Panelointi ja lauteiden rakentaminen ovat saunaremontin näyttävimpiä työvaiheita. Ennen rakentamista pitää tarvittavat materiaalit valita ja hankkia, mikä ei ole viime vuosina ollut aina helppoa. Esimerkkikohteessa tyhjensin valmistajien varastoista epätavallisia puumateriaaleja ja rakensimme niistä sormipaneloinnin, tuiki tavalliset peräseinälauteet sekä saunajakkaran.
Käyn tässä artikkelissa läpi paneloinnin ja lauderatkaisujen historian. Niiden suhteen tässä pikkusaunassa oli kaksi merkittävää suunnitteluhaastetta:
1) materiaalivalinnat ja
2) yksityiskohtainen laudemalli.
Materiaalien suhteen on parin vuoden ajan saunamaailmassa eletty poikkeusaikoja. Koronan takia vilkastunut korjausrakentaminen ja kansainvälisen logistiikan nikottelu aiheutti ensin toimitusvaikeuksia. Kun näistä toivuttiin, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan aiheuttaen uusia ongelmia Ukrainasta, Valko-Venäjältä tai Venäjältä aiemmin Suomeen tulleiden lehtipuumateriaalien (haapa, tervaleppä) saatavuuteen.
Tummia puumateriaaleja etsimässä
Pienen kalastelun jälkeen löysin kesällä ja alkusyksyllä 2022 haluamani pintamateriaalit. Seinäpaneelit hankin kotimaiselta Centiltä, jonka Dyyniksi nimeämään profiiliin törmäsin Lohjan Asuntomessuilla 2021. Samaa profiilia saa myös Virosta, mutta vain Cent on tehnyt paneelia voimakkaasti lämpökäsitellystä latvialaisesta haavasta. Tämänkin saatavuus on nyt heikkoa. Kattopaneelia ei vastaavasta materiaalista ole eikä sormipaneelityyppinen paneeli mielestäni sovi kattoon, joten siihen valikoitui Centin suosituksesta, lämpökäsiteltyä Radiata-mäntyä oleva STS paneeli toiselta puolelta maailmaa, Uudesta-Seelannista. Radiata on varsin tummaa ja vastaa hyvin lämpöhaapaa.
Paneloinnin ja lauteiden yhteensovittaminen oli seuraava haaste. Laudevaihtoehdoksi valikoitui virolaisen Thermoryn voimakkaasti lämpökäsitelty tervaleppä, joka on Radiataakin tummempi materiaali. Tätä onnistuin tilamaan K-Raudan kautta viisi pakettia, vaikka tuote kärsii pahoista saatavuusongelmista. Tervaleppää käytetään muina variaatioina runsaasti ja raaka-aineiden niukkuuden takia erikoistuotteita ei ehditä valmistamaan, kertoo Thermorya Suomessa edustava Siparila.
Siinä vaiheessa, kun tajusin, että olisi ollut hyvä ostaa paketti myös leveämpää laudelautaa otsalaudaksi, oli jo liian myöhäistä. Näin olleen laudesuunnitelmat muuttuivat myös materiaaliteknisistä syistä hieman alkuperäisestä poikkeaviksi. Thermoryn lämpöhaapaa joka on vain aavistuksen vaaleampaa, saa kaupasta onneksi hyvin ja rakensin siitä myöhemmin kiukaan suojakaiteen.
Panelointi pikaisesti
Esimerkkisaunan panelointi toteutettiin tyylikkään yksinkertaisesti Saunologiassa aiemmin julkaistuja ohjeita seuraten. Kattopaneelit asennettiin ovelta katsottuna vastapäisen takaseinän vaakapaneloinnin suuntaisesti. Tämä vähensi hukkapaloja saunan erikoisen kiuassyvennyksen katon kohdalla.
Seinäpanelointi tehtiin luonnollisesti vaakana aloittaen takaseinästä. Sivuseinät tehtiin lopuksi puskusaumaan parin millin raolla. Dyynipaneelin pontin lyhyys aiheutti haasteita piilonaulaukseen, mutta lopputuloksesta tuli kokeneen rakentajan ansiosta siisti. Toinen haaste oli, että paneelierä meinasi loppua kuitenkin kesken ja normaalisti täyspitkinä käytettäviä paneeleita piti nyt jatkaa huomaamattomista paikoista lauteiden takana.
Lopuksi kattopaneelista sahattiin sirkkelillä kulmalistat ovelle, ikkunalle ja seinäpaneelien reunoihin. Seinäpinnat käsiteltiin kertaalleen parafiiniöljyllä ennen lauteiden asennusta.
Pintakäsittelyn sävy paikkaa materiaalipuutteita
En ole lauteiden tai seinien pintakäsittelyn kannattaja. Tässä tapauksessa löylyhuoneen tumma sisustus kuitenkin haastoi miettimään lauteiden kannatinrakenteita ja niiden sävyttämistä. Nimittäin lauteiden kanssa identtistä materiaalia ei ollut tarjolla lauderunkoihin. Tummaa panelointia vasten vaaleat kannattimet näkyisivät ikävästi.
Päätin etsiä Teknoksen ja Tikkurilan sävykartoista paneeli- ja laudemateriaalin kanssa samanlaista läpikuultavaa sävyä. Tämä löytyi lopulta, kun kävin paneelin pätkän kanssa myymälässä ja valitsin mahdollisimman lähelle vastaavan sävyn. Pienestä painetusta tai digitaalisesta sävykartasta vastaavuutta on yllättävän vaikea tunnistaa, monissa K-Raudoissa on hyllyssä isompia puisia sävymalleja, joista saa paremman käsityksen tuotteen todellisesta peittävyydestä, vaikka saunakäsittelyaineet eivät tuota samanlaista jälkeä kuin muut tuotteet.
Kokeilukäsittelyssä yllätyin iloisesti siitä, miten peittävä Tikkurilan Saunavaha oli yhdellä käsittelyllä höylättyyn lautaan sekä siitä, miten hyvin sävy vastasi lämpökäsiteltyjä puita. En edelleenkään missään tapauksessa suosittelisi tekemään sävytettyä vahausta lauteille, sillä se muuttaa niiden pintatuntumaa, mutta tukirakenteissa tällainen sävyn sovitus on mielestäni hyväksyttävä ratkaisu.
Lauteiden rakentaminen: peräseinän lauteet
Tukirakenteiden pintakäsittely antoi vihiä siitä, että lauteiden rakentamisessa päämateriaali on laudelauta, mutta niiden tueksi tarvitaan runsaasti muutakin puuta. Riippuu täysin laudemallista, millaisia tarpeita tarkalleen ottaen on. Lauteita voi nimittäin rakentaa lukemattomilla tavoilla. Annan tässä yhden esimerkin, jonka suunnittelutavoitteina on keskilauteen liiketultavuus, ilmavuus ja tukevuus.
Olen aiemmin suunnitellut ja rakentanut hirsisaunaan itseseisovat lauteet, jotka pysyvät saman korkuisina, vaikka katto laskee. Nyt työn alla on peräseinälaude, joka kiinnittyy sivuseiniin. Malli on helpoimmasta päästä. Esimerkiksi II-tyypin seurustelulaude on paljon työläämpi rakentaa, sillä mitä enemmän näkyvää pintaa, sitä enemmän myös tukimateriaaleja.
Jos lauteista haluaa ilmeeltään poikkeuksellisen kepeät, voi rungon tehdä metallista. Valmiina kaupasta teräsrunkoja saa rajoitetusti. Kikka, Sarax ja Markki tuotemerkeiltä saa keskenään samankaltaisia peräseinälauteiden runkoja. Henkilökohtaisesti en pidä kuitenkaan niiden tyylistä, tällöin vaihtoehdoksi jäisi tehdä lauteet tilaustyönä. Esimerkiksi 20 x 50 mm pyöristetty teräsputki on mahdollinen materiaali korkeintaan 3000 mm jännevälille.
Laudesyvyyden yksityiskohdat olivat tässä kiinni saunan mittasuhteista. Kumpikin käyttölaude tehtiin 550 mm leveiksi. Tämän jälkeen lauteiden raot mitoitettiin niin, että laudetaso syntyi täysleveistä laudelaudoista. Lauteiden rako on tavallisesti 10-12 mm, nyt siitä tuli tarkoituksella 18 mm. Kun laudepuita kiinnitettiin runkoon, varmistettiin rakojen koko ja lautojen suoruus tukipalikoilla ja puristimilla.
Lauteiden tukirakenteiden suunnittelu
Peräseinälauteiden tuentaa varten on jo eristysvaiheessa asennettu paneloinnin taakse sivuseiniin tolpan pätkät koolauksiksi, joihin lauteiden sivukiinnityksen voidaan asentaa. 1,8 m on vielä mahdollinen puurakenteen jänneväli kiinnitettäväksi vain päistään. On kuitenkin käytettävä riittävän vankkaa puumateriaalia, jotta laude ei notku. RT-kortti 91-11258 Saunan rakenteet ja lauteet suosittelee seuraavien kannattamien koko – jänneväli -suhteita:
| Jänneväli | Kannatteen koko |
|---|---|
| < 2000 mm | 45 mm x 95 mm |
| 2000–2500 mm | 45 mm x 120 mm |
| 2500–3000 mm | 45 mm x 145 mm |
Tämän perusteella siis esimerkiksi 1800 mm laude tarvitsee puisen runkopalkin, jonka korkeus on vähintään 95 mm. Tämä luku on varman päälle, eikä taulukosta löydykään arvoja poikkeuksellisen lyhyille laude-elementeille, kuten 1200 mm. Toisaalta kolmemetrinen laude voi 145 mm paksunakin notkua, jolloin olisi suositeltava kiinnittää se väliltä seinään tai tehdä tukijalka jännevälin lyhentämiseksi. Käytännössä hieman ohuempikin tavara voi toimia, mutta tämä riippuu siitä, minkä kaliiberin penkin painajia saunaan on tulossa. Omaan käyttöön tulevassa saunassa tätä voi spekuloida puntarilla.
Esimerkkilauteet
Lauteiden koon määrittävät pienen saunan mittasuhteet. Ne tulevat olemaan 1800 mm pitkät, tai leveät, ja 550 mm syvät. Saunan sisäkorkeus on vain 2,1 m joten ylä- ja alalauteen lisäksi saunaan tulee vain nousujakkara. Näiden korkeusasemat ovat 340 mm, 770 mm ja 1210 mm lattiasta. Näillä lukemilla saunaan saadaan juuri ja juuri löylyn lain vaatimat korkeusasetelmat, kun puukiuas on tarkalleen 770 mm korkea. Enempi olisi parempi, mutta ei tällä kattokorkeudella mahdollinen.
Esimerkkisaunan lauteet tehtiin optimisesti 48x75 kokoisilla tukirakenteilla. Tikapuurakenteessa oli vaakatuki n. 400 mm välein. Ylälaude kiinnitetiin 30 mm ilmaraolla takaseinän pystykoolauksiin kolmesta pisteestä, jolloin sen notkahtelusta ei ole vaaraa. Jalka- tai keskilaude tehtiin liikkuvaksi, niin että sen voi työntää ylälauteen alle siivouksen tai vihdonnan aikana. Siinä ei ole lisätukia, mutta se on toistaiseksi osoittautunut riittävän vakaaksi.
Kaikki kiinnitykset tehtiin ruuvaamalla alapuolelta niin, ettei ruuvin päitä tai kärkiä näy käyttöpinnoilla ollenkaan. Ruuveina käytettiin ruostumattomasta teräksestä valmistettuja, kosteisiin tiloihin sopivia uppokantaisia ruuveja.
Alin askelma eli nousuporras suunniteltiin irralliseksi, koska se ei mahdu tilaan muutoin. Sen syvyys ja leveys (850 ja 450 mm) olivat kiinni tilan mittasuhteista ja olin valinnut ne 3d-mallinnuksen perusteella.
Laudepuiden välisten rakojen koko on eräs kiinnostava suunnitteluvalinta. Tässä tapauksessa halusin ehdottomasti laudepuut paikoilleen pitkittäin ilman ”päätyjä”. Materiaalin leveys, tavoiteltu laudeleveys ja erillisen otsalaudan puute vaikuttivat siihen, että lauteiden raon kooksi tuli 15-20 mm, mikä on hieman tavallista enemmän. Visuaalisesti tämä näyttää paljolle, mutta saunan toiminnan kannalta pidän lauteiden ilmavuutta ainoastaan hyvänä asiana.
Ulkonäön puolesta lauteet olisi voinut tehdä nykyistä umpinaisimmiksi, mutta tämä ei nyt ollut mahdollista. Suurempi puute lauteissa kuitenkin on niiden niukka leveys, 550 mm, jota en voi suositella mihinkään kohteeseen, jossa ei ole pahaa tilanpuutetta.
Saunajakkaran tukevoittaminen
Ainoa asia joka kirvesmiehen kanssa rakentaessa meni aluksi pieleen, oli laudejakkara eli nousuporras. Tämä irrallinen elementti on suhteellisen korkea (340 mm) ja sen pitää olla vakaa. Tätä varten 410x820 mm kokoisen jakkaran jalkojen täytyy olla vinot ja osua lattialle vähintään samalla leveydellä kuin jakkaran istuinosan.
Jos jalat jäävät istuinalan ”sisälle”, jakkara ei ole tukeva. Niin pitkään kun askelman päällä istuu tai seisoo paikoillaan, kuten nyt kirjoittaessani tätä selontekoa, ei ongelmaa huomaa. Mutta kun saunojan painopiste ja liikevektori osuu tuetun alan ulkopuolelle, niin jakkara uhkaa kipata. Lopputuloksena kiikkeriä jalkoja piti modifioida askelman vakauttamiseksi.
Seuraavassa vaiheessa saunaan asennetaan kiukaat ja päästään kohti koelöylyjä!
Mitä eroa kirjassa on edelliseen laitokseen nähden?
