Vuosittaista Tulisijayhdistyksen (TSY Ry) järjestämää Puulämmityspäivää vietettiin Helsingissä Runeberginpäivänä 5.2.2020 Tapahtumassa kuultiin Itä-Suomen Yliopiston kiukaita tutkivan ryhmän kuulumisia sekä radikaaleja uutisia Norjan päätöksistä vanhojen tulisijojen suhteen. Tässä uutisessa pääkohdat tapahtumasta.
Kiuas 2 –hanke
Itä-Suomen Yliopiston dosentti Jarkko Tissari kertoi 2019 käynnistyneen puukiukaita koskevan suurhankkeen alkuvaiheista. Siinä missä ensimmäinen, Saunologiassakin kattavasti raportoitu, Kiuas-hanke keskittyi päästömittausmenetelmän kehitykseen, ollaan jatkoprojektissa tuotekehityksen parissa. Uudessa nelivuotisessa Kiuas-2 hankkeessa on mukana iso joukko maamme suuria kiuasvalmistajia, IKI, Harvia, Narvi, Misa, Teuvankeitin tehdas ja Muko, sekä useita suuria kaupunkeja.
Viime keväänä julkaistujen tulosten jälkeen Kuopiossa on selvinnyt lisätietoja kiukaiden toiminnasta. Laboratoriossa on mm. tutkittu primaari ja sekundaari-ilman suhteellisen määrän vaikutusta yhden kiuasmallin toimintaan. Tässä havaittiin, että primaari-ilman rajoittaminen arinaa pienentämällä ja samaan aikaan toisioilmaa lisäämällä paransi tuloksia päästöjen sekä hyötysuhteen osalta! Parempia palamistuloksia saatiin myös raottamalla hieman tulipesän suuluukkkua.
Myös kaivattuja vinkkejä oman kiukaan päästöjen arviointiin saatiin hieman. Savun väriä pidetään edelleen helpoimpana tapana arvioida kiukaan päästöjä. Mitä vähemmän näkyvää savua, sitä parempaa palamista. Alla olevassa kuvassa näkyy pari esimerkkiä:
Kosteaa puuta sopiikin polttaa! (varauksella)
Perusohje saunan lämmityksessä on käyttää aina vain kuivaa polttopuuta. Kuopion tutkimusten perusteella on kuitenkin mahdollista, että kuiva puu saattaa palaa liian nopeasti kiukaassa ja itse asiassa kosteampi saattaa tuottaa pienemmät päästöt!
Tissari on varovainen vähemmän kuivan puun suositusten suhteen, mutta kertoo, että kuivalla puulla voimakkaasti savuttavien kiukaiden kanssa voisi kokeilla suoraan ulkoa otettua (kosteampaa) puuta ja katsoa hälveneekö savu.
Itse suosittelen kuitenkin vaihtamaan kiuasta, jos savu vaivaa.
Seuraavaksi odotellemme jännitykselle miten kiukaiden päästömerkkisertifikaatti etenee. Tämän avulla kiukaiden päästöistä saataisiin lopulta julkisuuteen kipeästi kaivattua yksityiskohtaista tietoa!
Jarkko Tissarin koko esitys löytyy TSY:n verkkosivuilta:
https://tsy.fi/wp-content/uploads/2020/02/2020-02-05-Puul%C3%A4mmitysp%C3%A4iv%C3%A4-esitys-Jarkko-Tissari.pdf
Norjan malli
Tapahtumassa kuultiin kiinnostava esitys alun perin norjalaisen tulisijavalmistaja JØtulin Rene Christensenilta. Hän kertoi, että Norjassa pientulisijojen päästöjen vähentämiseen on suhtauduttu pitkään vakavasti ja nyt alkaa viikate heilua tosissaan.
Erilaisilla toimilla on kannustettu kaupungeittain asukkaita uusimaan tulisijoja heidän omien ”Clean burn” vaatimusten mukaisiksi. Näillä toimin päästöt ovat laskeneetkin tuntuvasti.
Työ ei kuitenkaan ole vielä loppu, vaan esimerkiksi Bergenin kaupungissa on päätetty kieltää vanhanaikaiset kaminat ja takat kokonaan vuonna 2021! Samaan aikaan tarjotaan 50 miljoonaa kruunua (n. 5 m €) tukena edelleen iäkkään tulisijakannan uudistamiseen. Norjassa ei kuitenkaan odoteta, että ketään laitettaisiin vankilaan vanhojen tulisijojen käytöstä, toisin kuin Puolan Krakovassa!
Miksi tuon tämän esiin Saunologiassa? Siitä syystä, että mikäli EU:n valvova katse jostain syystä kohdistuu ankarasti puukiuaskantaamme, tulevat lainsäätäjät miettimään vastaavia toimenpiteitä myös edelleen tarpeettoman paljon päästöjä tuottaviin saunakamiinoihimme. "Watch and burn, I say"
Lisää Christensenin esityksestä TSY:n tiedotteessa:
Puunpolton pienhiukkaspäästöt alas nykyaikaisella laitteistolla
“moninkertaiset päästöt, joita vanhoilla kiukailla tavattiin” Oliko tuo viittaus kohdistettu jo markkinoilta poistuneisiin kiukaisiin koska kiuashankkeessa pisteet vei kotiin juurikin ne “vanhat” kiukaat uusien korkean hyötysuhteen kiukaiden ph.päästöjen ollessa edellisiä suuremmat testaajien todetessa edellisen perusteella mm.”Hyötysuhteita tulisi parantaa, mutta se olisi tehtävä siten, että päästöt eivät lisäänny”?
Iki arinamattomana voi olla se seuraava testiryhmän yllättäjä päästöjen suhteen juurikin sen arinan puuttumisen takia (ei kaasuta puita siinä määrin kuin arinalliset kiukaat)?
“Parempia palamistuloksia saatiin myös raottamalla hieman tulipesän suuluukkkua.”
Tarkennuksena testiryhmän maininta suuluukun avaamisesta ettei se ole suositeltava käyttötapa.
Hei,
kyllä, viittaus on edellisen sukupolven kiukaisiin, eli ennen 2013 CE-merkintävaatimuksia myynnissä olleisiin, joita Tissari ennen 2010 oli mitannut.
Arinan merkityksestä puhuttiin ja IKI on mukana uudessa hankkeessa, joten on mahdollista että asiaan saadaan selkoa lähivuosina. On myös mahdollista ettei saada ennenkuin tarkemmat päästötiedot muuttuvat pakollisiksi.
Lassi