomisella on muiden tutkimusten mukaan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja sitä ei minimaalisen riskin takia kannata lopettaa, mutta kiinnittää huomiota järkevään saunomiseen.
Älä kuole saunaan:
Älä ota tavaksi ottaa nokosia saunassa, mikäli saunot yksin. Miehille tämä ohjeeksi erityisesti, että jos otat saunakaljat jo ennen saunaa, naisille vaikka olisit selvinpäin. Jos kuitenkin selvinpäin huomaat silloin tällöin nukahtelevasi saunaan, huolehdi, että sähkökiuas sammuu pian (maks. 30 min) saunomisen aloittamisesta tai käytä herätyskelloa tai muuta ajastinta varmistamaan, että vaivu syvään uneen.
Iäkkäämmille ihmisille on erittäin kannatettavaa suosia saunomista kaverin kanssa. Todennäköisesti suurin osa tapaturmaisista kuolemista olisi voitu välttää, mikäli joku olisi ollut reagoimassa vaaratilanteeseen. Toisin kuin sydänkohtaukseen, ylikuumenemiseen ei kuole välittömästi vaan kiukaan voi sammuttaa, ovet ja ikkunat avata ja kutsua apua vaikka yleisestä hätänumerosta.
Kiitos Tilastokeskukselle laadukkaasta julkisesta palvelusta ja Lasse Viinikalle tekstin kommentoinnista.
Uusia kiukaita, etäohjauslaitteita ja kokonaisia julkisia saunoja tulee tarjolle eenmmän kuin Saunologiassa ehditään yksityiskohtaisesti esitellä. Tässä kokoelma kohokohtia noin vuoden ajalta sekä muistutus Asuntomessujen saunakohteista!
Narvilta uusi sähkökiuas ja kylmäaltistussuihku
Saunologian kumppani Narvi tuo myyntiin syksyksi 2022 Avanto-nimisen kylmähoitolaitteen. Laite kytkeytyy tavallisen suihkun jatkoksi ja tarjoaa kylmää kyytiä kotona tai vaikka kuntosalilla ilman isoa allasta. Laitteen hinta tulee olemaan alle tuhat euroa.
Narvi Avanto
Narvi tuo myyntiin myös uuden NS-sarjan sähkökiukaan, joka on eräänlainen puolipilari. Tämä tarkoittaa seinäkiuasta, jossa on verkkokiukaan yläosa. Kiuasta on tarjolla 4,5, 6 ja 9 kW tehoisena (NS 450, NS600 ja NS 900). Hinnat alle 500 euroa.
Etäohjauslaitteiden valikoima kasvaa
Viime vuonna Saunologia esitteli kourallisen etäohjauslaitteita. Etäohjauksen ratkaisut ovat tämän jälkeen lisääntynyt sillä nyt myös kotimainen Mondex ja virolainen Saunum ovat tuoneet etäohjaimen mallistoonsa.
Mondex E2 Wifi -ohjain maksaa alle 500€ ja on käytettävissä ns. E2-kiuasmalliston eli kahdeksan lattia- ja tasokiukaan kanssa. Turvaratkaisuna toimii ovikytkin. Ohjelmistoon sisältyy joitakin uusia ideoita, mutta sen käyttö edellyttää kiinteää IP-osoitetta.
Saunumin Leil -ohjain ohjaa kaikkia Saunumin laitteita. Siihen on valmiiksi ohjelmoitu erilaisia saunaoloja. Kilpailijoista poiketen se on lähtökohtaisesti ns. pilvipohjainen järjestelmä antureineen, mikäli mahdollistaa tulevaisuudessa uusien ominaisuuksien lisääminen ilman laitteiston päivityksiä. Leil ovh. on 670€.
Harvian EOS-kiukaat myös Suomessa
Harvian ostaman saksalaisen EOS:n laitossähkökiukaita saa nyt virallisesti myös Suomessa. Kiukaiden muotoilu poikkeaa totutusta, joten ne saattavat myös piristää tyylitietoisen ja maksukykyisen ihmisen kotisaunaa. Lisätiedot :https://www.eos-sauna.com/fi/.
EOS Mythos sähkökiuas ilman perinteisiä kiviä.
Harvian valtavaan kiuasmallistoon on tullut uusia vähäpäästöisinä markkinoitavia Greenflame-tuotteita. Odotan mielenkiinnolla tuleeko Harvia olemaan ensimmäinen vai viimeinen vapaaehtoisesti KIUAS2-hankkeessa saaduista hiukkaspäästöjen mittaustuloksista julkisesti kertova yritys, nimittäin nykyisten vaatimusten mukaisten päästöjen suhteen Greenflamet eivät ole poikkeuksellisia kiukaita.
Yleisiä saunoja avautuu
Yleisten saunojen uusi aika on koittanut aivan tosissaan. Vuonna 2022 avautuu enemmän julkisia saunoja kuin ehkä koskaan tällä vuosituhannella. Aloitan kuitenkin vuodesta 2021, jolloin avautui pääkaupunkiseudun tietämillä Sipoonkorven perinnesauna, ainutlaatuinen tilaisuus päästä savusaunaan pienessä porukassa, tai vaikka testaamaan Holvisaunaa.
Vuoden 2022 puolella on jo käynnistynytJyväskylän Viilu, seuraava suurkohde on Vaasan saunaravintola Meri. Pienempiäkin kohteita käynnistyy, mm. Taipalsaaren Konstu, Laukaan Peurungan Rantamaailma sekä Eurassa Elorannan sauna. Näin sitä kelpaa UNESCO:n huomioima saunakulttuuria vaalia!
Asuntomessuilla esillä saunarivitalo ja lämmin sauna!
Asuntomessut 2022 Naantalissa 15.7.-14.8.2022 näyttävät jäävän saunologilta käymättä, mutta pari mainintaa messutarjonnasta.
Kiinnostavin kohde paperilla on selvästi uutta ajattelua edustava saunarivitalo kohde 18b. Puulämmitteisiä saunahuoneistoja voi vuokrata tai ostaa ostaa jatkuvan käyttöoikeuden.
Messuilla on rajallinen määrä kiuasvalmistajia näytteilleasettajina. Kiukaita kohteisiin on etupäässä Harvialta, mutta myös Tulikivi ja Narvi ovat edustettuina.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi kaikkia saunan ystäviä varautumaan lyhyeen testilöylyyn Saunumin Suomen osastolla. Se sijaitsee kohteiden 22 ja 23 välissä. Siellä voi itse käydä kokemassa kiertoilmasaunan toiminnan.
Saunologia tarkasti YLE:n uutuussarjassaKasper Strömman ja Suomet saunat viliseviä sauna-aiheisia väitteitä. Tässä saunologisen faktatarkistajan tärkeimmät tarkennukset ja korjaukset.
Sarja on erinomainen katsaus saunomisen kirjoon. Se ansaitsee erityisen kiitoksen laajasta arkistomateriaalin käytöstä kuvitukseen.
Tack på dig Kasper!
Jakso 1
”infrapunasauna” ei ole mikroaaltouuni. Tavallinenkin sauna on suurimmaksi osaksi ”infrapunasauna”, kuten olen toisaalla kirjoittanut. Kiukaattomuus vaikuttaa kuitenkin saunan käyttötapaan. Löylyä on mahdotonta saada ja säteilijöiden teho on sen verran rajallinen, että etäisyyden vaikutus tuntuu selvästi.
Elektromagneettisen säteilyn tyypit aallonpituuden mukaan. Kuvalähde: Wikimedia. Alkuperäinen: NASA, suomentanut Lassi Liikkanen
Jakso 2
Suomessa olevien saunojen määrää ei tunneta. Kaksi usein siteerattua lukua, Sauna-seuran 2010 ja Tilastokeskuksen jatkuvasti tilastoitu eivät kumpikaan ole oikein. 3 miljoonaa on tosin aika lähellä jos miljoonien tarkkuudella mennään.
Suomessa on enemmän autoja kuin saunoja
Savusauna ei aina pala. Savusaunojen palovaarojen keskeisin syy Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan on puutteellinen savunpoisto. Tämä aiheuttaa sisätilojen vaarallisen lämpiämisen. Tästä syystä Löylynkin sauna pääsi kärähtämään (ja satuin olemaan paikalla).
Joskus käy näin. Kuva: Heikki Lyytinen
Jakso 3
Ajatus kotasaunasta esihistoriallisena esikuvana on spekulatiivinen. Toinen usein esitetty skenaario on maakuoppa tai nuotio, joka on verhoiltu nahoin. Katossa ei välttämättä ole reikää, sillä tulisija on voinut sijaita myös katoksen ulkopuolella ja kuumennetut kivet on vain kannettu saunaan sisään löylyä varten. Heti kun aikakone tulee käyttöön niin tämä fakta voidaan tarkistaa.
Sijoituksen suhteen savusaunan sijoittamista rajoitetaan useimmissa rakennusmääräyksissä mutta tavallisen puulämmitteisen saunan voi sijoittaa samalla tavalla kuin muunkin rakennuksen: 8 metrin päähän muista rakennuksista mikäli erityistä palo-osastointia ei ole.
Rakalautalattia Kuva: (C) Hannu Rytky, JKMM arkkitehdit.
Rakolautalattia on hieno, mutta todennäköisesti varsin uusi keksintö. Savusaunat tehtiin useimmiten maapohjaiseksi, ei pilari- eli rossipossipohjalle jota rakolaudan käyttäminen vaatii. Kaupunkisaunoissa käytettiin usein betonia, sen jälkeen kun se oli otettu käyttöön 1800-luvulla.
Jakso 4
Jaksossa puhutaan pariin kertaan patenteista. Myös IKI:llä oli aikanaan mallisuoja, se ei kuitenkaan osoittautunut oikeudessa päteväksi ja samaa tyyliä käyttävät kilpailijat saivat oikeuden päätöksellä valmistaa kiukaita ilman lisenssimaksuja.
Sähkökiukaiden tehokkuus on ilmaistu yksiselitteisesti tyyppikilvessä sähkötehona. Kiukaiden välillä on kyllä eroja esimerkiksi kivien massassa, ilmankierrossa ja sitä kautta löylyhuoneen lämmittämisessä, mutta pohjimmiltaan teho on yksiselitteinen asia ja näkyy suoraan sähkönkulutuksessa.
Jatkuvalämmitteinen puukiuas ei valikoivasti syö happea vaan enemmänkin kuluttaa hyvin suuria määriä ilmaa, joka sisältää happea. Kaikki ilma kuitenkin menee piipusta pihalle ja korvausilman ansiosta happipitoisuus pysyy vakioisena erinomaisesti. Savusaunassa ilmanvaihto täytyy toteuttaa eri tavalla.
Savusaunan lämmittämisen ei tarvitse viedä koko päivää. Savukiuasta muistuttava Aitokiuas lämpiää parhaimmillaan tunnissa. Ylilämmittämisen lisäksi jakson savusaunassa on Löylyn tavoin liian pieni räppänä eli savunpoistoaukko, minkä takia rakennus on ollut toistavasti palovaarassa.
Jakso 5
Riihi on oikeastaan ollut aiemmin savusauna, tai lähes identtinen rakennus jota on käytetty ensisijaisesti maataloushommiin. Myös riiheä on lämmitetty savukiukaalla, minkä muistona seinät ovat mustat.
Kahdesta kontista muodostuva Simo-laboratorio syksyllä 2017 Kallaveden rannalla yliopiston kampuksella
Itä-Suomen yliopiston Simo-laboratorion tulokset ovat ensisijaisesti tulisijavalmistajien käytettävissä. Tästä olen jaksanut itkeä vuosia (mm. 2020 ja 2021) Käytännössä yleisölle tuloksia on jaettu vain hyvin rajallisesti eikä kuluttajille valitettavasti vielä yli vuoteen tule olemaan riittäviä tietoja vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi – elleivät kiuasvalmistajat rohkaistu itse julkaisemaan tuloksia!
Ellei huomioida, että jakson otsikossa puhutaan laittomasta saunomisesta, mutta mikään kolmesta esimerkistä ei saunomisen osalta ollut mielestäni laitonta, ehkä ainoastaan kyseenalaista erityisesti viimeiseksi esitetyn saunan osalta…Eli sarjan saunaspesifit laittomuudet mahtuivat jo edelliseen jaksoon.
Mitkä ovat Suomen viisi suurinta kiuasvalmistajaa? Montako yritystä on mukana kiuaskisassa? Entä miten kiuasyrityksille kävi menneinä pandemiavuosina? Lue Saunologian kiuasteollisuuskatsaus, niin tiedät!
Vuonna 2022 suomalainen kiuasteollisuus voi hyvin. Saunologian selvityksen mukaan maassamme on edelleen 24 kiuasmerkkiä, 21 kotimaiseksi valmistavaa yritystä. Vaihtuvuutta on ollut viidessä vuodessa vähän, mutta kokonaismäärä on pysynyt vakaana. Pandemia toi kollektiivisesti lähes 30 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, edistäjien erityisesti joidenkin toimijoiden myyntiä selvästi. Kaikki valmistajat eivät siitä hyötyneet. Tällä hetkellä kiuasteollisuutta uhkaa Ukrainan sodan vauhdittama materiaalien laaja-alainen hinnan nousu.
Selvitimme valmistajien verkkosivujen, julkisten 2021 tilinpäätöstietojen ja aiemman yhteenvedon pohjalta suomalaisen kiuasteollisuuden tilaan vuonna 2022. Tässä raportti.
Kiuasteollisuus jatkaa vakaana
Saunologia on vuodesta 2016 julkaissut listaa kotimaisista kiuasvalmistajista, joka on kuitenkin ehtinyt viime vuosina hieman vanhentumaan. Viimeisimmästä artikkelista löydyt kuitenkin hyvät kuvalliset esittelyt kiuasbrändeistä.
Alalla on tapahtunut vähäisiä muutoksia sitten vuoden 2018. Näistä tärkeimmät ovat pienten valmistajien, Kumeten ja Valugrillin vetäytyminen kiuasbisneksestä. Positiivisena puolena alalle on tullut kaksi uutta puukiuasmerkkiä, Juup ja Teräskiuas. Lisäksi Farmtoolsin alaisena aiemmin toiminut, uudelleen syntynyt Aino-kiuasmerkki siirtyi Aino Sauna Plus Oy:n alle. Hollolainen Starsaunas muutti nimensä Tähtisaunoiksi, mutta tästä huolimatta panostaa kansainväliseen liiketoimintaan.
Valmistajien määrä Suomessa on maamme kokoa ajatellen älyttömän suuri. Ainoastaan Venäjällä toimii suunnilleen yhtä paljon kiuasyrityksiä ja markkina-alueet ovat hyvin eri kokoisia! Venäjällä potentiaalisia asiakkaita on paljon enemmnän.
Tilannetta selittää pienyritysten suuri osuus. Kiuasyrityksiin mahtuu lukuisia parin hengen saunayrityksiä (kuten Tähtisaunat tai Warmheart) monialayrityksiä kuten Farmtools, Premec tai Teuvan keitintehdas, joille kiukaiden valmistus on ollut eräs sivutoimi.
Seuraavissa tarkasteluissa keskityn ”saunayrityksiin”, joilla tarkoitan ensisijaisesti saunatuotteisiin keskittyviä valmistajia. Se esimerkiksi aiemmin mainitut monialayritykset eivät kuulu niihin. Tiedot on kerätty verottajalle annetuista, vaikkapa Fonectan Finderin vapaasti näyttämistä taloustiedoista. Saunayritykset työllistävät verottajalle annettujen tietojen mukaan yli 300 henkeä.
Isoja saunayrityksiä vain kuusi
Jos ”suuryrityksen” raja vedetään tässä joukossa 1 miljoonan euron liikevaihtoon, niin tällaisia kiuasyrityksiä Suomeen mahtuu vain kuusi. Ne on listattu alla suuruusjärjestyksessä liikevaihtoineen.
Yritys
2021 Liikevaihto
Harvia Finland*
90 775 000 €
Narvi
12 594 000 €
TyloHelo (Sauna360)
9 456 000 €
Iki-kiuas
2 789 000 €
Misa
2 223 000 €
Tulikivi
(arvio yli 1 000 000 €)
Listan kärki on selvä. Suomen ehdottomasti suurin kiuas- tai saunayritys on ehdottomasti Harvia. Pörssiin listautumisen jälkeen 2018 yritys on onnistunut kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa ja se keräämät tulot vuonna 2021 ovat 71 % kaikista mukana olleista yrityksistä, 91 miljoonaa euroa. Tähän vertailuun on otettu mukaan Harvia Finland, Harvia kansainvälinen liikevaihto on noin kaksinkertainen, yhteensä 179 miljoonaa euroa toimintakertomuksen mukaan.
Talouselämän 10.6.2022 julkaiseman Top500 suomalaisyritysten listauksessa Harvia sijoittuu sijalle 363, reipasta nousua sijalta 491 tuotta aiemmin. Harvian konsernirakenteessa Oyj omistaa Harvia groupin, joka taas omistaa kiuas-, sauna- ja höyrykylpytuotteita valmistavan Harvia Finlandin.
Toisena listalla on Saunologian kumppani Narvi, joka on myös neljässä vuodessa liki tuplannut tulonsa täysin Suomesta käsin. Kolmantena nykyään osin ruotsalainen TylöHelo, jonka Suomen yrityksen Sauna360 liikevaihto lähenteli kymmentä miljoonaa. TylöHelolle paras uutinen oli kuitenkin tuloksellisuus, sillä yritys on Suomessa tehnyt tappiota vuosikaudet. Konsernilla on todennäköisesti huomattavasti lisää liikevaihtoa Ruotsissa.
Mukana listalla on Tulikivi Oyj, jolle Sauna-tuoteryhmä on yksi kolmesta isosta alueesta. Yritys ei vuosikertomuksessaan suoraan erittele tämän tuoteryhmän osuutta liikevaihdosta, mutta kertoo viennin edustavan puolta tuoteryhmän liikevaihdosta. Yrityksen 31 miljoonan euron liikevaihdosta 57 % tulee viennistä. Olen joidenkin aiempien huhujen perusteella olettanut, että saunatuotteiden osuus liikevaihdosta on joitakin miljoonia. Muiden monialayritysten kohdalla en ole ottanut niitä mukaan listalle.
Miten pandemia vaikutti kiuasyrityksiin?
Jos tarkastellaan saunayritysten kehitystä vuodesta 2019 vuoden 2021 loppuun, voidaan todeta, että korona oli huomattava piristeruiske useimmille yrityksille. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli 9 %, 2020 vuoteen 2021 peräti 20 %, mitä voidaan pitää toimialalla erittäin hyvänä lukuna. Keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 8 %. Kysymys ei siis ole pelkästään kohonneiden tuotantokustannusten siirtymisestä myyntihintoihin, vaan yksikkömyyntiä oli aiempaa enemmän.
Vertailun vuoksi Talouselämän Top500 suomalaisten yritysten vuosi 2021 (ilman Fortumia) näytti 12 % vuosikasvua liikevaihdossa. Nettotuloksen mediaani oli 4,2 %. Kiuasyritykset kasvoivat keskimäärin enemmän ja olivat keskimääräisiä suuryrityksiä kannattavampia.
Lukuihin sisältyy paljon vaihtelua ja reilun kymmenen yrityksen keskiarvo on lähinnä suuntaa antava. Ennätyskasvaja viime vuonna oli Harvia, jolla kasvua 48 %, ja vain yhden yrityksen liikevaihto supistui (Misa, -2 %). Vuonna 2020 nopein kasvaja oli Warmheart (26 %) ja useampi yritys myös vaihtoi vähemmän kuin 2019 (Jadeca, Veto, TylöHelo, Saunasampo).
Saunayritysten liikevaihdon ja liikevoiton keskiarvoinen kehitys 2018-2021. Huomaa että keskiarvossa on mukana vähemmän yrityksiä 2021 kuin muina vuosina.
Pandemiaa edeltäviin vuosiin nähden menneet kaksi vuotta olivat saunayritykselle olennaisesti parempia. Vuoden 2018 saunayritysten liikevaihto keskimäärin kutistui (-3 %) ja oli tappiollista (-2 % voittoa). Tilanne oli jo 2019 parempi, jolloin kasvua oli selvästi (+9 % liikevaihto) ja kannattavuus palasi plussalla (4 %).
Jos katsotaan saunayritysten sijaan kiukaita valmistavia monitoimialayrityksiä, niin siellä liikevaihdon kasvua tapahtui ensin 8 %, sitten 14 % (vuodet 2020 ja 2021). Liikevoittoprosentti oli 3 %, eli peräti 5-prosesenttiyksikköä alhaisempi. Näin ollen saunayritykset veivät kasvussa pidemmän korren erityisesti vuoden 2021 aikana.
Yritys
Liikevaihto 2021 €
Tulos (k€)
Kiuasyritys
Harvia
90 775 000 €
24 330,00 €
Kyllä
Narvi
12 594 000 €
2 519,00 €
Kyllä
TyloHelo (sauna360)
9 456 000 €
794,00 €
Kyllä
Iki-kiuas
2 789 000 €
293,00 €
Kyllä
Misa
2 223 000 €
146,00 €
Kyllä
Holvisaunat
333 000 €
20,00 €
Kyllä
Sisusauna
250 000 €
7,00 €
Kyllä
Warmheart
174 000 €
38,00 €
Kyllä
Tulikivi oyj
31 769 000 €
2 523,00 €
Ei
Mondex (Premec)
15 244 000 €
1 692,00 €
Ei
Farmtools
1 023 000 €
3,00 €
Ei
Karibu
842 000 €
-14,00 €
Ei
ekolämmöx
777 000 €
19,00 €
Ei
Kojonkulma hake
226 000 €
46,00 €
Ei
Huomautus: Muko oy (Veto), Saunasampo, Jadeca, Sawo nordic ja Teuvan keitintehtaan tilinpäätöstiedot vuodelta 2021 eivät olleet kirjoitushetkellä käytettävissä.
Yhteenvetona pandemian vaikutuksista voidaan sanoa, että se toi laskennallisesti noin 20 miljoonaa euroa lisää rahaa yhtiöiden kassaan pelkästään vuonna 2021, alle 10 miljoona aiempana vuonna. Suurin osa tästä meni Harvialle. Pienemmätkin yritykset hyötyivät, mutta toisaalta pandemia ei yksiselitteisesti lisännyt kaikkien myyntiä vaan joillekin yrityksille se on ollut myös alamäkeä.
Sota ja päästörajoitukset uhkana
Edellisen parin vuoden voittokulun jälkeen voidaan spekuloida millainen tulevaisuus kiuasteollisuutta odottaa seuraavina vuosina. Pandemia on vahvistanut kansainvälistä wellness-trendiä, mutta kantaako tämä myös suomalaista saunateollisuutta jatkuvaan kasvuun?
Ensimmäinen konkreettinen huolenaihe on Ukrainan sodan käynnistämä inflaatio, kaikkien kustannusten nousu ja Venäjän kaupan pysähtyminen. Isoista yrityksistä Harvia ja Tulikivi kärsivät eniten Venäjän kaupasta, molemmilla oli merkittävää vientiä, myyntiä tai valmistusta maassa. Nämä toiminnot eivät nyt täytä kassaa ja saattavat aiheuttaa uusia kuluja yrityksille. Harvialle Venäjä jättää varsin tuntuvan loven.
Harvia kertoi vuoden 2022 ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan keskeyttäneensä liiketoiminnan Venäjällä maaliskuun alussa. Venäjän osuus Harvia-konsernin liikevaihdosta oli 6,4 prosenttia vuonna 2021 (11,5 milj. euroa). Katsauksen mukaan konsernilla ei ole Venäjällä tuotantolaitosta, mutta sillä on maassa muita omaisuuseriä ja 26 työntekijää. Aiempien tietojen mukaan Harvialla on ollut tarkoitus perustaa Venäjälle tehdas, mutta vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan ainoastaan tilausvalmistusta paikallisille markkinoille. Harvia ei ole koskaan eritellyt mihin Venäjän tuotanto tarkalleen ottaen päätyy, mutta nyt tämä toiminta on ilmeisesti loppunut.
Harvian ja Tulikiven kiukaiden myynti ei ole Venäjällä vielä loppunut, vaan ainakin paikalliset jälleenmyyjät listaavat tuotteita edelleen verkossa (kts. 12345). Todennäköisesti kyse on varastoon aiemmin hankittujen tuotteiden loppuunmyynnistä, tosin tällä tavoin tilannetta ei venäläiskaupoissa ole otsikoitu ymmärrettävistä syistä.
Suomessa myös pienemmät yritykset, kuten Narvi, ovat pysäyttäneet myynnin Venäjälle.
Hinnat nousussa
Kulut kiuasteollisuudessa nousevat myös. Aiemmin kärsittiin erityisesti sähkökiukaiden komponenttipulasta, nyt monenlaisissa kiukaissa käytettävän teräksen hinta on noussut merkittävästi. Jotkin valmistajat kuten Misa ja Narvi ovat jo nostaneet hintoja maltillisesti, mutta hinnoissa on edelleen korotuspaineita, sillä energian ja materiaalien hinnat nousevat edelleen.
Kustannusten kasvu ei tule pysähtymään vaikka Ukrainan sota taianomaisesti loppuisikin. Myöskään idän kaupan elpymiseen ei kukaan tällä hetkellä usko.
Uhkaako invaasio etelästä vai lännestä?
Suomalaisten kiuasteollisuuden suurimpana ei ole ulkomainen kilpailu. Kotimarkkinamme ei näytä supistumisen merkkejä ja kannattelee kysynnän puolesta sellaisenaan lukuisia merkkejä vielä vuosia. Ulkomailta puukiukaiden tarjonta rajoittuu Baltiaan: Huum, Stoveman ja Skamet-puukiukaita tulee toistaiseksi kuten ennenkin.
Virolainen Huum on suomalaisille entuudestaan tuttu myös sähkökiukaista ja UKU-etäohjaimesta, joka oli ensimmäinen markkinoilla. Huum on kasvanut pandemian huikeasti. 2020 liikevaihdon kasvua oli 113 % ja 2021 peräti 207 % virolaisen Teatmik-palvelun mukaan. Huum on ilmeisesti räjähtänyt erityisesti englanninkielisessä maailmassa sekä sähkö- että puukiuastuotteilla.
Sähkökiukaiden suhteen virolainen Saunum on kiinnostava uusi toimija. Vuonna 2021, pari vuotta toiminnan käynnistymisestä, se jo listautui pörssiin. Se on myös ylittänyt jo kahden miljoonan euron liikevaihdon panostaen kunnianhimoisesti sekä tuotekehitykseen että vientiin. Yrityksen patentoitu teknologia voi vielä auttaa sitä valtaamaan huomattavan siivun erityisesti kotitalouksien sähkökiuasmarkkinoista.
Digitaalisista innovaatiosta tunnetun Ruotsin ylpeys TylöHelo pärjää tällä hetkellä kohtuullisesti, mutta sen tuotearsenaalissa ei mielestäni ole mitään sellaista, joka antaisi suomalaisille valmistajille syytä huoleen.
Vihreämmän puukiukaan hinta
Ulkomaisten kilpailijoiden sijaan suurin huoli on EU:n sisäisessä lainsäädännössä. Jatkuvalämmitteisiä puukiukaita koskeva EcoDesign eli ekosuunnittelustandardin pitäisi tulla voimaan 1.1.2024. Aikataulu kuulostaa ehkä pitkälle, mutta uusista kiukaiden vaatimuksista ei ole olemassa edes kunnollista luonnosta! Tilanne on lähes absurdi, sillä vaatimusten valmistuttua yrityksillä tulee olemaan erittäin kova kiire tutkia, suunnitella ja uudistaa tuotteitaan, sertifioida ne ja toimittaa uusien vaatimuksien mukaiset kiukaat ennen vuoden 2023 loppua varastoihin.
Tämä on mielestäni lähes mahdotonta.
Suomalaiset kiuasyritykset ovat hyvin edustettuina vaatimuksia pohtivassa työryhmässä (TC295 WG3), mutta tilanne on silti hankala. Työryhmää vetävää Timo Harviaa ei tavoitettu kommentoimaan tilannetta.
Kuluttajan näkökulmasta odotettavissa on parin vuoden päästä selvästi kalliimpia kiukaita ja todennäköisesti nykyistä vähemmän merkkejä. Kiukaiden tuotekehitys on nimittäin vaikeaa ja kallista. En usko, että läheskään kaikki valmistajat kykenevät – ainakaan määräajassa – vastaamaan uusiin vaatimuksiin.
Aiemmin haastattelemani Itä-Suomen yliopiston tutkija ja kiuaspäästöjen asiantuntija Jarkko Tissari arvioi, ettei yksikään nyt myynnissä oleva puukiuas tulisi täyttämään vaatimuksia, jos ne olisivat samat kuin tämän vuoden alusta takoille ja kamiinoille asetetut ekosuunnitteluvaatimukset. Varsin lohduton arvio.
Tästä voisi arvioida, että kiuasteollisuuden liikevaihto eikä etenkään kannattavuus ei voi enää lähivuosina kasvaa samaan malliin, ainakaan kypsillä markkinoilla. Kallistuvat kiukaat voivat lisätä liikevaihtoa, mutta yksikkökohtaista katetta tuskin voidaan samalla prosentilla nostaa ilman kuluttajien joukkopakoa.
Elämme kiinnostavia kiuasaikoja.
Kiitoksia Misalla ja Narville tietojen täydentämisestä.
Tietolähteinä käytetty julkisten tietokantojen lisäksi Harvian ja Tulikiven vuosikatsauksia ja -raportteja.
Jos ihminen menee Marsiin, niin kyllä saunakin! Tällä hetkellä Marsissa ryömii Nasan Perseverance-mönkijä. Ensimmäiset Marsiin perustettavat pidempiaikaiset asumukset on todennäköisesti suunniteltu niin ikään tutkimuskäyttöön. Marsin oloissa monet maassa arkipäiväiset asiat kuten vesi ovat korvaamattoman arvokkaita ja hyvin rajallisia. Ulkolämpötila on keskimäärin -63C. Näin ollen sauna näyttää täydelliselle ratkaisulle avaruuden valloitukseen!
Olen tänä vuonna laajentanut Saunologian palveluita kattamaan erilaisten saunojen suunnittelun ja töitä on tehty ensimmäisenä Pohjois-Amerikkaan. Poikkeuksellisena esimerkkinä tästä tein ajatuskokeen siitä, millainen voisi olla ensimmäinen sauna Marsissa hyödyntäen tarpeettomaan laajaa tieteiskirjallisuuden lukemisen kerryttämää taustaa.
Marsin saunotuksen tausta
Maan asukkaiden mielenkiinto Marsiin edeltää kaukoputken keksimistä. Into maapallon ulkopuolisesta elämästä kohosi korkeuksiin, kun 1700-luvun lopulla kuviteltiin planeetan pinnalta erottuvan jonkinlaisia kanavia kaukoputkessa. Mars on kiehtonut tämän jälkeen kiihtyvällä vauhdilla ihmiskuntaa.
Ajoittain maailman rikkain mies Elon Musk on viime vuosina jaksanut toistella optimismiaan Mars-lennoista. Joulukuussa 2021 Musk ilmaisi odottavansa laskeutumista punaiselle planeetalle viiden vuoden sisällä. Vaikka kaikki Elonin jutut on otettava varauksella, niin teknopohatan menestystä SpaceX:n kaupallisessa toiminnassa ja avaruusmatkailun kustannustehostamisessa ei voi vähätellä. Tällä hetkellä miehitettyä Mars-lentoa vielä vasta suunnitellaan. Amerikkalaisten unelma siintää tällä vuosikymmenellä, kiinalaisten seuraavalla.
Marsin asutusta on myös maalailtu kaunokirjallisuudessa, elokuvissa ja TV-sarjoissa. Kuva planeetasta ja sen asuttamisesta ei ole ruusuinen. Olosuhteet elämälle eivät ole suotuisat. Suomalaisesta näkökulmasta kuulostaa, että tähtikolonialistit ovat unohtaneet suunnitelmista tärkeän elinvoimaisuutta parantavan keksinnön.
Mars asutuksen havainnekuva. Kuva (C) AISpaceFactory
Jos Suomi olisi Kiinan kaltainen nouseva suurvalta, olisi Mars-sauna todennäköisesti jo lähtövalmiina. Onhan suomalainen pioneeri yleensä ensimmäisenä aina rakentanut saunan, minne tahansa hän on muuttanutkaan! Esimerkiksi Yhdysvaltoihin immigroituneiden suomalaisten jäljiltä on Montanasta Michiganiin runsaasti muistoja saunarakennuksista.
Miksi sauna on välttämätön avaruuden valloitukselle
Ottaen huomioon Marsin -63°C keskilämpötilan, niin sille varmasti ennemmin tai myöhemmin tulee tarvetta! Joten vaikka saunologin mahdollisuudet päästä nauttimaan marsilaisista löylyistä eivät ole realistiset, haluan osaltani tukea suomalaista avaruusturismia edes tämän ajatuskokeen verran.
Saunasta voisi olla luksuksen lisäksi myös monia todellisia hyötyjä. Lyhyt saunominen saa aikaan hikoilua, joka taas helpottaa perusteellista peseytymistä ja vähentää tarvetta käyttää vettä. Saunomisella on monia välillisiä ja välittömiä terveyshyötyjä. Tärkein ja erityisoloissa merkittävä on varmasti stressin hallinta. Sauna on näin ollen erinomainen vaihtoehto avaruuden uudisasukkaiden hygienian ja terveyden edistämiseen.
Marsin haasteita
Marsin olosuhteet ovat ihmisille epäsuotuisat. Ilmaa ei voi hengittää, vettä ei ole nimeksikään ja ulkolämpötila, sekin on kuin Siperiassa keskitalvella. Ilmakehän puutteen taustalla on magneettikentän puute, joka pitäisi kaasut planeetan ympärillä
Marsin maisemaa Perseverance-mönkijän kamerasta. Kuva (C) Nasa 2022.
Saunasuunnitelmaa varten täytyy tehdä joitakin oletuksia siitä, millaisia teknisiä ongelmia on pitänyt ratkaista ennen kuin saunasta voidaan haaveilla. Lähdetään siitä, että Marsin siirtokunnassa on jo muita pitkäaikaiseen asumiseen soveltuvia tiloja.
Ilmaa, vettä, energiaa
Hengitettävä ilma täytyy tuottaa paikan päällä. Marsissa on pystyttävä tuottamaan happea. Saunassa oleillaan yleensä lyhyesti, joten saunan happijärjestelmän ei tarvitse olla muista rakennuksista riippumaton. Sauna on luonnostaan mitoitettu tietylle henkilömäärälle, joten hapen kulutuksen voi hyvin ennakoida.
Vesi on toinen ongelma. Marsin navoilla tiedetään olevan jäätä, mutta ne ovat päiväntasaajalle suuntautuvan asutuksen ulottamattomissa. Jäätä etsitään Marsista laajemmalti, jotta sitä voitaisiin ottaa talteen muualtakin maaperästä. Nyt oletamme, että erittäin tehokkaaseen kierrätykseen perustuva vesijärjestelmä on jo toiminnassa. Kansainvälisellä avaruusasemalla useampi haaste onkin jo selätetty, ECLSS niminen järjestelmä vastaa siellä ilman ja veden kierrätyksestä.
Saunassa vettä kuluu saunomistavoista riippuen vaihtelevasti. Peseytyminen ja löylynheitto ovat suurimmat menoerät ja näistä vain jälkimmäinen on todella välttämätön. Uskaltaisin väittää, että saunomisen aikaansaama hikoilu myös vähentää tarvetta veden käyttöön peseytymisessä. Juomavettä tietysti tarvitaan hieman enemmän nestehukan torjuntaan.
Viimeiseksi tarvitaan lämpöä. Marsissa ei ole puuta eikä happea, joten puukiuas jätetään pois laskuista, sähkölämmitteinen sauna on luonnollinen valinta. Sähköntuotanto Marsissa on toistaiseksi ratkaisematon ongelma.
Aurinkovoimainen sähkö tai suora auringonvalon käyttö vaikuttaa vielä utopistiselle auringon vähäisen säteilyenergian takia. Todennäköisesti amerikkalaiset pystyttävät Marsiin ensimmäisenä fissiopohjaisen ydinvoimalan. Tämän jälkeen kohtuullisia määriä sähköä on käytettävissä milloin vain.
Tuulen hiomaa marskiveä Perseverancen kamerassa. Eiköhän tuosta saada kiukaaseen täytettä.
Valmiit ratkaisut
Saunan erityisesti tarpeista kiuaskivimateriaalia Marsista onneksi löytyy. Tämä helpottaa tilannetta, sillä esimerkiksi alle 10 kg painoisen verkkosähkökiukaan, kuten Huum Drop, kokonaispainosta kivet muodostavat yli 80 %. Marsin kivien käyttö edellyttää geologisia lisätutkimuksia, mutta avaruuskiviä tutkivan Teemu Öhmanin mukaan käyttökelpoisia kiviä Marsissa varmasti on.
Saunan olennaisista rakenteista Mars-saunan eristäminen on tärkeää, mutta niin on myös koko rakennuksen. Sauna edellyttää vain yhtä lisäeristekerrosta, jos keskimääräinen lämpötilaero ulkoilmaan on n. 80 astetta niin saunan 80 C asteeseen tarvitaan vain 60 asteen pitäminen aisoissa.
Tässä esiteltävä saunakonsepti perustuu amerikkalaisen AI Spacefactoryn NASA:lle suunnittelemaan MARSHA konseptiin, erityisesti sen Majakka-malliin (Beacon). Idea on, että saunatila sijoittuu Majakan ylimpään kerrokseen.
Marsha Beacon. Kuva (C) AISpaceFactory
Marsha Majakan neljäs kerros. Kuva (C) AISpaceFactory
Erityisratkaisuja Marsin lauteille
Marsin saunaan tarvitaan joitakin epätavanomaisia ratkaisuja. Koska tilaa on käytettävissä hyvin rajallisesti ja rakennus on todennäköisesti pyöreä tai geoidi, täytyy sauna pitää kompaktina. Paras saunaratkaisu on tällöin tavalliseen 2 m oven korkuinen lattiamuodoltaan puoliympyrä tai hieman pienempi segmentti. Seinää kiertää yhtenäinen komposiittimateriaalista valmistettu lauderakennelma ja istuinten edessä on pieniä ottomaneja. Katto on kupolimainen.
Saunaa lämmittää tavanomainen verkkokiuas sähkövastuksilla, yksinkertaisesti termostaatin ohjaamana. Kaikki komponentit ovat sellaisia, joita käytetään myös muualla asemalla, jolloin niiden varaosat eivät ole saunaspesifejä.
Puolikupolisauna Marshan Majakkaan. Luonnos, ikkuna puuttuu kuvasta. Kuva (C) Saunologia.fi.
Kiuasjärjestelmään kuuluu kiertoilmajärjestelmä (vrt. Saunum), joka käynnistyy automaattisesti, kun saunan päällä ollessa tilassa on ihmisiä. Järjestelmä puhaltaa lämmintä ilmaa kiukaan yläpuolelta lattiatasolle. Tämän järjestelyn ansiosta pieni sauna saadaan nopeasti tasalämpöiseksi. Efektin ei tarvitse olla kovin voimakas yhdistettynä löylyä ohjaavaan kattorakenteeseen.
Saunan ilmanvaihto on tarpeen mukaan ilmasto-ohjattu, tarvittaessa manuaalisesta kytkettävällä tehostuksella. Kiukaalle ei heitetä normaalisti vettä, vaan löylyautomaatti kontrolloi veden käyttöä niin ettei pisaraakaan päädy lattialla.
Marsha Majakoita. Kuva (C) AISpaceFactory
Milloin Marsiin pääsee löylyttelemään?
Marsin valloituksen tulevaisuus on toistaiseksi täysin hämärän peitossa. Nykykehitys näyttää lupaavalle sen suhteen, että seuraavina vuosikymmeninä pääsemme näkemään miehitetyn avaruuslennon planeetalle.
Maapallon ylikansoittumiseen Marsin asuttaminen tuskin vastaa ennen kuin ilmastonmuutos on jo pyyhkäissyt ylitsemme, sen verran suuria haasteita projektin edellä on. Toisaalta, myös Antarktiksella asuu ympäri vuoden yli tuhat ihmistä, joten äärimmäisissä olosuhteissa viihtyjiä riittää kyllä, jos vain asumiskelpoisia ratkaisuja syntyy. Ja kyllä, Antarktiksellakin on sauna ja siihen liittyviä erityisiä rituaaleja.
Watch out Elon and Jeff, the Finns are in the space race!
Kiitokset kirjailija Andy Weirille inspiroivasta tuotannosta sekä Teemu Öhmanille haastattelusta!
Sauna on vihoviimeinen paikka, jossa suomalaiset käyttävät kännykkää teknologiayritys Qvikin 18.5.2022 julkaiseman tutkimuksen mukaan. Kansallisesti 18-75 vuotiaita edustavan, yli 1100 hengen kyselytutkimuksen perusteella yhdeksän kymmenestä ei koskaan tuo puhelinta mukaan saunapuuhiin. Tilastokeskuksen mukaan 88 % suomalaisista ylipäänsä käytti älypuhelinta vuonna 2021. Tämän perusteella puhelimen kanssa saunovia suomalaisia on siis varsin vähän.
Saunominen oli kysymyksessä mukana olleista käyttötilanteista kaikista kännykättömin, sillä jopa suihkussa puhelinta ilmoitti käyttävän ainakin joskus pari prosenttiyksikköä suurempi määrä suomalaisia. Vertailun vuoksi 44 % väestöstä käyttää puhelinta ainakin joskus vessassa tai kävelemisen aikana.
Ote Qvikin (2022) tutkimuksen tuloksista koskien paikkoja, joissa älypuhelinta ei käytetä koskaan.
