Kasper Strömman ja Suomen saunat – faktat kuntoon!

Saunologia tarkasti YLE:n uutuussarjassa Kasper Strömman ja Suomet saunat viliseviä sauna-aiheisia väitteitä. Tässä saunologisen faktatarkistajan tärkeimmät tarkennukset ja korjaukset.

Sarja on erinomainen katsaus saunomisen kirjoon. Se ansaitsee erityisen kiitoksen laajasta arkistomateriaalin käytöstä kuvitukseen.

Tack på dig Kasper!

Jakso 1

”infrapunasauna” ei ole mikroaaltouuni. Tavallinenkin sauna on suurimmaksi osaksi ”infrapunasauna”, kuten olen toisaalla kirjoittanut. Kiukaattomuus vaikuttaa kuitenkin saunan käyttötapaan. Löylyä on mahdotonta saada ja säteilijöiden teho on sen verran rajallinen, että etäisyyden vaikutus tuntuu selvästi.

sateilytaajuudet-Artboard 1@2x-80
Elektromagneettisen säteilyn tyypit aallonpituuden mukaan. Kuvalähde: Wikimedia. Alkuperäinen: NASA, suomentanut Lassi Liikkanen

Jakso 2

Suomessa olevien saunojen määrää ei tunneta. Kaksi usein siteerattua lukua, Sauna-seuran 2010 ja Tilastokeskuksen jatkuvasti tilastoitu eivät kumpikaan ole oikein. 3 miljoonaa on tosin aika lähellä jos miljoonien tarkkuudella mennään.

170911-kootut-saunat-autot
Suomessa on enemmän autoja kuin saunoja

Savusauna ei aina pala. Savusaunojen palovaarojen keskeisin syy Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan on puutteellinen savunpoisto. Tämä aiheuttaa sisätilojen vaarallisen lämpiämisen. Tästä syystä Löylynkin sauna pääsi kärähtämään (ja satuin olemaan paikalla).

181120-Lyytinen-saunapalo-tuho-2
Joskus käy näin. Kuva: Heikki Lyytinen

Jakso 3

Ajatus kotasaunasta esihistoriallisena esikuvana on spekulatiivinen. Toinen usein esitetty skenaario on maakuoppa tai nuotio, joka on verhoiltu nahoin. Katossa ei välttämättä ole reikää, sillä tulisija on voinut sijaita myös katoksen ulkopuolella ja kuumennetut kivet on vain kannettu saunaan sisään löylyä varten. Heti kun aikakone tulee käyttöön niin tämä fakta voidaan tarkistaa.

Sijoituksen suhteen savusaunan sijoittamista rajoitetaan useimmissa rakennusmääräyksissä mutta tavallisen puulämmitteisen saunan voi sijoittaa samalla tavalla kuin muunkin rakennuksen: 8 metrin päähän muista rakennuksista mikäli erityistä palo-osastointia ei ole.

191125-burning-man-hannu-rytky-32
Rakalautalattia Kuva: (C) Hannu Rytky, JKMM arkkitehdit.

Rakolautalattia on hieno, mutta todennäköisesti varsin uusi keksintö. Savusaunat tehtiin useimmiten maapohjaiseksi, ei pilari- eli rossipossipohjalle jota rakolaudan käyttäminen vaatii. Kaupunkisaunoissa käytettiin usein betonia, sen jälkeen kun se oli otettu käyttöön 1800-luvulla.

Jakso 4

Jaksossa puhutaan pariin kertaan patenteista. Myös IKI:llä oli aikanaan mallisuoja, se ei kuitenkaan osoittautunut oikeudessa päteväksi ja samaa tyyliä käyttävät kilpailijat saivat oikeuden päätöksellä valmistaa kiukaita ilman lisenssimaksuja.

Sähkökiukaiden tehokkuus on ilmaistu yksiselitteisesti tyyppikilvessä sähkötehona. Kiukaiden välillä on kyllä eroja esimerkiksi kivien massassa, ilmankierrossa ja sitä kautta löylyhuoneen lämmittämisessä, mutta pohjimmiltaan teho on yksiselitteinen asia ja näkyy suoraan sähkönkulutuksessa.

Jatkuvalämmitteinen puukiuas ei valikoivasti syö happea vaan enemmänkin kuluttaa hyvin suuria määriä ilmaa, joka sisältää happea. Kaikki ilma kuitenkin menee piipusta pihalle ja korvausilman ansiosta happipitoisuus pysyy vakioisena erinomaisesti. Savusaunassa ilmanvaihto täytyy toteuttaa eri tavalla.

Savusaunan lämmittämisen ei tarvitse viedä koko päivää. Savukiuasta muistuttava Aitokiuas lämpiää parhaimmillaan tunnissa. Ylilämmittämisen lisäksi jakson savusaunassa on Löylyn tavoin liian pieni räppänä eli savunpoistoaukko, minkä takia rakennus on ollut toistavasti palovaarassa.

Jakso 5

Riihi on oikeastaan ollut aiemmin savusauna, tai lähes identtinen rakennus jota on käytetty ensisijaisesti maataloushommiin. Myös riiheä on lämmitetty savukiukaalla, minkä muistona seinät ovat mustat.

180810-UEF-SIMO-kontti-ulkoa
Kahdesta kontista muodostuva Simo-laboratorio syksyllä 2017 Kallaveden rannalla yliopiston kampuksella

Itä-Suomen yliopiston Simo-laboratorion tulokset ovat ensisijaisesti tulisijavalmistajien käytettävissä. Tästä olen jaksanut itkeä vuosia (mm. 2020 ja 2021) Käytännössä yleisölle tuloksia on jaettu vain hyvin rajallisesti eikä kuluttajille valitettavasti vielä yli vuoteen tule olemaan riittäviä tietoja vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi – elleivät kiuasvalmistajat rohkaistu itse julkaisemaan tuloksia!

Vihtatarpeiden kerääminen edellyttää maanomistajan lupaa, oksien napsiminen ei sisälly jokamiehen oikeuksiin. Ei vaikka puu olisi kaatunut maahan.

Jakso 6

Ei asiavirheitä koko jaksossa! Jätte bra Kasper!

Ellei huomioida, että jakson otsikossa puhutaan laittomasta saunomisesta, mutta mikään kolmesta esimerkistä ei saunomisen osalta ollut mielestäni laitonta, ehkä ainoastaan kyseenalaista erityisesti viimeiseksi esitetyn saunan osalta…Eli sarjan saunaspesifit laittomuudet mahtuivat jo edelliseen jaksoon.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.