Skip to content

Japanilainen kylpykulttuuri

Japanilaisen kylpyläkulttuurin jatkumo on maailman vanhimpia. Kuten Rooman valtakunnassa aikanaan, myös Japanissa kylpeminen kehittyi luonnon kuumien lähteiden ympärille. Myöhemmin kylvyt kesytettiin ihmisen hallitsemien lämmitystapojen kautta palvelemaan kylpijöitä paikasta riippumatta.

Japanin kylpyjä kutsutaan yleisnimellä furo. Termin alle kätkeytyy monenlaisia kylpymuotoja. Nykyaikana suosituimmat kylpymuodot ovat ehdottomasti onsen ja sento, kaksi erilaista kuumavesikylpyä. Vaikka myös erilaisia saunaa muistuttavia tiloja tunnetaan yli tuhannen vuoden takaa, ovat ne nyky-Japanissa täysin marginaalisia ja jäävät onsen- ja sento-kulttuurin jalkoihin.

Onsenit ja sentot

Onsen tarkoittaa kuumasta lähteestä saatavan veden lämmittämää kylpyä. Näitä löytyy ympäri Japania, myös monien suurkaupunkien sisältä, jopa Tokiosta. Veden ei nimittäin tarvitse pulputa näyttävästi luonnollisesta lähteestä kiviseen altaaseen, vaan onsen-vesi voidaan vapauttaa maan povesta keinotekoisesti ja juoksuttaa putkia pitkin toisaalle. Tärkeää on, että vesi on kuumaa ja mineraalipitoista.

Näyttävä ulkoilma onsen. Kuva: Nguyen / Unsplash

Japanin pääsaarella Honshulla on lukuisia onsen-keskittymiä, kuten Hakonen alue Fuji-vuoren lähistöllä, parin tunnin matkan päässä Tokiosta. Itse kylvyn ei tarvitse olla taivasalla, sillä vettä voidaan ohjata lähteestä myös sisätiloihin. Perinteisimmät kylvyt ovat kuitenkin ulkoilmassa.

Ubakon onsenin sisäänkäynti Hakonessa.

Nousevan auringon maassa kylpyihin liittyy henkinen elementti. Ne eivät ole vain fyysistä puhdistautumista ja uudistutumista varten, vaan niihin liittyy henkisiä ja jopa uskonnollisia piirteitä. Kylpylöitä ovat perustaneet historiassa mm. buddhalaiset munkit. Myös nykypäivän onseneissa voi olla esillä sentolaisia tunnusmerkkejä.

Monien onsenien veden uskotaan parantavan joitakin tiettyjä sairauksia tai vammoja. Uskomuksiin liittyy usein kertomus siitä, miten vesi on auttanut jotakin mahdollisesti todellista henkilöä. Toistuva kuumassa kylvyssä oleskelu on tapa päästä osalliseksi veden voimista. Ennen nykyaikaisen lääketieteen yleistymistä onseneissa vietettiin parikin viikkoa parantelemassa vaivoja.

Onsenissa virkistäytyminen maistuu ihmisten lisäksi myös muille kädellisille. Kuva: Rogerio Toledo / Unsplash

Edellisellä vuosisadalla onseneiden (vaihtoehtoisen) terveydenhuollon merkitys oli tärkeä. Tällöin onsen toimi hoitolaitoksena, jossa nautittiin säännöllisesti parantavasta kylvystä, syötiin ja majoituttiin. Tämänkin perinteen vuoksi joissakin onseneissa voi edelleen yöpyä tai niissä voi saada päiväkäyttöön yksityishuoneen pukeutumista, rauhoittumista ja teen valmistusta varten.

Näkymä Ubakon onsenin kirjastohuoneen ikkunasta on unohtumaton. Maaginen Fuji pilkistää aina silloin tällöin pilvien takaa.

Ollaanko onsenissa niin kuin kirkossa?

Japanilaisten uskonnollisuus on hillittyä, mutta pilkistää esiin siellä täällä. Näin esimerkiksi Ubakon onsenissa Hakonen alueella. Tässä sisäkylpylässä miesten puolen kiveen louhittu allasalue on jaettu kahteen puoliskoon. Kallioseinän puoleisen, kuumemman ja kylpijöiltä suljetun altaan yllä roikkuu shimenawa, sintolainen pyhä köysi, joka on punottu oljista.

Miesten allas Ubakon onsenissa Hakonessa. Kuva: Shumeikan.biz

Myös itse onsenin vettä sekä kallioita voidaan pitää pyhinä elementteinä. Kun prameilemattomaan koristeluun yhdistää onsenin tiukat käyttäytymissäännöt, ei voi välttyä ajatukselta, että onseneissa on vahva ripaus hiljaista uskonnollisuutta. Tämä ei tunnu kovin yllättävälle maassa, jonka toinen suuri uskonnollinen linja on zen-buddhalaisuus.

Japani ei kuitenkaan ole virallisen uskonnon maa, vaan siellä eletään käytännöllisen yhteisöllisesti. Tästä esimerkkinä se, miten pyhien onseneidenkin ydin on revitty auki ja jos ei varsinaisesti kaupallistettu, niin ainakin altistettu kaupalliselle hyödyntämiselle.

Onsenin kemiallinen kaava

Onsenin virallinen määritelmä on se, että siinä käytettävän luonnon veden tulee olla itsestään vähintään 25℃ asteista ja sisältää jotakin ympäristöministeriön määrittelemistä 19 mineraalista. Veden ei tarvitse tulla suoraan kuumasta lähteestä ja pienempää vesimäärää voidaan myös kierrättää kylvyssä. Jatkuvasti uutta vettä pulppuavaa kylpyä kutsutaan kakenagashiksi.

Mahdollisia onsen-vesityyppejä on siis paljon. Kiinnostavaa on, että mineraalilistalta löytyy mm. erilaisia arseenihappoja sekä radium että radon. Tästä syystä onseneiden veden juomakelpoisuus ei ole itsestäänselvyys ja siinä on noudatettava erillisiä ohjeita.  Onsen-veden terveyshyötyjen odotetaankin syntyvän kehon altistuessa vedelle, ei sisäisesti nautittuna.

Onsenissa käytetystä vedestä löytyy aina jostain kuvassa olevan kaltainen yksityiskohtainen analyysi. Tässä esimerkissä kerrotaan vasemmassa palstassa mm. mistä lähteestä vesi tulee, mitä aineita se sisältää, miten lämmintä vesi on alunperin ja missä lämpötilassa siinä tulee kylpeä, mikä on sen happamuusaste. Oikeassa palstassa ovat kylpyohjeet.

Teknisen onsen-määritelmän ansiosta onseneita on voitu levittää uusille alueille. Japanista löytyy myös ”keinotekoisia” onseneita (jinko onsen), joissa tavalliseen vesijohtoveteen on lisätty mineraaleja vastaamaan jonkin onsen-vesityypin koostumusta. Markkinoinnissa tällainen onsen saattaa kuulostaa samalta kuin ”luonnollinenkin” onsen. Itse asiassa tällaisia onsen-vesipaketteja voi ostaa myös omaan käyttöön ja muuttaa tavallisen kylpyammekylvyn ”onseniksi”!

Onsen-kananmuna on omalaatuinen elämys. Mineraalivedessä keitetty muna saa makua ja näköä sen mukaan, millaisessa nesteessä se hautuu. Kuva: Unsplash.

Arkinen sento

Sento on japanilaisten saunaa vastaavaa instituutio. Niitä löytyy tiheästi joka kolkasta ja kylpemisen hinta on säädelty. Tämä vastaa julkisten saunojen tilannetta Suomessa n. 60 vuotta sitten.

Teknisesti sento muistuttaa suomalaisittain suuresti paljua. Veden lämpötila on noin 40-42℃ astetta. Vesi on lämmitettyä vesijohtovettä. Altaat ovat suhteellisen pieniä ja matalia istuma-altaita. Kaupungeista sentoja löytyy rakennusten yläkerroksista, missä kylvyt voivat sijaita ulkoilmassa katettuina tai taivas kattona.

Julkinen kylpeminen 2000-luvulla Japanissa on tiukasti sukupuolittunutta. Miehille ja naisille on omat osastonsa sentoissa ja onseneissa. Lapset voivat kuusivuotiaiksi mennä vanhemman mukana kummalle tahansa osastolle. Kylpeminen tapahtuu alasti eikä joistakin länsimaista tuttua uimapuvussa kylpemistä harjoiteta kuin poikkeuksellisen moderneissa paikoissa. Pariskunnat ja perheet voivat kylpeä yhdessä yksityiskylvyissä. Historiallisesti sekakylvyt olivat yleisempiä, mutta alastomuus, puhtaus ja peseytyminen ovat siveysstandardien kanssa vieneet sukupuolet erilleen.

Yhden hengen onsen sisätiloissa. Vesi tulee kauempaa.

Uusi sauna

Sauna on japanilaisessa, historiallisen rikkaassa kylpymaailmassa uusi tulokas. Se rantautui Japaniin joskus edellisen vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla. Se sai tuolloin jalansijaa erityisesti miehille suunnattuna hyvinvointipalveluna.

Japanilaisen sauna aloitti taipaleensa ikään kuin perinteisen senton ”business-luokkana.” Saunapalvelut ovat kalliimpia ja niihin sisältyy valmiiksi lisäpalveluja, joita edullisempiin sentoihin ei kuulu. Monissa vierailemissani japanilaisissa saunoissa oli myös sento, aivan uusimpia lukuun ottamatta.  Tämä on mielestäni merkki siitä, että sauna oli ikään kuin uusi houkutus, jonka sivussa pitää tarjota myös perinteistä vaihtoehtoa.

Sauna Tokyo Akasakan kaupunginosassa on eräs Tokion uusimpia julkisia saunoja. Se on kuitenkin samalla myös aiempien vuosikymmenten saunojen tyylinen.

Naisille avoimet saunat ovat Japanissa edelleen harvinaisempia. Joissakin saunoissa on naisille oma osastonsa tai kiertävät vuorot miesten ja naisten kesken. Naisille yksi tapa päästää saunaan voi olla vuokrata sauna yksityiskäyttöön. Kaupungista riippuu voivatko miehet ja naiset olla yhtä aikaa samassa saunassa. Lähtökohtaisesti vastaus on ei, sillä vuokrasaunat eivät Japanissa ole rakkaushotellin korvikkeita.

Naisille avoimia julkisia saunoja esimerkiksi Tokiosta löytyy, mutta naismatkailijan kannattaa varmistaa jokaisen saunan kohdalla etukäteen, miten mikäkin sauna palvelee. Esimerkiksi Tokiossa Kandan Saunalab tai Shibuya Saunas ottavat molemmat sukupuolet yhtäläisesti huomioon.

Japanin kylpyperinteeseen kuuluu myös hyvin saunamaisia hikoilukylpyjä (kamaburo, ishiburo) näiden hyvin tunnettujen vesikylpyjen lisäksi. Tällä hetkellä maasta löytyy kuitenkin myös runsaasti sauna-nimikkeellä toimivia kylpylaitoksia, joita pitäisi itse enemmänkin palvelutarjoamaltaan laajennettuina sentoina.

Tutustuttuani itse kouralliseen japanilaisia saunakohteita sanoisin, että suomalaiselle matkailijan kannattaa tähdätä perinteisiin kylpylöihin. Saunat ovat kiinnostavia, mutta keskimäärin tarjoavat vähemmän uutta koettavaa kuin muut kylvyt. Saunologiassa myöhemmin julkaistavassa Tokion saunaoppaassa annan vinkkejä, mihin saunoihin kannattaa tutustua, jos hikikylpy nimenomaisesti kiinnostaa.

Tatuoitu tabu

Tatuointien suhteen Japanissa on vallinnut pitkään jyrkkä linja niin kylpylöissä kuin saunoissakin. Syy on historiallinen. Edo-kaudella (1603-1868) rikollisia rangaistiin näkyvällä tatuoinnilla (irezumi kei; tatointirangaistus), jonka muoto ja sijainti kertoi mihin rikokseen kantaja oli syyllistynyt. Tämän takia tatuoinnit liitettiin rikollisjengeihin ja niiden kantajia ei haluttu yhteisiin kylpyihin. Tästä on jäänyt elämään toimintamalli, jossa enemmistöön kylpylöistä ei tatuoinnin kanssa pääse.

Hauskan näköinen opaste kieltää jyrkästi tatuoinnin kantajien pääsyn saunaan. Alahuomautus kertoo, että jos olet kuitenkin mennyt kylpyyn, pyydämme sinua poistumaan.

Tällä hetkellä asenteet tatuointeja kohtaan ovat muuttumassa. Paikasta riippuen tatuointeja saatetaan hyväksyä, jos ne ovat turistilla tai peitettävissä noin kämmenen kokoisella laastarilla. Tatuointipolitiikka ei ole aina itsestään selvää ennen paikalle saapumista ja henkilökunnan kanssa keskustelua. Turistin on kuitenkin hyväksyttävä, että isot tatuoinnit voivat estää kylpylävierailun.

Miten kylvet Japanissa?

Seuraavassa Japanin kylpyjä käsittelevässä artikkelissa  mennään käytännön tasolle. Kerron miten kylpylöissä käyttäydytään, mistä niitä löytää ja miten Japanin kylpyreissuun kannattaa varautua.

Katso myös Perfect Sweat: Maailman löylyissä dokumenttisarjan Japani-jakso, joka esittelee tässä kuvailtuja kylpyjä Mikkel Aalandin ja Miki Tokairin johdolla. YLE Areenassa maaliskuun 2025 loppuun asti (vain Suomessa).

Mikkel Aaland ja Miki Tokairin tutustumassa japanilaisiin kylpyihin yhdessä Perfect Sweat -sarjan jaksoista. Kuvakaappaus YLE Areenasta.

Lisälukemista netistä ja paperilla

Jos haluat tunnelmoida onseneita ennen matkaa, tai sen varaamista, niin materiaalia löytyy netistä (esim. https://onsen.nifty.com/la-en/onsenbasics/) sekä kirjoista runsaasti. Japanin matkailusivuja on jonkin verran englanniksi, lisäksi Google Chromen automaattikäännös auttaa mukavasti lukemaan myös täysin japaninkielisiä sivuja.

Painettua kirjallisuutta japanilaisiin kylpyihin liittyen löytyy suomeksi Heikki K. Lyytisen Terve -löyly -kirja, Löylyn henki – kolmen mantereen kylvyt (Juha Pentikäinen; 2000) ja Furo & Sauna -niminen erikoisjulkaisu vuodelta 1995. Uudempi englanninkielinen teos Onsen of Japan (Wide & Mackintosh; 2018) on myös tutustumisen arvoinen, sillä se esittelee runsaasti kylpypaikkoja ympäri maata.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop