Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

Sähkökiukaan voi käynnistää kännykästä, mutta miten helppoa ja turvallista etäkäyttö on? Saunologia selvitti neljän markkinoilla olevan ratkaisun ominaisuuksia. Testissä havaittiin, että etäkäyttöön liittyy erilaisia rajoituksia ja toisistaan  poikkeavia ratkaisuja. Turvallisimmasta ja kätevimmistä ratkaisusta joutuu maksamaan eniten. Ostajan on  hyvä olla tietoinen etäkäytön kiemuroista, jotta hankkii toiveita vastaavan laitteiston.

Onko sinulla kokemuksia etäkäytöstä? Jaa kokemuksesi kommentoimalla artikkelia!


Tämä artikkeli on toteutettu osana Saunologian Narvi-yhteistyötä

Sähkösaunan helppokäyttöisyys on aina ollut sen suurimpia vahvuuksia. Vaivattomuus vain lisääntyy, kun kiukaaseen lisätään etäohjaus. Tarpeellisuudesta viis, teknologian kehitys tuntuu vääjäämättömästi johtavan suuntaan, jossa kiukaitakin ohjataan muun talotekniikan tavoin älypuhelimella. Miksei myös kiuasta?

Sähkösaunan etäkäyttö vuonna 2021 tarkoittaa sitä, että kiuasta ja siihen liitettyjä lisälaitteita voidaan ohjata älypuhelimen tai tabletin sovelluksella langattoman verkon ja Internetin avulla. Kiukaiden etäkäynnistykseen on toistaiseksi rajallinen määrä ratkaisuja. Saunologia esitteli tuoreeltaan yhteistyökumppani Narvin WiFi –ratkaisun, mutta markkinoilla on pari muutakin tuotetta joihin tässä artikkelissa tutustutaan. Laitteiden ohella perehdymme perusteellisesti turvallisen etäkäynnistyksen vaatimuksiin sekä arvioimme etäkäyttösovellusten käytettävyyttä ja kokonaisratkaisun käytännöllisyyttä. Vertailu ei valitettavasti sisällä täydellistä käyttötestiä, järjestelmien ominaisuuksia on vertailtu paperilla ja sovelluksia testattu Android-laitteella demomoodissa.

Vertailussa mukana ovat valmistajista Huum, Harvia, TylöHelo ja Narvi. Näiden lisäksi IKI on maaliskuussa 2021 lanseerannut oman versionsa Huumin laitteistosta. Harvia tarjoaa myös kahta muuta etäkäyttötapaa, Sentiotec by Harvia –kiuasbrändiin liittyvä järjestelmää ja Shelly Cloud kotiautomaatiojärjestelmää.

Etäkäynnistyksen turvallisuus

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 250 saunatiloista alkunsa saanutta tulipaloa. Eräs syy tulipaloihin on palavan materiaalin joutuminen kiukaan päälle kenenkään huomaamatta ja sen syttyminen kiukaan lämmetessä. Erilainen etäkäynnistäminen ilman sopivia turvallisuustoimia uhkaa lisätä paloja, joten viranomaiset ovat aiheellisesti aktivoituneet asettamaan sille turvallisuusvaatimuksia.

Sähkökiukaiden turvallisuutta turvataan standardilla SFS-EN 60335-2-53 (Household and similar electrical appliances - Safety - Part 2-53: Particular requirements for sauna heating appliances and infrared cabins). Standardissa on useita erilaisia sähkökiuasta ja “sähkökiuaslaitteistoa” koskevia käsitteitä ja vaatimuksia.

Standardissa etäkäyttö tarkoittaa, että sähkökiuaslaitteistoa (sähkökiuasta ohjaus- ja suojalaitteineen) ohjataan tietoliikenneverkon kautta, ääniohjauksella tai väyläjärjestelmillä ilman, että laitteistoa nähdään. Etäkäyttövaatimukset kohdistuvat korkeintaan 20 kW kiukaisiin eivätkä  sisällä esimerkiksi käynnistystä viereisestä huoneesta nappia painamalla (kiuasta näkemättä) tai viikkoajastimella siitä huolimatta, että näihin liittyy myös erilaisia turvallisuushuolia. Viikkoajastus on itse asiassa kotikäyttöön suunnitteluissa tuotteissa kielletty. Artikkelin lopusta löydät tiivistetysti muita käyttötapauksia koskevat vaatimukset.

 

Kotimainen sähköteknisen alan standardointijärjestö Sesko on ollut mukana kansainvälisten vaatimusten valmistelussa. Saunojen kohdalla uskotaan olevan eduksi, että  Seskon komitean SK 61Z suomalaisten asiantuntijoiden ja teollisuuden ääni kuuluu ulkomaille. Seskon Juha Vesa kertoo, että suomalaisten muutoksia olla paraikaa viemässä kansainväliseen IEC standardiin, josta eurooppalainen ja suomalainen standardi lopulta muodostuu.

Etäkäytön valmiustila ja ovikytkin

Standardissa etäkäytön turvallisuus on ajateltu varmistettavan niin, että saunatilat  tarkistetaan aina saunomiskerran tai siivouksen jälkeen. Tarkistamisen tuloksena syntyy turvallinen valmiustila ja niin pitkään kuin valmiustila säilyy, voidaan kiukaan lämmitys etäkäynnistää.

Standardissa esitetään kaksi vaihtoehtoista turvallisuusratkaisua, joilla etäkäynnistyksen turvallisuus voidaan teknisesti taata. Nämä ovat ovikytkin ja peittotesti (standardin kohdat 19.101 peittotesti ja 22.108 ovikytkin).

Ovikytkimen idea liittyy kiinteästi valmiustilaan. Ovikytkintä käytettäessä käyttäjän tulee asettaa saunan ulkopuolella olevalta ohjauspaneelilta valmiustila päälle. Tämä vahvistaa, sen että kiukaan etäkäyttö on nyt turvallista. Saunatila ikäänkuin sinetöidään. Mikäli ovi nyt avataan, ovikytkin havaitsee  avaamisen ja purkaa valmiustilan. Etäkäynnistys ei onnistu, ennen kuin valmiustila on ”viritetty uudelleen” turvallisuustarkistuksen merkiksi ohjauspaneelista.

Peittotesti

Peittotesti on vaihtoehtoinen ja hyvin eri tavoin määritelty turvallisuusvaatimus. Siinä ei oteta kantaa ratkaisun yksityiskohtiin tai valmiustilan muutoksiin, ainoastaan siihen, miten turvalaitteiston tulee reagoida, jos kiukaan päälle sattuisi päätymään jokin vieras esine.

Peittotestissä käytetään teholtaan 1,24 kertaa tilassa yleensä käytettävää kiuasta tehokkaampi mallia. Tämä peitetään n. 480g/m2 painoisella villapeitteellä, joka ylettyy kiukaan päältä alas asti. Tämän jälkeen tarkkaillaan kiukaan lämpötilan nousua. Kiukaan pintalämpötilat eivät saa nousta yli 180 Kelvin-astetta kiukaan ollessa toiminnassa. Suomeksi, jos saunassa on normaalisti 25 astetta, ei lämpötila testiesineessä saa kohota yli 200 asteen, jotta se ei syttyisi tuleen. Kiukaaseen pitää siis liittyä jokin turvajärjestelmä, joka estää tällaista tilannetta syntymästä.

Standardin perusteella turvallisuusratkaisut ovat keskenään vaihtoehtoisia ja samanarvoisia. Saunologin näkemyksen mukaan niiden varmuus on kuitenkin eri luokkaa. Ovikytkimen kanssa järjestelmän turvallisuus on voimakkaammin riippuvainen löylyhuoneessa liikkujien huolellisuudesta. Saunan siivoaja ei välttämättä tiedä miten ja milloin saunaa seuraavan kerran etäkäynnistetään. Jos ajastus tehdään sen jälkeen, kun kiukaan yläpuolelle on laitettu rättejä kuivumaan, niin tästä seuraava käry ei ole järjestelmän toiminnalla estettävissä. Peittotestin mukaisesti toteutetun turvallisuusjärjestelmän pitäisi tämä kuitenkin estää. Peittotesti ei myöskään edellytä samanlaista kuittausjärjestelmää kuin ovikytkimen valmiustila.

Mikä on sähkökiuaslaitteisto?

Ennen kuin päästään laitteiden esittelyyn, lyhyt muistutus siitä, miten paljon palasia  etäohjattavaan kiukaaseen liittyy. Teknisesti kokonaisuudesta käytetään termiä sähkökiuaslaitteisto. Oheisessa kuvassa Harvian esimerkki tästä.

kaaviokuva sähkökiuaslaitteiston osista
Sähkökiuaslaitteiston osat 1-9. Kuvalähde: Harvia

Laitteisto pitää sisällään lämmittimen eli kiukaan (9), ohjauskeskuksen (3; myös nimellä kontaktorikotelo tai tehoyksikkö), ohjauspaneelin (1; käyttöpaneeli), lämpötila-anturin (6), mahdolliset suojalaitteet kuten ylikuumenemissuojan (ei kuvassa), turvakytkimen (8) ja ovikytkimen (5), sekä muut lisälaitteet kuten höyrystimen (ei kuvassa) ja kosteusanturin (7). Laitteiston monimutkaisuus on hyvä muistaa mikäli on päivittämässä kiuasta, sillä joudut mahdolliset hankkimaan kaikki mainitut komponentit erikseen.

Jos tilaat netistä, ole tarkkana mitä ostat esim. hankkiessasi ”ohjauskeskuksen”, joita yleensä myydään ohjauspaneelin valokuvalla. Tarkista tarvitaanko kiukaaseen myös ”tehoyksikkö” tai tuleeko se ohjauskeskuksen mukana. Esimerkiksi TylöHelon ”keskus” onkin pelkkä paneeli. Joissakin kiukaissa on sisäänrakennettu ohjauskeskus ja käyttöpaneeli on ”kaukosäädin”, jolloin tämä on ok.

Turvallisuusratkaisut markkinoilla olevissa ratkaisuissa

Vertailussa mukana olevissa ratkaisuissa käytetään sekä ovikytkimiä että peittotestiä, kuten oheisesta taulukosta nähdään

Valmistaja Harvia Huum Narvi TylöHelo
Tuote Harvia Xenio WiFi Huum Uku Wifi (tai GSM) Narvi WiFi TylöHelo Elite  Cloud
Sovelluksen nimi MyHarvia Huum Narvi TyloHelo control
Täydellisen laitteiston hinta alk. n. 800 € 500€ 900€ n. 1200€
Kallein osa Ohjauskeskus, n 400€ (kokonaisuus: paneeli, keskus) (kokonaisuus: keskus, paneeli, anturin) Ohjauspaneeli 650€
Muut osat n 200€ (ohjauspaneeli ja ovikytkin), n. 200€ turvakytkin 900€ sis. 70€ (ovikytkin) + 500€ kontaktori
Turvamekanismi Ovikytkin tai turvamekanismi, viritys paneelista laukeaa Ovikytkin, lämmitys katkeaa/jatkuu Peittotesti, viritys laukeaa Ovikytkin, viritys paneelista laukeaa
Lisäohjaus-ominaisuudet Valaistus, höyrystin, IR-paneelit, tuuletus Valaistus Höyrystin, valaistus, tuoksupumppu, tuuletin.

Sovellusten käytettävyys

Sovelluksen käytettävyys on tärkeä osa turvallista ja miellyttävää käyttöä. Kaikilla valmistajilla on omat iPhone ja Android-sovelluksensa App Store ja Google Play –sovelluskaupoissa etäohjauksen toteuttamiseen. Vaikka sovelluksissa on useimmiten pieniä teknisiä eroja, ovat toiminnallisuudet järjestelmien välillä yhtenäiset. TyloHelon, Narvin ja Harvian sovelluksissa on mukana kokeilumoodi, joten sen  voi ladata puhelimelle ilman laitteiston ostamista ja kokeilla mille se vaikuttaa.

Tässä arvioinnissa käytettävyyttä ei ole voitu arvioida kokonaisuudessaan sillä oikeaa testilaitteistoa ei ole ollut käytettävissä. Arvioinnin kohteena on ollut  sovellusten ”käyttötuntuma” ja käyttöliittymäsuunnittelun ratkaisut ja sovelluksen saavutettavuus, ei esimerkiksi käyttöönotto. Saavutettavuus on käytettävyydelle rinnakkainen erityisvaatimus, jonka tarkoitus on taata erityistarpeita omaaville ihmisille mahdollisuus käyttää tietotekniikkaa. Laki vaatii vuonna 2021 joitakin sovelluksia olemaan saavutettavia. Kiukaan etäohjaussovellukset eivät kuulu lain piiriin vielä, mutta niidenkin saavutettavuuden soisi olevan kunnossa, sillä saunominen on ehdottomasti koko kansan ilo.

Seuraavassa ratkaisut on esitelty käänteisessä aakkosjärjestyksessä tuotekohtaisesti

TylöHelo Wifi

210414-etakaytto-tylohelo-elite_cloud_environment

TylöHelon Elite Wifi ehti markkinoille ensimmäisenä ns. suurista kiuasbrändeistä 2019. Tylon ratkaisussa turvamekanismina on ovikytkin. Oven avautuessa ohjaus reagoi viiveellä kytkien kiukaan pois päältä ja takaisin päälle. Etäkäyttöä varten turvallisuuskuittaus suoritetaan TylöHelon ohjauspaneelista. Mikäli ovi aukeaa, pitää kuittaus toistaa. Alkuperäinen ratkaisu ohjaa kerrallaan yhtä lähiverkossa olevaa kiuasta, eli Tylön ratkaisu ei toimi muiden tavoin missä tahansa pilviteknologian avulla. Teknisesti näppärä käyttäjä voi kiertää rajoituksia luomalla kotiverkolle VPN-yhteyden, mutta tämä tuskin on useimmille käyttökelpoinen ratkaisu. TylöHelo on juuri esitellyt uuden Elite Cloud -mallin joka toimii Internetin välityksellä, tuotteen saatavuus tai hinta ei kuitenkaan kirjoitushetkellä ole selvillä.

Tylon järjestelmä on kokonaisuudessaan vaikein hahmottaa, sillä osien yhteensopivuudesta kiukaisiin tai olemassa oleviin järjestelmiin ei löydy suoraa tietoa mistään. Käytännössä yksinkertaisin ratkaisu on hankkia TyloHelo Sense Elite –kiuas, jonka mukana tulee valmiiksi ohjauskeskus ja –paneeli. Muuten on tarve etsiskellä ohjauspaneeli, ovikytkin sekä WE 40 tai WE50 kontaktorikotelo erikseen. Näille tulee hintaa reilusti yli 1000 euroa. Tällöin ohjauksen saa toimimaan kaikkien ulkopuolista ohjausta käyttävien kiukaiden kanssa. Tylon ratkaisuun kuuluu kuivatustoiminto, joka lämmittää höyrytoiminnolla varustettua kiuasta saunomisen jälkeen jonkin aikaa.

TyloHelo Controller -sovelluksen demovideo https://www.youtube.com/watch?v=pdUdHdcxZ3E

Sovelluksen käytettävyys on tyydyttävä. Sovelluksessa ei ole sinänsä mitään muista poikkeavaa, mutta käyttöliittymässä on tehty valintoja, jotka tekevät sen ymmärtämisestä vaikeaa. Käyttöliittymää hallitseva Off/Standby/On nappirivi on tästä pahin esimerkki.  Suurin ongelma on symbolien käyttö. Play-kaupassa oli kirjoitushetkelle seitsemän arviota, joiden keskiarvo oli 2,6 eli en ole näkemykseni kanssa ehkä yksin. Sovelluksen saavutettavuus on heikko.

Lue lisää valmistajan sivulta https://www.tylohelo.com/fi/control-panel-tylo-elite

Narvi Wifi

Narvi Wifi – laatikko auki4

Narvin Wifi-ratkaisu on kotiverkon kautta toimiva etäkäyttöratkaisu. Toimitussisältöön sisältyvät kaikki tarvittavat komponentit, mikä näkyy hinnassa. Narvin Wifi järjestelmän mukana toimitettavilla osilla on mahdollista ohjata minkä tahansa merkkistä tai mallista kiuasta vaikka tuote onkin suunnattu ensisijaisesti Narvin E-malleihin. Tämän ansiosta sitä voi pitää markkinoiden joustavimpana ja ainakin teoriassa turvallisimpana ratkaisuna.

Narvin turvamekanismi on patentoitu saunatilaan asennettava turvatunnistin, joka  reagoi peittotestin määrittelemiin olosuhteisiin. Tämä on vertailussa ainoa laatuaan. Tunnistin edellyttää asennusta kiukaan yläpuolelle kattoon, eikä sen välittömässä läheisyydessä voi olla tuloilmaventtiiliä. Sinänsä ratkaisu toimii periaatteessa minkä tahansa kiukaan kanssa.

Kuittaus sovelluksessa on helpoin tällä hetkellä tarjolla oleva ratkaisu

Sovelluksessa edellytetään käyttäjän kuittaavan sovelluksessa ajastusta tehtäessä, että lähtötilanne on turvallinen. Mikäli turvamekanismi aktivoituu, lämmitys automaattisesti katkeaa. Kuittaus sovelluksessa on helpoin tällä hetkellä tarjolla oleva ratkaisu, joka vastaa turvallisuusvaatimuksiin.

Narvi-sovelluksen demovideo https://www.youtube.com/watch?v=iACEpBJxssI

Sovellus on ulkoasultaan moderni. Sovelluksen käyttöliittymäratkaisu pyyhkäistävine paneeleineen on useammankin kokeilukerran jälkeen hieman hämmentävä, muutoin kaikki käyttöliittymän osat ovat järkeenkäypiä. Sovelluksessa on erikoinen odotteluhetki, kun kiukaalle lähetetään käynnistys- tai ajastuskomento. Sovelluksella kiuasta voi ajastaa tulevaan ajankohtaan, lämmittää suoraan tai asettaa kellon ajan, jolloin kiukaan pitäisi olla lämmin. Sovelluksen saavutettavuus ei ole muita parempi. Sovellukseen on odotettavissa vuonna 2021 uusia toiminnallisuuksia erityisesti yhteisökäyttöön,  kuten viikkoajastusmahdollisuus.

Lue lisää valmistajan sivuilta https://narvi.fi/wifi/

Huum Uku

210326-etakaytto-huum-ohjauskeskus_huum_uku_5
Virolaisen Huumin etäkäyttöratkaisu Uku on ollut myynnissä jo viisi vuotta. Se on myös tunnettu siitä, että järjestelmää (ohjauskeskus, ohjauspaneeli, ovikytkin, lämpötila-anturi ja ylikuumenissuoja) voidaan käyttää helposti minkä tahansa ohjauskeskuksellisen kiukaan kanssa, tai kuten Narvi Wifin kohdalla kirjoitin, teknisesti minkä tahansa kiukaan kanssa, mikäli kiukaan oma ohjauselektroniikka ohitetaan. Johtuen Huumin etumatkasta markkinoilla, näin on myös tehty ja langattomaan verkkoon tai GSM-verkkoon liittyvää ratkaisua on käytetty eri merkkisten tuotteiden kanssa.

Huum Ukun turvamekanismi on ovikytkin ja kuittaus sovelluksessa ennen käynnistystä. Mikäli ovi on auki, ei sauna lämpiä. Avaaminen ei kuitenkaan vaikuta ajastuksiin, eli järjestely ei vaikuta täysin vaatimustenmukaiselle.  Yrityksestä kerrotaan, että järjestelmän toiminta on tulevaisuudessa muuttumassa, mm. uudella  monitorointiratkaisulla, joka mitä ilmeisemmin vastaa peittotestin vaatimuksiin.  Julkaisuajankohtaa ei ole kirjoitushetkellä vahvistettu. Ukun ohjauspaneelia on saatavana monin eri tavoin viimeistelynä. Näistä tyylikkäin on ehdottamasti puu, josta joutuukin maksamaan satasen ekstraa.

Huum-sovelluksen demo video https://www.youtube.com/watch?v=1aT2f5myu8I

Huum sovelluksen pidempi ikä näkyy positiivisesti sovelluksen käytettävyydessä. Kulmia on ehditty hiomaan vuosien varrella. Käyttötuntuma on sulava, tosin joidenkin toimintojen ymmärrettävyys hieman heikko. Pelkistetty käyttöliittymä auttaa asiaan, sen ansiosta hämmentäviä tekijöitä on vähän. Jostain syystä sovelluksen kieli ei meinaa pysyä yhdenmukaisesti suomena, vaan vieraita kieliä nousee aina välillä esiin. Erikoisin osa sovelluksessa on kalenteriin saunavuoroille. Saavutettavuus on paikoin kunnossa, mutta ei yhteneväisesti edes tyydyttävä. Sovellus kertoo ainoana ilmoituksella (push-notifikaatio) käyttäjälle kun ajastus käynnistyy.

Lue lisää valmistajan sivulta https://huum.fi/produkte/uku-wifi-saunan-ohjauspaneelin/

Harvia & MyHarvia

210326-etakaytto-Harvia_XenioWifi_CX170XW_p1 copy

Harvian ensimmäinen omalla brändillä julkaistu etäohjausratkaisu tuli myyntiin maaliskuussa 2021. Harvia kiukaisiin ja ohjauskeskuksiin etäkäynnistystä on ennakoitu jo vuodesta 2020 XE-malleissa, joten nyt tarjolla olevan MyHarvia Wifin kanssa osin yhteensopivia laitteita on joillakin ihmisillä jo kotonaan.

Harvia tarjoaa tällä hetkellä ensijaisesti etäkäynnistysjärjestelmäksi erikseen ostettava myytävää Xenio Wifi ohjauspaneelia, jonka mukana tulee ovikytkin. Paneeli toimii nykyisten CX 170 ja CX110 ohjauskeskusten kanssa, joihin turvaratkaisut kytkeytyvät. Harvialla on lisäksi tarjolla lisävarusteena vaakatyyppinen turvakytkin, joka on peittotestiin vaatimuksiin mukautuva vaihtoehto ovikytkimelle. Turvakytkimiä on itse asiassa kuusi mallia eri kokoisten ja muotoisten kiukaiden kanssa käytettäväksi. Myöhemmin on tulossa myyntiin myös valmis kiukaan ja etäohjauksen paketti.

Etäohjauksen toiminta riippuu siitä, onko turvamekanismiksi valittu ovi- vai turvakytkin. Oven tapauksessa varten ohjauspaneelista on asetettava päälle etäkäynnistyksen mahdollistava valmiustila. Turvakytkin sen sijaa  tunnistaa fyysisesti kiukaan päällä olevan objektin ja sen kohdalla ohjauspaneeli kuittausta ei tarvita. Turvakytkin  edellyttää seinäkiinnitteistä tai integroitua kiuasasennusta, sillä kytkin kiinnitetään kiukaan sivulle.

Video MyHarvia-sovelluksen toiminnasta https://www.youtube.com/watch?v=xjNp5ifrbqs

Harvian sovelluksen (versio 1.0.1) käytettävyys saa tässä joukossa arvosanan hyvä. Toiminnat ovat selvästi löydettävissä ja niiden käyttäminen on suoraviivaista. Sovelluksen ulkoasu on moderni. Sovelluksen saavutettavuudessa on suuria puutteita, mikä on suhteellisen yksinkertaiselle sovellukselle selvä miinus.  Järjestelmän käyttöönotto tapahtuu sovelluksen kautta. Ohjeet uuden kiukaan lisäämiseen löytyvät sovelluksesta. Sovelluksella on mahdollista ohjata useita kiukaita, myös hybridisaunaa, höyrygeneraattoria sekä saunan valaistusta. Tylon tavoin Harvian ratkaisussakin on kuivatustoiminta. Ennakko-ohjelmointeja voi asettaa yhden kerrallaan. Tässä kohdassa sovelluksen ja käyttöjärjestelmän kielten välillä on ristiriitaa. Sovellus ei hyödynnä ilmoituksia.

Lisätietoja valmistajan sivuilta https://harvia.fi/tuote/xenio-wifi/

Yhteenveto ja johtopäätökset

Sähkösaunan nettikäytön mahdollisuudet ovat puolessa vuodessa olennaisesti muuttuneet. Saunan lämmittäjälle on tarjolla lisämukavuutta ja mielenrauhaa noin kiukaan hintaisella lisäinvestoinnilla. Turvaratkaisujen kirjavuus tekee kuitenkin tilanteesta kuluttajalle sekavan.

Se miten kätevää etäkäyttö on riippuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin sovelluksen käytettävyydestä. Tässä suhteessa erot ovat kohtuullisen pieniä ja yksikään sovellus ei ole täysin saavutettava. Toiseksi siitä miten sovelluksen ja ohjauspaneelin toiminta on suunniteltu keskenään. Ovikytkimen kanssa etäkäyttö ei olekaan aivan niin helppoa kuin kuvittelisi, ainoastaan turvakytkimellä järjestelmän toimii turvallisesti sovelluksesta käsin. Jälkimmäistä tarjoavat Harvia ja Narvi, mutta vain Narvin ratkaisu kelpaa lähes mihin tahansa kiukaaseen, Harvian turvakytkin soveltuu vain valmistajan kiukaiden kanssa käytetettäväksi.

Lopputuloksen tällä hetkellä tarjolla on kolme varteenotettavaa vaihtoehtoa: Harvia, Huum ja Narvi. TyloHelon ratkaisussa ei ole mitään erityisominaisuuksia, joita muihin ei saisi ja rajoitukset hintaan nähden ovat merkittäviä.

Harvian ratkaisu on merkkiuskollisille suunnattu. Ovikytkimellä systeemin voi periaatteessa virittää toimimaan minkä tahansa kiukaan kanssa. Harvian vahvuus on halvin hinta peruskokoonpanossa mikäli käytössä on jo sopiva ohjauskeskus. Mkäli näin ei ole, on Huum hinnaltaan samaa tasoa. Huumin sovellus on selvästi hiotuimman oloinen ja ohjauspaneelin design omalaatuinen. Turvallisuusjärjestelyn vaatimusten mukaisuus on kuitenkin kyseenalainen ja sen takia tuotetta ei voi suositella.

Narvin Wifi on toistaiseksi markkinoiden ainoa ratkaisu, joka reagoi peittotestiin ja sitä kautta pystyy tarjoamaan turvallisimman vaihtoehdon mille tahansa kiukaalle. Harvia rajoite on turvalaitteen kiuaskohtaisuus. Narvissa Hinnan vastineeksi saa hienostuneen turvamekanismin, kätevän kuittauksen ja täydellisen varustepaketin. On tosin huomautettava, ettei Narvin tai Harvian peittotestin läpäisevyydestä ole sen kummempaa julkista testitulosta, mutta luotetaan siihen, että ne ovat todella tässä suhteessa luotettavia.

Valinta ei siis ole helppo. Hintahaitari on suhteellisen kapea eikä kukaan valmistajista ole tällä hetkellä perimässä sovelluksesta erillistä käyttömaksua. Jos olisin itse nyt hankkimassa hankkimassa tällaista, niin valitsisin joko Narvin tai Harvian turvalaitteella varustetun ratkaisun. Teknisesti ne ovat erilaisia eivätkä sovi samanlaisiin paikkoihin, mutta uskon itse niiden turvallisuusratkaisujen paremmuuteen. Tulevaisuudessa nähdään saadaanko kiukaisiin lisää älyä tai vaikka kiukaalle webbikameran ja sovelluksiin maksullisia toimintoja!

Kiitokset Seskolle ja tuotevalmistajille vastauksista lukuisiin kysymyksiin. Pääkuva Jamie Street, Unsplash, käsittely Saunologia

Lue lisää

Seskon tiedote (huom. tiedotteesta on uudempi versio, jota en kirjoitushetkellä verkosta löytänyt)

Joonas Nuoliojan opinnäytetyö Mondexin kiukaiden etäkäyttömahdollisuuksista, Centria-ammattikorkeakoulu

Liite:

taulukko Seskon ohjeesta erilaisessa käytössä olevien kiukaiden etäkäynnistystapauksiin

Taulukko sähkökiukaiden etäkäytön rajoituksista
Seskon Yhteenveto kiukaiden vaatimuksista eri käyttötapauksissa kiuasstandardin mukaan

2

Heikki Lyytinen ja kadonneen väitöskirjan metsästys.

Pääsiäisen kunniaksi Saunologiassa kirjoittaa arvostettu saunavieras, viime vuonna upean saunatietokirjan julkaissut Heikki K. Lyytinen. Heikki selvitti iloksemme ensimmäisiä kirjallisia lähteitä, joissa sauna on mainittu. Tässä astutaan yli sata vuotta varhaisempaan historiaan kuin aiemmin julkaistussa Acerbin matkatarinassa Suomessa vuodelta 1799.


Suomen niemen ”varhaisbrändäyksestä ” saunamaaksi -
ja varoittavia sanoja saunomisesta

Eurooppalaiset tutkimusmatkailijat ovat valottaneet jo 1600- ja 1700-luvuilla raporteissaan suomalaisten vanhoja saunoja ja saunomistapoja. Matkaraportit ovat tärkeä lähdealue saunakulttuuristamme. Ne antavat tietoa myös saunojen arkkitehtuurista.

Tällaisia tutkimusmatkailijoita ovat olleet esimerkiksi ranskalaiset Charles Ogier, Briennen herttua Étienne-Charles de Loméine, ranskalainen komediakirjailija ja seikkailija Jean-François Regnard, joka teki huvimatkan Lappiin, Schleswig-Holsteinin herttua Adam Olearius ja pappi Reginald Outhier sekä italialainen Giuseppe Acerbi. Näitä matkailijoita on saunoja koskevassa kirjallisuudessa paljon lainattu.

Erityisesti Acerbi teki Suomen ja suomalaisen saunan Euroopassa tunnetuksi yhden saunakokemuksen perusteella, koska hänen matkakertomuksensa käännettiin useille Euroopan kielille: saksaksi, ranskaksi ja hollanniksi sekä lyhennelmänä myös italiaksi ja tanskaksi. Suomen brändäys saunamaaksi alkoi siis varsin varhain. Tämä on hyvä muistaa, kun nyt olemme UNESCO:n tunnustama saunamaa.

Ei kaikki kovin imartelevaa

Charles Ogierin kuvaukset vuodelta 1634 eivät ole millään tavoin mairittelevia silloisesta saunakulttuurista. Tosin tämä aika oli Euroopassa jo saunakulttuurin rappeutumisen aikaa. Ehkä tuolloin ei ollut ajanmukaista todeta saunomisesta mitään ylistävää, vaikka se saattoi Suomen niemellä olla ainutlaatuista elämän ilotulitusta.

Ogierin mainitsemat niin sanotut finn-bastut merkitsivät yhteissaunomista ja havainnot ovat hänen Ruotsissa näkemästään saunasta. Niissä naispuoliset saunottajat kuvataan varsin estottomiksi miehiä pestessään. Saunoissa harjoitettiin tuolloin myös kuppausta. Ogier kertoo päiväkirjoistaan vuosilta 1634-1635:

”Saunaan tulee miehiä ja rouvia ja nuoria tyttöjä samaan aikaan. Naisilla on vain paita peitteenään, kun taas miehet peittelevät paikkojaan koivuvastalla. Tapa ja hyöty ovat täällä karkottaneet hävyntunteen. Eivät edes siveimmätkään naiset kainostele näihin lämminkylpylaitoksiin menemistä, vaan käyvät niissä miehineen ja poikineen. Monet antavat laittaa kupparinsarvia melkein koko ruumiinsa peitoksi siten vapautuakseen siitä veren runsaudesta, jonka liiallisella juomisella ovat hankkineet, ja tulevat niin verisiksi – hirvittävä näytelmä.”

Saman tyyppinen on myös herttua Loméinen kuvaus vuodelta 1655. Hän luonnehtii saunomista seuraavasti:

”Siellä näimme kummaksemme ja inhoksemme naisia ja miehiä, sikoja ja hevosia, poikia ja tyttöjä, kanoja ja lehmiä – sikin sokin saunassa ilkialastomina, ei vaateriekalettakaan edessä, hikoillen kauheasti kuin kuolemantaudista toipuvat. Meidät nähtyään he menivät huuhtomaan ruumistaan pienelle purolle, johon he olivat tehneet varta vasten avannon jäähän. Sitten he palasivat aivan vakavina ja alastomuuttaan punastumatta tulikuuman uuninsa soppeen.”

Samasisältöinen on saksalaisen maantieteilijän ja matemaatikon Adam Oleariuksen kuvaus Inkeristä. Matkastaan 1634-35 Venäjälle hän kertoo tuon ajan saunomisesta seuraavaa:

”He kestävät kovaa kuumuutta, makaavat hikoillen penkillä, ajatuttavat kuumuuden vihdoilla ruumiiseensa ja hierotuttavat itseänsä niillä (mikä minusta on sietämätöntä). Ja kun he kuumuudesta ovat vallan punottavat ja raukeat, eivät enää kestä saunassa, juoksevat he, niin naiset kuin miehetkin, alastomina ulos, valelevat itseänsä kylmällä vedellä, jopa talvisaikaan piehtaroivat lumessa ja tällä ihonsa hierovat ikään kuin se olisi saippuaa ja sitten takaisin lämpimään kylpyyn.”

Kuva kittiläläisestä maatilasta 1700-luvulta
Regnard Outhier matkapäiväkirjan 1736-1737 kuvitus Kittisvaarasta, Pellon kunnasta: Kittilästä, Kortenniemen talo. Sauna sijaitsee hieman pihapiirin ulkopuolella, ei kuitenkaan Tornio-joen törmällä. Kuvalähde Martti Vuorenjuuri: Sauna kautta aikoen.

Saunakulttuuria korkeilta koturneilta

edellisissä matkakuvauksissa on Tuskin mitään epäuskottavaa. Tuon ajan tiedepiireissäkin oli saunomisen tila samasisältöisesti tunnistettu. Valtio-opin ja historian professori Mikael Wexionius tähdensi Suomen yliopistolaitoksen syntyvaiheessa eli Turun Akatemian avajaisissa  vuonna 1640, että kaikki suomalaiset käyvät ahkerasti saunassa:

"Jopa ankarassa pakkasessa he syöksyvät ulos saunasta ja ammentavat innoissaan ja naurussa suin vettä kaivosta, joesta tai järvestä ja kaatavat sitä alastomalle iholleen. Mutta tästä heidän ruumiinsa karaistuvatkin ja tulevat ponnistuksia kestäviksi."

Saunominen ei siis ollut yhdentekevä tapahtuma, koska se mainitaan peräti yliopiston avajaisissa. Olihan puhujana oman aikansa tieteen alat hallitseva ja tuottelias renessanssioppinut professori, joka järjesti Turun akatemian juhlalliset avajaiset ja piti siellä pääpuheen. Puheessaan hän korosti sivistyksen tärkeyttä kansakunnalle. ”Saunasivistys” oli tosin puheessa marginaalissa.

Michael O Wexionius, kuva Wikimedia

Wexionius oli kirjoittanut (Martti Vuorenjuuren mukaan  väitöskirjassaan  v. 1650 ) aiemmin seuraavasti:

”Suomalaiset lapsenpäästäjät vievät vastasyntyneet lapset tavattomaan kuumuuteen saunaan. Siellä he vihtovat lapsia lehtevillä vitsoilla, kunnes lasten iho punottaa kuin ryssännahka (sahviaani). Samalla tavalla tekevät lapsivaimot. Ja yleensäkin suomalaiset käyvät saunakylvyissä erittäin uutterasti. Saunasta poistuessaan he valelevat kovimmallakin pakkasella paljasta ruumistaan hilpeinä ja iloisina jään ja lumen sekaisella vedellä, jota ovat ammentaneet kaivosta, joesta tai merestä. Tästä johtuukin, että heillä näyttää olevan erityisen vankka ruumiinrakenne ja voimakkaat jäsenet. Maan karuus ja ilmasto voimistavat ihmisiä tietysti nekin.”

Mitä tuon ajan lääketieteilijät ajattelivat saunomisesta?

Smålannista syntyisin olevan tutkijan Petrus Linstorphiuksen Turun kuninkaallisessa akatemiassa julkaistu väitöskirja vuodelta 1688 ottaa sivujuonteena kantaa edellä kuvattuihin saunomistapoihin myös terveyden näkökulmasta. Tämän lähteen yllättävä löytyminen on oma tarinansa. Kerrottakoon se seuraavassa:

Täydentäessäni vuoden vaihteessa Terve Löyly-kirjani uudispainosta, luin Uppsalan yliopiston lääketieteen professori Hans Hägglundin mielenkiintoisen kirjan ”Bastuboken”.  Tämä ilmestyi vuonna 2020 ja joka käsittelee varsin monipuolisesti saunomisen terveysvaikutuksia.

Kirjan yhdessä pääkappaleessa kysytään, mitä tiede sanoo saunasta ja terveydestä. Tällöin Hägglund viittaa Turun Kuninkaallisessa Akatemiassa, joka oli yksi viidestä Ruotsin valtion suurvaltakauden yliopistoista, vuonna 1688 julkaistuun väitöskirjaan. Hän antaa ymmärtää, että väitöskirja tarkastelee saunan ja terveyden yhteyksiä ja mainitsee väittelijäksi Petrus Langeliuksen sekä väitöskirjan käsittelevän suomalaista saunaa. Samalla hän tosin toteaa, että tekstin kopio oli kulunut ja vaikeasti luettava, eikä hän hallinnut latinaa. Siksi hän ei käsitellyt teosta enempää. Ilmeisesti Langeliuksen väitöskirjaa oli lainattu samassa hengessä ja samoin johtopäätöksin aiemminkin, siihen sen kummemmin perehtymättä.

Ruotsista Kreikkaan ja takaisin maan pinnalle

Kiinnostuin asiasta entisestään, koska missään vanhoissa lähteissä, joita kirjassani olin käyttänyt, ei mainittu kyseistä julkaisua. Kun sain väitöskirjan käsiini, innostuin vielä enemmän. Väitöskirjan nimi oli ”De Atomis”. Ajattelin oitis, että väitöskirjan teoreettisena perustana on varmaankin kirjassani esittelemä Asklepiadeen oppi, joka vaikutti antiikin Rooman kylpykulttuuriin. Opin tautalla oli Demokritoksen atomioppi.

Lataa PDF: 1688-Langelius-De_atomis

Samalla häivähti ajatus, saattaisivatko hiukkaset (lat. atomus) liittyä jotenkin myös suomalaiseen savusaunaan ja sen lämmitysaikana syntyviin hiukkasiin. Tuohon aikaan atomeilla tarkoitettiin silmälle näkymättömiä pienen pieniä hiukkasia kuten tomuhiukkasia. Olinhan näitä asioita juuri käsitellyt edellä mainitussa kirjassani savusaunan lämmityksen yhteydessä. Ajattelin, että tällä väitöskirjalla olisi saunakulttuurimme kannalta kiinnostavaa kulttuurihistoriallista arvoa.

Mainitun Asklepiadeen teorian mukaan ihmiskeho koostuu alkeishiukkasista, atomeista ja huokosista atomien liikkuessa jatkuvasti huokosten läpi. Nesteiden virratessa kehossa vapaasti keho oli terve. Sairaudet taas johtuivat siitä, että atomit estivät nestevirtauksen huokosissa. Atomien koon, määrän tai väärän liikkumisen ajateltiin aiheuttavan esteitä, kuten tänään puhumme verisuonten ahtautumista. Huokoset saattoivat olla myös liian laajentuneita tai supistuneita, jolloin ne saattoivat aiheuttaa sairastumisen.

Edellä mainittujen kehon elementtien katsottiin pysyvän tasapainossa oikean ravinnon, nesteen, liikkumisen ja kylpemisen avulla. Kylpemisen merkitystä korostettiin hikoilun aiheuttajana erityisesti huokosten ollessa liian supistuneina. Nesteitä taas tarvittiin huokosten ollessa liian laajentuneina.

”Ahmin” tekstiä innostuneena, tosin välillä pysähtyen antiikin latinaa harrastaneelle myöhäislatinan tuntemattomien sanojen kohdalla. Pian kuitenkin havaitsin, että väitöskirja oli kuivaakin kuivempaa hiukkasfysiikkaa, jossa ei suomalaisesta saunasta sen enempää kuin saunomisestakaan mainittu mitään. Kysymys ei ollut suomalaisesta saunasta.

Innostusta seurasi pettymys.

Tämä ei ollutkaan se ”kadonnut” väitöskirja.

Kiinnostava väitöskirjalöydös?

Uppsalan yliopistosta ja Turun yliopiston väitöskirjaluettelosta saadut tiedot osoittivat, että samana vuonna 1688 oli samassa opinahjossa väitöskirjan tehnyt toinenkin Petrus.

Voisiko tämä olla se oikea?

Petrus Linstorphiuksen väitöskirjan aihe oli ”BALSAMUM VITAE Seu DISSERTATIO ACADEMICA De CALIDO INNATO” , suomeksi ”Elämän balsami eli akateeminen väitöskirja synnynnäisestä ruumiinlämmöstä”. Kirja oli noin kahden kymmenen sivun mittainen Tässäkään väitöskirjan nimi ei näyttänyt antavan suuria lupauksia, mutta mainitaan siinä sentään otsikossa lämpö -sana. Hankin kopion tästäkin väitöskirjasta Uppsalan yliopiston arkistosta, Turun yliopiston väitöskirjaluettelon avustuksella.

Lataa PDF: 1688-Calido innato

Kyseessä oli lääketieteen alan väitöskirja, jonka teoreettinen perusta on antiikin lääketieteessä. Väitöskirja sisälsi runsaasti lainauksia antiikin auktoriteeteilta Platonista ja Hippokratesta lähtien. Väitöskirja oli luonteeltaan ajalle ominaisesti hyvin spekulatiivinen.

Väitöskirjassa pyritään selvittämään ihmiskehon elämään ja kuolemaan liittyviä perustekijöitä. Niihin kuuluu esimerkiksi ruumiin lämpö (lat. innatum calidum). Ruumiin nesteillä on myös tärkeä merkitys terveyteen. Lämmöllä, kosteudella, kuumuudella ja kylmyydellä on niin ikään omat heijastusvaikutuksensa ihmisen terveyteen. Väitöskirjassa korostetaan myös kehon ja mielen vahvaa liittoa, ja saunomisessakin kohtuus on terveyden kannalta kaunein hyve. Mielenkiintoisena seikkana väittelijä toteaa, että unen ohjauskeskus on aivoissa eikä sydämessä, kuten Aristoteles väittää.

Ilmeisesti varsin niukkojen saunamainintojen vuoksi väitöskirjan sisältöä ei ole tiettävästi koskaan lainattu saunakontekstissa, eikä kaikille asiasta kiinnostuneille väitöskirja ole avautunut kielensä vuoksi.  Tosin väitöskirjan olemassaoloon on kerran viitattu yhdessä amerikkalaisessa lääketieteen aikakausilehdessä 1960-luvulla. Ajattelin kuitenkin katsoa, oliko tämä niin sanottu oikea, ensimmäinen väitöskirja, johon myös professori Hägglundin oli hyvässä uskossa tarkoitus viitata.

Ennen lukukokemusta olin saanut vihiä, ettei tämäkään väitöskirja käsittelisi saunomista.

Ensimmäiset yhdeksän sivua olivat enemmän puuduttavaa kuin kiinnostavaa lukemista,  mutta kymmenes sivu (s.10) yllätti. Tekstissä oli pysähdyttävä lause heti keskeisen elinehdon eli hapen käsittelyn yhteydessä, jonka puutteen katsottiin johtavan pikaiseen kuolemaan.

Teksti jatkui: ”Ex hoc nimio calido in balneo multi,...occubuisse dicuntur, …” eli suomeksi: ”Monien sanotaan kuolleen saunan liiallisen kuumuuden johdosta.” Saunan liiallinen kuumuus mainitaan siis kohtalokkaana esimerkkinä elämän pituutta käsiteltäessä. Siis jo 1600-luvulla tiedettiin se, mikä tapahtui saunomisen MM-kilpailuissa, kun yksi finalisteista kuoli traagisesti vuonna 2010 kohtuuttoman kuumuuden seurauksena.

Sen jälkeen seurasi sivuja, joissa ei jälleen millään tavoin viitattu saunomiseen, mutta julkaisun sivulla kuusitoista (s.16) palataan esimerkinomaisesti saunomiseen – tällä kertaa tarkoittaen nimenomaan suomalaisen rahvaan (plebeija gens Fennorum) harjoittamaa saunomistapaa, jossa keho ensin pehmitetään saunan kuumuudessa ja kaadetaan sitten kylmää vettä päälle. Rahvas ei pelkää myöskään kastautua joissa ja kaivoissa talvellakaan, vieläpä millään tavoin vahingoittumatta. Väittelijä epäröi, onko kuumuus kylpijöille lainkaan virkistykseksi. Äkillisen lämpötilamuutoksen (mutatio subitea) hän näkee kenelle tahansa (cuivis) turmiolliseksi (perniciosa).

Sen aikaisen terveyskäsityksen mukaan kuuma-kylmä-altistus nähdään siis enemmän tai vähemmän luonnon vastaisena – varsinkin äärimmäisen kuumissa ja kylmissä olosuhteissa. Väitöskirjasta on luettavissa – ainakin rivien väleistä - väittelijän oma näkemys: tuskin löytyy parempaa esimerkkiä ääriolosuhteiden fysiologisista seurauksista ihmiskehoon kuin suomalaisesta saunomisesta.

Se mikä on äärimmäisen omituista, on epäterveellistä.

Itse löydöksestä ja omasta innostuksesta siihen tuli mieleeni antiikin runoilijan Horatiuksen mietelmä: ”Parturiunt montes, nascitur ridiculus mus” eli ”Vuoret ovat synnytystuskissaan, syntyy naurettava hiiri”

Vuoret siis vavahtelivat, mutta löydöksen anti jäi varsin laihaksi. Tosin tämä 1688 teos ”tieteellisesti” vahvisti sen, mitä tutkimusmatkailijat olivat aiempina vuosina ehkä skandaalin hakuisemmin saunasta kertoneet.

Lähteet

Hasan, Jeddi, Karvonen, Martti J. and Pirhonen, Pekka 1965 Physiological Effects of Extreme Heat as studied in the Finnish ”Sauna” bath. In publication ”American Journal of Physical Medicine. Vol. 45. No 3.

Hägglund, Hans 2020 Bastuboken. Heta fakta om bastu och hälsa. Stockholm: Ekerlids Förlag

Langelius, Petrus 1668 De Atomis. Dissertatio academica.  Aboa: Regia academia aboensis 1688-Langelius-De_atomis.PDF

Linstorphius, Petrus 1668  Balsamum vitae seu dissertatio academica de CALIDO INNATO. Aboa: Regia academia aboensis. 1688-calido innato.PDF

Lyytinen, Heikki K. 2021 Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin, Jyväskylä: Kustannus Linna


Editorin kiitokset Heikille, Uppsalan kirjastolle ja Risto Elomaalle

Vuosina 2016-2020 Suomessa paloi keskimäärin 257 saunaa vuodessa. Useimmiten kärysivät saunarakennukset (175 hälytystä), mutta myös omakotitalojen ja kerrostalosaunojen saunat aiheuttivat yhteensä lähes yhtä paljon vaivaa palokunnille. Merkittävä osa paloista voitaisiin välttää omistajien ja käyttäjien ennaltaehkäisevillä toimilla. Tiedot selviävät Pelastusopiston Pronto-järjestelmästä, jonka tilastoja Saunologia analysoi.

Julkaisin Saunologiassa neljä vuotta sitten iloisen uutisen tuolloin positiivisesta trendistä saunarakennusten tulipalojen suhteen. Tuolloin palojen viiden vuoden keskiarvo oli saavuttanut alimman pisteensä vuosiin. Pyysin maaliskuussa 2021 uudelleen Pelastusopiston suunnittelija Heidi Liukkoselta tilastoja opiston ylläpitämästä Pronto-tietokannasta toistaakseni analyysin.

Savu ei hälvene

Viime vuosien kehitys ei ole saunoille edullista. Saunapalojen tulipalot ovat jälleen lisääntyneet. Hyvä laskusuhdanne on kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.

kuvaaja lukumäärästä
Saunarakennusten tulipalojen lukumäärä 2004-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Saunoihin liittyviä paloja oli esimerkiksi vuonna 2020 245 kappaletta, lisäksi vaaratilanteita kirjattiin 118. Vaihtelu viimeisen vuoden aikana tässä vain vähäistä.

kuvaaja Saunasta alkunsasaaneiden palojen ja vaaratilanteiden lukumäärät
Saunasta alkunsasaaneiden palojen ja vaaratilanteiden lukumäärä 2004-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Vuonna 2020 hälytyksiä oli kokonaisuudessaan vähemmän kuin aiempana viitenä vuonna, ehkäpä pandeamian vuoksi ihmisillä oli aikaa saunoa rauhassa ja huolehtia myös saunoista?

Kuvaaja Tavanomaisimmat rakennukset, joissa palotilanteita tapahtuu 2016-2020
Tavanomaisimmat rakennukset, joissa palotilanteita tapahtuu 2016-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Palohälytyksistä suurin, 44 %, kohdistui saunarakennuksiin. Tämä on merkittävä osuus ottaen huomioon, että saunoja on rakennuskannasta paljon vähemmän kuin omakoti- ja kerrostaloja, joissa tapahtui yhteensä vähemmän paloja ja vaaratilanteita.

Top 10 hälytyskohteet Kpl 2016-2020
Saunarakennukset 875
Omakotitalot 339
Asuinkerrostalot 328
Rivitalot 149
Osav. vapaa-ajan asuinrakennukset 99
Paritalot 33
Talousrakennukset 24
Laitospalvelujen rakennukset 22
Hotellit 18
Pienkerrostalot 16
Uimahallit 9

Saunapalojen todennäköinen syy saadaan useimmiten selville. Syitä on paljon. Alla olevaan listaan sisällytin kaikki vähintään 1 %:ssa tapauksista (kokonaismäärä 1987) mainitut syyt. Kaksitoista yleisintä syytä kattaa 95 % tapauksista, tosin 20 % näistä on ”muita” tai selvittämättömiä syitä.

Kuvaaja Saunasta alkunsa saaneiden palotapahtumien tilastoidut syttymissyyt 2016-2020
Saunasta alkunsa saaneiden palotapahtumien tilastoidut syttymissyyt 2016-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan. Mustalla värillä on merkitty syyt, joihin saunan omistaja tai lämmittäjä olisi voinut todennäköisesti vaikuttaa.

Yleisin syy on riittämätön suojaetäisyys, tämän jälkeen sähkölaitteen tai –asennuksen vika, häiriö tai huoltamattomuus sekä vaurio tulisijassa tai hormissa. Luokittelisin nämä kaikki vältettävissä oleviksi syiksi. Kaiken kaikkiaan kaaviossa mustalla värillä eroteltujen, mielestäni vältettävissä olleiden tapahtumien osuus nousee yli puoleen. Esimerkiksi salamaniskusta käryää vain kourallinen saunoja vuodessa.

Älä kutsu palokuntaa saunaasi - ainakaan työtehtävissä

Saunojen paloturvallisuudessa riittää vielä parannettavaa. Erityisesti saunarakennuksia tuhoavien palojen määrä on kohtuuttoman suuri. Vaikuttaa sille, että harvemmin käytettävien saunojen tulipaloriski on poikkeuksellisen korkea. Tämä liittyy selkeästi myös puulämmitteisyyteen, tosin eivät sähkösaunatkaan turvassa ole, jos niiden asennus- ja sähkötyöt on tehty huolimattomasti.

Syitä paloille on lukuisia. 2000-luvun alkupuolella kevythormit aiheuttivat paloja välikattoon, että asiasta huolestuttiin. Aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väitöskirjan tehneen Perttu Leppäsen työssä havaittiin useita riskejä, joista liian paksu eriste ja riittämätön suojaetäisyys olivat keskeisiä. Vaikka kevythormien rajuimmat ylilyönnit on tiedottamisen ja tarkastamisen kautta toivottavasti nyt ohitettu, sytyttävä vajavaiset turvaetäisyydet edelleen (liikaa) paloja.

Jokainen saunan omistaja voi omalta osaltaan parantaa paloturvallisuutta rakentamalla fiksusti, huolehtimalla säännöllisestä nuohouksesta, pitämällä silmällä kiukaan ja hormin kuntoa sekä lämmittämällä kiuasta kohtuullisesti.

Lue lisää YLE:n artikkeli saunapaloista 2018

Katso Leppäsen esitys PSR/PSS roadshow'ssa YouTubesta

Kiitos Pelostusopiston Heidi Liukkoselle uudesta datapoiminnasta!

My new book Secrets of Finnish Design will be published 29th of April 2021. As a kind of preview, this post includes several themes that explored in the book in more depth. Enjoy 🙂


Can you tell facts from fiction when it comes to sauna? Check out these ten common mistakes about sauna so you don’t fall far the simple misbelieves - not even the most ridiculous ones! (see number 10...)
Note that when I say sauna, I am talking about a sauna room.

1. Sauna must be 90 to 100°C (194 to 212°F) warm

There’s no sweating without proper heating, right? Although few hard core sauna enthusiasts only get their kicks beyond 110°C (230°F) it is perfectly fine to appreciate sauna at lower temperatures. If the sauna is thoroughly warm at 65°C (150°F), most people can find it satisfying. Personal preferences are more important than absolute temperatures and well-designed saunas can enable one to experiment with anything between 60 and 110°C (140 to 230°F).

Another problem with a single perfect temperature and that is measurement. In reality, the temperature of sauna air and different surfaces is never constant. It changes usually mostly depending on the height at which it is being measured. Even if you do know the “standard” measurement point (one meter above the top bench) it doesn’t give you the full picture how it feels inside the sauna.

160416-Lämpömittari

2. There are more saunas than cars in Finland

One of most quoted claims about Finland and saunas is the amazing number of saunas. And indeed the density of saunas per population in Finland is the highest in the world. Or at least probably it is because in reality nobody knows how many saunas there are exactly in Finland.

One widely circulated sauna count figure is 50% higher than the official statistics and I believe the truth lies somewhere in between. But we do know that there even more cars today than any optimistic sauna person can find saunas. This is bit sad, but luckily some cars have already been successfully converted into saunas and currently Finnish government sponsors scrapping old vehicles...

170911-kootut-saunat-autot
My calculation of cars (autot in Finnish) vs. saunas in Finland in 2017

3. You can get dizzy and nauseated when oxygen runs out in a sauna

Finns complain that some saunas are bad because you run out of oxygen and have to leave as the air gets too thick to breath. That does sound pretty bad.

Luckily it’s not true. However, you may accumulate too much carbon dioxide if your sauna is poorly ventilated. The same problem occurs at a space station or in a shelter. Oxygen is also consumed, but it is less of a problem than carbon dioxide.

If the sauna gets very hot, over 100°C (210°F) and lots of steam is being created, the conditions may exceptionally reduce the amount of oxygen in the air. However, you must be quite hard core sauna fan to experience that. Also the combined effect from heat, carbon dioxide, and oxygen makes it difficult to tell which one of them is the source of discomfort.

161021-happi_ja_hiilidioksidi_saunassa-v2
This graph displays an approximation of how quickly carbon dioxide (red, higher line) and oxygen (lower, blue line) will reach their recommended highest (CO2) or lowest (O2) indoor concentrations. X-axis is minutes

4. The bigger sauna, the better

One repeated question on sauna design is that how big should it be?

Having a lot of space in a sauna is good because nobody wants to crammed up cheek to cheek with naked sweaty people (at least involuntarily). But don’t overdo it. Although in fact many Finnish saunas integrated with new apartments are still too small (under 4m2, 43 sq.ft), the size of sauna should follow the desired use and the typical number of bathers.

Even though I usually downplay the environmental impact of sauna heating, there is no escaping the fact that sauna consumes notable amount of energy. And the bigger it is, the more energy will be needed, the longer it may take to warm up, and more work to clean and maintain.

Excessive size is a particular problem with electric saunas in countries with 115V electrical system. In those locations, it may become simply impossible to power up a large sauna (say over 8m2, 86 sq.ft) because power supply for a 10 kW heater cannot be arranged.

5. Heat of the sauna can be dangerous for pregnant women and small children

The pandemic has raised awareness that the health of unborn babies is at risk if mothers catch a high fever during pregnancy. The connection between developmental issues and body hyperthermia has been known some time in medicine, but does that warrant a sauna ban for expectant mothers, or infants?

In Finland, women enjoy sauna regardless of their phase of pregnancy. They might adjust their heat exposure according to their subjective well being but they do not need to avoid. In fact there is another mythical believe that sauna could induce labor when one is overdue, something consider as a blessing.

The Finnish practice is supported by Canadian and Finnish research. Studies of core body temperature have found that sauna raises the core temperature relatively slowly so that future mothers can easily and risk free enjoy saunas in moderation. In contrast, soaking oneself in a hot tub increases the core temperature faster.

Similar finding applies to kids. Most Finnish infants are exposed to sauna before they’ve reached six months. Kids have a lower ratio of body area to mass and don’t sweat quite as much well as adults, so their heat exposure has to be monitored. When they began to walk and talk, they’ll do regulating exposure on their own. But bit of sauna in itself does not hurt the young ones.

6. Traditional Finnish type of sauna is not as healthy as an infrared sauna

191106-ir-sauna-pixabay-solskin-1920
IImage Pixabay, solskin

So called infrared saunas have become a craze around the world. They are promoted with a plethora of benefits which are seemingly a world apart from traditional saunas.

Now let me say few things about this.

First, all serious sauna folks rebuke the word “infrared sauna” and point out that the official term is an infrared cabin as the installations do not qualify as saunas. Saunas have visible heaters with stones, a high temperature, and a possibility to make steam.

Second, deep down the difference between infrared heating and traditional sauna heating is much smaller than you’d think. In fact, traditional sauna also provides almost half of its thermal effect with radiation, the fact it is “infrared” is just not emphasized. Traditional sauna provides other mechanisms as well, also accompanied with a higher temperature that induces sweating quicker.

It is questionable if there are health benefits that would not be attainable with a real sauna if it was utilized more like an IR-cabin. What we know from terrific new research about Finnish sauna, is that it promises several major health benefits and the evidence is stronger than anything found for “IR-saunas.”

7. Sauna is a great place for partying, boozing and posting to FB, IG and TikTok

Expats and immigrants who have found themselves in a native Finnish sauna with the natives may be fooled to think that drinking beer and jumping into ice cold water is inseparable, or even the only acceptable, sauna practice. And all of that fun has to be shared I social media in real-time, right?

Considering the amount of time Finns spend in a sauna, amazingly few incidents happen. But when something goes wrong it is usually associated with excessive drinking. Burns, drowning and even heart attacks may result if you combine heavy drinking with hard sauna. And your smart phone won’t like it either. Using a touch screen with wet fingers is, well, next to impossible and chances of losing the hold on the device is also a good risk.

So enjoy sauna, drink moderately and preferably afterwards, and keep your phone in a sauna mode (in Finnish,  means silent and outside sauna) to maximize the value of your sauna time.

8. A wood-burning sauna is superior to an electrically heated one

It is not difficult to find a Finn who will assure you that the only proper and authentic way to experience sauna is in a cabin heated by a wood-burning sauna stove. Electric heaters are deemed second class using several arguments, some of which may seem credible such as making the air too dry or because of annoying noise and smell.

Now here’s the thing. The biggest, typical difference between electric and wood-burning heater is the sauna in which they are located in. Wood-burning heaters are usually found at cabins, electric heaters in integrated apartment saunas. They are not even competing in the same category! Wood-burning heaters have an advantage from the start. They also affect the air flow in the sauna, at best clearly improving the air quality. In this sense, they are better, but almost like a side-effect, not because the fuel would be blessed.

Electric heaters have many desirable properties over their wood-fired cousins. Ease of use and usability come to mind first. Nowadays there are apps, such as Narvi WiFi , to control your heater. If you are subscribing to “green” energy plan, your environmental footprint and conscience won’t be tarnished by heating your sauna. This is not something wood-burning sauna users can be proud of.

(this debate can get much more complicated if you take into comparison a smoke sauna heater, or other “single-fired” wood-burning stove, but that’s too long story to discuss here and the data is inconclusive for several aspects).

9. Sauna is a Finnish, or Estonian, invention

The word sauna has existed in both Finnish and Estonian languages for a very long time. And in fact both languages have shared origins. The world became to associate sauna with Finland during the 20th century, partially thanks to successful Finnish athletes who promoted its use. For instance, runner Paavo Nurmi attributed his Olympic victories partially to sauna. As a result, the word sauna is now probably the best recognized Finnish word globally.

The inconvenient truth is that we know slightly more about the etymology of sauna than its pre-history. There is no conclusive evidence of sauna’s origins around either Finland or Estonia (or Russia for that matter) to say where this idea came from. Different historians and writers have made their own interpretations, but in fact we don’t know. It could be from 4,000 BC Finland or 2,000 BC Russian. The view proposed by author Mikkel Aaland that I also favor is that sweat bathing solutions have been invented somewhat independently around world with various names.

But let’s still keep faith in the fact that Finns have nurtured this tradition superbly over years, as now indicated by the inclusion of sauna bathing in the UNESCO intangible cultural heritage listing!

10. It is dangerous to pour water on an electric sauna heater

false warning of electric sauna
A random pick from internet: warning about short circuiting an electric heater with water. Photo: u/xordanemoce, Reddit

This is by far one of my all time favorites. I am not the only Finnish traveler who has seen signs forbidding creating steam in a lukewarm space called sauna. Some mention a reason for this that the system may “short circuit”.

What utter rubbish!

The electric heaters for Finnish sauna have been designed to withstand a water shower. They are secured so that water poured from the top will never reach places that would damage the unit or pose danger to the sauna bather. Even if you observe a glowing red piece of a resistor, it does not indicate electric hazard. It will give out an angry hiss if water hits it, but it should not break and most definitely it will not electrocute you! These types of accidents never happen in Finland where we have at least a million electric sauna heaters in action.

futile sauna warning signs
Sauna warning , signs, image from steamsaunabath.com

I do recommend against spitting on the rocks, that's just gross!

A word of caution though. The parts that belong to the heater system but are placed outside the heater, such as the control panel or wall-mounted temperature sensor, may not be designed similarly so don’t hose down those bits!


That’s it!

I actually wrote about more myths than ten, but sign up for the announcements for my upcoming book and you’ll receive them by email in early April 2021!

Amerikkalainen historian professori Ethan Pollock julkaisi 2019 erinomaisen kirjan venäläisen ”saunan” historiasta. Kirjan lukeminen tarjosi minulle uusia oivalluksia myös suomalaisen kylpykulttuurin identiteetistä ja historiasta, erityisesti sen kansainvälisestä jalansijasta. Millaisia olivat banjan aikakaudet ja milloin sauna lähti omille teilleen? Se selviää tässä Saunologian kirjaesittelyllä alkavassa pohdinnassa.


Olen pyrkinyt esittelemään Saunologiassa lukijoita mahdollisesti kiinnostavaa suomenkielistä saunakirjallisuutta sitä mukaa, kun sitä ilmestyy. Poikkeuksellisesti olen myös esitellyt ulkomaisia kirjoja, kuten Macwilliamsin kokoelman omakohtaisia kommelluksia venäläisissä saunoissa.  Toisen yhdysvaltaisen kirjailijan, Ethan Pollockin kirja Without the banya we would perish (Ilman banjaa me menehtyisimme, toim. suom.) tuli tietoisuuteeni viiveellä, mutta ansaitsee myös ehdottomasti tulla esitellyksi. Kirja on sekä ensiluokkainen tieteellinen tutkielma venäläisen kylvyn poliittisesta- ja kulttuurihistoriasta että erinomainen peili suomalaisen saunan identiteetin kirkastamiseksi.

Ilman banjaa me menehtyisimme

Venäläinen sauna eli venäjäksi banja on kiinteä osa venäläisten kansallista identiteettiä ja kansalla verissä. Tätä näkemystä ei voi ohittaa lukiessaan Oxford University Pressin julkaisemassa professori Pollockin tutkielmaa venäläisen saunan historiasta. Siinä kuljetaan kronologisesti aikakausien läpi pieteetillä ja perustellaan kansan vankkumaton luottamus banjaan. Matka alkaa Venäjän esihistoriasta ja Kiovan Venäjästä, jatkuen Moskovan valtion, tsaarin Venäjänja  Neuvostoliiton kautta aina nyky-Venäjälle.

Pollockin tarkka historian käsittely kirjallisten ja kulttuuristen lähteiden, kuten elokuvien ja maalausten kautta, tekee eittämättä selväksi sen, että suuren maan kylpykulttuurista on kiistämättömiä jälkiä yli tuhannen vuoden ajalta. Pollock pyrkii tarkkailemaan banjaa sekä osana kansallista psyykea tai mindsettiä sekä erilaisen poliittisen ja sosiaalisen toiminnan näyttämönä. Mukaan mahtuu myös useampi anekdootti suomalaisten poliitikkojen saunavuoroista venäläisten vaikuttajien vierellä.

valokuva Venäjältä 1900-luvun alusta
Saunojia odottaa banjaan pääsyä 1900-luvun alussa. Kuvalähde: Wikimedia

Pollockin kirjasta poikkeuksellisen tekee sen onnistunut yhdistelmä tieteellistä täsmällisyyttä ja luettavuutta. Tässä suhteessa se on lähes omassa luokassaan. Yksikään Saunologiassa esitelty, suomalaista saunahistoriaa käsittelevä kirja ei ole pyrkinyt samalle tasolle. Tuomo Särkikosken Saunaseuran historiikki Kiukaan kutsu ja löylyn lumo (Gummerus, 2012) on ainoa samassa sarjassa painiva, mutta jää väistämättä näkökulmassaan suppeammaksi. Muut hienot teokset, kuten äskettäin uusinta painettu Lyytisen Hyvä löyly on kattava ja visuaalinen, mutta ei vastaavalla tavalla syvenny yhden alueen kylpyihin.

Pollock on saunakirjallisuuden historian kirjoittamisen Harari

Kirjan viihdyttävyyttä lisää sen ote Venäjän historian aikakausiin ja edelleen pystyssä oleviin ”pyhäinjäännöksiin”. Erityisesti Sandunyn banja on tarinassa keskeisessä osassa ja nousee toistuvasti esiin poikkeustapauksena neuvostohistoriaan.

Banjan aikakaudet

Pollock kahlaa varsin sujuvasti läpi banjan eri vuosisadat, löytäen yllättävän paljon kerrottavaa jo toisen vuosituhannen alkupuoliskolta. Lukiessa ei voi kuin hämmästellä esimerkiksi 1700- ja 1800-luvun aineistosta piirtyvää uskottavaa kuvaa kaupunkien saunamiljööstä, vaikka sivumäärällisesti suurin osa historiikista kohdistuukin Neuvostoliiton aikaan.

Eri aikakausilla on erilainen henki. Esimerkiksi 1800-luvulla älymystö hyväksyy portugalilaisen lääkäri Sanchesin edellisellä vuosisadalla Katariina Suurelle myymän ajatuksen banjan välttämättömyydestä kansanterveydelle ja puhtaudelle. Tätä ennen banjaa pidettiin kaupunkieliitin silmissä epämiellyttävänä jäänteenä maaseutukulttuurista.

Banjan hyväksyntä valtion virallisen terveydenhoitovalikoiman jatkeeksi ei juurikaan vaikuta sen käytännön toimintaan. Viheliäisissä kaupunkibanjoissa vietetään huonoa elämää sen kaikissa muodoissa ja terveydelliset nettovaikutukset ovat hädin tuskin positiiviset.

Neuvostoaikana banjoihin kohdistuu suuria toiveita kansalaisten hygienian kohentamiseksi. Kylpylaitoksia ensin sosialisoidaan, sitten yksityistetään. Kun pilkkukuume raivoaa Neuvostoliitossa toistuvasti vuosisadan alusta puoleen väliin, on banja eräs nimetty ratkaisu sen hallintaan. Tulokset vaan jäävät heikoiksi.

1927-Kustodiev_russian_venus
Boris Kustodievin Venäläinen Venus. Kansallisromanttinen öljymaalaus vuodelta 1926. maalauksessa  romantisoidaan alkuperäistä maalaisbanjaa naturalistisella ja hyveellisellä tyylillä. Kuvalähde: Wikimedia

Neuvostovaltakunnassa seurattiin tarkkaan kylpykapasiteettia ja keskimääräistä kansalaisen kylpymahdollisuutta. Vuoden 1946 tilanne on kuvaava. Tavoitteena on keskimääräinen kylpeminen kymmenen päivän välein, mutta parhaissakin olosuhteissa se onnistuu vain keskimäärin 60 vuorokauden välein. Kaikissa kaupungeissa toimivia banjoja ole lainkaan.

Sarjakuva Krokodil-lehdestä
Rotovin karikatyyri banjasta vuodelta 1935. Avannossa lämmittelevä mies toteaa: – Takaisin! Hulluksiko olet tullut, saunaan menossa! Sinähän jäädyt siellä! Taiteilija nautti valtionpalkintoa myöhemmin kahdeksan vuotta työleirillä ja Siperiassa kuusi vuotta, kunnes vapautettiin Stalinin kuoleman jälkeen.

Siinä missä lännessä eletään rakkauden vuotta vuonna 1969, neuvostokaupunki Eletsissä ihmisiä kuolee banjan seinän romahdettua vuosikausien surkean ylläpidon takia. Ongelma oli noteerattu aiemmin, siihen oli ehkä kohdennettu keskushallinnon varoja, mutta rahat hukkuivat matkalla tehottomaan toimeenpanoon ja tätäkään banja ei korjattu ajoissa.

Neuvostoliitossa banjaa ihailtiin virallisesti, mutta käytännössä se jäi heitteille

Jo 1900-luvun alussa alkanut banjojen alamäki parantui hyvin hitaasti. Neuvostojärjestelmä ei oikeastaan koskaan saanut banjoja kuntoon, lukuisista yrityksistä huolimatta. Väestön terveyttä uhkaavan hygienian puute korjautui lopulta, kun uusiin asuntoihin saatiin juokseva vesi, suihkut ja kylpyammeet sekä viemäröinti 1960-70 –luvuilta alkaen. Banjat muuttuivat vähemmän välttämättömiksi puhdistautumisille ja niiden merkitys sosiaalisina kohtauspaikkoina kasvoi. Kehitys oli samaa kuin Suomessa, ainoastaan hieman jälkijanassa.

Monet kaupunkibanjat katoavat kysynnän hiipuessa. Lopulta selviytyvistä  banjoista tulee enenevässä määrin ylellisyyslaitoksia, joihin on varaa vain äkkirikastuneille uusrikkailla venäläisillä. Esimerkkinä tästä jo heti Neuvostoliiton hajottua Sanduny. Todellisuus on kuitenkin kirjava, sillä kaikilla kansalaisilla ei ole vielä 2000-luvullakaan kaupunkikodeissaan kunnollisia peseytymistiloja ja banjan puhdistava vaikutus on todellinen. Uuden hohdon takana pilkottaa kuitenkin synkkä tausta, sillä julkisesti kukaan ei tiedä miten laajasti järjestäytynyt rikollisuus on ottanut banjabisneksen haltuunsa.

valokuva Sandunyn saunatilat Moskovassa
Sandunyn saunatilat Moskovassa on varusteltu ylellisesti ja palvelut ovat laajoja. Kuva: Sanduny.

Saunahetkiä venäläisittäin

Hienoja tarinan pätkiä riittää läpi kirjan. Erään opetuksen voi tiivistää Venäjän matkailijoiden varmasti jossain muodossaan näkemään neuvostopropagandajulisteeseen, jossa opastetaan likaantunutta työläistä menemään saunaan töiden päätteeksi (иди в баню после работы). Neuvostoaikana valtaa pitävät uskoivat siihen, että säännöllinen saunominen olisi välttämätöntä kansan terveyden edistämiseksi ja esimerkiksi kulkutautien hillitsemiseksi. Juliste tuntuu olevan terve muistutus tästä ideaalista.

juliste neuvostoliitosta
Neuvostoaikainen propagandajuliste julistaa Mene saunaan töiden jälkeen.

Neuvostorealismi oli kuitenkin jotain muuta. Banjoja oli auttamattomasti liian vähän ja niiden kunto oli surkea. Kaikista perustarvikkeista, vedestä ja polttopuista alkaen, oli pulaa. Keskimääräinen neuvostokansalainen ei päässyt kaupunkisaunaan puhdistautumaan montaa kertaa vuodessa vaikka olisi halunnut. Olot olivat banjoissa niin huonot ja jonot pitkät ettei moni edes vaivautunut. Naapurimaissa ja jopa Yhdysvalloissa tilanne oli alueellisesti parempi.

Tämä kirjoitus ei ole kritiikki ja tarkastelen seuraavaksi kirjan sisältöä reflektoiden sitä suomalaisen saunan julkikuvaan ja lähimenneisyyteen.

Sauna ja banja, yksi ja sama?

Mikä on suomalaisen saunan paikka kylpykulttuurien kansainvälisessä ryhmäkuvassa sen jälkeen, kun Pollockin kuvailema Venäjän saunakarhu tai –kotka on painanut jälkensä maailmankuvaan? Jos saunan asemaa tarkastelee kirjan kautta, käy selväksi että meillä saunana tunnettu traditio on aivan keskeinen rakennuselementti myös venäläisen identiteetin rakennuspalikkana. Sen nimi vain on banja. Historiallisen maalaisbanjan ja suomalaisen tai virolaisen savusaunaperinteen välille on mahdotonta tehdä kovin suurta eroa.

Kaupunkibanja on kuitenkin se varsinainen banja, johon Pollockin tarina keskittyy. Tämä instituutio poikkeaa siitä mitä saunasta ajatellaan. Tosin on myönnettävä että suomalaisten kaupunki- ja korttelisaunojen historiaa on tutkittu ja dokumentoitu heikosti, ainakin jos niitä vertaa kirjan venäläisten banjojen esittelyyn. Kuten Saunologian Rajaportin saunaa koskevassa artikkelissa kävi ilmi, ei tästä vain reilun sadan vuoden ikäisestä saunasta tiedetä edes varmuudella toiminnan alkamisvuotta, vaikka Rajaportin historiaa onkin selvitetty poikkeuksellisen laajasti.

Rajaportissa ironista on, että noina aikoina Suomen suurruhtinaskunta, tai autonominen tasavalta, oli osa Venäjän keisarikuntaa, eli venäläisten kirjanpidossa varmasti banja. Suuren valtakuntaan vaan mahtui niin monta merkittävämpää kaupunkia ja historiankirjoittajaa, ettei suomalaisista banjoista mainita Pollockin teoksessa sanallakaan. Pietarista riittää kyllä Pollockilla juttua.

Sauna venäläisen suussa

Sauna on kuitenkin nyky-Venäjällä tunnettu käsite. Kirjassa ensimmäiset viitteet saunasta mainitaan vuonna 1969 neutraalissa kontekstissa, mutta termi tule laajemmin käyttöön vasta 1980-luvulla. Saunan noustessa käsitteenä laajempaan tietoisuuteen venäläiset näyttävät hyväksyvän sen, että se tarkoittaa jotain muuta kuin äiti Venäjän kuumaa ja parantavaa syleilyä.

Sauna ja banja sanan esiintyminen venälälisessä kirjalisuudessa
Googlen ngram -hakupalvelun trendi banja ja sauna sanojen yleisyydellä venäläisessä kirjallisuudessa aina 1800-luvun alusta.  Sininen viiva on banjan, punainen saunan. Kuvaidea Ethan Pollock.

Venäläisten saunaan liittyvät mielleyhtymät 2000-luvulta eivät ole kirjan valossa positiivisia. Kirjaan on päätynyt Suomessakin tunnetuksi tulleen äärinationalisti Žirinovskin sitaatti, jossa huonoa banjaa haukutaan saunaksi. Sauna koetaan banjasta poiketen kuivaksi ja alempiarvoiseksi kylvyksi. Toisessa lähteessä saunaa arvostellaan aloittelijoille sopivaksi versioksi banjasta. Kolmannessa esimerkissä sauna päätyy samaan lauseeseen ”homobanjojen” kanssa, eli kylvyn sijaan seurustelupaikaksi.

Seurustelu on eräs banjan kantavista arvoista yli ikäkausien. Mieskeskeinen näkemys kaupunkibanjan arvoista 2000-luvulla nimeää neljä funktiota banjalle: parantuminen, perinteiden kunnioitus, seurustelu ja seksi. Viimeinen sukupuoleen katsomatta. Naisnäkökulman puutetta banjahistorian kirjoituksessa kirjassa harmitellaan, sillä banja on ollut aina myös naisten tilaa. Moderneissa banjatarinoissa naisten keskinen ajanvietto korostuu yli kaikkien muiden toimintojen ja erityisesti viitteet banjaan kaupallisen tai satunnaisen seksiseuran etsimiseen naisten kesken puuttuvat. Itse asiassa naisten banjakulttuuri kuulostaakin äkkiseltään täysin saunomista vastaavalle!

Kirja ei tarjoa selitystä saunan alempiarvoisuudelle tai asemalle Venäjällä yleensä. Oma arvaukseni on, että Venäjällä ”sauna” on useimmiten sähkölämmitteinen ja banjaa vaatimattomampi mitoiltaan sekä varusteiltaan. Tämä selittäisi sen negatiivista imagoa.

Saunan pieni ja rajoittunut, mutta tunnistettava jalanjälki

Eräs kirjan välittömästi herättämä kysymys on, miksi suomalainen sauna pääsi koskaan leviämään kansainväliseen tietoisuuteen, kun venäläinen vastine vain pienine poikkeuksineen olisi hyvin voinut viedä sen paikan tyystin? Banjoja onkin esimerkiksi Yhdysvalloissa jonkin verran. Syynä taitaa olla 1900-luvun tapahtumat aina vallankumouksesta nykyisen hallintojärjestelmän nousuun, ei sinänsä kansakunnan parhaiden voimien kyvyttömyys keksintöihin tai vientitoimintaan. Vaikkei kirjailija ole tarkastellut banjaa erityisesti teknologian historian näkökulmasta, käy sieltä ja täältä selville, että kyllä Neuvostoliitossakin innovoitiin.

Vuorenjuuren sauna-alueet
Yllä oleva kuva: Keskiajan suuri saunakulttuuri Euroopassa (punaisella). Alla isovenäläinen saunakulttuuri (punaisella) Martti Vuorenjuuren Sauna kautta aikain -kirjan mukaan.

Sota-aikoina kehitettiin mobiilibanjoja täintorjuntaan esimerkiksi telttaan, upseerit saunoivat junabanjassa ja sukellusveneisiinkin saatiin jossain vaiheessa banja. Mitä ilmeisemmin banjainnovaatioille kävi vain kuin monille muillekin neuvostosaavutuksille, ne olivat parhaimmillaan suunnittelupöydällä, mutta laajamittainen toimeenpano tai levittäminen tapahtui myöhään tai ei milloinkaan. Esimerkiksi nykyisin Venäjän merkittävin (puu)kiuasvalmistaja Termofor on harjoittanut liiketoimintaa vasta tämän vuosituhannen alusta.

Siinä missä neuvostoimperiumin banjakoneisto yskähteli tai jopa korahteli koko 1900-luvun, oli suomalaisen saunan vienti riittävässä iskuvalmiudessa. Meillä vallalla ollut versio markkinataloudesta mahdollisti pienimuotoisen kiuasteollisuuden jo 1900-luvun alussa. Tilanne lähti aivan uuteen lentoon 50-luvulla, kun jatkuvalämmitteiset sähkö- ja puukiukaat kaupallistettiin. Monet nykypäivän kiuasbrändit lähtivät liikkeelle juuri tuolloin.

Suomalaisilla oli hyvät edellytykset ”höyrykylvyn” uudelle maailmanvalloitukselle.

On myönnettävä, ettei Suomessa ole suhtauduttu saunaan – Kekkosen aikaa lukuun ottamatta - aivan yhtä ehdottomasti ja intohimoisesti kuin itänaapurissa. On syytä iloita siitä, että nykyinen saunakulttuurimme on hyvässä ja pahassa eriytynyt venäläisestä, ja vieläpä kansainvälisesti tunnettu siitä!

Suositeltu saunakirja

Pollockin kirjaa voi varauksettomasti suositella kaikille saunakulttuurista ja Venäjän historiasta kiinnostuneille englanninkieltä taitaville. Kirja on kohtuullisen helppolukuinen historialliseksi tutkielmaksi, vaikka paikoitellen sanasto onkin hieman harvinaista.

Teoksessa riittää aihepiirinsä sisällä leveyttä ja syvyyttä ja se tarjoaa lukijalle toistuvia yllätyksiä eri aikakausien käänteissä. Suomalaista lukijaa inspiroi, tai inhottaa, varmasti eniten venäläisen banjan väistämätön vertaaminen saunaan, josta tässä artikkelissa sai vasta esimakua. Siinä kirjailija ei tosin tarjoa apua, vaan saunatuntemus on jokaisen oman asiantuntijuuden varassa.


Kirja on myynnissä mm.  Adlibris verkkokaupassa hintaan 32,10€.
Kovat kannet, 352 sivua.

Kiitokset Ethan Pollockille sähköpostihaastattelusta ja Tuukka Sandströmille venäläisen kielen ja kulttuurin konsultoinnista.

Englanninkielinen haastatteluvideo YouTubesta alla:

4

Saunan kuivattaminen käytön jälkeen on olennaista saunan kestävyyden ja viihtyisyyden kannalta. Kosteaksi jäänyt sauna edistää kosteusvaurioita: homehtumista, lahoamista ja ruostumista. Saunan saa kuivumaan kuitenkin vaivattomasti kunhan osaa välttää pahimmat virheet. Tässä artikkelissa ohjeet erilaisten saunojen kuivatukseen ja yksi tippi, joka toimii kaikkialla.


Saunomisen aikana saunan ilmaan kertyy huomattavasti enemmän kosteutta kuin muissa tiloissa yleensä koskaan tapahtuu. Löylynheitto ja hikoilu pitävät siitä huolen. Sauna on hyvä saada saunomisen jälkeen kunnolla kuivaksi. Tämä hidastaa erilaisten homevaurioiden syntyä, parantaa hygieniaa ja pidentää saunan puupintojen elinikää sekä ulkonäköä.

Veden määrän ymmärtää helposti katsomalla paljonko löylyvettä kuluu. Kovimmassa rasituksessa ovat yleiset uimapukusaunat erityisesti talviuintikaudella. Märkien asujen mukana saunaan tulee paljon kylmää vettä lattialle ja lauteille, jonka lämmittäminen ja haihduttaminen vie energiaa. Kosteusrasitusta lisää myös saunassa peseytyminen.

Minne löylyvesi menee?

Kaikki kiukaalta ilmaan haihtunut vesi on edelleen rakennuksessa, mutta tilapäisesti sitoutuneena saunailmaan ja pintarakenteisiin, kunnes katoaa. Mikäli löylyhuone olisi kuin muovipussi, ei kosteus pääsisi sieltä mihinkään, vaan lämpötilan laskiessa vesi tiivistyisi pussin sisäpinnoilla. Tämän fysiikan ilmiön kotikokki havaitsee tämän tästä jäähdytellessään kuumia ruokia ja leivonnaisia.

Osa löylyvedestä päätyy yleensä suoraan lattialle. Tämän takia toimiva viemäröinti onkin keskeinen tapa pitää sauna kuivana.

Miksi kuivattaa sauna?

Kuivatukseen kannattaa panostaa. Mikäli sauna ei pääse kuivumaan, tapahtuu monia ei-toivottuja asioita. Ensinnäkin saunan sisällä olevat orgaaniset materiaalit, kuten  laudepuut, seinäpaneelit ja muut irtokalusteet alkavat kärsimään. Vaalea haapa harmaantuu ensimmäisinä, muissa puissa homehtuminen ja lahoaminen käynnistyy eri tavoin heikentäen rakenteita nopeasti. Jos lauteissa tai muissa rakenteissa on käytetty ei-ruostumattomia kiinnitystarvikkeita, saattavat ne yllättävän nopeasti ruostua, irrota tai katketa.

Toinen ongelma on kosteuden karkaaminen saunan ulkopuolelle, jossa se voi aiheuttaa tuhoa kosteusvaurioiden muodossa. Sekä sisä- että ulkopuolten ongelmien kohdalla johtopäätös on sama: kenenkään ei kannata ehdoin tahdoin laiminlyödä saunan kuivatusta.

Omien havaintojeni mukaan kosteusongelmat ovat yleisimpiä sekä yksityisissä huoneistosaunoissa että saunamökeissä, joissa saunominen on lyhytkestoista, mutta intensiivistä. Taloyhtiöiden yleiset saunat kärsivät pikemminkin useimmiten liiasta kuivumisesta, joka tuhoaa puumateriaalia eri tavalla. Mikäli saunan lämpötilajakauma on epätasainen ja ilmankierto heikkoa, lauteet voi lahota lattian tasosta ja halkeilla katon rajasta kuivuuttaan.

Miten varmistat saunan kuivumisen?

Saunan kuivaaminen ei ole salatiedettä, vaan siinä hyödynnetään kahta saunan perustekijää: lämpöä ja ilmanvaihtoa. Kumpikaan ei yksin riitä, mutta lämpö on kahdesta tärkeämpi. On nimittäin niin, että ilman kyky sitoa kosteutta muuttuu lämpötilan funktiona radikaalisti.

saunan jäähdyttäminen ei ole sen kuivaamista

Otetaan esille pala saunafysiikkaa, eli oheinen kaavio, josta selviää miten paljon enemmän kosteutta kuuma ilma voi sitoa itseensä. Tämä kertoo siis, sen että mikäli ilmankosteus on 100%, montako kiloa vettä  ilmatilavuuteen mahtuu. Haihtumisnopeus taas seuraa tätä veden osapaineen kehitystä.

kuvaaja kosteuden maksimimäärästä ilman lämpötilan funktiona
Paljonko vettä voi eri lämpöinen ilma pitää korkeintaan sisällään?

Kaavio on piirretty käyttäen approksimaatio neljännen asteen yhtälöllä (lähde 1 ja lähde 2 ). Useimmiten tulos esitettäisiin logaritmisella y-asteikolla, mutta tässä lineaarinen asteikko on valittu korostamaan tilannetta. Kaavion lukeminen ei vaan käy ihan helposti, joten on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että vaikkapa 40 ja 60 asteen välillä on erittäin suuri ero kyvyssä sitoa kosteutta. Tarkalleen ottaen 60 asteessa kosteutta voi sitoutua lähes kolminkertainen määrä! (48.4 vs. 132.1).

Talvella asian huomaa helposti. Uloshengitysilma ”höyryää”, koska kylmä ilma ei voi sitoa samaa kosteutta, vaan kosteus tiivistyy näkyviksi pisaroiksi. Vesihöyry (kaasumainen vesi, tai löyly) itsessään ei ole näkyvää.

Tuuletus käytännössä

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Sitä, että sauna kuivuu sitä paremmin, mitä kuumempaa siellä on. Teoriassa tehokkain tapa kuivattaa sauna, on nostaa lämpötila korkealla ja tämän jälkeen poistaa ilma ripeästi ennen kuin sauna on jäähtynyt ja haihtuminen heikkenee. Ulkosaunoissa tämä on kesäkauden ulkopuolella erityiseen tärkeää.

Käytännössä lämpötila ei vielä riitä. Myös ilmanvaihtoa tarvitaan välttämättä avittamaan kosteuden poistumista. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että saunaa pitäisi tehotuulettaa tunti kylpemisen jälkeen. Jos saunassa on avattava ikkuna, on viileällä ilmalla helppo havaita, että suurin osa kosteudesta poistuu parissa minuutissa. Tämän jälkeen ulkona ei enää näy voimakasti ”löylypilveä”, jonka kostea ilma ulkona jäähtyessään luo. Jos on kova pakkanen, tai erittäin lämmintä, ei tämä tosin toimi.

Kaavio saunan kuivumisesta
Mittausten kohteena saunamökki, jota on lämmitetty ja kuivatettu ohjeen mukaisesti. Ylempi käyrä absoluuttisen kosteuden kuvaajassa näyttää, että kosteus on kertynyt lähinnä saunan yläosaan (oranssi Sauna2). Kuivuminen ja jäähtyminen tapahtuu lattiatasossa suhteellisesti paljon hitaammin. Eristämätön lattia on myös yöllä jäähtynyt. Kuivumisesta valtaosa tapahtui 4h aikana.

Saunan kuivuminen edellyttää toimivaa ilmanvaihtoratkaisua. Jos ilmanvaihto toimii hyvin, kuivattaminen saunomisen jälkeen ei välttämättä vaadi juuri mitään erityistoimia: annetaan ilmanvaihdon vain hoitaa tehtävänsä! Monissa ilmanvaihtoratkaisuissa, ainakin itse suosittelemissani koneellisen ja painovoimaisen ilmanvaihdon esimerkeissä, saunomisen aikana löylyhuoneessa katossa oleva poistoilmaventtiili pidetään kiinni ja avataan vasta lopuksi. Painovoimaisen ilmanvaihdon kohteissakin pitää olla ”poisto”venttiili katon rajassa samasta syystä.

Kuivumiseen vaikuttaa vallitseva ilmankosteus. Kuten Suomenkin kesän parhaina päivinä voi havaita, ilmankosteus vaikuttaa siihen, miten kuumalle tuntuu. Tämä johtuu siitä, että kosteammassa ilmassa hikoilemisen jäähdyttävä vaikutus heikentyy. Samalla tavalla kosteus ei saunastakaan katoa, ellei ilma ole suhteellisen kuivaa. Ja kuivana se pysyy ollessaan kuumaa ja päästessään sopivasti karkaamaan kuumasta saunasta kylmään ulkoilmaan.

Tärkein muistettava sääntö on:

Älä jäähdytä saunaa, vaan tuuleta kosteus pois saunan ollessa kuuma nopeasti.

Tuuletuksen aikana sauna edelleen ”lämpiää”. Kuuma ja liikkuva ilma on fysiikan mukaan tehokkain tapa kuivata saunaa.

Mikäli lattialla on vettä, kannattaa sitä ohjata viemäriin lattialastalla, niin kuivuminen nopeutuu ja lattialämmitetyssä tilassa energiaa säästyy, sillä veden höyrystyminen sitoo runsaasti lämpöä.

Kuvituskuva bazinga1k, pixabay.com

Saunan pitäminen lämpimänä riittävän pitkään saunomisen jälkeen on tärkeää, jotta pinnoilta ja rakenteista kosteus eri muodoissaan sitoutuu ilmaan. Saman aikaisesti saunassa pitää olla jonkinlainen tuuletusaukko avoinna, jotta hitaammin haihtuva kosteus saadaan tilasta ulos ja ilman pitää liikkua. Vesi ei haihdu parhaissakaan olosuhteissa silmänräpäyksessä. Epäonnistumisen merkiksi saunan lattialle voi jäädä vesilammikoita tai lauteiden väleihin jää märkiä kohtia.

Käydään seuraavaksi vielä ohjeet saunatyypin mukaan. Kaikissa vaihtoehdoissa hyvä etenemisjärjestys on seuraava:

  • Jätä ”sauna päälle” vielä hetkeksi (puukiuas: yksi pesällinen)
  • Avaa poistoilmaventtiili katon rajasta
  • Avaa ikkuna tai muu tehostettu tuuletus korkeintaan vartiksi
  • Sulje ikkuna tai muu tehostettu tuuletus
  • Sammuta sähkökiuas/lopeta puukiukaan lämmitys/sulje löylyluukku

Sähkölämmitteisen sisäsaunan kuivatus

Älä laita saunaa pois päältä välittömästi saunomisen päätteeksi, vain esimerkiksi vartti myöhemmin. Huolehdi, että ilmanvaihdon katossa sijaitseva poistoilmaventtiili on auki, kun poistut saunasta. Jos saunan ilmanvaihdolle on kytkettävissä tehostus, sen voi käynnistää vaikkapa tunniksi. Ikkunaa ei tarvitse avata, jos ilmanvaihto toimii.

Kuvaaja talosaunan kuivuminen
Talosauna jossa on koneellinen ilmanvaihto kuivuu tasaisesti yön yli. Ilmankosteus merkittävästi laskenut kolmessa tunnissa. Kiuas on ollut päälä tunti saunomisen loputtua (ylin punainen käyrä).

Puulämmitteisen, jatkuvalämmiteisen ulkosaunan kuivatus

Lisää kiukaan tulipesään vähintään puolipesällistä puita. Avaa katonrajassa sijaitseva tuuletusventtiili, kun lopetat saunomisen ja jätä se auki. Jos voit avata ikkunan tai oven ulos, voit pitää sitä auki muutaman minuutin. Kaada ylimääräiset vedet pois avoimista astioista.

Omien mittausteni mukaan saunamökin ilmankosteus saavuttaa suunnilleen lähtötason noin kahdessa tunnissa saunomisen loputtua tällä menetelmällä. Myös näkyvät vesipisarat lattialta ja lauteilta katoavat. Johtuen korkeammasta lämpötilasta suhteellinen kosteus ei ole kuitenkaan aivan identtinen.

Saunamökin ilmankosteus palaa suunnilleen entiselleen parissa tunnissa "oikea" tuuletuksen jälkeen.

Kertälämmitteisen puusaunan kuivatus

Kertalämmitteistä kiuasta ei voi enää lisälämmittää käytön jälkeen, mutta sen löylyluukun voi jättää hetkeksi auki. Toimi muuten kuten jatkuvalämmitteisen puusaunan kohdalla.

Mitä jos sauna ei vieläkään vaikuta kuivuvan?

Jos hyvästä ”jälkilämmöstä” huolehtimisen jälkeenkään sauna ei vaikuta kuivuvan parissa tunnissa, on syytä miettiä missä on vika. Yleisin ongelma erityisesti saunamökeissä on puutteellinen ilmanvaihto. Yksinkertainen avattava räppänä seinässä, katon läheisyydessä riittää keskikokoisissa (alle 20 m3) saunoissa tuuletukseen. Jos tällaista ei vielä ole, kannattaa se asentaa. Ilmanvaihto vaatii toki toimiakseen myös korvaavaa ilmaa, mutta tätä yleensä jo jostain tulee, jos saunominen ylipäänsä on mahdollista.

Ilmanvaihdon tehostaminen saunan sisällä on tehokkain tapa tehostaa kuivumista. Monissa taloyhtiöissä pyykkiä kuivataan tästä hieman hienostuneemmalla kondenssikuivaimella (kts. esim. https://talpet.fi/pyykinkuivaushuone/) . Näissä kuivaushuoneeseen puhalletaan lämmintä ilmaa ja kosteutta pyykeistä itseensä absorboinut ilma imetään takaisin koneeseen ja ilman kosteus kondensoidaan vedeksi.  Keskeisin idea on ilman liikuttaminen.

Saunan kuivaamiseen samoilla periaatteilla voisi tehostaa vaikka lattiatuulettimella, jolla löylyhuonen ilma saadaan liikkumaan niin, että paikalliset lämpö- ja kosteuserot ilmatilassa tasaantuvat nopeasti ja haihtuminen tehostuu.  Sähköä kuluu alle 100 wattia ja kuivuminen on nopeaa. Matalan tehovaatimuksen ansiosta tämä onnistuisi vaikka aurinkosähköjärjestelmällä. Ei ole ollut tarvetta testata, mutta uskon toimivan.

Onko sinulla parempia kuivatusvinkkejä? Kommentoi artikkelia ja jaa kokemuksesi muille!

Lue lisää:
Rakennusmaailman artikkeli ilmankuivaimista
https://rakennusmaailma.fi/vertailussa-ilmankuivaimet/

Pyykinkuivaus lämmöllä vai tuuletuksella?
https://www.conservationphysics.org/wetstuff/wetstuff01.html
https://wtamu.edu/~cbaird/sq/2015/03/06/when-hang-drying-clothes-which-is-faster-indoors-or-outdoors/

Fysiikan laskelmia
https://www.engineeringtoolbox.com/water-vapor-air-d_854.html

 

Saunologian tavoitti vuonna 2020 lähes puoli miljoona suomalaista. Monet lukijat ovat vannoutuneita saunaihmisiä. ja tässä artikkelissa on iloni esitellä kuuden lukijan kymmentä kiinnostavaa saunaa ympäri Suomen. Tule mukaan saunafiilistelyyn sähköiselle kotimaan matkana näin rajoitetun liikkuvuuden keskellä!


Syksyllä 2020 hätistelin Saunologian lukijoita vinkkaamaan kiinnostavia saunoja tulevaan kirjaani. Sain lämmittävän paljon vastauksia, kiitos siitä teille hyvät sauna-asian ystävät! Valitettavasti vaikeutuva pandemiatilanne ja päätoimeni kiireet eivät antaneet lopulta mahdollisuutta lähteä kameran kanssa kiertueelle.

Koska viime vuosi osoitti myös ennakkosuunnittelun tarpeettomuuden sekä välttämättömyyden, en povaa nyt mitä Saunologian vuosi 2021 tulee tuomaan mukanaan. Uskon, että monia kiinnostavia lukuhetkiä myös suomenkielisille lukijoilleni. Jos hyvin käy, niin mielenkiintoisia mahdollisuuksia oman saunan remontointiin!

Luettavaa saattaa ilmestyä hieman aiempaa harvemmin, mutta tarkoitukseni ei saunatiedon nälkäistä kansaa unhoittaa. Saunoja, saunan parannusta ja saunakulttuuria eri muodoissaan on luvassa.

Kirjan tuotanto on viime kuukaudet ja erityisesti viikot ollut saunologisen harrasteluni painopisteenä.  Suurin osa tekemisestäni tähtää siihen, että Secrets of Finnish Sauna Design ilmestyisi huhtikuussa. Kirjaan ei mahdu määräänsä enempää kuvia joten päätin lukijoiden luvalla julkaista iloksenne valikoiman inspiroivia saunoja tähän tarinaan.

Tarina alkaa kolmella yksityisen saunan rakentajan taidonnäytteellä ja jatkuu kolmella saunayrityksellä. Artikkelin kuvituskuvana oli Nykyaikainen maasauna, Viherjuuren saunaoppaasta vuodelta 1955. Kuten tästä artikkelista käy ilmi, ovat maasaunat juurtuneet pysyvästi osaksi maamme saunakantaa.

Kaksitasoinen mönkijän peräkärrysauna ja kellarisauna Horna

210121-lukijakuvat-kari-maenpaa-IMG_4698
Mönkijän peräkärrysauna. Kuva (C) Kari Mäenpää

Kari Mäenpää Satakunnasta on pitkän linjan saunaharrastaja ja omien sanojensa mukaan monipuolinen ”kylähullu”. Kari on rakennellut useita saunoja, joista kuvissa esiintyy viimeisin mobiili, uskomattoman kompakti mönkijällä kulkeva kärrysauna Kulkuri. Kulkuri valmistui 2019 ja sen erikoisuus on tiukan tilankäytön lisäksi kahdelle tasolle tehdyt lauteet. Matalammalle puolelle Kari on onnistunut löylyn lakia noudattaen sijoittamaan rouvan lekottelutuolin!

210121-lukijakuvat-kari-maenpaa-10.3
Kiuas mahtuu juuri ja juuri lauteiden väliin. Kuva (C) Kari Mäenpää
210121-lukijakuvat-kari-maenpaa-10.5
Matalampi laude lepotuolilla. Kuva (C) Kari Mäenpää
210121-lukijakuvat-kari-maenpaa-10.6
Korkeampi perinteinen laude. Kuva (C) Kari Mäenpää

Kärryn lisäksi Karin kulmilta löytyy maan alta Horna. Se on entinen kellari, nykyinen sauna. Se veteli ensimmäiset sauhunsa jouluna 2020. Pienen 1600x1600 kokoisen kellarin muutokset olivat pieniä, mutta kiuas ja lauteet piti tehdä itse. Siinä on pari hitsipuikkoa palanut, vaikka eihän kiuas valtava ole: kiviä mahtui noin 50 kg.

Screenshot 2021-01-19 at 21.28.43
Horna. Kuva (C) Kari Mäenpää
Screenshot 2021-01-19 at 21.28.28
Hornan lauteet. Kuva (C) Kari Mäenpää
Screenshot 2021-01-19 at 21.27.51
Hornan kiuas. Kuva (C) Kari Mäenpää

Karin ajatuksenjuoksua ja muita keksintöjä voi seurata osoitteesta Puutajametallia, josta kaikista muistakin saunoista löytyy lisää kuvia.

Kuvat: Kari Mäenpää

Hirsisauna Hämeenlinnasta

210121-lukijakuvat-jukka-tuovinen-20200618_141230
Kuva (C) Jukka Tuovinen

Jukka Tuovinen on veistellyt omakätisesti projektiksi venähtänyttä saunaa, joka on kuitenkin saunottanut jo pari vuotta. Suuren, 8 x 5m pelkkahirsirakennuksen kuuden tuuman paksuinen pinta on hienosti piilutettu.

210121-lukijakuvat-jukka-tuovinen-20200716_110222
Kuva (C) Jukka Tuovinen

Myös Jukka on lähtenyt itse kokeilemaan  kiukaan rakentamista. Kertalämmitteiseen uuniin metallia on liitetty vanhasta paisuntasäiliöstä, tuhkalaatikko vanhasta pönttöuunista ja tulipesän suuluukku uudemmasta tulisijasta.

210121-lukijakuvat-jukka-tuovinen-20200418_172203
Kuva (C) Jukka Tuovinen
210121-lukijakuvat-jukka-tuovinen-20200418_164020
Kuva (C) Jukka Tuovinen

Kiukaalla on onnistuneesti saunottu. Lämmittämistä varten Jukan vinkki on se, että vesipata on liitetty samaan hormiin ja padan lämmettyä ensin alkaa kertalämmitteinen kiuaskin vetää paremmin.

Toinen irtovinkki koskee kylmän rakennuksen puuosien pintakäsittelyä. ”Saunan ovena on kierrätyksestä ostettu vanha väliovi, joka toimi aluksi hyvin. Sitten menin maalaamaan seu ulkopuolelta. niin sepä alkoi pitää kosteutta itessään ja alkoi turvota niin, että vaaka paneelit alkoivat pullistelemaan.” Sanoisin, että tämä tukee saunologin sanomaa: älä pilaa saunaa väärillä maaleilla.

Kuvat Jukka Tuovinen

Rantasavusauna 1800-luvun alusta

210121-lukijakuvat-tuomas-rautanen-E2F176EF-C540-484C-BB01-EA11ABBDA8AB
Kuva (C) Eija Rautanen

Koskenhovin kartanon sauna on sijainnut joen varrella – tässä tapauksessa alkujaan yläjuoksun myllyn kanavan päällä – noin kaksi sataa vuotta. Ensimmäinen dokumentoitu kartta näyttää sen paikan vuonna 1830.  Tällöin siinä oli herrasväen ja työläisten erilliset saunat. Nykyään jälkimmäisessä säilytetään halkoja ja rakennus on kerroksen matalampi kuin alkujaan. Sauna on kuitenkin joidenkin vaiheiden jälkeen muuttunut takaisin savusaunaksi. Rautasen suku on saunonut paikalla jo useamman sukupolven.

Kuva (C) Eija Rautanen
210121-lukijakuvat-tuomas-rautanen-20D35208-E114-497F-80BB-22E6E0B4769B
Kuva (C) Eija Rautanen
210121-lukijakuvat-tuomas-rautanen-A706BBBC-600E-4119-B059-9ECA4F49CFAB
Kuva (C) Eija Rautanen

Kuvat Eija Rautanen

Kaupalliset saunakohteet

Suomessa on saunan ystävän etuoikeus se, että moni matkailu- ja hyvinvointiyrittäjä on myös saunaharrastaja. Seuraavassa kolme kätkettyä helmeä eri puolilta maatamme.

Huomautus: yrityssaunojen esitelly ei ole kaupallista yhteistyötä, ainoastaan kiitos yrittäjien omalle aktiivisuudelle.

Rönölän saunat Kolarissa

210121-lukijakuvat-IMG_0971
Rönölän Rustic sauna. Kuva (C) Minttu Heimovirta.

Kaukaa Kolarista, Yllästunturin kupeesta (ainakin täältä etelästä ajateltuna) löytyy Rönölän saunamaailma. Rönölön saunat ovat vuokrattavissa ja silloin tällöin avoinna myös pääsymaksua vastaan. Rönölän kaikki kolme saunaa, Rustic, Smoke ja Panorama ovat puulämmitteisiä ja veden äärellä.

Kuvissa esiintyy Rustic-niminen, metsätyösavotta-aikojen kylpyhuone, jossa työmiehet saunoivat työkautensa aikana asuessaan isossa päärakennuksessa.

210121-lukijakuvat-Rönölä-8
Rönölän Rustic sauna. Kuva (C) Pete Huttunen.
210121-lukijakuvat-rönölä-3
Rönölän Rustic sauna. Kuva (C) Pete Huttunen.

Savusauna Smoke sauna on rakennettu muutama vuosi sitten. Se sopeutuu kauniisti ympäristöönsä hienosti sillä kattokate on samaa elävää kasvillisuutta kuin saunan ympäristö.

210121-lukijakuvat-rönölä-10
Rönölän savusauna. Kuva (C) Pete Huttunen.

https://www.ronola.fi/

https://www.visitfinland.com/?context=mystay&s=r%C3%B6n%C3%B6l%C3%A4

 

Rahgamo Resort

210121-lukijakuvat-rahgamo-holvisauna_auramo3
(C) Leena Warén

Yksi saunamaailmaa on piilotettu myös Etelä-Suomeen, tai no Satakuntaan. Rahgamo Resort Huittisissa on myös kolme puulämmitteisen saunan pakopaikka, josta löytyy savusauna, holvisauna ja klassinen saunamökki puukiukaalla – Autere, Auramo ja Aurelius. Saunat ovat valmistuneet 2005-2009 ja paikan tunnelma on kuin kauempaa pohjoisesta. Rahgamosta löytyy tilaa erilaisille tapahtumille ja hyvinvoinnille ravintola- ja majoituspalvelujen kera.

210121-lukijakuvat-rahgamo-perinnesauna_aurelius4
(C) Leena Warén

Kuvat: Leena Warén

https://rahgamoresort.fi/

Villa-Apollo Paraisilla

210121-lukijakuvat-Villa-Apollon savukko talvi
Kuva (C) Piia Helenius

Virtuaalinen Suomen matka päättyy takaisin etelärannikolle Turun saaristoon. Siellä Itämeren laineilla kelluu Villa- Apollon ainutlaatuinen savusaunalautta. Savusaunan lisäksi on varattavissa myös muita saunapalveluita. Villa-Apollo tarjoaa tilauksesta kokous- ja juhlapalveluita ryhmille monipuolisia.

210121-lukijakuvat-Villa-Apollon laituri ja Savukko
Villa-Apollon kelluva savusauna. Kuva (C) Niklas Warius
210121-lukijakuvat-Villa-Apollon kelluva savusauna
Villa-Apollon kelluva savusauna. Kuva (C) Niklas Warius
210121-lukijakuvat-Villa-Apollon kelluvan savusaunan tunnelmaa
Villa-Apollon kelluva savusauna. Kuva (C) Niklas Warius

Ville-Apollo tarjoaa kokonaisvaltaisia palveluita ryhmille, joihin kuuluvat saunomisen lisäksi ravintolapalvelut.

Villa-Apollo on myös tuottanut kaksi kivaa sauna-aiheista videota, joissa kohteen saunat esiintyvät kansainväliselle yleisölle:

Videon osoite: https://www.youtube.com/watch?v=Letc4XrOqEo

Videon osoite: https://www.youtube.com/watch?v=srnHp52-Q8k

https://villa-apollo.fi/

Kuvat: Piia Helenius ja Niclas Warius

2

Suomen julkisista löylyhuoneista perinteikkäin on pispalalainen Rajaportin sauna. Rajaportin löylytaskun tunnelma ei jätä kylpijää kylmäksi, lupaan tässä Saunologian saunapaikkaesittelyssä ja arvostuksen merkiksi Rajaportti vastaanottaa Suositeltu saunapaikka merkin. Ei muuta ku Tampereelle kylpemään kaikki perinnelöylyjen ystävät!

Saunamatkailijan pikaohje

Miehille ja naisille erikseen osastoidut, yli sadan vuoden mallin mukainen sauna. Puulämmitteinen (kertalämmitteinen) kiuas. Saunan lämpötila laskee aukioloajan loppua kohden. Kahvio viereisessä rakennuksessa. Parkkipaikka. Ajoittain erikoisohjelmaa. Erittäin edullinen sisäänpääsy, myös tilauskäytöstä julkisten aikojen ulkopuolella.

Julkiset aukioloajat ja pääsymaksut:
Ma, ke: 16-22, 6€
Pe-la 14-22, 10€

Huomio: Rajaportti on kirjoitushetkellä 29.12.20 toistaiseksi suljettu Koronan-takia.
Lapset (6-15v) 3€, nuoremmat ilmaiseksi. Myös 10 krt sarjakortti.

valokuva: Rajaportin saunan opaste
Rajaportin saunan saunan opastekyltti ristayksen puolella

Saapuminen: omalla autolla (ilmainen pysäköinti), tai bussilla (lukuisia busseja, oma pysäkki Rajaportti 1504).

Osoite: Pispalan valtatie 9, 33250 Tampere

Rajaportti netissä:

Hyvää:

  • Autenttinen tunnelma
  • Ankarat löylyt
  • Raikas ilma
  • Tilavat pukeutumistilat
  • Kahvio
  • Historiallinen yhteisöllisyys
  • Edullinen

Parannettavaa

  • Ei lukittavia kaappeja
  • Miesten saunan koko
  • Ulkotilat talvikaudella
  • Esteettömyys
Saunologian arviot
Arvioitu osa-alue Arvio
Löylyt ★★★★★
Ilmanlaatu ★★★★☆
Vilvoittelumahdollisuudet ★★★☆☆
Pesu- ja pukeutumistilat ★★★★☆
Oheispalvelut ★★★★☆
Vinkit
Ota mukaan pyyhe, istuinalunen ja sandaalit tai tossut.

Saunaluokitus

Lämmin ja kostea

-

Kuuma ja kostea

Miesten ja naisten sauna

Lämmin ja kuiva

-

Kuuma ja kuiva

-

piirros vihtojista
Kuva: Rajaportin saunan arkisto, kirjasta Hymy helpottaa: Pispalassa saunottelemassa

Mistä on kysymys?

Kun vilkkaasti liikenneidyllä Pispalan valtatie –nimisellä kadulla pysähtyy numerossa 9, ei voi olla pian huomaamatta Rajaportin saunaa. Tämä ei johdu nykysaunoille tyypillisestä wow-arkkitehtuurista, kuten vaikkapa Kuopiossa, vaan lukuisista opasteista, jotka on kiinnitetty varsin hillityn ja perinteisen oloisen 1900-luvun alun puutalon julkisivuun.

Rajaportin sauna kadulta
Rajaportin sauna Pispalan valtatien puolelta. Huomaatko kolme sauna merkintää?

Tämä on kuitenkin pieni hämäys. Jos pysäköit autosi Mäkikadun puolella valtatiestä ja kävelet kohti rakennusta, huomaat että sisäpihan puolelta löytyy myös sauna! Tämä onkin se oikea sauna. Valtatien puoleinen viitoitettu rakennus hoitaa saunan kahvilan virkaa ja tarjoaa wc-palveluita saunojille. Kahvilassa ei ole välttämätöntä pistäytyä, sillä saunalla on oma kassansa, johon arkisin mitättömän sisäänpääsymaksun (6€) voi suorittaa. Helsingin hienostosaunoissa kylpeminen kustantaa työväen saunaan nähden pahimmillaan kolminkertaisen määrän!

Rajaportin julkisivupiirros
Rajaportin julkisivupiirros. Kuva: Rajaportin arkisto

Rajaportin sauna on Suomen vanhin edelleen toimiva yleinen sauna. Sen toiminta alkoi todennäköisesti 1906. Täyttä varmuutta ei ole, sen verran joustavaa oli toiminta noina aikoina. Aikanaan korttelisaunat olivat myös tuleville Tampereen työläisille ainoa peseytymisratkaisu.

Työväen saunaksi syntynyt julkisten saunojen ikoni Pispalassa ei ole päässyt historiassa helpolla. Historiaan on kuulunut pitkä taival perheyrityksenä, kaupungin pakkolunastus, purku-uhka, joukko yrittäjiä, pari kylmää vuotta ja nykyinen renessanssi. Uusi nousu on jatkunut vuodesta 1989 alkaen jolloin Pispalan saunayhdistys ry perustettiin pelastamaan saunaa. Nyt vuonna 2020 Rajaportti kukoistaa yhdistyksen hellässä huomassa. On hienoa nähdä, miten paljon historiasta Tampereella edelleen elää vaikka saunan asema peseytymispaikkana murentui jo viisikymmentä vuotta sitten.

valokuva Rajaportin sauna pukuhuone naisille
Naisten pukuhuoneen tunnelma on jostakin 1900-luvulta. Kuvaushetkellä avoin ovi paljastaa osan saunaa.

Vuosien varrella on tapahtunut erilaisia muutoksia. Eräs näistä on alun perin sukupuolille yhteisen löyly- ja pesutilan jakaminen pukeutumistilojen tavoin miesten ja naisten osastoihin. Vuoden 1931 sukupuolierottelutoimia seurannut seinä sukupuolten välillä on edelleen paikoillaan. Tosin viime aikoina seinää henkisesti romutettu järjestämällä sekasaunapäiviä, jolloin osastoja kellaritasolla erottava huolto-ovi on auki. Tämä antaa lisätilaa erityisesti muutoin pienempään tilaan jääneille ukoille. Poikkeuksellinen tasa-arvoratkaisu saunapaikassa, jonka kävijöistä kaksi kolmesta on miehiä!

Rajaportin historia on yhdistyksen toiminnan ansiosta dokumentoitu aivan poikkeuksellisen hyvin. Siitä on tehty yksi kirja, koottu laaja arkisto nettiin ja videodokumenttiakin on suunniteltu. Tässä suhteessa sen ei tarvitse hävetä perinteillään lainkaan maamme saunainstituutioksi nousseelle, eri kansanluokan löylytarpeiseen syntyneelle Suomen Saunaseuralle (ent. Suomalaisen saunan ystävät), tai pääkaupungin historiallisille Arlan ja Harjutorin saunoille. Koska historian voi tutustua kätevästi ja syvällisesti Rajaportin verkkosivuilta, siirrytään kohti tämän päivän löylyjä.

Rajaportin saunan miesten pesutilat
Rajaportin saunan peseytymistilat miehille "kellaritasolla" ovat vanhaa mallia. Pesu- ja löylyvettä ammennetaan hanasta ja altaasta. Sama allas ulottuu molempien naisten ja miesten alueelle.

Puukiukaan henki

Kertalämmitteinen puukiuas julkisessa saunassa ei ole ihan tavanomainen näky. Helsingin Yrjönkadun uimahallista (vm. 1928) löytyy hieman vastaava ratkaisu, mutta Rajaportin kokonaisuus on olennaisesti elegantimpi. Nykyään kaksiosaista saunaa lämmitetään yhdellä ja samalla kiukaalla. Käytännössä osastojen ilmatila ei ole täysin erillinen, vaikka löylyä jaellaan molemmille puolille erikseen.

Rajaportin kiuas
Rajaportin saunan kiuas miesten puolelta sijaitsee heti ovesta vasemmalla. Kiukaassa on kaksi luukkua, joista löylyluukku sivulla on kuvanottohetkellä kiinni. Päällä oleva lämmitysluukku on raollaan ja pitää saunaa kuumana.

Kiuas on pysynyt alkuperäisellä paikallaan, tosin kukaan ei tiedä montako alkuperäistä tiiltä siinä vielä on. Puukiuasta ja sen lämmitystä on vuosien varrella paranneltu ja nykyinen lämmitys on käytettäviä halkoja lukuun ottamatta ehtaa 2000-lukua.

Rajaportin saunan lämmitys metrihaloilla
Lämmittäjä Kari Tuukkanen pistää pökköä pesään kesällä 2019. Kuva: Hannu Pakarinen (C) Suomen Saunaseura. Käytetty luvalla.

Saunologia kiinnostavat puukiukaan salat. Kerronpa pari faktaa kiukaasta, joita ei päällepäin huomaa. Kiukaan kivitilasta ei löydy perinteisiä kiviä kuin nimeksi, sillä suurin osa on zirkoniaa. Tämä keinotekoinen materiaali on tarkemmalta nimeltään alumina-zirkonia silika –keraami (azs). Vaalean harmaa muotoonvalettu ”kivi” on kestävää, painavaa ja käytössä esimerkiksi polttolaitoksissa sekä hammaslääketieteessä. Sen tärkein ainesosa on zirkoniumdioksidi, jonka ominaispaino ja sulamispiste ovat erittäin suuria (5,68 g/cm³ ja 2 715 °C). Rajaportin keraamikivet on kierrätetty puretusta lasinsulatusuunista. Kivinen kakku on kuorrutettu Ristiinan oliviinikivellä, jolla on samoja ominaisuuksia, mutta luonnontuotteena lyhyempi käyttöikä. Yhteensä massaa täytteissä on n. 1200 + 200 kg.

Kiuasta lämmitetään haloilla. Lämmitys on intensiivistä työtä, joka vie kuutisen tuntia. Puita lisäillään tämän täsät, kunnes noin puolisen kuutiota sekapuuta on muuttunut tuhkaksi. Kiuas polttaa puuta tehokkaasti, kiitos useamman modernin ratkaisun. Kiukaassa on mm. sähköisesti ohjattu toisiopaloilman puhallus, jonka on edellisellä vuosikymmenellä toimittanut Pyro-Man oy. Tämän lisäksi savuhormin päässä on säädettävä huippuimuri.

Palamista ruokkiva puhallusilma kulkee lattialla kiemurtelevassa putkessa
Kuva: Hannu Pakarinen (C) Suomen Saunaseura. Käytetty luvalla.

Lämmityksessä kiuas kuumenee kunnolla. Kivitilan tavoitelämpötila on 620°C ja tätä tarkkaillaan sähköisesti digitaalinäytöltä, anturin sijaitessa 30 cm pintakivien alapuolella. Edelliset sata vuotta lämmitettiin silmämääräisesti, mutta mittausten ansiosta lopputulos on nykyään tasaisempi.

201225-rajaportti-pakarainen-sseura-8458
Tässä vaiheessa lämmitystä on jo punahehkusta selvää, että kiuas alkaa olla kuuma.
Kuva: Hannu Pakarinen (C) Suomen Saunaseura. Käytetty luvalla.

Lämmityksen jälkeen tuhkat ja hiilet poistetana, kertalämmitteinen kiuas saa tuhkalöylyt, sauna pestään ja lopuksi kiukaan päällistä luukkua raotetaan niin, että löylyhuoneet alkavat lämpiämään ja siivouksen kosteus haihtuu. Saunomisen aikana löylyä houkutellaan esiin löylyluukuista. Löylyluukut sijaitsevat kiukaan sivuilla, yksi kummallakin puolella.

tuhkan poisto
Tuhka ja kekäleet poistetaan lopuksi kiukaasta.
Kuva: Hannu Pakarinen (C) Suomen Saunaseura. Käytetty luvalla.

Lumoava löylytasku

Kiukaan tummia sisuksia ja helvetillistä hehkua kuvaillessa meinaa unohtua saunan sisätilojen maagisen valkoinen kirkkaus. Tai näin ainakin on marras-joulukuussa, kun Rajaportin vuosittaisen huollon yhteydessä pinnat on jälleen kerran kalkittu puhtaan valkoisiksi. Kontrasti harmaaseen ja tihkusateiseen iltapäivään on sokaiseva. Vuoden aikana väri ei pysy entisellään ja rappauskin varisee, mutta kunnostuksen jälkeen ei käy kiistäminen, että kalkkimaali sopii erittäin hyvin saunaan ominaisuuksiensa ansiosta. Kalkkimaalauksen prosessista löytää hyvän kuvauksen Saara Maan blogista.

Rajaportin sauna, naisten osasto
Rajaportin sauna, naisten löylylavo hohtavan valkeana nelisen viikkoa kunnostuksen jälkeen.

Sisätiloissa valkeuden lisäksi silmiin pistävin tekijä on kaksitasoinen tilaratkaisu. Pukuhuoneesta ajateltuna tarvitsee kävellä puoli kerrosta rappusia ylös tai alas päätyäkseen joko löylytilaan tai pesutilaan. Löylylavo sijaitsee oikeaoppisesti selkeästi kiukaan yläpuolella omalla parvellaan. Kaikki on samaa avointa tilaa.

Hämmentävin asia saunan ytimessä on lämmön jakautuminen. Erityisesti kylmänä vuodenaikana pesutilan ja löylytilan välinen lämmön kokemuksen ero on huikea. Noustessani rappuset löylytasolle, lämpö ja kosteus huokuvat yhtäkkiä voimakkaina niskaan, aivan kuten hyvään löylytaskuun kuuluukin!

Löylylavon päällä on varsin askeettinen lauderatkaisu. Pari yksinkertaista penkkiä. Miesten osastolle mahtuu kyllä tiukan paikan tullen varmaan viistoista korstoa, mutta tunnelma tuolloin erittäin tiivis. Naisille penkin pituutta on ehkä hieman enemmän, mutta pinta-ala neliöitä ja ilmakuutioita selvästi riittoisammin. Isännöitsijä Veikka Niskavaaran mukaan naisten puoli on vain puoli metriä leveämpi ja osastot on jaettu mm. pukuhuoneiden koon perusteella, joka taas on naisille pienempi.

Löylyä, löylyä!

Löylyä isoissa julkisissa saunoissa ei penkiltä viskota. Rajaportinkin historiassa löylyn luomisesta huolehti saunatyöntekijä eli passari. Ammatti on edelleen elossa Venäjällä, mutta Suomesta nämä tippipalkalla eläneet pesijät ja löylyttäjät ovat jo hyvän aikaa sitten kadonneet.

Tänä päivänä löylyttely edellyttää yhteisöllisyyttä. Tuttu tai vieras saunatoveri kiukaan ohi tullessaan tai mennessään kumoaa löylyluukkuun yhden tai kaksi kipollista vettä. Kiukaan ollessa kuumimmillaan heti avaamisen jälkeen tämä tuntuu riittävälle. Yli viisikymmentä vuotta saunoneiden mukaan kipot ovat kuitenkin vuosikymmenten aikana kutistuneet.

Tänäkin päivänä löylyn passaa yleensä joku muu löylyttelijä itse. Kuvan tapauksessa poikkeuksellisesti lämmittäjä!

Oli mitta mikä tahansa, löylyä luukusta saa kohtuullisella veden käytöllä löylyä lavon perälle tuntuvasti. Saunologian sileitä korvia alkaa kuumottaa pikapuoliin, vakioasiakkaita löyly vain hymyilyttää. Epäilen että kokeneet saunojat ovat tarkoituksella saapuneet heti saunan avauduttua, tietäen odottaa tuhdimpia löylyjä.

Löylyn tähden tulin, löylyn tähden lähdin.

Löylyn määrää ehdin jo kehumaan, mutta ei ole laadussakaan valittamista. Löylyn on ensinnäkin hämmentävän puhdas. On vaikea uskoa, että kiuasta on lämmitetty sekapuulla. Minkäänlaista aistimusta tuhkasta tai tikusta ei ilmassa ole.

rajaportin löylygraafi
Löylygraafi avautumisaikaan Rajaportin miesten saunan kaidetasolta mitattuna, lämpötila on tästä syystä joitakin asteita standardipistettä matalampi. Hyvin korkea kastepiste (keskimmäinen viiva) kertoo kuitenkin, miten kuumaa lauteilla on.

Toisekseen löyly kestää pitkään. Ilmanvaihto tuntuu kuitenkin riittävälle. Tästä saa osviittaa myös oheisesta löylygraafista, joka muistuttaa kosteuden keskiarvolta venäläistyyppisiä julkisia saunoja, mutta löylyn vaihtelu on kuitenkin selkeästi havaittavissa. Saunologin hattu jäi nolosti narikkaan ja pakottaa kumartelemaan lavolta selkä kyyryssä pois ennen kourallinen kippoja (aina vain yksi tai kaksi kerrallaan) on haihtunut kiukaalta.

Rajaportin saunan ikkuna
Miesten puolen ikkuna on aina hieman "auki", kiitos kahden venttiilin.

Rajaportin löylyhuoneessa ilma vaihtuu painovoimaisesti. Raitista ilmaa tulee ikkunan venttiileistä ja kuumaa karkaa katon rajassa lopputuuletusräppänän kehyksen raoista . Oikea tasapaino on jälleen kerran kuin sattuman kauppaa. Itse en olisi uskonut, että kaksi pientä lautasventtiiliä raittiille riittää. Kun se toimii, niin se toimii.

Muutakin kuin hikoilua

Rajaportti on elävä saunakulttuurikeskus. Vaikka löylyt ovat tärkein asia, niin on syytä mainita, että Pispalasta löytyy muutakin sisältöä saunareissulle. Saunan piharakenuksen hoitolassa vierailee säännöllisesti Siiri Koski (kts. Saunakylä), joka tekee mm. akupunktiohoitoja ja perinnesaunotusta sekä hieroja Tuomas Tolpo. Ite-terapiaa voi harjoittaa ostamalla saunavihdan, joita on lähialueella taitettu, perinteisellä vittaksella sidottu ja kuivattu. Tapahtuu saunan piirissä muutakin kulttuuritoimintaa, josta pääsee perille seuraamalla vaikka yhdistyksen Facebook-sivuja.

Rajaportin kahvio
Rajaportin saunan kahvio myy saunojille evästä ja juotavaa

Saunan viereisessä rakennuksessa toimii kahvio. Se palvelee kaffeen lisäksi myymällä kotipullaa, virvoitusjuomia ja jäätelöä. Tarjolla myös laaja valikoima koti- ja ulkomaisia pienpanimo-oluita ja siideriä, sekä pientä suolaista kuten Tampereen Lihajalosteen höyrymakkaraa ja itse tehtyjä suolaisia piirakoita.

kyltti kännykkävapaa-alueSuositeltava saunapaikka

Rajaportin tunnelma on mukavan ulospäinlämpeävä ja paikkaa voi lämpimästi suositella kaikille saunan ystäville. Kynnys ei ole korkealla ja ilmapiiri vastaanottava. Rajaportti ansaitsee Saunologian muutoin kehnon saunavuoden 2020 toisen Suositeltu saunapaikka kunniamaininnan.

Arvosana: Suositeltu saunakohde

Kansainvälisiä vieraita ilahduttaa vaikka se, että seuran verkkosivuilla on tietoa peräti neljällätoista kielellä! Mikäli pidät leppoisimmista löylyistä, kannattaa saapua vaikkapa vasta kahdeksalta niin tiukimmat höyryt on jo päästelty Pispalan harjun huipulle. Harjun laelta arvokiinteistöjen omistajat voivat tarkkailla työläiskaupungin osan yhtä harvaa historiallista muistomerkkiä, joka äskettäisen UNESCO-päätöksen jälkeen odottelee Museoviraston erityislakisuojelua. Rajaportin saunaan ei pääse Museokortilla, mutta sen pääsymaksu on niin edullinen, että kun pandemia hellittää, niin lauteille on varmasti taas tunkua. Pääsylipun lisäksi kannattaa kainaloon lunasta vihta, sekään ei maksa paljoa ja on maassamme harvinaista herkkua.

Hyvästä syystä, Rajaportin saunalle.

Tästä se alkaa. Muista ostaa mukaa saunavihta, näitä ei saa juuri mistään.

Kiitokset Veikko Niskavaaralle ja Ilmari Lyymälle vierailun isännöinnistä, kaikille työntekijöille saunomisen mahdollistamisesta ja Suomen Saunaseuralle valokuvien käyttöoikeuksista!

Rajaportin hinnasto

Positiivisin tapahtuma saunakulttuurille vuonna 2020 oli saunaperinteen listaus Unescoon! Saunologia oli mukana tukemassa Unesco hakemusta ja allekirjoittanut myös kommentoi hakemusta. Tässä postauksessa aihetta koskeva tiedoteasiakorjattuna. Museoviraston kierrättämässä alkuperäisessä tiedotteessa oli joitakin asiavirheitä, jotka valitettavasti levisivät mediaan hyvän uutisen ohessa. Onnittelut meille kaikille ja kiitos hakemuksen parissa puurtaneille Museoviraston ja Saunaseuran väelle!


Suomen ensimmäinen kohde Unescon Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa on saunaperinne. Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa.

Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020 järjestetyssä hallitustenvälisen komitean kokouksessa. Museovirasto sitoutuu Suomen valtion valtuuttamana yhdessä suomalaisten saunayhteisöjen sekä saunakulttuuria edistävien toimijoiden kanssa vaalimaan omaperäisen, suomalaisen saunaperinteen jatkuvuutta ja nostamaan esille sen merkityksellisyyttä osana tapakulttuuria ja hyvinvointia.

Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon tuo samalla näkyvyyttä elävälle aineettomalle kulttuuriperinnölle, joka on osa arkeamme ja juhlaamme. Nimeäminen tarkoittaa vastuuta perinteen suojelusta niin saunatoimijoiden kuin valtion taholta,

muistuttaa erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa tätä elävää, aineetonta kulttuuriperintöä. Saunomisen elinvoimaisuus on nyt huipussaan: noin 60% suomalaisista saunoo viikoittain maamme vajaassa kolmessa miljoonassa saunassa. lähes 90 prosenttia suomalaisista saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa aktiivisissa saunaseuroissa.

Saunaperinteen nimeäminen Unescon luetteloon on saunaseurojen pitkäjänteisen työn tulosta. Kaikki Suomen saunojat voivat olla ylpeitä Unescon päätöksestä!,

Marsio lisää.

Saunaseuroille tukea

Osana Unescolle laadittua hakemusta saunayhteisö on määritellyt joukon suojelutoimenpiteitä, joilla saunaperinteen elinvoimaisuutta on tarkoitus tukea. Näiden toimenpiteiden tukemiseksi on perustettu Saunarinki eli kaikille avoin saunatoimijoiden verkosto. Museovirasto myönsi 9.12.2020 Suomen Saunaseuralle avustuksen Saunaringin toiminnan käynnistämiseen Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisen yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin tarkoitetuista varoista.

Lisäksi Museovirasto valmistelee paraikaa kolmen yleisen saunan erityislakisuojelua. Nämä saunat ovat Kotiharjun sauna ja Arlan sauna Helsingissä sekä Rajaportin sauna Tampereella.

Taustaa: Unescon yleissopimus ja luettelot

Suomi allekirjoitti Unescon eli Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Museovirasto vastaa sopimuksen toimeenpanosta Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa sopimuksen toteuttamisesta ja seurannasta Unescolle.

Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Sopimukseen kuuluu myös, että kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä parhaiden käytäntöjen rekisteriä. Luetteloiden avulla halutaan tuoda näkyvyyttä elävälle perinnölle ja jakaa hyviä käytäntöjä maiden kesken. Luetteloista löytyi ennen joulukuun 2020 kokousta yhteensä 549 kohdetta 127 maasta.

Yhteistyön tulos

Sauna Unescoon-hankkeen valmistelussa olivat mukana seuraavat tahot;

Suomen Saunaseura, Alisniemen sauna, Nokia, Helsinginniemen Heitto ry, Hyvinkään Löylynlyömät, Imatran Talviuimarit ry, Jyvässeudun Perinnesaunojat ry, Jäämeren uimarit / Sallan Latu ja Polku ry, Kansainvälinen Saunaliitto (ISA), Kansainvälinen Savusaunaklubi ry, Lauhanvuoren perinne ry, Löylyveljet ry, Oulun Rantasaunaseura ry, Paimion Saunaryhmä, Pispalan saunayhdistys ry – Rajaportin Sauna, Polarin Saunakerho ry, Polyteknikkojen Saunaseura ry, Saimaan Saunaseura ry, Sauna Arla perinneyhdistys ry, Sauna from Finland ry, Saunahermannin Ystävät ry, Saunamestari Kilta ry, Saunaseura Kipakka ry, Saunaseura Kuuma ry, Saunaseura Löylynlyöjät ry, Saunaseura SaunaMafia ry, Saunaseura Vastaisku ry, Siirrettävien saunojen kokoontumisajot ry, Sompasaunaseura ry, Suomen Kupparit ja Saunaterapeutit ry, Suomen Saunakulttuuri ry, Suomen Saunaseura ry, Taivaannaula ry, Teuvan Saunaparaati Saunanturvajoukot, Yläkaupungin Saunaseura, Elämysten ja Ystävyyden kartano, Forum Hoitosauna, Herrankukkaro Oy, Lappeenrannan kaupunki, Saunat.co, Saunat.fi, Saunaterapia.com, Saunologia.fi, Sisu savusauna, Travellamo ja Villa Furuvik.

1

Viime hetkellä ennen joulua 2020 painokoneesta suoraan pukin konttiin ehtii Heikki K. Lyytisen uutuuskirja Terve Löyly. Kovien kansien välistä löytyy painavaa asiaa yli kolmen sadan sivun verran. Pukinkin on parempi istua alas ennen kuin tätä puolentoista kilon käsikirjaa alkaa selailemaan!

Mistä on kyse?

Kustannus Linna julkaisi joulukuussa 2020 Saunologiassakin kirjoittaneen Heikki K. Lyytisen tietokirjan. Kirjan nimi on Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin.

Pitkän otsikon taa kätkeytyykin oikeastaan kaksi kirjaa. Noin sataviisikymmentä sivua hikoilukylpyjen kulttuurihistoria ja saman verran tarkkaa pohdintaa savusaunojen ja savusaunomisen ytimestä, yhteensä 340 sivua värikuvineen. Kaikki on kirjoitettu samalla runollisella tyylillä ja kuvitettu runsailla valokuvilla ja piirroksilla lukuisista lähteistä, jopa allekirjoittanut ehti luovuttamaan kirjaan yhden kuvan ja inspiroimaan muutamaa.

Terve Löyly kirjan sisällysluettelo
Terve Löyly -kirjan sisällysluettelo ei mahdu yhdelle aukeamalla, sen verran runsaasti aiheita siihen on sisällytetty.

Heikki on kirjoittanut massiivisen kirjan parin vuoden aikana. Alkusysäys tapahtui tarkalleen ottaen vuonna 2018 tietokirjailijakurssin yhteydessä. Tosin Heikki kertoo perehtyneensä antiikin kylpylöihin ensimmäisen kerran jo 70-luvulla ja suunnitelleensa ensimmäisen savusaunansa 1993.

Kulttuuriteos

Kirjan ensimmäinen puoli käsittelee ”sauna”kulttuureja globaalisti. Tässä suhteessa kirja on yhdistelmä alan, kulttuuriantropologian klassikoita Martti Vuorenjuurta ja Mikkel Aalandia, uskollisena niiden visuaalisesti ilahduttavan rikkaalle tyylille.

Saunan kaltaisia laitoksia käydään läpi kirjallisten esikuvien jalanjäljissä kolmella mantereella, Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Erityisesti Japanilaisen kama-buro esittellään tällä tarkkuudella ensimmäistä kertaa suomeksi.

Terve Löyly -kirjan kuvituksen esimerkki
Terve Löyly -kirjan kuvituksen esimerkki: nelivärikuvia kahdessa palstassa

Savusaunakirja

Kirjan toisella puolella runomitta harvenee ja Lyytinen keskittyy kuvailemana savusaunojen yksityiskohtia enemmänkin Risto Vuolle-Apialalta lainattuun tyyliin. Savusaunoista ja niiden rakentamisesta kiinnostuneelle tämä onkin erinomainen lähdeteos tänä kesänä uusintapainoksen saaneen Juha Telkkisen kirjan rinnalla. Lyytisen kirjan ostaja saa tosin samalla rahalla myös kulttuuriteoksen. Molempien yhteishinta on vain hieman kalliimpi kuin RT:n suppeampi savusaunakortti.

Savusaunoista löytyy esimerkiksi kattavat esittelyt eri valmistajien saunamalleista sekä kiukaista, lisänä Pentti Tuohimaan kehittämän PT-kiukaan piirustukset.

Paljon luettavaa saunan ystävälle!

Jos hyllyssä on jo Hyvien löylyjen salaisuus, on Terve Löyly luontaisesti seuraava valinta sivistyneen ihmisen saunakirjahyllyyn. Sitä on mukava selailla sieltä ja täältä, aina löytyy jotain herkullista tarinaa.

Heikin ja Saunologian yhteistyösuhteen takia tämä juttu ei ole kritiikki, mutta haluan uskoa, että tämä on eräs luotettavimmin tutkittuja saunakulttuurin tietokirjoja aikoihin.

Onnittelut ja kiitokset kirjailijalle, sekä kehut kustantajalle rohkeudesta julkaista näin mittava kirja näinä kustantamisen vaikeina aikoina.

Kustannus Linna toimitti kirjan arviointikappaleen Saunologian käyttöön.