Saunakylässä voit piipahtaa lauantaisaunassa, opetella hirsisaunan kunnostusta sekä savusaunan lämmitystä. Ainoana maailmassa Jämsästä löytyy samalta tontilta peräti 23 savusaunaa, joista vuoden 2022 loppuun mennessä toimintakuntoisia 10. Täällä on ohittamaton mahdollisuus tutustua perinteisten savusaunojen kirjoon ainoalla oikealla tavalla eli saunomalla!
Ainutlaatuien saunakylä tutustuttaa kävijät savusaunakulttuurinhistoriaan
Aukioloajat 2023
Yleinen sauna aina lauantaisin klo 16-20 lokakuun alkuun asti. Lämpimänä yhdeksän savusaunaa. Liput 10€, alle 12v ja jäsenmaksun maksaneet ilmaiseksi. Mukaan pyyhe, uimapuku ja tossut.
Tarkista ajankohtaiset tiedot Facebookista tai soita 040 5507097, ajoittain poikkeuksia erikoistilaisuuksien takia.
Pikaohje Saunakylässä vierailuun
Sijainti:
Pataniemi 420, 42100 Jämsä, Suomi. Google karttalinkki
Avoinna:
kesälauantaisin 16 alkaen, tarkista aukiolo ja varaa palvelut etukäteen Facebook-sivulta
Välttämättömän varusteet:
uima-asu, pyyhe, kylpysandaalit,
Suositellut varusteet:
juomapullo, peseytymisvälineet, kylpytakki, saunahattu, saunaseuraa, käteistä rahaa
Paikalla juomavettä, saippua, käsidesiä. Myynnissä kevyttä naposteltavaa
Saunamaksu: 10€ (2022)
107e (2020), jäsenille ilmainen
Mikä on Saunakylä?
Jämsän Juokslahdella, noin viisikymmentä kilometriä Jyväskylästä etelään lämpiää kesälauantaisin tarkkaan valikoitu joukko huolella entisöityjä savusaunoja. Suomen eri maakuntien savusaunaperinteitä esittelevä rakennuskokoelma kokeilee uutta ja viehättävää tapaa historiallisten rakennusten sekä savusaunakulttuurin vaalimiseen - saunomalla.
Kylän taustalla on Risto Vuolle-Apialan aikoinaan Muurameen perustaman saunamuseo, johon oli kerätty peräti 29 saunaa. Toiminta Muuramessa loppui 2010 ja yhteissopimuksella vanhan museon peruina Jämsään siirrettiin 2015-16 se mitä pelastettavissa oli, 23 savusaunaa. Nämä edustavat laajaa skaalaa 1700-luvun puolesta välistä aina 1900-luvun puoleen väliin. Heinäkuun lopussa 2020 käyttökunnossa oli kuusi saunaa.
Pelastus- ja entisöintityön organisoi vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry, jonka kantavina voimina häärivät kahden sukupolven hirsirakennustaidon ystävät Ilkka ja Saija Silén. Isän ja tyttären intohimona on kestävän kotimaisen rakennusperinteen vaaliminen. Saunakylässä tämä energia kohdistuu saunaharrastajien iloksi nimenomaan saunoihin. Hienointa on, että Saunakylän konseptissa ei olla tekemässä Seurasaaren kaltaista ulkoilmamuseota, vaan suoranainen savusaunaelämyspuisto, jossa historiaa ei ainoastaan voi nähdä vaan myös kokea!
savusaunaelämyspuisto, jossa historiaa ei ainoastaan voi nähdä vaan myös kokea!
Uskollisna alkuperäisillä malleille
Saunojen entisöinti tai ennallistaminen pyrkii siihen, että saunat olisivat Jämsässä esillä mahdollisimman uskollisina niille dokumenteille, joita Vuolle-Apiala alkuperäisillä rakennuspaikoilla aikanaan teki. Filosofiaan kuuluu myös se, että saunojen ajatellaan säilyvän parhaiten mikäli ne pysyvät siinä käytössä mihin ne aikoinaan suunniteltiin. Saunat ovat kokeneet museointihistoriassaan jo muutoksia, joten yhdistyksen valittavaksi jää, minkä aikakauden ja mallin mukaiseksi ne muutetaan. Ainoastaan rakennussuunta on valittu nykyisen rakennuspaikan ja kaavan mukaan.
Historialliseen uskollisuuteen kuitenkin pyritään, poikkeuksena kiukaat. Rauniokiukaat on korvattu muuratuilla tai ladotuilla savukiukailla ja kiukaiden ympärille on tehty nykyvaatimusten mukaiset palosuojaukset ja niiden suuaukot on järjestelmällisesti käännetty kohti sisäänkäyntiä. Muutosten tavoite on se, että saunat voidaan tarvittaessa tämänkin jälkeen edelleen palauttaa ennalleen. Kolme neljä saunaa tullaan ennallistamaan täysin ja niitä ei tulla palauttamaan käyttöön. Nämä ovat Lapin Palojärvi 1700-luvulta ja 1800-luvun Moskuvaara, Varsinais-Suomen Iso-Honka ja jämsäläinen torpan savusauna 1800-1900-lukujen taitteesta Jäykkälä.
Saunakylälle on vuosien aikana saatu sen verran taloudellista tukea, että entisöinnin ohella aluetta on saatu kehitettyä. Tätä kirjoitettaessa Saunakylän perustukset ovat edelleen työn alla. Vaikka saunat ovat vanhasta pellosta rantakaavaksi muutetulla tontilla pystyssä, vielä 17 saunan lopulliset rakennuspaikat odottavat vielä pohjatöitä syksyllä 2020. Tämän jälkeen maasauna ja korsusauna saadaan nopeasti harjakorkeuteen ja entisöitävien saunojen korjaaminen voi jatkua.
Mitä saunakylä tarjoaa saunojalle?
Kylän idea on toimia alustana saunakulttuurin kokemiselle. Yhdistys pyrkii rakentamaan saunoista käyttökelpoisia ja tarjoamaaan tilat erilaiselle saunaan liittyvällä toiminnalle. Esimerkiksi kesällä 2020 saunapäivinä kylässä on voinut nauttia perinnesaunotuksista.
Saunakylä toimii tällä hetkellä Saunakulttuuriyhdistyksen ydinaktiiviryhmän voimin. Rakennus- ja kunnostustyön lisäksi he lämmittävät heinä-elokuussa kourallisen savusaunoja joka lauantaina. Vaatimattomalla 7 euron sisäänpääsymaksulla saunoihin pääsee vapaasti kylpeämään iltapäivisin.
Saunakylä on ulkoilma-alue, jossa saunat nököttävät tällä hetkellä noin viiden kymmenen metrin päässä toisistaan. Kaksi saunoista toimii tällä hetkellä ainoastaan pukusuojina, mutta muutoin katettuja ulkotiloja ei juurikaan ole.
Alueella on kaksi peseytymispistettä, joissa Kodan lämminvesipadat lämmittävät kylpyvettä. Paras keino karistaa vihtomisen iholle jättämät lehden palaset on kuitenkin kävellä alueen reunalta avautuvaan Päijänteeseen vilvoittelemaan.
Ravintolapalveluita ei ole tarjolla, joten moni saunamatkailija on varannut omat pullot mukaan. Jos omat eväät unohtuivat, yhdistys myy myös pilkkahintaan virvoitusjuomia, snackseja ja makkaraa. Erikoisuutena tarjolla jopa kolmea makua Saunakylän omaa makkaraa, jonka valmistaa Säilyke Herttua Uuraisista.
Koe löylyjen monimuotoisuus!
Saunakylän vaatimattomien ja osin keskeneräisten tilojen keskellä on helppo unohtaa pienet puutteet pujahtamalla johonkin vapaaehtoisten lämmittämistä saunoista. Kokeilemaan pääsee jo nyt löylyjä sekä Virpiön suuressa parvisaunassa että pikkuruisessa Kerttulissa vuodel 1909, jossa kiuas kattaa neljänneksen koko saunasta!
Erilaisten saunojen henki paljastuu jo sisäänastuttaessa. Joissakin on polttavan kuuma välittömästi, joissakin lämpö vyöryy päälle hitaasti vasta löylyä luomalla.
Jätän Saunakylän saunojen löylyjen analysoimisen tällä erää sikseen. Tämä siitäkin syystä, että savusauna ei ole koskaan täysin samanlainen, vaan sen lämpö ja löylyt elävät lämmityksen mukaan. Lämmityksen loppulämpötila, polttopuulaji ja vaikka ilmasto-olosuhteet vaikuttavat siihen millaiseksi saunan löylyt muuttuvat.
Saunakylässä useamassa saunassa vierailu paljastaa miten kertalämmitteisen savukiukaan löylyt muuttuvat parissa tunnissa äkäisistä lempeiksi. Hyvin lämmitetyissä saunoissa ilma on ihanan pehmeää. Huolettoman lämmityksen tai äkkipikaisen veden roiskimisen jälkeen tuhkainen ja tikuinen. Ei tarvinne painottaa kumpi vaihtoehto on toivottavampi.
Saunakylä kokemus ei jää pelkästään löyihin. Saunomisen lisäksi piskuisessa Saunakylässä törmää väistämättä muihin saunojiin, joiden kanssa voi rupatella niin saunoista kuin marjasadosta, joten Jämsään voi rohkeasti suunnata myös ilman saunakaveria.
Saunakylän tulevaisuus
Saunakylässä on vielä paljon talkootöitä tehtävänä. Tämän syksyn perustustöiden jälkeen alue saa lopullisen muotonsa ja alkaa näyttämään niin suunnitelmalliselle kuin taustaidea sallii. Nykysuunnitelman mukaisen asemakaavan täydentymisen jälkeen alueelle on tehty varauksia myös uusien hankintojen varalle, mukaan lukien rantasauna. Se täyttyvätkö paikat uusista historiallisista saunoista vai tullaanko Jämsässä näkemään moderni, 2000-luvun savusauna, on vielä mysteeri.
Nähdäkseni hankkeen suurin haaste on se, että pieni vapaaehtoisporukka jaksaa viedä ensimmäisen kunnostushankkeen loppuun asti. Tämän jälkeen ollaan uuden haasteen edessä, sillä saunakylän jatkuvampi operointi tulee vaatimaan sitä enemmän väkeä, mitä enemmän lämmitettäviä saunoja on. Toiminnan vakiintumisen aikana kriittistä on, millaiseksi muodostuu suhde yhdistyksen tarjoamien palvelujen ja ulkopuolisten yrittäjien välillä. Esimerkiksi, kenen keittämää kahvia alueella hörpitään. Jos kahvia keittää joku muu kuin yhdistyksen vapaaehtoinen, nousee sen hinta kolmin tai nelinkertaiseksi.
Saunakylä kaipaa lisää vapaaehtoisia!
Seuraavina parina vuonna on mahdollista päästä osallistumaan saunojen korjaamiseen, nyt jo tarjotaan mahdollisuuksia opetalla savusaunan lämmitystä. Mikäli asut lähialueilla ja savusaunat, historialliset hirsirakennukset tai saunan lämmitys kiinnostaa, lähde ihmeessä mukaan Saunakulttuurin ry:n toimintaan!
Ajantasaiset tiedot, liittymällä jäseneksi pääset saunomaan vapaasti aina kylän ollessa toiminnassa vaivaiselle 20 euron vuosimaksulla (v. 2020).
https://www.facebook.com/saunakyla
Lue lisää
https://juokslahti.com/saunakyla/
https://saunaregion.fi/experience/sightseeing/
Kiitokset Saija ja Ilkka Silénille haastatteluista sekä kaikille Saunakylän vapaaehtoisille toiminnan pitämisestä pyörimässä!
