Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tiistaina 14.11.2023 Itä-Suomen Yliopisto (ISY) järjesti erinomaisen webinaarin puunpoltosta ja päästöistä. Tutkimusjohtaja Jarkko Tissarin esityksessä vedettiin yhteen sekä ISY:n Kiuas-1 ja Kiuas-2 hankkeiden tuloksia kiukaiden päästöistä kuuden vuoden ajalta. Merkittävin paljastus oli, että Simo puukiuaslaboratoriossa oli testattu myös yksi sähkökiuas. Tästä kiukaasta oli mitattu pienhiukkaspäästöjä lämmityksen aikana. Jo aiemmin oli havaittu, että puukiukaasta tulee päästöjä myös suoraan sisäilmaan kuumien metallipintojen vuoksi. Sähkökiukaassa päästölähde ovat kuumenevat vastukset.
Polttotuloksia ja -tekniikkaa
Tissari esitti aikasarjana havaintoja tuotekehityksessä olevista kiukaista, joita ISY laboratoriossa on tutkittu Kiuas-2 hankkeen aikana vuosina 2019-2023. Kiukaiden tuotekehitystyö on tuottanut useampia positiviisia muutoksia mitatuissa yksilöissä. Kiukaiden hyötysuhde on parantunut (keskimäärin aiemmin 65%, nyt 69%). Häkäpäästöt vähentyneet -43%, ja pienhiukkasmassa (PM2.5) vähentynyt -41%, mutta hajonta on edelleen suurta. Noki eli musta hiili -päästöissä ei ollut vastaavaa positiivista kehitystä nähtävissä. Tuloksista ei nostettu esiin vähäpäästöisiä kiuasmalleja.
Jarkko Tissarin esityksen kuva PM2.5 päästöjen kehityksestä projektin mittausten kuluessa vuodesta 2018 eteenpäin
Kiukaiden tulokset eivät kuitenkaan ole vieläkään keskimäärin paraatikelpoisia. Tissarin verratessa niitä varaavien tulisijojen EcoDesign-vaatimuksiin, ainoastaan OGC hiilivedyt olivat keskimäärin raja-arvojen paremmalla puolella.
Puukiukaille ei kuitenkaan ole vielä määritelty laajoja päästömääräyksiä kuten takoille. Suomalaisvetoinen työryhmä on kuitenkin vastuussa tuotestandardityöstä, jonka odotetaan valmistuvan vuoden aikana. Uusien puukiukaiden päästövaatimusten standardin EN 15821 voimaantuloon voi mennä vuoteen 2027. Valitettavasti tämän ajan kuluttajat joutuvat edelleen tekemään puukiuasvalintansa epätietoisuuden vallassa. Paras asia, jonka voi tehdä on hankkia edes häkäpäästöiltään (CO) mahdollisimman hyvä kiuas. Tämä siitäkin huolimatta, että matalilla päästötasoilla hään korrelaatio muiden päästöjen kanssa ei ISY:n datan perusteella ole hyvä ennuste. Itse valitsin tästä syystä vuosi sitten Narvi NC 16 puukiukaan, jonka häkäpäästö 0,07% on edelleen Saunologian pienen rekisterin perusteella paras markkinoilla oleva.
Tuloksia kiukaiden paloilman ohjauksen vaikutuksesta päästöihin esiteltiin myös. Väitöskirjatutkija Sampsa Väätäinen vuonna 2023 julkaistuista tuloksista ilmenee, että eri tavat syöttää paloilmaa vaikuttavat moninkertaisesti palamisen päästöihin. Suotuisammaksi havaittiin arinalta tulevan primaarin paloilman rajoittaminen ja ohjaaminen panoksen sivuille. Kiinnostavaa kyllä, esimerkiksi LumoX EkoAir toimii juuri näin. Fuel-lehdessä (Volume 331, Part 1, 1 January 2023, 125769) julkaistu tutkimusartikkeli on tällä hetkellä luettavissa netissä ilmaiseksi.
Väätäisen tutkimusasetelman kuusi erilaista tapaa ohjata paloilmaa. Lähde Väätäinen et al. 2023. Fuel. Volume 331, Part 1, 1 January 2023,
Saunologin pohdintaa
Sähkökiukaiden vastusten ja puukiukaiden kuumien teräsosien päästöt ovat kiinnostava uusi tieto. Sähkökiukaiden heikkouksista on vuosien varrella spekuloitu paljon, mm. ioniteorian valossa. Todennäköisemmälle tuntuu nyt, että jos sähkösaunan ilmanvaihdossa on puutteita, voi siellä syntyvä huonovointisuus kummuta erilaisten metallihiukkasten läsnäolosta. Asia kaipaisi selvästi lisäselvitystä, esimerkiksi mahdollisista vastusmateriaalien eroista.
Puukiukaiden päästöjen suhteen Kiuas-hankkeiden suurin tilapäinen pettymys oli uuden kotimaisen päästömerkin hyllytys. Tätä oli suunniteltu jo pitkälle, mutta se hylättiin monesta perustellusta syystä. Valitettavasti projekteista ei saatu kuluttajille nyt mitään kättä pidempää. Joudumme odottamaan ainakin kolme vuotta, ennen kuin uusi tuotestandardi voi antaa kiukaan ostajille valaistusta niihin päästöihin joita silmä ei näe, mutta joilla on vaikutusta hyvinvointiimme.
Kiuas-hankkeet ovat nyt ISY:n osalta ohitse, mutta kiukaiden kehitystyötä Tissari haluaa vielä jatkaa. Kiuas-2 loppuraportti julkaistaan vuoden 2023 loppuun mennessä.
Sauna-aiheisia kirjoja ilmestyy Suomessa ja maailmalla silloin tällöin. Tällä kertaa kasasin yhteen esittelyyn kuusi kappaletta 2022-2023 ilmestyneitä kirjoja, joiden uskon kiinnostavan saunologian lukijoita ja heidän lähipiiriään.
Loppuvuoden lahjasesongin kunniaksi on myös Hyvien löylyjen salaisuus 2.0 saatavilla Saunologian verkkokaupassa alennuksella, 25€ kotiin toimitettuna marraskuun 2023 ajan! (2023 vuoden keskihinta 29€).
Juulia Mikkola, Leino Kuuluvainen ja Netta Böök: Ilmakirja (Moreeni, 2022)
Aloitan kirjalla, joka ilmestyi jo vuonna 2022 ja osoittautui niin suosituksi, että sitä on tänä päivänä saatavilla enää rajoitetusti. Kirja ei ole varsinainen saunakirja, mutta kirjan teema – painovoimaisen ilmanvaihdon historia ja tekniikka – on monelle saunatekniikan ystävälle kiinnostava.
Pieni joukko rakennusalan ammattilaisia on sinnikkäästi edistänyt painovoimaisen ilmanvaihdon palauttamista hyväksyttävien ilmanvaihtoratkaisujen osaksi. Tästä syntyi ensin Ympäristöministeriön julkaisema Painovoimaisen ilmanvaihdon opas, sitten Museoviraston korjauskortti ja lopulta kesällä 2022 Moreeni kustannuksen julkaisema Ilmakirja.
Haastattelin Ilmakirjan pääkirjoittajaa, arkkitehti Juulia Mikkolaa kirjan tekemisestä sekä painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttamisesta erityisesti saunan ilmanvaihdon suhteen, joka ei muutoin kirjassa pääse parrasvaloihin.
Ilmakirja lyhyesti
Pidän kirjaa tärkeänä kulttuurisena artefaktina erityisesti siksi, ettei siinä on perehdytty aiheeseen monelta eri kantilta ja dokumentoitu uskottavasti kaikki käytettävissä oleva tieto yhteen paikkaan. Reiluun kolmeen sataa sivuun mahtuu tekstin suhteen jonkun verran toistoa mikä kielii kiireisestä tuotantoaikataulusta
Kirjallisesti ja kuvituksellisesti kirja palvelee tarkoitustaan. Erityisesti kuvamateriaalia on kiitettävän paljon, vaikka sen aukot ovat historiallisesti ilmeisiä. Esimerkkejä painovoimaisesta ilmanvaihdosta löytyy nimittäin Suomesta vain rajallisesti. Kirjan kuvituksessa näkyvimmin edustettuina ovat pääkaupunkiseudun rakennukset. Suomen maa-alueen ulkopuoliseen rakennuskulttuuriin viitataan vain harvakseen.
Kirjassa on minun näkökulmastani tiettyjä puutteita. Sisällöllisesti Ilmakirja pysyy kyllä hyvin raiteillaan keskittyen painovoimaiseen ilmanvaihtoon, mutta aihepiirin käsittelylle olisi minusta ollut edullista avartaa hieman enemmän koneellisen ilmanvaihdon kehityshistoriaa. Mikkolan mukaan päätös jättää koneellinen ilmanvaihto pois oli tietoinen valinta.
Nyt kirjoituksen näkökulma on linssi paitsioon jätetyn painovoimaisen ilmanvaihdon etuihin ja kamppailuun marginaalissa. Koneellisen ilmanvaihdon nousun syitä, hyötyjä ja haittoja, olisi voinut aika pienellä tekstimäärällä avata paljon enemmän. Sinänsä tämä on uskollisuutta otsikolle, mutta lyhyt taustoitus ”vastustajasta” olisi mielestäni tässä sivumäärässä ollut perusteltua.
Ilmankirja sisältää runsaasti historiallista kuvamateriaalia
Kuka ilahtuisi Ilmakirjasta?
Pidän kirjaa hyvänä hakuteoksena sekä rakennustekniikan historiasta että suomalaisten rakennusmääräysten kehityksen historiasta kiinnostuneille. Se palvelee myös erinomaisesti erikokoisten asuinrakennusten painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelijoita.
Harmillisesti kirja ei käsittele saunatiloja erikseen. Saunojen kohdalla olisi pitänyt edes sanoa, että suunnitteluhaasteet ovat poikkeukselliset. Tässä kohtaa voin kuitenkin täydentää Ilmakirjan antia, sillä luvalla julkaisen ohessa Juulia Mikkolan haastattelun aikana tekemän pikainen havainnepiirros painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttamisesta sähkösaunaan poistohormia käyttäen:
Painovoimaisen ilmanvaihdon käyttö sähkösaunassa, Juulia Mikkolan luonnos.
Tiivistettynä ratkaisu muistuttaa suuresti koneellisen ilman vaihdon suosituksia sillä poikkeuksella, että korvausilma tuodaan lähempänä kiukaan yläosaa (ei katosta). Poisto tapahtuu mieluiten tiilihormista lauteiden alta. Tällä tavalla ilmankierron saunassa pitäisi toimia hyvin, kuten tutkimusten mukaan toteutetun koneellisen järjestelmän kanssa. Suosittelen pientaloon sähkösaunaa harkitsevan tutustuvan myös Hyvien löylyjen salaisuus 2.0-kirjan mietteisiin ilmanvaihdosta.
Harmillisesti kirjan ensimmäinen painos on jo loppuunmyyty. Sitä on kirjoitushetkellä jäljellä joissakin Suomalaisen kirjakaupan myymälöissä sekä esim. Domus Classicassa. Suomalaisen saatavuustiedot kirjalle näkyvät verkkokaupassa kohdassa Myymäläsaatavuus. Hinta 35 €.
Kirjailijat odottavat, että kirjasta saataisiin uusi painos viimeistään ensi vuodeksi.
Urmas Hõbepappel, Liisa Hõbepappel, Silja Nellis, Siim Nellis: Saun : ajalugu, kultuur, tervis, ehitus (Populus alba, 2023. ISBN 9789916418277)
Urmas Hõbepappel, Liisa Hõbepappel, Silja Nellis, Siim Nellis: Sauna : History, culture, health, construction (Populus alba, 2023 ISBN 9789916420492 nidottu)
Toisena esittelyssä on englannin- ja vironkielistä uutta saunatietokirjallisuutta. HUUM, Turu Uuringute ja Thermory ovat yhteisesti tuottaneet ”virolaisen version” Saunan historiasta Martti Vuorenjuuren ja Heikki K. Lyytisen suomalaisten kirjojen tyyliin. Luonnollisesti kirjassa käydään läpi juuri virolaisen saunan historiaa ja tapakulttuuria, toisin kuin suomalaisteoksissa. Tämä on suomalaiselle lukijalle myös arvokasta, sillä Tamara Habictin klassikkoteos virolaisesta saunasta on ollut aina saatavilla vain viroksi ja Ilmar Talven tunnettu väitöskirja ruotsiksi.
Kulttuurin ja historian lisäksi tästä kirjasta löytyvät myös tiivistetyt saunan suunnittelu-, rakennus- ja käyttöohjeet. Kirjaa varten on teetetty myös tutkimusta virolaisten saunomisesta. Sen tulokset muistuttavat suuresti Suomessa kesällä 2020 tekemämme tutkimuksen tuloksia.
Kirja on lähes nelisataasivuisena kohtuullisen pitkä, mutta taitto on yksipalstaista ja maltillista, joten tekstimäärä ei ole aivan valtava. Tämä johtaa väistämättä siihen, että laajan asiakokonaisuuden käsittelyssä osa aiheista tulee käsitellyiksi vain hyvin pintapuolisesti.
Englanninkielisen kirjan jakelu on toistaiseksi epäselvä, mutta virolaisen version voi ostaa netistä noin neljälläkymmenellä eurolla.
Emma O’Kelly & Maija Astikainen: Sauna. The Power of Deep Heat. (Welbeck publishing, 2023)
Englantilaisen ja suomalaisen asiantuntemuksen yhdistelmänä syntyi tänä vuonna uusi englanninkielinen saunakirja. Kirjailija Emma O’Kellyn sanoittama ja Maija Astikaisen valokuvittama kirja on hengeltään johdatus suomalais-virolaiseen saunaperinteeseen kuvin ja sanoin.
Kirja käsittelee saunomisen rituaalia, vaikutuksia ja paikkoja laajasti. Rehellisyyden nimissä kohteena ei ole vain Suomi, vaan suomalaistyyppinen sauna ympäri Pohjoismaita ja Viroa. Kyseenalaisin askel liittyy Keski-Euroopan vallanneen aufgus-kulttuurin esittelyyn. Se ei varmaan yhdenkään suomalaisen tai virolaisen kirjoittajan saunakirjaan olisi mahtunut.
Kirjasta löytyy suomalaisellekin paljon inspiroivaa saunakuvastoa, vaikkei tarinallisesti missään osiossa päästä sellaisiin syvyyksiin, jotka muuttaisivat näkemystämme saunan luonteesta. On kuitenkin piristävää katsella saunaa selvästi tuoreesta perspektiivistä. Saunamatkailuvinkkejä annetaan runsaasti ja nämä varmasti siivittävät myös suomalaista saunojaa maailmalle.
Pitkän linjan saunakulttuuritieteilijä Kaarina Kailo julkaisi vuonna 2022 uuden sauna-aiheisen tietokirjan. Kustantaja kuvailee kirjaa seuraavasti.
Saunassa - suomalaisen perinnekulttuurin mikrokosmoksessa - on kautta aikain uudistuttu sekä eheytetty niin kehoa kuin mieltä. Tämä uutuusteos keskittyy saunan elämänkaarirituaaleihin ja unohdettuun, jopa vaiennettuun feminiiniseen puoleen ja kulttuurihistoriaan. Kirjassa esitellään saunarituaaleja synnytys-, morsius- ja hääsaunoista sekä lemmennostatussaunoista vainajan viimeisiin löylyihin. Teoksessa tarkastellaan myös erityisesti naisten rituaali- ja sosiaalisessa asemassa tapahtuneita muutoksia.
Voin pintapuolisen tutustumisen perusteella vahvistaa esittelyn pitävän paikkansa, kirja on nimenomaan feminiinisen saunakulttuurin- ja historian reflektiota. Se sijoittuu jossain määrin samaan kulttuuritutkimuksen seuraan Laura Seesmeren Sauno itsellesi menneisyys -väitöskirjan kanssa, vaikka on menetelmällisesti erilainen teos.
Kailon kirja on valitettavasti jo loppuunmyyty, mutta sitä on saatavilla käytettynä.
Lisa Gerholm Luhanko: Bygga bastu. (Natur & kultur, 2022)
Naisenergian linjoilla mennään myös teknisempään kirjallisuuden lajiin. Ruotsalainen Lisa Luhanko julkaisi vuonna 2022 kirjan pihasaunan rakentamisesta. Kirja ei itse alleviivaa naisenergiaa, mutta sen lähestymistavasta uniikin tekee nimenomaan se, että sahan ja poran varressa on nimenomaan nainen eikä iänikuinen remonttireiska. Luhanko ei tosin ole ihan satunnainen vasaran heiluttaja, vaan rakennuskonservoinnin ammattilainen, joten työt sujuvat kirjassa kuin Strömssössä.
Aukeama Bygga Bastu -kirjasta.
Kirja on kuvitettu tyylikkäästi valokuvittelu ja sopii ruotsia taitavan saunan rakentajan kirjahyllyyn kivasti. Reilun sadan sivun kuvaus pihasaunaprojektista ohjeistaa tärkeimmät työvaiheet ja vielä vähän lisää. Kirjassa kerrotaan mm. puun polttokäsittelystä, keittomaalista sekä perinneikkunoiden kunnostuksesta.
Kirjasta saa runsaasti inspiraatiota ensimmäisen saunaprojektin käynnistämiseen! Saatavilla uutena verkkokirjakaupoista, esimerkiksi Suomalainen.com hinta 36€ plus postikulut.
Jarmo Hiltunen: Building a Traditional Finnish Smoke Sauna (omakustanne, ilmestyy 2023)
Lopuksi palataan rakentamisen mustalle puolelle. Useamman ansiokkaan hirsityökirjan kirjoittanut ja kuvittanut Jarmo Hiltunen kunnostautuu nyt saunakirjallisuuden alalla. Olen ollut mukana hyvin pienessä roolissa editoimassa Jarmon kansainvälisille markkinoille suunnattua savusaunan rakennusmanuaalia. Luhankon tavoin kirjan keskiössä on yhden saunan rakennusprojekti.
Tämä kirja tulee ilmestymään vuoden 2023 loppuun mennessä. Se tulee myyntiin ainakin Amazonin print-on-demand -verkostossa. Suomessa kirja tulee olemaan saatavilla myös perinteisten kanavien kautta. Tietoa kirjasta saa Jarmon verkkosivulta http://www.saarisauna.fi/.
Susanna Søberg: Winter swimming: the nordic way towards a healthier and happier life (Maclehose, 2022)
Tämän artikkelin pääkuvan taustalla pilkottaa vielä yksi kiinnostava, mutta vanhempi kirja. Tanskalaisen Susanne Søbergin Winter Swimming julkaistiin englanniksi vuonna 2022, mutta tanskaksi jo 2019. Kirja on avantouintioppaan ja tutkimuksen sekoitus.
Kirja on kiinnostavaa luettavaa sekä kylmäaltistuksesta haaveileville, että siihen jo tottuneille. Kovakantinen kirja maksaa Adlibriksessa vain 22€, mutta kansimateriaali on vähän heikkoa eikä sietänyt enää valokuvausta.
Kiitos Jarmo Hiltuselle, Juulia Mikkolalle sekä Moreenin kustannustoimittajalle haastattelusta ja kirjeenvaihdosta sekä Risto Elomaalle kirjavinkkauksista!
Saunan voi nykyään tilata kotipihalle valmiina suoraan netistä. Saunan vastaanottaminen on kuitenkin erilainen asia kuin koiranruokapaketin. Saunologia kävi seuraamassa Ehtasauna Vihta L -valmissaunan toimitusta ja esittelee, miten sauna ilmestyy tyhjästä täyteen käyttökuntoon parissa tunnissa.
Mäntsäläläiset Vesa ja Anne tykästyivät Ehtasaunan mutkattomaan tilausmalliin loppukesästä 2023. Verkkotyökalulla Vesa muokkasi Vihta-mallistosta sopivan, ulkoa tummaksi pintakäsitellyn saunamallin.
Saunaseppo näyttää saunan hyvin pitkälle sellaisena kuin se on valmistuessaan.
Toimituksen suhteen pariskuntaa onnisti. Kesällä omiin tarpeisiin räätälöity saunamökki oli saapumassa Porvoon lähistöllä sijaitsevan piilopirtin pihaan jo kaksi kuukautta myöhemmin. Saunologi rynnisti paikalle aamukahdeksaksi katsomaan kuinka kaikki käy ns. viimeisen kilometrin aikana.
Oheisesta videosta käy selville millaiseen paikkaan saunaan laskeutui.
Mitä valmissaunan vastaanottaminen vaatii tilaajalta?
Saunan tilaaminen netistä on vielä hieman monimutkaisempi prosessi kuin vaikka kahvipaketin. Perhossa toimiva Ehtasauna varmistaa ostajalta tilauksen yksityiskohdat ja mahdolliset muutostoiveet puhelimitse tai sähköpostilla. Tämän jälkeen tuotanto voi käynnistyä heti ostajan maksettua saunasta varausmaksun. Tuotantoon kuluu tilanteesta riippuen viikkoja tai kuukausia. Tällä välin ostaja voikin vain odotella, kunnes sauna on valmiina toimitettavaksi!
Tai ei ihan. Ostajan vastuulle tyypillisen ns. löylyvalmiin saunan kanssa jää kaksi tärkeää asiaa:
Rekalle sopivan ajotien turvaaminen sijoituspaikalle
Saunamökin perustustyöt
Tie on tärkeä osa valmissaunaa, sillä Ehtasauna saapuu tontille yhtenä isona pakettina, yhdellä isolla rekka-autolla. Auton pitää pystyä ajamaan sijoituspaikan viereen, sillä isokaan kuorma-auton nosturi ei pysty nostamaan useamman tonnin painoista saunaa kymmenien metrien päähän auton lavalta. Tarkat vaatimukset etäisyydelle ja tielle pitää aina varmistaa toimittajalta.
Valmissaunapaketti saapuu rekan lavalla.
Esimerkkikohteessa tietä oli parannettu syksyn aikana useammalla tapaa. Lähtökohtana oli kapea tie puiden välissä, josta osa oli avokalliota. Mäen päälle johtava pikkutien pohjaa oli tasoitettu erilaisella murskemateriaalilla. Tietä oli myös avarrettu poistamalla ajouran ympäriltä puustoa. Tie jatkui tulevan saunan sijaintipaikan vierelle, niin että rekan keula puski lopulta hieman metsän puolelle.
Valmissaunan perustaminen pilareille sujuu helposti missä vain
Uuden saunan omistaja Vesa oli toteuttanut perustukset valmistajan piirustusten mukaan. Sijoituspaikka oli mäen päällä kalliolla. Sinne tasoitettiin ensin selvästi saunaa isompi tiivistetty sorapatja, joka on myös kapillaarisesti katkaiseva perustus. Soran pintakerrokseen upotettiin betonisia perustuspilareita (BCE TP 300) kaksitoista kappaletta. Perustuspilari on näppärä ratkaisu välttää valutöitä rakennuspaikassa, jossa ei ole juoksevaa vettä tai sähköä.
Perustuspilari murskepetiin upotettuna.
Perustuspilareiden korkeusasemat tasattiin ja niiden päälle asennettiin metalliset säätö- ja kiinnityslevyt. Kuvissa näkyvä kiinnityslevy on Vesan mukaan turhan pieni ja siinä on vain yksi reikä. Parempi vaihtoehto on hankkia reilun kokoinen pilarikenkä tai teräslaatta, joka sopii yhteen seinämateriaalin kanssa. Näissä tuotteissa valikoimaa riittää, esimerkiksi pilarivalmistaja BCE:n sivuilta löytyy runsaasti vaihtoehtoja.
Pilareita on useampaa kokoa. Tässä lyhytjalkainen (300 mm) malli.
Valmissaunan vastaanotto
Kun edellytykset saunan toimitukselle ovat kohdallaan, loppu sujuu kuin tanssi. Ainakin jos toimituksen hoitaa kokenut ammattilainen. Näin kävi esimerkkikohteessa, jossa kuljetusauto lähti nousemaan viimeistä mökkitien pätkää klo 7.55 ja poistui 9.55 mennessä.
Kuljettajan tavoite oli ehtiä toimittamaan seuraava sauna vielä samana päivänä!
Vajaan kahden tunnin aikana rekan lavalta purettiin järjestyksessä terassi, sauna ja terassin katto.
Kauko-ohjattavan nosturin turvin yksi monitoimikuljettaja voi purkaa kuormaa ja samalla asetella saunan perustuksilleen. Erittäin näppärää ja saa parin tonnin saunan näyttämään kevyelle!
Nosturin kauko-ohjain mahdollistaa saunan asennuksen yhden ihmisen voimin.
Ensimmäisenä nostettiin terassi saunan katolta ja asetettiin se paikoilleen. Tämän jälkeen nousi itse saunamökki. Mökki oli kuljetuksen ajaksi suojattu kaikki sivuiltaan muovilla.
Terassia on kuljetettu saunan katolla.
Ehtasaunan terassin katto on kätevästi saranoitu kuljetusta varten räystään alle.
Terassin katto on saranoitu ja nostetaan ylös kannatintolppien asennusta varten.
Kun itse sauna istuu perustuksilla, voidaan katto nostaa oikeaan asentoon nosturin avulla. Sitten saunan sisällä kulkeneet terassitolpat kiinnitetään paikoilleen ja sauna on savuhormin jatko-osaa lukuun ottamatta valmis.
Parin tonnin saunaa on käsiteltävä varovasti.
Miten valmis on löylyvalmis sauna?
Löylyvalmis sauna kuoriutuu paketistaan uudelle rakennuspaikalle hämmentävän nopeasti. Jäljelle jää vain pakkausjätettä, muovia, pahvia ja lautoja sekä pari polttopuuksi kelpaavaa hirren pätkää. Tämän lisäksi puukiukaaseen pitää tehdä esilämmitys ja tämän jälkeen latoa kiuaskivet, jotta saunomaan päästään.
Sauna on tärkeä saada sentilleen oikeaan paikkaan perustusten päälle.
On täysin realistista, että aamulla saunan vastaanottanut ihminen on jo iltaan mennessä tehnyt kaikki valmistelut, loppusiivouksen ja päässyt nauttimaan uuden saunan löylyistä.
Viimeisenä liitetään savuhormin jatkopalat piipun päähän.
Ostajien vaikutelmia uudesta saunasta
Haastattelin Vesaa ja Annea saunan saavuttua. Molemmat vaikuttivat silmin nähden tyytyväisille siihen, mitä paketista paljastui. Heidän mielestään sauna vastasi hyvin odotuksia ja sopi tontille jopa odotettua paremmin. Annea oli aiemmin mietityttänyt saunan korkeus mäen huipulla, mutta saunan nyt istuessa puiden katveessa, se osoittautui paikkaan sopivan kokoiseksi.
Omistajien kertoman mukaan Ehtasaunasta saatiin illan aikana myös makoiset löylyt. Ainakin saunologi vakuuttui, että saunan voi hyvällä menestyksellä ostaa myös netistä avaimet käteen -periaatteella, kunhan ymmärtää esim. 3d-visualisoinnin perusteella mitä on hankkimassa.
Ehtasauna on Saunologian markkinointikumppani vuonna 2023
Lauteet ovat näkyvin osa suomalaista saunaa. Lauteiden ilmeinen käyttötarkoitus on tehdä saunojalle paikka istua alas tai käydä maaten. Lauteisiin liittyy lukuisia suunnittelu- ja rakennekysymyksiä. Tässä artikkelissa on yhteenveto tärkeimmistä suunnitteluvalinnoista: peruslaudemalleista, materiaaleista ja mitoituksesta. Saunologian arkistoista löytyy runsaasti täydentävää tietoa.
Aloitetaan peruskysymyksistä. Tarvitaanko lauteita mihinkään? Voiko saunaan vain kärrätä puisen keinutuolin tai puutarhakalusteet?
Lauteiden varassa sauna lepää tai kaatuu. Saunassa seisoskelu ei ole miellyttävä tapa nauttia löylyistä. Jos tätä on kuitenkin yrittänyt, niin on varmasti huomannut, ettei löylyt yleensä tavoita kuin yläruumiin. Varpaita saattaa muutenkin paleltaa. Tämä johtuu lämpimän ilman kerrostumisesta saunan yläosaan.
Kerrostuminen tapahtuu luonnostaan saunan lämmetessä katosta lattiaan päin, kohoavan kuuman ilman vaikutuksesta. Jos sauna lämpiää hyvin pitkään, kuten julkiset sähkösaunat, lämpötilaerot pikkuhiljaa tasoittuvat, mutta mitä lyhyempi lämmitys- ja käyttöaika, sitä suurempi haaste kerrostuminen on.
Corentin Macqueronin FDS-simulaatio-ohjelmalla tuottama malli saunan lämmityksestä kahdelle eri korkeudelle asennetulla kiukaalla. Kuva osoittaa jakauman muutosta kiukaan korkeuden funktiona.
Lauteet ovat mukavuuden ohella ratkaisu siihen, miten lämpimimmästä ilmasta saadaan kiinni.
Löylyn laki ja lauteiden mitoitus
Kansatieteilijä Sakari Pälsin sanoittama löylyn laki ohjeistaa saunamaakareita laittamaan jalkalauteen kiukaan kivipintaa ylemmäs. Muutoin ei kunnon löylyistä kannata edes haaveilla.
Löylyn laki on lauteiden mitoitusta ohjaava suunnitteluohje. Tämä heuristiikka ei ole laki tai sääntö, vaan saunan rakennusperinteen vanhojen viisauksien tiivistymä.
Sakari on ollut tässä kerrostumisen vastaisen ratkaisun jäljillä. Todellakin, jos painovoimaista ilmanvaihtoa käyttävässä saunassa jalkalaude, eli ylimmäisen istumalauteen alapuolella oleva laude, asetetaan selvästi (100–200 mm) kiukaan yläpuolelle, saadaan aikaan suhteellisen tasalämmin tila saunojalle päästä varpaisiin. Lämpötilan kokemus tasoittuu entisestään, mikäli saunoja asettuu makuulle lauteelle.
Lauteiden mitoitus onkin ensisijaisesti yksinkertainen yhtälö, jossa huomioidaan saunan sisäkaton ja kiukaan korkeus erilaisten istuin- ja makuutasojen suhteellisen korkeuden mitoittamiseksi. Jos saunassa on tilaa, kannattaa istumatasoja tehdä eri korkeudelle niin saunojat voivat hieman vaikuttaa itse lämpö- ja löylykuormaan.
Katto ohjaa lämpöä
Kiukaan ohella laudesuunnitelmissa on huomioitava katto. Vaikka löylyn lain huomioiminen tasoittaa lämpötilajakaumaa, ei lämpöä voi jakaa loputtomaan suureen tilaan. Suomalaisessa saunassa katto sijaitsee 1000–1200 mm ylälaudetta ylempänä. Tähän tilaan mahtuvat kaikki hyvin istumaan ja löylytkin ovat tuntuvat.
Jalkalauteen yleisin, ergonominen korkeus on -450 mm ylälauteelta. Tästä voi laskea, että mikäli keskikokoinen saunoja mahtuu seisomaan jalkalauteella, ovat ne liian kaukana katosta. Tämä heikentää löylyjä ja on huonoa energiataloutta.
Hahmotelmia löylyn kierrosta kiukaalta saunan katon tuntumaan laipion muodon mukaan. Vaihtoehto b löylyille huono.
Katon muodot vaikuttavat myös löylyihin. Tasakatto on toimiva ratkaisu, holvi tai kupoli erinomainen. Kallistetut ja eri tasoiset katot pitää suunnitella huolella niin, ettei löylyä vahingossa vangita tai päästetä nousemaan saunojien ulottumattomiin.
Lauteiden mitoitus vaakatasossa
Pystysuunnan jälkeen laudesuunnitelmia tarkastellaan horisontaalisesti. Itse aloitan koko saunan suunnittelun siitä, montako ihmistä kerrallaan lauteilla halutaan istumaan. Suositus on, että jokaiselle aikuiselle saunojalle varataan 600 mm leveä ja 600 mm syvä istumapaikka, eli 0,36 m2. Tästä voidaan laskea, kuinka paljon laudepinta-alaa tarvitaan millekin henkilömäärälle mitoitetulla saunalle.
Tyypillisesti yksityissaunojen lauteista tehdään 1800–2400 mm pitkät. Kahden metrin pituisille lauteille mahtuu myös makaamaan. Nämä ovat keskeisimmät mitoitusvaatimukset istumalauteelle. Mikäli laudetasoja on useampia, mitoitus menee niiden käyttötarkoituksen mukaan. Jalkalaudetaso voi olla istumalaudetta kapeampi, askelten tai laudejakkaran mitoitus taas noudattaa enemmän rappusista olevia nousun ja etenemän ohjetta.
Laudemateriaalit ja niiden pintakäsittely
Laudemateriaalina käytetään yleensä aina puuta ja hyvästä syystä. Suomessa perinteiset puulajit, haapa, kuusi, leppä ja apachi ovat sopivia lämmönjohtavuudeltaan, jolloin ne eivät saunan lämmössäkään ihan äkkiä korvenna takapuolta. Julkisissa saunoissa laatoitetut betonilauteetkaan eivät ole tavattomia, mutta ne täytyy peittää puisella istumatasolla tai jäähdyttää vesikierrolla, muuten niiden päällä ei voi istua. Puu on kuitenkin kokemuksellisesti ylivertainen materiaali.
Erilaisia laudemateriaaleja vuosien takaa.
Puulaatujen ja käsittelyjen välillä on eroa, mutta oman saunan kanssa merkittävien tekijä on varmasti hinnan ja ulkonäön yhdistelmä. Lämpökäsiteltyjen materiaalien kohdalla ominaistuoksu kannattaa huomioida. Se tosin katoaa, mikäli lauteet pintakäsittelee.
Pintakäsittelyä en itse yleisesti ottaen suosittele, ainoastaan suojakäsittelyä parafiiniöljyllä. Yksityissaunassa tällä pärjää jo hyvin pitkälle. Mikäli lauteisiinsa kaipaa välttämättä väriä, voi sävytettäviä saunavahoja käyttää mutta tarkasti valmistajan ohjeiden mukaan, muutoin lauteet muuttuvat muovisenoloisiksi.
Laudemalli valitaan saunan mukaan
Jos Suomessa on lähes kolme miljoonaa saunaa, niin on lauteissakin malleja varmasti tuhansia variaatioita. Lauteita löytyy niin perinteisiä savusaunoissa käytettyjä lavomalleja, julkisista saunoista tuttuja puuritiläisiä betonirappuja sekä moderneja seurustelulauteita. Erikseen on myös mainittava parvisauna, jossa lauteet ovat tärkeä osa sisätilojen kokonaisarkkitehtuuria, sillä lauteiden alapuolinen tila on myös käytössä.
Lauteiden suunnittelu tapahtuu nopeiten kynällä ja ruutupaperilla, kun huoneen mittasuhteet on saatu selville.
Laudemallin valinta riippuu löylyhuoneen tarpeista. Mitä suurempi tila, sitä enemmän vaihtoehtoja. Ulkonäöllisesti ja rakenteellisesti merkittävä valinta on sen välillä seisovatko lauteet lattialla vai onko ne kiinnitetty seinään. Esimerkiksi hirsirakenteisissa saunoissa itseseisovat rakenteet ovat suositeltavia tai voidaan käyttää laudehirttä.
Huoneistosaunojen 2000-luvun suurin muoti-ilmiö ovat olleet ns. seurustelu- tai II-tyypin lauteet, jossa kaksi istumalaudetta ovat toisiaan vastapäätä yhtenäisen jalkalaudetason molemmin puolin. Pilarityyppinen sähkökiuas on integroitu jalkalauteen tasolle. Näitä sisustuslehtien ihailemia ratkaisuja vaivaavat kuitenkin monet ongelmat.
Klassinen lauderatkaisu, tällä kertaa laudejakkaralla, joka voidaan nostaa pois tieltä siivouksen ajaksi. Kiva, personaallinen kiukaan suojakaide. Kohde 24 Lilla Hygge.
Älä unohda siivottavuutta, huollettavuutta ja turvallisuutta
Eräs saunan viihtyisyyden kannalta tärkeä tekijä on mahdollisuus siivota ja huoltaa löylyhuone perin pohjin. Lauteiden, lattian ja viemärikaivon peseminen säännöllisesti on tärkeää kovassa käytössä olevassa saunassa eikä sitä voi yksityissaunassakaan montaa vuotta laiminlyödä. Valaistus ja lauteet yhdessä vaikuttavat siihen, miten helposti tämä onnistuu.
Peräseinälauteet, joiden istuintasot voi kääntää tai irrottaa ovat puhtaanapidon kannalta helpoimmat. Vielä jos alimmat askelmat ovatkin laudejakkara niin lattialle on esteetön pääsy, kun jakkaran kantaa pois saunasta.
Toisin on seurustelulauteiden kanssa. Pahimmillaan integroidut laudetasot on tehty niin, ettei niiden alle pääse lauteita purkamatta. Kiuaskivienkin vaihtaminen saattaa olla käytännössä mahdotonta. Matalan jalkalauteen alla ryöminen lattiarätin kanssa ei myöskään houkuttele. Mitä enemmän nostamalla irrotettavia osia lauteissa on, sitä vaivattomammin myös seurustelusaunan siivous käy.
Viimeiseksi mainittakoon turvallisuus. Mitä pienempi tai korkeampi sauna, sitä suurempi tarve on huomioida laudesuunnittelussa erilaisten turvakaiteiden ja käsijohteiden tarve. Pelkästään yksi pystysuuntainen käsijohteena toimiva tanko voi merkittävästi helpottaa lauteille nousua, jos lauteiden askelmista tulee jyrkät tai kapeat.
Yksityiskohdissa loputtomasti hiomista
Lauteiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyy vielä runsaasti muita yksityiskohtia, joilla saunaan saa lisää tunnelmaa. Eräs ominaisuus, josta harvoin puhutaan, on lauteiden sopiva ”tuulettuvuus” eli ilman ja löylyn kiertäminen lauteiden takaa sekä kuivuminen saunomisen jälkeen. Lauteita ei siis kannata rakentaa täysin tiiviiksi tai kiinni takaseiniin, jos toivoo ilman ja löylyn kiertävän mahdollisimman hyvin. Toimivien lauteiden toteutustapoja on loputtomiin.
Saunologia koesaunoi kolme hotellin huoneistosaunaa ja koki iloisia yllätyksiä sekä odottamattomia pettymyksiä. Kävi ilmi, että hotellisaunan voi toteuttaa monella tapaa hyvin sekä huonosti. Reissulla opin, että löylyhuoneen jälkeen tärkein tila saunaelämyksen kokonaisuuden kannalta on terassi. Hotellihuone ympäristö voi tietyillä rajoituksilla tarjota kohtuullisenkin hyvän saunaelämyksen, mutta missään kolmesta kohteesta ei osuttu joka sektorilla oikeaan.
Pandemia-aikana, vuosina 2020–2021 sekä 2022 sähkökriisin jälkeen monissa paikoissa suljettiin yhteiskäyttösaunoja. Tällöin saunattomien suomalaisten kuin vierasmaalaisten vieraiden vaihtoehdoksi tuli etsiskellä yksityisiä vuokrasaunoja mistä ikinä niitä löytyi.
Eräs vaihtoehto päästä omaan saunaan hetkeksi ovat hotellihuoneiden yhteyteen sijoitetut saunat. Näitä löytyy jonkin verran, yleensä hieman tavallista isompien huoneiden ja arvokkaampien sviittien yhteydestä. Houkuttelevaa on, ettei samassa kokoluokassa saunallinen huone ole useinkaan sen kalliimpi ja yöpyminen mahdollistaa saunomisen aamuin illoin. Vaan miten on, voiko hotellihuoneen sauna olla oikea elämys?
Saunologin ja paremman puoliskon muodostama testiryhmä selvitti asiaa kolmen erilaisen huonesaunan näkökulmasta. Kohteet valikoituivat melko satunnaisesti. Mukaan tuli kaksi hotelliketjusaunaa, keskiluokan Scandic ja luksusketju Lapland Hotels. Lisäksi saunottiin yksityisessä Boutique Hotel Sawohousessa. Scandic ja Sawohouse sattuivat olemaan molemmat Kuopiossa, lappilainen sauna ironisesti Helsingin ytimessä.
Seuraavassa esittelen saunat yksi kerrallaan, mutta paljastan poikkeuksellisesti yhteisen lopputuloksen heti. Se on, että keskimääräiseen hotellihuoneeseen on vaikea yhyttää yhtä aikaa sekä hyvät saunaelämyksen puitteet että toimiva sauna. Näiden lisäksi olisi hyvä löytyä parveke.
Haaste on muistuttaa kerrostaloasuntojen saunoja: tilaa on vähän, ilmanvaihto pauhaa ja rauhallinen vilvoittelu ulkosalla on vaikea järjestää. Saunomisen iloa hotellisaunasta yleensä kuitenkin aina saa, kunhan ei odota liikoja ja muistuttaa kansainvälisille vieraille, että parempiakin löylyelämyksiä maasta löytyy.
Boutique Hotel Sawohouse
Sawohousen hotelli sijaitsee Kuopion eteläpuolella. Hotelli on tyyliltään Suomessa epätavanomainen, motellin ja majatalon yhdistelmä. Hotellin saunallinen huone on suuri kolmio. Huoneessa on sänkypaikkoja peräti seitsemälle. Myös huoneistosauna ja kylpyhuone on mitoitettu poikkeuksellisen reilusti. Kylpyhuoneessa on nykytyylin mukainen laatoitus ja kaksi suihkua. Löylyhuoneen pinta-ala on lähes 6 m2 ja siellä on II-mallinen laude. Saunan yleisilme on tuore ja moderni. Saunaa voi sanoa konstailemattomaksi. Sawohousessa on myös äskettäin remontoitu, kuvien perusteella tyylikäs yhteiskäyttösauna, mutta siihen ei ollut vierailuhetkellä mahdollista tutustua.
Käynti saunaosastoon käy avokeittiöstä.
Sawohousen saunakokemus
Perinteisen mallisen sähkökiukaan ohjaus on integroitu kiukaaseen. Toisin sanoen säätö on saunojan omissa käsissä, joten voi itse päättää kuinka kuumassa haluaa saunoa. Kiuaskivien huoltoväli oli käyntihetkellä mennyt pahasti ohitse ja kivien ulkonäkö sekä tuoksu kertoivat akuutista vaihtotarpeesta. Sauna oli kuitenkin muutoin siisti, hajuton ja laudeliinat paikoillaan.
Seinät on käsitelty tummiksi, mutta lauteet säästetty ylenmääräiseltä käsittelyltä, joten niillä pysyy hyvin aloillaan tai jaloillaan. Löylytilan estetiikka ei ole silmiä hivelevä, muttei häiritseväkään.
Sawohousen huonesaunassa mahtuu saunomaan koko huoneellinen, tai vielä enemmänkin vieraita. Jos saunojia on vain kaksi, kumpikin mahtuu lauteille pitkälleen sekä pituuden että leveyden puolesta, mistä erityispisteet.
Sawohousen saunassa on mittaaa.
Lauteiden korkeusasema kiukaaseen nähden on hyvä, sillä matala peruskiuas jää jalkalauteen alapuolelle. Katto on kuitenkin jäänyt liian korkealle ylälauteeseen nähden, joten kovien löylyjen saaminen on vaikeaa. Kiuaskivien määrä ja laatu myös vaikuttaa löylyihin negativiisesti.
Saunassa on toimiva ilmanvaihto, joten siellä jaksaa oleskella riittävän pitkään. Kun sitten kaipaa jäähylle, tulee lasiovi vastaan. Tai oikeastaan sen yläkarmi, jonka korkeus vaikuttaisi olevan 190 cm, mutta matalampikin saunoja saattaa tavoittaa otsallaan karmin käydessään alas lauteilta laskeutuva askelmia ovensuussa. Ei osunut omalle kohdalle, mutta mielestäni pieni suunnitteluvirhe.
Oviaukko jää harmillisen matalaksi lauderakennelmaan nähden.
Viimeinen osa saunomista on vilvoittelu. Tämä jää puolitiehen, sillä suihkusta tullaan suoraan huoneiston keittiöön ja laatoitetulle lattialle. Huoneistossa on onneksi erillinen hätäpoistumiseen suunniteltu takaovi, jota voi olosuhteista riippuen käyttää jäähdyttelyyn – talven pimeydessä miksei vaikka hankeen pyörähtämiseen. Täytyy vaan varmistaa, että pääsee myös takaisin sisälle.
Kokonaisvaikutelma Sawohousen huoneen saunasta on, että se sopii parhaiten isomman porukan seurustelusaunaksi. Kaksi rauhallista saunojaa voi myös joogata siellä täydessä rauhassa, joten käyttömahdollisuuksia saunalle varmasti on. Viilentyminen on haaste, mutta hikoilupuoli on riittävästi hallinnassa. Remontoimalla saunasta voisi saada erittäin hyvän ilman suurta lisävaivaa.
Sawohouse kokonaisarvosana 3.5/5
Scandic Kuopio
Kuopion keskustassa sijaitseva Scandic on keskikokoinen, viisikerroksinen hotelli. Junior suite -huoneissa on sauna, kaksi huonetta ja neljän hengen majoituspaikat. Hotellissa on allasosasto ja huoneesta löytyvät kylpytakit, ei sandaaleja.
Kylpyhuone on siisti tilaihme, toinen suihku on ammeessa.
Scandicin sauna on pieni, 2,5 m2 kokoinen sauna kompaktin ja siistin kylpyhuoneen jatkona. Saunan lisäksi sieltä löytyy kylpyamme. Koko osasto näyttää uuden puhtoiselle, mutta löylyhuoneessa ei ole merkkiäkään täysin uuden tilan tuoksuista. Löylyhuone on nimittäin kauttaaltaan sävytetty himmeällä, kuultavalla saunasuojalla tai -vahalla. Käsittelyt on tehty siististi ja saunassa ei ole esimerkiksi ikävää sivutuoksua käytetyistä tuotteista.
Kiuas on nurkassa, mutta silti esillä.
Scandicin saunaa dominoi Tulikiven Kuura pilarikiuas. Tämä yli 1 500 euron hintainen kiuas on näyttävä vuolukivinen sijoitus löylyhuoneen taikaan. Kiuaskivet ovat perinteisiä ja hyvässä kunnossa.
Kiukaan Touch Screen -ohjauspaneeli on sijoitettu kylpyosaston oven ulkopuolelle. Paneeli näyttää hienolla, mutta sen käytettävyys on luokattoman huono. Jos hyvin käy, niin sen avulla satunnainen käyttäjä saa saunan lämpiämään. Mitään takeita tästä ei kuitenkaan ole ja huoneessa ei ole ilmeisisä ohjeita kiukaan käyttöön. Kiukaan mallikaan ei selviä ihan helposti, joten laitteen kanssa voi mennä sormi suuhun.
Ohjauspaneeli ja hämmentävä varoituslappu. Ohjeita ei ole.
Kiukaan lisäksi huomio kiinnittyy pienen ikkunan toisella puolella avautuvaan näkymään Kallaveteen, ainakin tästä huoneesta. Hämärämpinä hetkinä katse saattaa eksyä huoneen erikoiseen valaisimeen, joka sirottaa valoa toispuolisesti jalkalauteen yläpuolella istuinlauteen alla.
Kokemuksia Scandicin huonesaunan löylyistä
Kun kiukaan on saanut toimintaan, sauna lämpiää tasaista tahtia. Kiukaan vuolukivipinnat eivät merkittävästi lämpiä, minkä ansiosta pienessä saunassa ei huomaa epämiellyttävän voimakasta lämpösäteilyä. Tämä on yleinen ongelma pienissä saunoissa.
Ilmanvaihto saunassa toimii riittävän hyvin. Se on toteutettu koneellisesti niin, että raikas ilma tulee saunan katosta olevasta venttiilistä ja poistuu oven alta pesuhuoneeseen. Ilmanvaihdon taso on hieman vaatimaton ja oven pielessä onkin varoitus siitä, ettei ovea huonetiloihin saa pitää saunottaessa auki, jottei palovaroitin aktivoidu.
Saunomisen kannalta maltillinen iv-voluumi on hyvä, kunhan ilman todella vaihtuu. Näin tuntuu täällä tapahtuvan, joten saunassa istuskelu ja löylynheitto on miellyttävää.
Saunomisen kannalta saunan suurin ongelma ovat lauteet. Saunaan valittu pohjakaava on typistänyt laudeleveyden 120 senttiin, johon mahtuu noin 2,5 aikuista. Aikuinen ei mahdu lauteille pitkälleen millään tapaa ja lauteiden syvyys jää alle 60 cm, joten niillä ei ole ihan helppo nostaa jalkoja syliinkään.
erinomaisen saunan illuusio säilyy niin pitkään kuin jaksaa pidellä jalkoja ylälauteella
Lauteet ovat Scandicin suurin heikkous. Olisin sijoittanut ne toisinpäin.
Toinen ongelma on kiukaan ja lauteiden korkeussuhde. Löylyn lain törkeä rikkominen tuntuu välittömästi, jos varpaat laskee jalkalauteelle. Löylyä ei sinne tule ja lämpötilakin on tuntuvasti viileämpi. Lämpötilan säätö on myös päin honkia, sillä seinän lämpötila-anturin mukaan menevä ohjauspaneeli on säädettävä reilusti, 15–20 astetta toivottua todellista lämpötilaa korkeammalle.
Näistä puutteista huolimatta Scandicin sauna saa hyvän arvosanan ja on tämän hotellikiertueen paras huonesauna. Oma terassi antaa erinomaisen mahdollisuuden vilvoitteluun ja hotellin yleiselle saunaosastolle ei tule ikävä.
Scandic kokonaisarvosana 4/5
Lapland hotels Bulevardi
Lapland hotels -ketjun Bulevardin hotelli Helsingissä antaa itsestään vaikuttavan yleiskuvan. Kysymyksessä onkin 4-tähden hotelli, jonka huonehinnat alkavat yli 200 eurosta. Tilojen ilme vastaa odotuksia.
Hotelli on uudenveroisessa kunnossa ja moitteettoman siisti. Lukuisat yksityiskohdat tuovat etelään mystifioitua Lapin tunnelmaa. Sama tunnelma jatkuu Mystique Deluxe Sauna -huoneeseen, jonka viimeistely on tyylikäs ja äänimaisema etäännyttää nopeasti Helsingin kantakaupungin vilskeestä. Suoraan sanottuna huoneiden äänieristys on niin hyvä, että sijainti kantakaupungin sisärajalla unohtuu helposti kokonaan.
Bulevardin saunat on sertifioitu Sauna from Finlandin laatumerkinnällä. Olen vitsaillut, että Saunologian toimiala alkaa siitä, mihin Sauna from Finlandin päättyy, eli löylyhuoneen ovelta. Tämä ei ihan pidä paikkaansa, sillä esimerkiksi saunan puhtaus ja siisteys on tärkeä osa SfF laatumerkinnän kriteerejä. Mutta muutoin sertifiointi keskittyy lähinnä saunakokemuksen löylyjen ulkopuolisiin tekijöihin. Täytyy todeta, että olen ollut SfF:n henkilöjäsenenä jo kuusi vuotta.
Saunomiseen panostaminen näkyy jo ennen saunaan menoa. Infojärjerjestelmästä löytyy saunomisohjeita ja huoneen tilaajalahjana saunamedian omistajalle toimitettu Pohjoisen kauneus -paketti (59 €) sisältää saunaankin sopivia tuotteita. Lisäksi ketju markkinoi Carita Harjun Saunafulness -itsehoitopakettia saunojille (50 / 109 €).
Bulevardin saunassa saunoja istuu jännässä välitilassa lasikuutiossa, kuin akvaariossa, kylpyhuoneen ja huoneen välillä. Hyvänä puolena tässä on mahdollisuus nähdä ulos huoneen ikkunoista saunottaessa.
Saunologi akvaariossa.
Bulevardin huonesaunassa ei ole helppoa saada hyviä löylyjä ja se lämpene hitaasti. Se tuntuu ilkeästi sanottuna ensituntumalta enemmän ruotsalaiselle kuin suomalaiselle saunalla. Syyt sen kehnoon toimintaan ovat ilmeisiä tarkasteltaessa sen toteutusta.
Huonesauna on kokonaisuudessaan antiteesi hotellin muuten yhtenäisen tyylikkäälle, pohjoista luontoa korostavalle linjalle. Saunassa ei ole mitään käsittelemätöntä luonnon materiaali, seinät ovat lasia ja laattaa. Katto ja takaseinä ovat umpeen käsiteltyä paneelia sekä laudelautaa, joka tuntuu kädessä enemmän muoviselle kuin puiselle. Onneksi sauna ei lämpiä helposti niin kuumaksi, että tästä tulisi ongelma.
On saunassa hyviäkin puolia. Sauna on moitteettoman siisti, hajuton ja varusteet saunomista ajatellen kohdallaan. Valaistuksena toimivat katon pistemäiset, todennäköisesti LED-valot. Saunan valaistus on yhdistetty kylpyhuoneosaston valaistukseen, joten lasiseinän läpi sitä valaisee ensisijaisesti suihkun kattovalo, pienet ledit luovat lähinnä tunnelmaa.
Saunomiseen tottumattomille turisteille hotellin viihdejärjestelmään sisältyy kattavat saunomisohjeet, jotka talon yleisen tyylin mukaisesti hieman maustavat saunamytologiaa. Sauna from Finlandin ohjeistuksesta mukautetut ohjeet on englannin kielellä toteutettu hieman hätäisesti, mutta silti paljon paremmin kuin muualla.
Lämpö tiukassa ja löylyt katossa
Lämpiäminen onkin oma ongelmansa. Vastaanotossa kerrottiin saunan lämpiämisen ottavan kolme varttia. Tämä ei ole yhtään alakanttiin vaan lämpiäminen kestää noin tunnin 80 ℃ tavoitelämpötilaan. Tämän jälkeen tuli yllätyksenä, että kiuas meni pois päältä 20 minuuttia tämän jälkeen. Tämä sinänsä ole suuri ongelma, nimittäin sauna pysyy tämän jälkeen lämpimänä vielä kauan runsaan kivimassan ansiosta. Jälkeenpäin selvisi, että lyhyt käyttöaika ei ole virhe vaan suunniteltu ominaisuus, jota varten kiuasvalmistaja on jopa muuttanut ohjainlaitteen ohjelmistoa.
Coolius saunassa on monimerkityksinen juttu.
Saunan mitat ovat 1,4 x 1,55 m eli 2,1 m3 ja sauna on 2,3 m korkea eli aika tarkkaan 5 m3. Huonetta lämmittää Harvian Cilindro -sähkökiuas, jonka tarkka malli ei ollut selvillä, mutta tuotesarjan pieninkin malli on teholtaan 6,8 kW. Tämän pitäisi periaatteessa riittää hyvin tämän kokoiseen peruslämpimään saunaan, mutta lasiseinät selvästi ottavat osansa lämpöenergiasta ja lämpiäminen on hidasta. Lasiseinät ovat poikkeuksellisesti tiivistä tuplalasia, mikä mahdollistaa saunan toimimisen vaikkei selvästikään silti ole riittävän hyvä materiaali.
Lauteet ovat kompaktit ja kiuas on jostain syystä haluttu näennäisesti integroida, vaikkei sille olisi tarvetta. Lauteille mahtuu kaksi aikuista. Jalat voi nostaa kiukaan suojakaiteelle, tosin löylyä heitettäessä täytyy varoa polttamasta varpaitaan. Tästä ei vierailijoita muistettu varoittaa, eikä ilmiöön törmäisi, ellei sauna olisi näin pieni.
Sauna lasiovi on poikkeuksellisen korkea (230 cm) ja harva. Pelkästään pystykarmin ja ovilehden ulkoreunan väliin jää vähintään 6 mm rako, jos ovi on ”kiinni”. Tämä tarkoittaa, että lämmintä ilmaa virtaa jatkuvasti ulos saunasta. Tilanne pahenee, mikäli ovea menee aukomaan. Saunan lämpötila tippuu jokaisella avauksella näkyvästi.
Ovi fuskaa.
Viimeinen ”staattinen” ongelma on lauderakennelma, johon on onnistuttu nikkaroimaan nousuaskelma, Tällöin istuinlaude on saatu aika tarkkaan metrin korkeudelle. Kiukaan yläpinta nousee puolestaan n. 90 cm lattiasta. Tarkkaavainen lukija pystyy jo tästä päättelemään, että saunan katto jää harmillisen kauas, 130 cm, ylälauteen yläpuolelle. Lukema on tämän kokoluokan saunassa aivan liikaa. Vastaavasti voidaan ennustaa, että jalkalauteen tasolla on viileää. Näin on, vaikkei lämpötilaero absoluuttisesti ole suurin suuri, sen huomaa selvästi, jos varpaansa alas laskee. Pienten ihmisten onneksi lauteille mahtuu kyhjöttömään myös polvet ylhäällä, koripalloilijoille tämä voi olla vaikeaa.
Saunassa on muun huoneen tavoin koneellinen ilmanvaihto. Valitettavasti se on toteutettu niin, että saunan heikkoudet entisestään korostuvat. Raikasta ilmaa tulee oikea oppisesti katosta kiukaan yläpuolelta, mutta poistuu vastakkaiseen kulman kattoon sijoitetusta poistoventtiilistä samaa vauhtia. Tämä takaa löylyn katoamisen pikavauhtia.
Näkymä saunaan kylpyhuoneesta katsottuna
Löylyä tarkalla kädellä nilkkoihin asti
Parhaat löylyt saa liruttamalla kiukaalle vettä hyvin rauhallisesti. Tämä tuntuu painavan löylyä alemmas huonetilassa ja jos saa samalla nostettua jalkansa istumalauteelle, niin on mahdollista saavuttaa lähes koko kehon löylyelämys.
Jos minun pitäisi parantaa kyseistä saunaa, niin olisin aloittanut laskemalla kattoa ja muuttamalla ilmanvaihtoa. Cilindron tyyppinen kiuas ei myöskään ole käyttöön omimmillaan, vaikkakin Scandicin aiempi esimerkki osoittaa, että pilarikin voi toimia hyvin hotellissa.
Esimerkillinen huonesaunan varustelu.
Erityisiä vilvoittelutiloja ei huoneen yhteydestä löydy. Ylimmän kerroksen sviiteissä on saunan lisäksi oma parvekkeensa, joka avaisi tämänkin vaihtoehdon. Toisaalta, saunassa on vaikea saada sellaista lämpöä, että perusteelliseen jäähdyttelyyn muualla kuin viileässä suihkussa olisi edes tarvetta. Myös huoneen tehokas ilmanvaihto antaa mahdollisuuden karistaa ylimääräinen lämpökuorma kehosta.
Näillä käyttövinkeillä Bulevardin sauna saa arvosanan tyydyttävä. Uskon, että sopivilla muutoksilla saunasta saisi myös hyvän. Hinta-laatu -suhteella arvioituna se jää valitettavan kauas, vaikka on selvää, että luksushotellissa kaikki maksaa tavallista enemmän.
Lapland Hotels kokonaisarvosana 3/5
Lapland Bulevardin yhteiset saunat
Koska huonesaunasta jäi hieman vaisu vaikutelma, päätimme käydä kokeilemassa myös yhteisiä saunoja. Yhteiskäyttösaunat miehille ja naisille kellaritiloissa ovat avoinna kello 17–22. Ne edustavat samaa tyyliä kuin huonesauna, mutta isommassa koossa. Näissä saunoissa on sitten varmasti kuuma, mutta muutoin samoja ongelmia kuin huonesaunassakin. Lauteet jäävät mataliksi ja kiuas on 1,3 m korkea. Ilmanvaihto voisi toimia paremmin, mutta miesten saunassa katon suljettava poistoventtiili on rikki ja löylyt jäävät jälleen roikkumaan hartiatasolle, sinne kiukaan yläpuolelle.
Muutoin yhteiset saunatilat ovat moitteettomassa kunnossa ja sertifikaattinsa ansainneet. Ainoastaan vettä joutuu juomaan suoraan hanasta, mutta tämä on varsin pieni puute muutoin toimivassa kokonaisuudessa.
Lapland hotels: hieno hotelli, huono sauna
En yllättänyt, siitä millaiset saunat Bulevardin Deluxe-huoneesta sekä yleisistä tiloista löytyivät. Hotellin ylelliseen tyyliin nähden saunat ovat valitettavan keskinkertaisia tai jopa huonoja. Ne on sisustuksellisesti yhdistetty taidokkaasti osaksi huoneen ja kylpyhuoneosaston kokonaisuutta, mutta kakku on valitettavasti vain päältä kaunis.
Neljän tähden hotellissa pitäisi olla neljän tähden sauna.
Hotellin hintatason huomioon ottaen minua jää harmittamaan, että hotelli on selvästi panostanut kansainvälisten vieraiden saunakokemukseen, mutta tärkein osa tätä arvolupausta jää lunastamatta. Toinen puoli tätä on toteutetun saunan energiankulutus. Suhteessa siihen, mikä sen käyttöarvo on, häviää lämpöä saunassa hurjasti. Suurin osa ”hukkaenergiasta” saataneen talteen lämmityskaudella, mutta viimeisimmän energiakriisin jälkimainingeissa pienikin hukka tuntuu pahalle.
Toivoa sopii, että kansainvälisen yleisön saunakokemus jää tämän hotellisaunan varaan, ympäristössä, jossa puitteet huippulaatuiselle elämyksellekin olisivat olemassa.
Kolmen saunan kokemuksella
Loppusanoiksi hotellisaunakiertueesta voi sanoa, että kyllä huonesauna voi luoda lisäarvoa hotellikäynnille, vaikkeivat huonesaunat saunojen aatelia olekaan. Jos huoneesta löytyy terassi tai parveke, niin potentiaali erinomaiseenkin saunakokemukseen kuitenkin on. Yhteiskäytössä olevien saunojen heikolle toteutukselle en sen sijaan voi antaa anteeksi. Hyvää saunaelämystä ei voi valitettavasti toteuttaa pelkkien puitteiden varaan, myös itse saunan on toimittava hyvin.
Ilman jatkosotaa emme nauttisi tai kärsisi nykyisen kaltaisista jatkuvasti saunaa lämmittävistä puukiukaista. Näin väitän tässä sotahistoriallisessa kirjoituksessa, joka ruotii täisaunan merkitystä jatkuvalämmitteisen puukiukaan yleistymiseen ja tuo esille uuden näkökulman suomalaisen saunan historiankirjoitukseen. Väitteeni on, että rintamakokemukset muuttivat pysyvästi veteraanien ajatuksia saunan eri muodoista ja avasivat markkinat kuiville ja nopeasti lämpiäville puu- ja sähkösaunoille sodan jälkeen.
Sodan väitetään siivittävän keksintöjen syntymistä. Keksintöjä tehdään kuitenkin vähintään yhtä paljon rauhan aikoina, mutta sota voi vauhdittaa niiden käyttöönottoa. Näin vaikuttaa historian valossa käyneen Suomessa jatkuvalämmitteiselle puukiukaalle, jonka nousu parrasvaloihin tapahtui jatkosodan jälkeen. Jatkosodassa se oli teknisesti tarpeellinen ratkaisu lämmittämään täisaunoja. Sodan jälkeen veteraanit olivat valmiita asentamaan sellaisen myös kotisaunoihinsa. Aiemmin palvelleet kertalämmitteiset kiukaat jäivat nopeasti marginaaliin. Täisaunan vaikutus on tärkeä, aiemmin sivuutettu osa historiaa, jonka vaikutukset kannattelevat tänä päivänä mm. maailman suurinta kiuasvalmistaja Harviaa.
1900-luvun alun huolia Suomenniemellä
Itsenäinen Suomi välttyi tuhoisalta ensimmäiseltä maailmansodalta. Täällä sen sijaan kärsittiin kansalaissodasta. Rajojen sisäpuolisen kahnauksen etu oli se, etteivät kaikki sota-ajan pandemiat iskeneet maahamme pahimmilla voimalla. Maailmansodan tuliaisina Eurooppaan rantautunut espanjantauti tappoi Suomessa jopa 30 000 ihmistä vuodesta 1918 vuoteen 1920, tämä oli hieman vähemmän kuin juuri päättynyt kansalaissota. Toisesta tuhoisasta taudista, pilkkukuumeesta ei kuitenkaan näinä vuosina erityisesti kärsitty.
Pilkkukuume, ”tyyfus” (Typhus exanthematics), oli kyllä suomalaisia piinannut jo aiemmin. Tauti oli vaarallinen. Kuumetaudin saaneista kuoli 10 %, hyvissä olosuhteissa vähemmän, huonoissa selvästi enemmän. Taudin aiheuttaja oli riketsiabakteeri (Rickettsia prowazekii), joka elää mm. vaatetäin ulosteessa. Bakteeri oli tunnistettu Saksassa vuonna 1916, mutta varsinaista lääkettä jouduttiin odottamaan aina 40-luvulle, kun antibiootit tulivat käyttöön.
Vaatetäi (Pediculus humanus corporis) on alle 3 mm pituinen loiseläin. Ihminen saa pilkkukuumetaudin vaatetäin puremasta. Huonon hygienian ja ahtaiden asumisjärjestelyiden takia tämäkin leviämistapa voi olla erittäin tehokas. Tauti ei siis tartu ihmisestä toiseen, mutta sairas vaatetäi välittää tautia ihmiseltä toiselle. Hiuksissa elävä täilaji ei levitä tätä tautia. Bakteeri voi tarttua myös ulostepölyä hengitettäessä. Vaatetäin ja tämän lukuisten munien hävittäminen onnistuu tehokkaimmin kuumentamalla tai hitaammin kemiallisesti. Pienessä pakkasessa vaatetäi ei kuole ja toisaalta sen matkatessa pummilla sotilaspuvun hihassa, se pysyy jatkuvasti sopivan lämpimässä.
Suomessa vaatetäit olivat 1900-luvun alussa ruodussa. Niitä esiintyi, mutta tämä ei siviiliväestöä haitannut, kun torakat, kirput ja luteet olivat myös seurana. Samaa ei voinut sanoa ensimmäisen maailmansodan runtelemista maista, kuten Neuvostoliitosta. Kun toinen maailmansota alkoi, Neuvostoliitossa pilkkukuumetta esiintyi siellä täällä, mukaan lukien sotaväessä.
Täisauna Hartoisissa. Vaatteita asetetaan ripustimille. Tässä kohtaa käytössä ei vielä ole viimeisimpiä keksintöjä. Kuvalähde: Sotamuseo / Finna.fi
Historian hetki: itärintama kylmenee
Talvisota 1939 oli Suomelle alkushokista huolimatta torjuntavoitto. Jatkosota alkoi kesäkuussa 1941 uusilla kuvioilla. Suomen joukot etenivät Neuvostoliiton alueelle aina lokakuuhun asti. Tämän jälkeen rintamalinja ei enää siirtynyt idemmäksi, vaan sota vaihtui menetyksiä aiheuttaneesta hyökkäyssodasta hitaasti tappavaksi asemasodaksi. Asemasota käynnistyi synkissä merkissä, sillä talvi tuli aikaisin ja edellytykset linnoittautumiseen olivat heikot. Sotilaat oli sijoitettava pikaisesti ties millaisiin tiloihin.
Hyökkäyssodassa tuli esiin uusia puolia Talvisotaan nähden. Neuvostojoukoista otetut sotavangit ja kankaiset sotasaaliit olivat kuin Troijan hevonen ja kantoivat mukanaan uuden vihollisen, vaatetäin. Yhdistelmä heikkoja varusteita, ankaraa ilmastoa ja puutteellista hygieniaa loi oivalliset puitteet uudelle ongelmalle.
Vaatetäin invaasio alkoi hyvin pian asemasodan alettua loppuvuonna 1941. Vuoden 1942 alussa tilanne oli jo hyvin huono. Jopa puolella sotilaista oli täitä.
Pienet vihulaiset matkustivat sotilaiden kyydissä myös lomille ja vitsaus levisi näin siviiliväestöön. Mekanismi oli sama, jolla espanjantauti oli päässyt siirtymään ensimmäisen maailmansodan aikana amerikkalaisjoukoista Euroopan siviiliväestöön. Sotilaiden ja siviilien lisäksi pilkkukuume villiintyi sotavankileireillä ympäri maata. Sairastuneista ja myöhemmin kuolleista suurin osa oli vankeja. Suomen sotilailla vakavaa pilkkukuumetta esiintyi lopulta vain hyvin vähän, kiitos tehokkaiden täiden torjuntatoimien.
Sotaan täitä vastaan
Ymmärrystä täiden torjumiseen oli olemassa sodan alusta pitäen, mutta koska Suomessa ei ollut tätä ennen koettu vaatetäiepidemiaa rintamaoloissa, pääsi se aluksi yllättämään. Tieteellisesti vaatetäiden ja punapilkkukuumeen yhteys oli ehditty todistamaan, mutta lääkehoitoa ei vielä ollut ja rokotteiden valmistaminen oli tehotonta. Rokotteita saatiin kyllä silloin tällöin rintamalle, mutta ne riittivät vain kriittisimmissä tehtävissä työskenteleville, ja kuten nykyiset koronapiikit, ne eivät estäneet sairastumista, ainoastaan vakavia tautimuotoja.
Saunotus muodostui nopeasti keskeiseksi aseeksi täisodassa. Vaatetäiden lisäksi sen avulla päästiin eroon muistakin syöpäläisistä. Täit ja niiden munat kuolivat vaatteista ja ihmisten ihokarvoista riittävän pitkään kuumassa ilmassa oltuaan. Noin puoli tuntia 80°C lämpötilassa muodostui yleisimmäksi lääkkeeksi.
7/JR 45 rakentaa itselleen korsusaunaa. Syyskuu 1941. Kuvalähde: Sotamuseo / Finna
Saunominen oli tuttua ja rintamasaunoja rakennettiin heti asemasodan alusta pitäen. Ongelma oli se, että rintamasodan olosuhteissa saunominen oli hieman haastavaa ja saunat eivät erityisen hyvin soveltuneet nimenomaan täiden nitistämiseen. Haaste muodostui siitä, että saunotettavaa riitti, mutta rintamalla yleinen maaperustainen savusauna ei kauaa pysynyt tarvittavassa lämpötilassa eikä savusaunaa voinut yhtä aikaa lämmittää ja kylpeä. Ennen täisaunoja käytössä oli täikaaappeja vaatteiden kuumentamiseen, mutta näillä ei yksinään saatu riittäviä tuloksia.
Uusia aseita kehittelemään
Puolustusvoimien kaasusuojelujoukoissa lähdettiin ideoimaan parempaa saunaratkaisua. Toiminnasta vastasi Päämajan kaasusuojelutoimisto, jota johti eversti Uolevi Poppius. Käytännössä vastuussa ratkaisun löytymisestä olivat Poppiuksen alaisuudessa työskentelevät insinöörit.
Haaste oli selkeä: saunat piti saada kuumaksi pikaisesti ja pysymään kuumina jatkuvasti. Lisäksi ratkaisun oli oltava helposti liikuteltava. Kaikki piti tehdä toisin kuin maa- ja hirsipohjaisissa savusaunoissa, joissa oli suurista luonnonkivistä kootut tai muuratut kiukaat.
Ratkaisu oli ilmeinen: luovutaan rintamien saunoissa käytetyistä kertalämmitteisistä kiukaista, sekä savukiukaista että tynnyrikiukaista, ja tehdään ympärille kevytrakenteinen sauna. Jatkuvalämmitteinen puukiuas oli esitelty Kastorin (nyk. osa TyloHeloa) tehtailla jo 1930-luvulla, mutta siitä ei vielä ollut tullut hittiä. Armeijan insinöörit eivät kuitenkaan ottaneet Kastorin kiuasta malliksi, vaan kehittävät armeijan aiemman, täikaappeihin kehitetyn, kamiinan pohjalta erityisen kamiinakiukaan käytettäväksi täisaunoissa syksyllä 1941.
Todennäköisesti ensimmäisiä saunakamiinoita. Täisauna. (yksikkö 2029)
Suomen lähestymistapa ei ollut uniikki. Myös itärajan toisella puolella saunamaisia (eli banjamaisia) ratkaisuja sovellettiin ja Virossa oltiin käytetty saunotusta myös ensimmäisen maailman sodan jälkeen samaan tehtävän. Yhtä toimivaa, mobiilia konstruktiota ei aikaan muualla kuin Suomessa.
Toisen maailmansodan muillakin rintamilla kärsittiin pilkkukuumeesta. Saunan sijaan esimerkiksi Yhdysvaltojen joukot käyttivät täiden torjuntaan onnistuneesti DDT:tä Italiassa ja Afrikassa sodan loppuaikoina. DDT tehosi hyvin ja sen käyttö oli soveliasta myös amerikkalaisille, kun kenenkään ei tarvinnut riisuuntua käsittelyn ajaksi. DDT:n haittavaikutukset ihmisille ja ympäristölle ymmärrettiin vasta myöhemmin.
DDT:tä käytetään vaatetäin torjuntaan toisen maailmansodan loppuvuosina liittolaisten riveissä erityisesti Pohjois-Afrikassa. Kuvalähde: CDC/Wikimedia
Kaminakiuas ja täisauna
Täisaunaa lämmittävän kaminakiukaan idea oli yksinkertainen. Pyöreässä alaosassa on kamiina joka lämmittää samanmuotoista yläosaa, joka on täytetty kivillä. Tämän lisäksi kiukaaseen liitettiin lämpimän ilman välittämiseen käytetty putkisto, joka johti ilmaa toiseen huonetilaan käsikäyttöisen puhaltimen avulla. Siellä saunovan miehistön varusteet olivat kuumenemassa saunomisen ajan.
Täisauna ei ollut kertalaatuinen keksintö, vaan sitä paranneltiin koko sodan ajan. Tästä syystä täisaunoista löytyy erilaisia pohjapiirustuksia. Sotamuseon arkistoista peräisin olevat valokuvat esittelevät milloin mitäkin, yleensä dokumentoimatonta, variaatiota isosta (IDS) ja pienestä desinfektiosaunasta (PDS). Nämä kantoivat mm. nimiä IDS/42, IDS/43, PDS/42 ja PDS/43.
PDS/42. Pienen desinfektiosaunan piirustukset vuodelta 1942. Saunologia.fi
Saunat olivat kovassa käytössä. Keskimäärin vuonna 1942 puhdistettiin kuukausittain yli 200 000 miestä ja saman verran varusteita. Saunotuskäytäntö tuotti puolustusvoiton. Kesän 1942 jälkeen täiepidemia rintamalla saatiin hallintaan eikä se saunotusten jatkuessa enää puhjennut. Siviiliväestössä, keskitysleireillä ja väestönsiirtoleireillä täitaistelua käytiin kuitenkin jatkosodan loppuun asti. Suomi myi täisaunoja myös saksalaisille.
Täisaunan funktionaalinen arkkitehtuuri
Täisaunan merkittävin asia oli eittämättä kiuas, mutta sauna oli itsessään oivaltava. Kevyeksi ja liikuteltavaksi parakkirakennukseksi suunniteltuun saunaan kuului neljä huonetta. Riisuuntumishuone (likainen), löylyhuone, vaatteiden käsittelyhuone ja pukeutumishuone. Kiuaskamiinat lämmittivät koko rakennuksen kerralla aktiivisen ilmankierron ansiosta.
Aktiivinen ilmankierto tarkoitti sitä, että kiukaan läpi puhallettiin mekaanisesti ilmaa. Ilma johdettiin putkia pitkin vaatteiden lämmityskoppeihin. Puhaltaminen perustui käsikäyttöiseen pumppuun, joten henkilökuntaa tarvittiin saunan lämmitykseen, vähintään kolme henkeä kahdessa vuorossa.
Täisaunan lämpimän ilmankiertojärjestelmän kierto perustui käsikäyttöiseen puhaltimeen. Kuvalähde: Sotamuseo, Finna.
Eversti Poppius kirjoittaa täisaunasta Sauna-lehden numerossa 2/1950 seuraavasti:
Saunan ilma on kuivaa, ja on peruslämpö pidettävissä niin korkeana, että löylyä ei tarvitse paljoakaan lyödä. Lämpöä ei tässä tapauksessa voida varastoida kiviin, vaan sitä on jatkuvasti nopeasti kehitettävä saunaan. Tämä aikaansaadaan kiuasrakennelmalla, joka mahdollisimman nopeasti luovuttaa puista kehittyvän lämmön säteilynä saunaan.
Poppius oli selvästi itse tyytyväinen saunoihin muutoinkin kuin desinfiointilaitoksina. Hänen kirjoituksensa päättyy sanoihin ”[täisaunat] olivat hyviä suomalaisia saunoja.” Mitä muuta mies olisikaan voinut todeta, tunnettiinhan nämä kevytrakenteiset saunat sodan jälkeen myös yleisesti nimellä Poppius-sauna! Tämä siitä huolimatta, ettei eversti (myöhemmin kenraaliluutnantti) itse niiden suunnitteluun tai toteutukseen osallistunut kuin vastuun ja kunnian kantajana.
Käyttäjien tyytyväisyydestä en ole löytänyt raportteja, mutta saunaolosuhteet olivat ilmeisesti erikoiset. Pakolla saunotettua siviiliväestöä (venäläiset) pyörtyi puolen tunnin saunotuksen aikana.
Videossa Puolustusvoimain katsaus 45 vuodelta 1942 esitetään saunova miesjoukko kumartelemassa syvään löylyn luonnin hetkellä, mikä on saunan korkean lämpötilan ja lähtökohtaisen kuivuuden huomioiden ymmärrettävää. Löylyttely oli kuitenkin vain osa protokollaa, ensin tuli hikoilla 10 minuuttia kuivassa, peseytyä ja tämän jälkeen ottaa löylyt ennen kuin 40 minuutin saunomisvuoro loppui.
Aiemmin tuli esiin täisaunatoiminnan johtajan näkökulma, mutta paljon myöhemmin ääneen pääsi myös yksi alainen. Kaasujoukoissa työskennellyt LVI-insinööri Aarne Oksanen muisteli katkerasti 1980-luvulla kaminakiukaan kehittämistä ja yleistymistä. Hänen kirjoittamansa artikkeli ilmestyi Sauna-lehdessä 1985. Oksanen kirjoittaa:
”[peltikamiinat] oli tarkoitettu tilapäisiksi lämmityslaitteiksi ei niiden tehokkuuteen näin ollen sota-ajasta johtuen kiinnitetty huomiota. Sotien jälkeen valppaat liikemiehet oivalsivat kamiinoiden markkina-arvon saunan lämmityslaitteina ja ryhtyivät valmistamaan niitä. …. Perinteinen saunamme sai kilpailijan: korvikesaunan, joka toimii keinosydämellä. ”
Kamiinakiukaan käyttäminen teki saunasta Oksasen mielestä liian kuuman ja kuivan. Oikea tapa lämmittää saunaa oli kivien suora lämmittäminen, jolloin saunasta ei tule ”hygroskooppista säteilykammiota”, joka täisaunassa oli ollutkin tavoitteena. Oksanen jatkaa:
”tällaisen keveän mielihyvän tunteet voi antaa vain kertalämmitteiselle kiukaalla lämmitetty kunnollinen suomalainen sauna. Vain sillä voimme säätää saunamme lämpötilan ja kosteussuhteet kukin haluamallamme tavalla. --- useimmat henkilöt sotien jälkeisistä ikäluokista eivät ole koskaan kylpeneetkään perinteisessä saunassa eivät näin ollen tiedä kuinka ne vaikuttaa kylpijän mielentilaan ja tunteisiin”.
Oksanen siis katsoi, ettei kamiinakiuas ollut kiuas, vaan oikea (kertalämmitteinen) kiuas oli ainoa oikea, ylivertainen tapa lämmittää saunaa.
Oksanen toteaa Sauna-lehdessä, että sekä jatkuvalämmitteisen puu- että sähkökiukaan yleistymisen jälkeen saunojen ilmanvaihtoon alettiin kiinnittää huomiota. Syynä oli se, että ”kamiinasaunoissa on epämiellyttävä ja ahdistava olo”. Hänen mukaansa ilmanvaihtonormeissa vuonna 1955 määrättiin että saunaan pitäisi tulla 20 m3/h ilmaa per kylpijä, vuodesta 1966 15 m3/h/hnk. Oksanen piti tätä ylireagointina saunailman pilaaviin liian kuumiin ja kuiviin kiukaisiin.
Varsin huomattavia uudet suositukset olivatkin, mutta Oksasen teesi kosteuden katoamisesta jatkuvan lämmityksen seurauksena ei ollut fysiikan näkökulmasta perusteltu sillä ainoastaan suhteellinen kosteus lyhyellä aikavälillä laskee, mikäli ilmanvaihto ei korvaa ilmaa kuivemmalla. Saunomisolosuhteet kyllä olivat tuntuvasti erilaiset.
Sota loppui, kiuas selviytyi
Jatkuvalämmitteinen puukiuas oli siis rauhan ajan keksintö, mutta yleistyi vasta sodan myötä. Uskon, että kiuaskamiinoiden menekin edistämiseksi oli tehty Suomen armeijassa (termi Puolustusvoimat otettiin virallisesti käyttöön vasta 1974) merkittävää pr-työtä. Tästä syntyi sekä kysyntää jatkuvalämmitteisille kiukaille että kipinä alkaa valmistamaan niitä kaupallisesti ympäri Suomea.
Näin 80 vuotta myöhemmin on selvää, että jatkuvalämmitteinen kiuas voitti taistelun markkinoista, vaikkei kertalämmitteisiä kiukaita ole koskaan täysin markkinoilta pois ajettukaan. Ilman täisotaa meillä todennäköisesti olisi hyvin erilainen kiuaskanta kuin on, sillä kertalämmitteisten kiukaiden ehdoton markkinajohtaja sylinterimäinen Aitokiuas lepää edelleen vahvasti 50-luvun suunnitteluperinteiden varassa.
Ison täisaunan prototyyppi jossakin kotirintamalla. Kuvalähde: Sotamuseo / Finna.fi
Onko sitten täisaunaa syyttäminen suomalaisen saunan kuivasta imagosta? Uskon, että täisauna vaikutti kyllä suuresti muutosvauhtiin, mutta ”kuivasaunan” idea oli jatkuvalämmitteisen kiukaan tavoin kyllä noussut jo esiin saunan ystävien keskuudessa aiemminkin.
Tämä käy ilmi Tuomo Särkikosken Suomen Saunaseuran historiikista (2012) sekä Hilleri Viherjuuren 1940 toimittamasta Saunakirjasta. Esimerkiksi Stigellin (1940) kirjoitus vertailee rautakiuasta ja kivikiuasta ensimmäisen eduksi, Särkikoski taas avaa ajankuvaa ennen sotaa. Kummassakin puhutaan varoittavaan sävyyn liian viileistä höyrysaunoista ja ihannoidaan reilua kuumuutta. Kamiinakiukaan jälkeläiset toimittivat juuri tätä ja samalla tyypilliset saunomisolot muuttuivat kuivemmiksi ja kuumemmiksi.
Eräiden suomalaisten saunan ystävien mieliä uudet kiukaat siis lämmittivät. Joidenkin väitteiden mukaan kiuasvalmistajia oli Suomessa parhaimmillaan jopa satoja, vuonna 2022 Saunologian lukujen mukaan 21. Sekin on paljon erikoisteollisuutta pieneen maahan. Tästä saamme mielestäni osaltaan kiittää jatkosotaa.
Tämän artikkelin pääasiallinen lähde on Helen Laurentin kattava pro gradu tutkielma Suuri täisota sekä Päämajan julkaisut Desinfektiosaunan käyttöohje (1942) ja Rakennusopas kenttärakentamista varten (1943). Versio artikkelista julkaistiin ensimmäisen kerran Tekniikka ja Talous -lehden numerossa 27/2022 (2.9.2022).
Savusauna on saunakulttuurin vedenjakaja. Jotkut rakastavat sitä ja jotkut välttelevät sitä. Savusaunoihin liittyy ihailun ohella erilaisia negatiivisia ennakkoluuloja ja huonoja kokemuksia. Saunologia kävi saunomassa vuonna 2022 palkitussa Matti Karttialan nykyaikaisessa savusaunassa Saimaan rannalla Puumalassa. Matin moderni savusauna osoittaa monet piintyneet käsitykset savusaunoista vääriksi. Se on myös erinomainen esimerkki siitä, miten saunanrakennuskulttuuri kehittyy ja ettei vuosituhantinen saunakonsepti ole vielä kehityskaarensa lopussa.
Suomalaisessa savusaunakulttuurissa on nähty monia aikoja. Savusaunojen rakentamista on rajoitettu vuosisatoja niiden paloturvallisuusriskien vuoksi. Sata vuotta sitten tämä tavanomainen saunatyyppi alkoi marginalisoitumaan vauhdilla, kun ulossavuavista pönttökiukaista tuli muotia. Savusaunan loppu oli kuitenkin lähellä, kun 1950-luvulta alkaen sähköiset ja ulossavuavat saunat valtasivat markkinat ja muuttivat käsityksemme saunasta.
Savusauna on kuitenkin kiistatta suomalaisen saunarakennuskulttuurin merkkipaalu. Se edustaa toisaalta vuosisataista kulttuurista jatkumoa ja saunanautinnon tyyssijaa, toisaalta kaikki nykysuomalaiset eivät välttämättä koskaan ole päässeet nauttimaan savusaunasta.
Kun sanon päässeet nauttimaan, tarkoitan myös sitä, että osalle kansalaisista on savusaunaperinteestä jäänyt lähinnä huonoja muistoja. Luotaantyöntävä savusauna on pilkkopimeä, nokinen, palovaarallinen, tulikuuma tai viileän kostea. Silmiä kirvelee tai kurkkua kutittaa. Lämmittäminen vie koko päivän.
Asian ei tarvitsisi olla näin. Saunologia on raportoinut nykyaikaisen savusaunan kehityssuunnista sekä haastatellen savusaunan rakennuskulttuuria elvyttänyttä Kansainvälisen savusaunaklubin aktiiviporukkaa, tutustunut heidän palkitsemiinsa yksityisiin ja julkisiin saunoihin sekä julkaissut Heikki K. Lyytisen kynäilemän artikkelin savusaunan parantamisesta Klubin kriteerein.
Jatkan tällä linjalla esittelemällä yhden nykyaikaisen savusaunan, jossa yhdistyvät paloturvallisuus ja hyvälöylyisyys. Savusauna ilman kompromisseja löytyy tällä kertaa Suur-Saimaan sopukasta ja sen rakensi Matti Karttiala. Minulla oli ilo ja kunnia kylpeä Matin saunassa sateisena heinäkuun päivänä kesällä 2022.
Matin sauna ei aloittanut olemassaoloaan saunojen eliittiliigasta. Alun perin tämä vuosituhannen vaihteen jälkeen rannan läheisyyteen rakennettu sauna kärsi susihuonosta savukiukaasta ja liian matalasta sisätiloista. Tämä ei kannustanut saunan käyttöön ja se oli pari vuotta jopa kylmillään, sillä tontilla oli muitakin saunavaihtoehtoja. Matti löysi motivaation parantaa omaa saunaansa muun muassa käytyään tutustumassa Juha Telkkisen palkittuun savusaunaan pariinkin otteeseen ja ymmärsi mitä on tehtävä palatakseen tyydyttävän saunan tielle.
Matti päätti parantaa kylpyolojaan ja uudistaa saunaa reilusti. Parannukset kohdistuivat kahteen kriittiseen osaan: kiukaaseen ja kattoon. Saunan malli muuttui. Perinteisempää matalaa itäsuomalaista mäntyhirsirakentamista edustanut sauna kohosi 1,6 m ylemmäs haapaisena ja lauteet sen mukana parveksi. Uudistuksen toteutti perinnerakentaja Vesa Sairanen Punkaharjulta. Saunan tilavuus kasvoi 45 kuutioon. Saunasta tuli käytännössä parvisauna, vaikkei parven alle tehtykään ns. pesutilaa. Matin saunassa peseytyminen ja parfymointi tapahtuvat löylypyhätön ulkopuolella. Matti ei nimittäin halua savusaunassa haistella minkäänlaisia pesuaineista tulevia tuoksuja.
Pesunurkka on terassilla, saunan ulkopuolella. Vesi tulee pienestä lämminvesivaraajasta.
Kiuas on savusaunan paloturvallisuuden, terveellisyyden ja löylyjen miellyttävyyden suhteen aivan ensisijainen elementti. Hyvä kiuas savuaa oikein käytettynä minimaalisesti ja kuumentaa kivet muttei polta saunaa.
Kiukaan suhteen nurkat siivottiin täysin ja tilalle nousi uusi muurattu kiuas. Tämä kiuas on yksi korkeimpia näkemiäni, sillä on mittaa lattiasta 174 cm. Tämä on suoraa seurausta kiukaan suunnitteluperiaatteiden tarkasta noudattamisesta: tulipesän luukku on sijoitettu kätevälle korkeudelle, tulipesässä itsessään on korkeutta vajaa metri ja korkeassa kivitilassa muhii yli 500 kg Kerkesin ”kiviä”. Tämän lisäksi kiukaassa on massaa itsessään lähes kaksi tuhatta kiloa, joten lämpöä riittää varmasti yli vuorokaudeksi. Perjantaina lämmitetty sauna riittää hyvin vielä sunnuntaiaamun löylyihin.
Näkymä laudetasolta kiukaalle.
Katon kohottamisen ansiosta kiuas jää kuitenkin löylylavon alapuolelle. Jalkalauteeksi rinnastettava taso on 12 cm kiukaan yläpintaa korkeammalla, joten kylpijät ovat tukevasti löylytaskun sisällä. Ovi jää myös kauas alas, joten sitä voi pitää vaikka auki saunomisen aikana, ilman että löyly karkaa mihinkään.
Lauteiden ja kiukaan mittasuhteita on vaikea mahduttaa kuvaan. Tässä kuvassa portaiden alapuolinen liikkuva askelma on työnnettynä portaikon alle.
Moderni savusauna on löylysauna
Moderni savusauna on nimenomaan löylysauna. Saunan saa kyllä myös kuumaksi, mutta useimmat klubin vaikutuspiirissä olevat pitävät saunasta eniten miedon lämpöisenä. Saunan idea onkin, että siellä nautiskellaan löylyistä sopivissa erissä. Kun kiukaassa on riittävästi varautunutta lämpöä, myös löylyä riittää. Löylyn määrästä riippuu, miten kuumalle saunassa tuntuu.
Tämä löylyidea ei mitenkään radikaalisti poikkea vaikka jatkuvalämmitteisten puukiukaiden lämmittämästä saunasta. Se poikkeaa kuitenkin savusaunatraditiosta, jossa on totuttu laadultaan vaihteleviin kiukaisiin, joissa huolimaton löylynheitto nostattaa ilmaan tuhkapilven ja tikua. Tästä syystä joissakin savusaunoissa on päädytty siihen, että saunan lämpötila on korkea ja löylyttely vähäistä.
Lukijaa voi askarruttaa, mitä tämä lämpötilan sanallinen kuvailu tarkoittaa objektiivisin termein. Matin saunassa oli korkeimmillaan vain reilu 50 astetta lämmintä hieman ylälauteen yläpuolelta mitattuna, ilman kosteus saunomisen aikana n. 60 % RH. Tämä vastaa kuitenkin yllättävän hyvin Keräsen, Kylmälahden ja Seppäsen 1940-luvun savusaunojen tutkimukseen joista R.V. Stigell raportoi 1948 Sauna-lehden numerossa 1.
Kiukaan löylyluukku on kaksiosainen. Tällä tavoin kiviin varastoitunutta lämpöä voi hyödyntää järjestelmällisesti, vaikka lämpö kivitilassa kyllä itsestään tasaantuu ajan kanssa. Kannen avausmekanismi ei ole vielä valmis ja Matti operoi kiuasta paksut hanskat kädessä.
Löylyn heittäminen ei ole aivan kaikki kaikessa modernissakaan savusaunassa. Kun savukiukaan kansi avataan löylyn luomista varten, saunailma alkaa lämpiämään kiukaan läpi virtaavan ilman vuoksi. Virtaukseen voidaan vaikuttaa säätämällä samoja luukkuja, joista ensiöpaloilmaa yleensä syötetään. Mitä helpommin ilmaa tulee sisään alhaalta, sitä helpommin se syöksyy myös ulos ylhäältä. Matin saunassa ilman säätö on lähes kiinni ja virtaus on minimaalista, näin ollen saunakaan ei merkittävästi lämpiä löylyn heitossa. Toisin oli aiemmin Saunologiassa esitellyssä Jussi Niemelänkertalämmitteisessä puusaunassa, jossa löylyluukun avaaminen nosti lämpötilaa erittäin tehokkaasti.
Matin saunan erityispiirteitä: Liikkuva lattia ja leveät portaat
Matin saunassa on monia oivaltavia yksityiskohtia. Eräs näistä on lattia kiukaan edustalla. Lattia nimittäin liikkuu! Lämmityksen aikana noin neliömetrin kokoinen lattia voidaan työntää lauteille johtavien portaiden alle. Näin lämmittäminen tapahtuu parikymmentä senttiä alempaa ja kiukaan edustalla ei ole palavia materiaaleja. Saunottaessa lattia vedetään takaisin paikalleen, kuvassa näkyvä lauteiden niskoja varten oleva rako peitetään ja näin lattia on kynnyksen molemmin puolin samalla tasolla.
Lattia lämmitysasennossa lauteilta katsottuna.
Saunan perustus ansaitsee myös kehuja kekseliäisyydestään. Sokkeli ja betonilaatta on valettu yhdellä kertaa, jolloin koko lattia on kantavaa rakennetta. Merkittävää on kuitenkin se, että lattiataso on sisäänkäynnin tason alapuolella.
Lattia paikoillaan. Hahlo liittyy siihen, miten lattia liukuu portaikon kannattimen ympärille.
Saunan osittainen perustaminen maanpinnan alapuolelle on erinomainen idea! Tällä tavoin voidaan kivasti säästää kiukaan perustuksessa korkeutta lauteisiin nähden, jolloin saunan maanpäällisen osan ei tarvitse olla yhtä korkea. Tämä luonnollisesti johtaa betonilaattaan, mutta laatasta ei korkeassa saunassa muutenkaan ole haittaa.
Toinen käyttömukavuutta edistävä tekijä on kunnollinen portaikko. Parin metrin korkeudessa olevalle lavolle nousevat portaat ovat poikkeuksellisen leveät (n. 90 cm) ja valaistu askelmien alta.
Räppänä hohtaa lauteiden takaseinällä.
Savusaunoissa tavanomaisempia ominaisuuksia ovat lakeinen ja räppänä. Matin saunassa on erittäin reilu ja noin metrin harjalta nouseva lakeinen. Tämä tuo varmuutta lämmittämiseen kelissä kuin kelissä, kun tuulen suunnalla ei ole väliä vedon kannalta. Räppänäkin löytyy ja sitä voidaan operoida lauteilta. Räppänän avulla saunan ilmanvaihtoa voi tarvittaessa tehostaa myös saunomisen aikana. Ilmanvaihto toimii kuitenkin pääasiassa lattiaräppänöiden avulla, joita saunassa on kaksi maan pinnan tason yläpuolella vastakkaisilla seinillä.
Lattiaräppänä on aina auki. Savunpoiston toiminta on tehokasta savurajan korkeuden perusteella. Savukatto nousee nimittäin selvästi lauteiden istuinkorkeuden yläpuolelle, säästäen istuimia nokeentumiselta. Ainoastaan selkänojat täytyy nostaa pois saunasta lämmityksen ajaksi. Sivuseinien nokisuudesta ei voi arvioida savunkiertoa, sillä hirsissä näkyy myös saunan edellisen elämän jälkiä.
Lauteet eivät nokeennu saunassa pahasti. Sen sijaan selkänojat ovat siirrettävää mallia ja nostetaan alakerrasta lauteille, kun saunominen alkaa.
Kiukaan toiminta
Kiuas on Hannu Rasin suunnittelema Rasi 30 kiuas, jota Matin toimesta kehitelty eteenpäin ja paikallisesti muurattu kiuas. Matin mukaan kiukaasta saisi miedot löylyt vielä seuraavanakin päivänä. varastoi siis tehokkaasti lämpöä ja pitää sen tallessa niin pitkään, kun luukut pysyvät kiinni. Yhdestä Rasin suunnittelemasta ja toteuttamasta kiukaasta löytyy kuvia Sampsa Lehdon opinnäytetyöstä.
Kiukaan ydinosa ja kuoren sovitus on päältä katsottuna erittäin siististi viimeistelty. Sauma on päältä katettuna graniittilevyillä. Metallinen löylyluukku istuu hienosti Kerkesien täyttämän kivitilan päälle.
Heinäkuussa tapahtunutta koesaunomista edeltävänä iltana Matti oli lämmittänyt saunaa 2 tuntia 50 minuuttia. Tämän jälkeen sauna oli siintynyt tunnin, ennen kuin se oli valmiina. Kiuaskivien lämpötila oli tällöin hieman yli 400 ℃. Saunologian saunapartio saapui kuitenkin paikalle vasta seuraavana iltapäivänä, jolloin kivilämpö oli tasaantunut noin sata astetta matalampaan lämpötilaan. Tämä vaikutti edelleen erittäin otolliselle käyttölämpötilalle.
Muuratussa kiukaassa on runsaasti toisioilman syöttöaukkoja, joihin ohjataan ilmaa kiukaan sivustalta suljettavista kanavista.
Yhteenveto ja suositukset
Matin nykyaikainen savusauna ei jätä rauhallisesta löylystä nauttivia kylmäksi. Jos arvostaa nopeaa ja superkuumaa hikoilusaunaa, niin savusauna ei ole ensisijainen ratkaisu. Tämän tyyppisen saunan ja kiukaan lämmittäminen ottaa aikansa, mutta vastineeksi saunomisaika on ruhtinaallisen pitkä.
Saunasta on vaikea keksiä mitään parannettavaa. Eräs tällainen asia voisi olla löylynohjaus, sillä tasakattoisessa saunassa löyly tulee automaattisesti yhteen, kiukaasta kauimmaiseen pisteeseen lauteilla. Suuren löylytaskun ansiosta löylyt ovat jakautuneet pystysuunnassa mukavan tasaisesti, mutta lähimpänä kiuasta istuva löylynluoja saa selkeästi miedommat löylyt kuin vastakkaiseen nurkkaan istunut. Laipioon sopiva taite olisi voinut vaikuttaa tähän.
Toinen tietoinen kompromissi on se, että kun saunan pesupiste on sijoitettu ulos, rajoittaa se samalla saunan käyttöä ilmasto-oloihin jolloin vesi ei jäädy. Näin hienon saunan voisi toivoa palvelevan myös sydäntalvella, mutta pesuvesien käsittely talvella on aina oma ongelmansa.
Henkilökohtaisesti pidän Matin saunaa erittäin onnistuneena löylymonumenttina. Löylyistä ei voi sanoa mitään väärää sanaa ja savusaunojen kohdalla tärkeänä terveyskriteerinä käyttämäni silmien kirvely iltasella oli täysin minimaalista. Ehkä juuri ja juuri huomattavaa, mutta vähemmän kuin missään muussa viime vuosina käymässäni savusaunassa.
Martti Karttiala saunansa terassilla löylyjen välillä. Isännän sopii nauttia tämän saunan löylyistä.
Suosittelen Saunologian puolesta nykyaikaista savusaunaa ratkaisuksi kaikille rauhallisen löylyttelyn ystäville. Suunnitteluun saa apua Kansainvälisen savusaunaklubin neuvontapalvelusta, Juha Telkkisen tai Jarmo Hiltusen kirjoista (jälkimmäinen ilmestyy englanniksi vuoden 2023 aikana) sekä Saunologian neuvontapalvelusta.
Sauna Village, Saunakylä in Finnish, is a unique smoke sauna destination in Juokslahti, Jämsä municipality in Finland, 40 km from the city of Jyväskylä. This historical site hosts tens of old smoke saunas renovated and maintained by a volunteer association. During the summer season, one can visit the site on Saturday evening and enjoy about ten smoke saunas. Here’s how to do that.
Why visit Sauna village?
Sauna village is the only place in the world where you can experience multiple, different historical smoke saunas at once and get a feeling how the sauna experience was like in the 19th and early 20th century Finland.
You can also take your smoke sauna experience further by joining the group of volunteers early in the morning to partake in the process of heating a sauna. At times, there are also opportunities to participate in sauna construction and renovation. Where else could you learn about smoke saunas so thoroughly?
Participate in the renovation of smoke saunas: there's always something to fix.
How to get there
The address for Sauna village is Pataniemi 420, 42100 Jämsä (Google Maps ).
The easiest solution to get there is by a car. There is a free, spacious parking lot. You can park there with a camper although there are no caravan services such as electricity available.
Opening times is usually from 4pm to 8pm on Saturdays, from June to September. There are some exceptions, please check the Facebook page for the latest info.
Closest public transportation stop is at Jämsä center, some 13 km (8 miles) south from Sauna Village.
What to pack for Sauna village
Sauna village is best for the well prepared. Because the site is run by volunteers, it does not provide all imaginable modern conveniences. Your experience is greatly enhanced by bringing the following items with you. I have a list of required and recommended equipment:
Required
Payment method (cash in euros, credit/debit, Apple Pay, Google Wallet)
Swimming suit (black or dark is preferred due to soot risk)
Bathing towel
Flip flops (any water tolerant slip-on footwear)
Recommended
Water bottle
Towel to sit on
Bath robe (during colder weather)
Sauna hat
Personal soap or shampoo
Special diet food and snack (vegan, gluten free etc.)
Any special utensils required for food
What’s provided by the village
You can expect to find drinkable water, basic washing supplies like soap and shampoo as well as a lit fire pit.
The kiosk selling admission tickets also offers coffee, soft drinks and some sweet and salty snacks. There is excellent Saunakylä sausage available too in three flavors. However, people with vegetarian/vegan or other special diets should bring their own snacks.
The kiosks sells a variable selection of food items for affordable price.
How to explore Sauna village
Four steps you are expected to take once you get there:
Pay the admission.
Wear a swimming suit.
Enjoy the saunas.
Wash yourself clean from remaining soot.
Feel good and have a good night’s sleep.
If in doubt, ask from other visitors or the staff. English is usually well understood.
Watch the drone video from 2022 to get a feeling of the area (Youtube link)
Sauna Village operates on the principles of trust and mutual respect. You are expected to pay the admission free (10€ for each adult at the time of writing) at the small kiosk next to the parking lot when you enter. Then you are free to roam the saunas for the rest of the evening.
Your first stop should be at the dressing rooms unless you already donned the mandatory swimming suit or sauna suit at home. Men and women have their dedicated sections with few lockers with an actual lock. You may want to store your valuables in your car if all the lockers are already taken even thou Sauna village should be considered a safe space.
After suiting up you can visit any sauna or other exhibit building. Not all of the saunas are ready to use or available on every Saturday.
The basic etiquette is that you can go inside any sauna when it has finished the heating process. There is usually a wooden sign with the text “Avoinna” (Open in Finnish) next to the door. The seating in the saunas is limited to maximum 10 people, usually only four or five. Queue in front the door. Don’t rush in or out.
There are no rules carved in stone, observe whatever people do, and follow good example. For instance, you can wear flip flops into sauna, but please rinse them at the basin at the door step to avoid carrying sand or mud into the sauna.
Big gray water bucket behind the heater and a ladle resting on the benches.
In the Finnish sauna custom, it’s allowed for everyone to create löyly (steam) by pouring water on the stones. There is a big bucket of water somewhere next to the benches.
Take breaks, dip in the lake, and drink a lot of water. When you will you’ve had enough, wash up to get rid of black soot marks on your skin.
Due to the nature of smoke saunas, not all saunas will be hot all through the evening. Smoke saunas will be hottest at the opening time. By 7pm, some of the saunas will run out of steam for the day. The biggest sauna Virpiö will usually serve you the best until the closing time.
Enjoy!
Author is a member of Suomen Saunakulttuuri association, which manages the Saunakylä
Короткий довідник про село Сауна англійською
Село Сауна, або Saunakylä фінською, - це унікальне місце, де розташовані десятки традиційних фінських коптильних саун в містечку Юокслахті, муніципалітет Ямса в Фінляндії, в 40 км від міста Явяскюля. Цей історичний об'єкт утримується групою волонтерів. Протягом літнього сезону, ви можете відвідати це місце в суботу ввечері та насолодитися приблизно десятьма саунами. Ось як це зробити.
Чому відвідати село Сауна?
Село Сауна - це єдине місце в світі, де можна одночасно відчути різні історичні коптильні сауни та зрозуміти, яким був досвід відвідування сауни у Фінляндії 19-го та початку 20-го століття.
Ви також можете розширити свій досвід відвідування сауни, приєднавшись до групи волонтерів рано вранці, щоб допомогти в процесі нагрівання сауни. Інколи є можливість брати участь у будівництві та реставрації сауни. Де ще ви могли б так глибоко вивчити традиції коптильних саун?
Як туди дістатися
Село Сауна розташоване за адресою Pataniemi 420, 42100 Jämsä (Ямса) (Google Maps). Найлегший спосіб дістатися туди - це на автомобілі. Є безкоштовна, простора парковка. Ви можете паркуватися там на кемпері, хоча немає сервісів для кемпінгу, таких як електрика.
Найближча зупинка громадського транспорту знаходиться в центрі Ямса, приблизно в 13 км (8 миль) від села Сауна.
Час роботи зазвичай з 16 до 20 години в суботу, з червня по вересень. Є деякі виключення, будь ласка, перевірте інформацію на сторінці в Facebook.
Що брати з собою в село Сауна
Село Сауна найкраще підходить для тих, хто добре підготувався. Оскільки цей об'єкт обслуговується волонтерами, він не надає всіх можливих сучасних зручностей. Ваш досвід буде значно кращим, якщо ви візьмете з собою наступні предмети. У мене є список необхідного та рекомендованого спорядження:
Необхідно
Метод оплати (готівка в євро, кредитна/дебетова карта, Apple Pay, Google Wallet)
Купальник (чорний або темний кольору рекомендується через ризик забруднення сажею)
Полотенце для купання
Шльопанці (будь-яке взуття, що витримує контакт з водою)
Рекомендовано
Пляшка для води
Полотенце для сидіння
Халат (при холодній погоді)
Шапка для сауни
Особисте мило або шампунь
Їжа та закуски для спеціальної дієти (веганська, безглютенова тощо)
Будь-які спеціальні прибори, необхідні для їжі
Що надає село
Ви можете очікувати, що знайдете питну воду, основні засоби для миття, такі як мило та шампунь, а також розпалене багаття.
Кіоск, який продаже вхідні квитки, також пропонує каву, безалкогольні напої та деякі солодкі та солоні закуски. Також є відмінні ковбаси Saunakylä в трьох смаках. Проте людям з вегетаріанським/веганським або іншим спеціальним раціоном слід приносити свої закуски.
Як досліджувати село Сауна
Чотири кроки, які від вас очікують, як тільки ви туди потрапите:
Сплатіть вхідний збір.
Одягніть купальник.
Насолоджуйтеся саунами.
Вимийтеся, щоб видалити залишки сажі.
Почувайтеся добре та відпочивайте.
Село Сауна працює на принципах довіри та взаємного поваги. Від вас очікується сплата входу (на момент написання цього 10€ за кожного дорослого) у маленькому кіоску біля парковки, коли ви входите. Потім ви можете вільно обходити сауни протягом всього вечора.
Ваша перша зупинка має бути в роздягальні, якщо ви ще не одягли обов'язковий купальник або костюм для сауни вдома. Чоловіки та жінки мають свої окремі секції з кількома шафками з реальним замком. Ви можете захотіти зберігати свої цінності в машині, якщо всі шафки вже зайняті, хоча село Сауна повинно вважатися безпечним простором.
Після одягання ви можете відвідати будь-яку сауну або іншу виставкову будівлю. Не всі сауни готові до використання або доступні кожної суботи.
Основна етика полягає в тому, що ви можете увійти до будь-якої сауни, коли закінчується процес нагрівання. Зазвичай біля дверей є дерев'яний знак з написом "Avoinna" (відкрито фінською). Місця для сидіння в саунах обмежені максимум 10 людьми, зазвичай лише чотирма або п'ятьма. Відстоюйте чергу перед дверима. Не спішіть входити або виходити.
Згідно з фінськими традиціями сауни, всім дозволено створювати льойлю (пар) шляхом поливання каменів водою. Десь поруч з лавками знаходиться великий відро води.
Робіть перерви, занурюйтеся в озеро та пийте багато води. Коли ви відчуєте, що вам вистачило, помийтесь, щоб видалити чорні плями сажі на вашій шкірі.
Через природу коптильних саун, не всі сауни будуть гарячими протягом всього вечора. Коптильні сауни будуть найгарячішими в час відкриття. До 19 години деякі сауни випарюються на день. Найбільша сауна Вірпіо зазвичай служить вам найкраще до часу закриття.
Wie besucht man das Saunadorf in Juokslahti
Kurzer Leitfaden zum Saunadorf auf Englisch
Das Saunadorf, Saunakylä auf Finnisch, ist ein einzigartiges Rauchsauna-Ziel in Juokslahti, Gemeinde Jämsä in Finnland, 40 km von der Stadt Jyväskylä entfernt. Diese historische Stätte beherbergt Dutzende von Rauchsaunen, die von einem Freiwilligenverband renoviert und gepflegt werden. Während der Sommersaison kann man die Stätte am Samstagabend besuchen und etwa zehn Rauchsaunen genießen. So macht man das.
Warum das Saunadorf besuchen?
Das Saunadorf ist der einzige Ort auf der Welt, an dem man mehrere verschiedene historische Rauchsaunen gleichzeitig erleben und ein Gefühl dafür bekommen kann, wie das Saunaerlebnis im 19. und frühen 20. Jahrhundert in Finnland war.
Sie können Ihre Rauchsaunaerfahrung auch vertiefen, indem Sie sich frühmorgens der Gruppe von Freiwilligen anschließen und am Prozess des Saunaheizens teilnehmen. Manchmal gibt es auch Möglichkeiten, an Saunabau- und Renovierungsarbeiten teilzunehmen. Wo sonst könnten Sie so gründlich über Rauchsaunen lernen?
Wie man dorthin kommt
Das Saunadorf liegt in Pataniemi 420, 42100 Jämsä (Google Maps). Die einfachste Lösung, um dorthin zu gelangen, ist mit dem Auto. Es gibt einen kostenlosen, geräumigen Parkplatz. Sie können dort auch mit einem Wohnmobil parken, obwohl keine Caravan-Dienste wie Strom vorhanden sind.
Die nächste öffentliche Verkehrshaltestelle befindet sich im Zentrum von Jämsä, etwa 13 km (8 Meilen) vom Saunadorf entfernt.
Die Öffnungszeiten sind in der Regel samstags von 16 bis 20 Uhr, von Juni bis September. Es gibt einige Ausnahmen, bitte überprüfen Sie die Facebook-Seite für die neuesten Informationen.
Was man für das Saunadorf einpacken sollte
Das Saunadorf ist am besten für gut vorbereitete Besucher geeignet. Da die Stätte von Freiwilligen betrieben wird, bietet sie nicht alle erdenklichen modernen Annehmlichkeiten. Ihr Erlebnis wird erheblich verbessert, wenn Sie die folgenden Gegenstände mitbringen. Ich habe eine Liste von erforderlichen und empfohlenen Ausrüstungen:
Erforderlich
Zahlungsmethode (Bargeld in Euro, Kredit-/Debitkarte, Apple Pay, Google Wallet)
Badeanzug (schwarz oder dunkel wird aufgrund des Rußrisikos bevorzugt)
Badetuch
Flip-Flops (jegliches wasserbeständiges Schuhwerk zum Hineinschlüpfen)
Empfohlen
Wasserflasche
Tuch zum Sitzen
Bademantel (bei kühlerem Wetter)
Saunahut
Persönliche Seife oder Shampoo
Spezielle Diät-Lebensmittel und Snacks (vegan, glutenfrei usw.)
Alle speziellen Utensilien, die für die Zubereitung von Lebensmitteln benötigt werden
Was das Dorf zur Verfügung stellt
Sie können erwarten, dass trinkbares Wasser, grundlegende Waschutensilien wie Seife und Shampoo sowie ein angezündetes Feuer zur Verfügung stehen.
Der Kiosk, der Eintrittskarten verkauft, bietet auch Kaffee, alkoholfreie Getränke und einige süße und salzige Snacks an. Es gibt auch hervorragende Saunakylä-Würste in drei Geschmacksrichtungen. Allerdings sollten Menschen mit vegetarischer/veganer oder anderer spezieller Diät ihre eigenen Snacks mitbringen.
Wie man das Saunadorf erkundet
Vier Schritte, die von Ihnen erwartet werden, sobald Sie dort sind:
Bezahlen Sie den Eintritt.
Ziehen Sie einen Badeanzug an.
Genießen Sie die Saunen.
Waschen Sie sich sauber von verbleibendem Ruß.
Fühlen Sie sich gut und schlafen Sie gut.
Das Saunadorf arbeitet nach den Prinzipien von Vertrauen und gegenseitigem Respekt. Es wird erwartet, dass Sie die Eintrittsgebühr (zum Zeitpunkt des Schreibens 10€ für jeden Erwachsenen) am kleinen Kiosk neben dem Parkplatz bezahlen, wenn Sie eintreten. Danach sind Sie frei, die Saunen für den Rest des Abends zu durchstreifen.
Ihre erste Anlaufstelle sollten die Umkleideräume sein, es sei denn, Sie haben bereits zu Hause den obligatorischen Badeanzug oder Saunaanzug angelegt. Männer und Frauen haben ihre eigenen Bereiche mit wenigen Spinden mit einem tatsächlichen Schloss. Sie möchten vielleicht Ihre Wertsachen in Ihrem Auto aufbewahren, wenn alle Spinde bereits belegt sind, obwohl das Saunadorf als sicherer Ort gelten sollte.
Nach dem Umziehen können Sie jede Sauna oder jedes andere Ausstellungsgebäude besuchen. Nicht alle Saunen sind bereit für die Benutzung oder jeden Samstag verfügbar.
Die grundlegende Etikette besteht darin, dass Sie in jede Sauna gehen können, wenn der Heizvorgang abgeschlossen ist. Neben der Tür befindet sich in der Regel ein hölzernes Schild mit dem Text "Avoinna" (Offen auf Finnisch). Die Sitzplätze in den Saunen sind auf maximal 10 Personen begrenzt, normalerweise nur vier oder fünf. Reihen Sie sich vor der Tür ein. Stürzen Sie sich nicht hinein oder hinaus.
Nach finnischer Sauna-Tradition darf jeder Löyly (Dampf) erzeugen, indem er Wasser auf die Steine gießt. Irgendwo neben den Bänken befindet sich ein großer Eimer Wasser.
Machen Sie Pausen, tauchen Sie in den See und trinken Sie viel Wasser. Wenn Sie das Gefühl haben, genug zu haben, waschen Sie sich ab, um schwarze Rußflecken auf Ihrer Haut zu entfernen.
Aufgrund der Natur der Rauchsaunen werden nicht alle Saunen den ganzen Abend über heiß sein. Rauchsaunen werden zur Öffnungszeit am heißesten sein. Bis 19 Uhr werden einige der Saunen für den Tag den Dampf ausgehen lassen. Die größte Sauna, Virpiö, wird Ihnen normalerweise bis zur Schließzeit am besten dienen.
Asuntomessut on näyteikkuna ja mittatikku pientalorakentamisen tilaan Suomessa. Asuntomessujen kautta näkyvät myös saunarakentamisen suuntaukset ja innovaatiot. Saunologian reportaasi Loviisan Asuntomessuilta paljastaa, että sauna on sitkeästi mukana asumisen ytimessä ja sauna kuuluu kiinteästi kaikkien pientalojen piiriin. Loviisassa meren ranta on inspiroinut saunan rakentajia suuntaamaan katseensa aalloille ja synnyttänyt monia valloittavia saunarakennuksia. Näistä yllättävän monessa on puukiuas, joka puolustaa paikkaansa, vaikka sähkökiukaat sykkivätkin pientalojen kylpyhuoneissa. Saunan ystäville messut eivät ole pettymys ja alueella pääsee jopa lämpimään saunaan!
Loviisan Asuntomessut 2023 pähkinänkuoressa
Vuoden 2023 Asuntomessut järjestetään Loviisan keskustan tuntumassa olevalla Kuningattarenrannan messualueella, josta löytyy yhteensä 24 numeroitua kohdetta. Alue on kompakti, mutta pitkulainen. Tämä tarkoittaa sitä, että Mannerheiminkadun pohjoiselta pääportilta Regaalienkadun eteläkärjessä oleviin kohteisiin on reilun kilometrin kävelymatka, joten messuilla on hyvä varautua runsaaseen hyötyliikuntaan. Itse kävelin mediapäivän aikana noin 9 kilometriä.
Asuntomessujen aluekartan keskeisin osa. Saunologia.fi
Messut ovat avoinna 7.7.–6.8.2023 joka päivä kello 10–18. Liput maksavat aikuisilta portilla 33 €/hnk, ennakkoon 30 €/hnk, pysäköinti vastaavasti 15 tai 10 €. Virtuaaliasuntomessuille pääsee tutustumaan 15 euron hintaan. Virtuaaliesittelyssä olevat kohteet on kuvattu erikoiskameralla, josta on luotu 3d-malli talosta. Mallia voi sitten tarkastella tietokonepelin tyyliin kurkistelemalla tavalliselta näytöltä eri paikkoihin. Malli on periaatteessa kattava, mutta joka nurkkaan tai saunaan ei näe. Tämän lisäksi löytyy lukuisia erikoishintaisia lippuja; katso tarkat tiedot verkosta.
Asuntomessujen laajuus on aiempien vuosien luokkaa. Kohteiden määrästä voi kuitenkin päätellä, että kun haettavana aikanaan oli 33 tonttia, on noin neljännes rakentajista joko vetäytynyt tai myöhästynyt messujen aikataulusta. Tontit maksoivat 81 500–135 000 euroa. Tämä on omalla rannalla varustetulle tontille säntillinen hinta verrattuna pääkaupunkiseutuun, josta suurin osa rakentajia Loviisaan saapui. Tontit ovat myös kohtuullisen kokoisia, tuhannen neliön molemmin puolin. Tonttikartta antaa erinomaisen kuvan tonttien kokoluokasta sekä hinnoista.
Kuningattaren rannan saunat
Tärkein asia ovat tietenkin saunat. Saunoja on esillä messukohteissa ainakin 23 kpl. Kaikkiin saunoihin ei valitettavasti pääse tutustumaan, sillä saunamökkeihin käynti on arvioitu liian vaaralliseksi tai saunat ovat keskeneräisiä. Toisaalta messualueella on mm Salvoksen, Saunumin, Påppan sekä Domedin esittelysaunat. Saunumin saunassa voi tutustua kiertoilmateknologiaan käytännössä, joten messuille kannattaa ottaa pyyhe mukaan! Saunum sijaitsee kohteen 5 Minitalot yhteydessä, Salvoksen mökkien ja saunojen takana.
Påppan myy arvokasta Maisemasaunaa, jonka kaikki seinät ovat lasia. Hinta n. 30 000 eur.
Sisäsaunat ovat yhtä lukuun ottamatta tavanomaisia sähkölämmitteisiä saunoja, joiden keskikoko on hieman alle neljä neliötä. Useimmissa saunamökeissä on sen sijaan puukiuas. Saunojen kokohaitari on selvästi kaventunut entisestään. Suurin sauna on 4,6 m2 ja pienin noin 2. Aiempina vuosina on yleensä löytynyt jokin suurempi yksityissauna, mutta ei enää.
Saunoihin voi tutustua auttavasti myös virtuaalimessuilla. Valitettavasti virtuaaliesittelyissä on mukana vain noin puolet kaikista kohteista ja kaikkien näiden kohteiden saunatiloihin ei pääse virtuaalisesti tutustumaan. Kaikkiin sisäsaunoihinkaan ole päästy kuvaamaan eikä yhtään päärakennuksen ulkopuolista tilaa ei ole mallinnettu, mikä on harmi huomioon ottaen viehättävien saunarakennusten roolin kokonaisuudessa.
Saunologian edellinen messureportaasi kritisoi Lohjan 2021 messujen saunoja monista suunnitteluvirheistä. En valitettavasti odottanut näkeväni suurta muutosta parempaan päin, mutta aiemmille tavoille uskollisena päätin etsiä messuvilinästä sekä inspiroivia että varoittavia esimerkkejä. Tämä siltä varalta, että joku tuleva messurakentaja sattuisi lukemaan tämän ja aiemmat tarinat, välttäen näin sudenkuopat, joihin uuden talon rakentajia näköjään vuodesta toiseen lankeavat. Lopussa kerron miten kävi.
Messujen yleisilme on tilavan valoisa. Kohtuullisen kokoiset tontit takaavat tämän.
Saunatrendejä?
Saunarakentaminen on suhteellisen monimuotoista. Mikään tietty tyylisuunta ei dominoi saunoja. Aiemmista suuntauksista huolimatta täyslaatoitus tai pienikuvioiset puupaneelit pystyssä eivät ole vallanneet kaikkia saunoja. Myöskään pelkistettyihin peittäviin sävyihin tähtäävä pintakäsittely ei ole enää ainoa tapa viimeistellä saunoja, puolipeittäviä tai käsittelemättömiä pintoja myös nähdään. Lauteissakaan isot yhtenäiset laudetasot eivät ole jokaisen kohteen ratkaisu, vaikka ovatkin vallitseva rakennustapa.
Otetaan yksi esimerkki. Isoa laattaa on Loviisassa tuotu myös kylppäreihin. Kohteessa 14 Ledvance pieni sisäsauna on laatoitettu täysin. Siinä on myös varsin persoonallinen kulmalauderatkaisu.
Villa Sten kylpyhuoneen musta laatta ja kuparin väriset hanat ovat voimakas pari.14 Ledvance kohteen sisäsaunan seinät ja lattiat on laatoitettu.
Asuntomessujen saunahelmet
Saunologin näkökulmasta lupaavimpia saunakohteita messuilla ovat ehdottomasti pihasaunat. Useammassa kohteessa pihasaunat ovat täysin varusteltuja ja mökkisaunaan verrattavissa olevia kokonaisuuksia.
Meren rannan läheisyyteen tehdyt "saunamökit" ovat käytännössä täysin varusteltuja minitaloja, joissa on poikkeuksellisen näyttävä sauna. Kohde 14 Ledvance (rakennus ei esittelyssa)Saunamökki kuulostaa turhan vaatimattomalle nimelle useimmille messujen saunarakennuksista, jotka ovat käytännössä minitaloja. Kohde 20 Villa Havu (rakennus ei esittelyssä)
Maisemaikkuna on ehdottomasti paras ja monessa kohteessa hyvin hyödynnetty ominaisuus. Useampi sauna on suunnattu onnistuneesti kohti merta, jolloin näkymä saunasta ulos antaa katseelle aina vaihtuvan kiintopisteen. Aivan kaikilta suunnittelijoilta ei merinäköalan hyödyntäminen ole onnistunut, mutta lähes kaikista rantatonteissa siitä päästään nauttimaan.
Näkymä merenlahdelle maistuu varmasti monelle messukodin asukkaalle.Rinteessä oleville terasseille on tehty myös rohkeasti uima-altaita sekä poreammeita. Tässäkin on maisema kohdallaan!
Sisäsaunat on yleisesti ottaen aina viimeistelty moitteettomasti. Suurin osa saunoista on tehty laajalla jalkalaudetasolla, joka peittää lähes koko lattia-alan. Tämä riippumatta siitä, onko saunassa ns. II-tyypin vastakkain istuttavat lauteet vai jokin muu ratkaisu.
Klassinen lauderatkaisu, tällä kertaa laudejakkaralla, joka voidaan nostaa pois tieltä siivouksen ajaksi. Kiva, personaallinen kiukaan suojakaide. Kohde 24 Lilla Hygge.
Henkilökohtaisesti pidän lauteista, jotka eivät ole turhan massiivisia. Ne ovat rakenteellisia helpompia ja halvempia sekä yleensä jättävät hyvät mahdollisuudet siivoamiselle.
Yksinkertaiset peräseinälauteet kohteessa Finnlog Wisdomhouse, jonka merinäkymä on ylitse muiden.
Parhaimmillaan peruslauteet noudattavat jopa löylyn lakia, eli jalkalaude nousee kiukaan yläpuolella. Yhtenäisen laudetason kanssa näin ei yleensä koskaan käy. Loviisan messuilla tämän kriteerin täytti valitettavasti vain yksi kohde.
Löylyn laki toteutuu kohteessa 12 Cabin Havsstrand.
Hauska idea on sijoittaa suora viemärikaivo aivan saunan ja kylpyhuoneen oviaukon suuhun. Tämä helpottaa viemärin putsaamista.
Viemäri oven suussa. Tämä on helppo puhdistaa.
Messusaunojen varoittavat esimerkit
Olen aiemmin tänä vuonna kirjoittanut yleislaatuisen kannanoton suomalaisten nykysaunojen ongelmista. Valitettavasti näilläkin Asuntomessuilla samat ongelmat ovat nopeasti nähtävissä. Nämä ovat seuraavat:
Lauteet jäävät kattoon ja kiukaaseen nähden liian matalalle
Koneellinen ilmanvaihto on toteutettu puutteellisesti: saunakanava puuttuu
Saunan lattian siivottavuuteen ei ole kiinnitetty huomiota
Ei ole tarpeellista alleviivata kohteita, joissa näihin virheisiin on sorruttu, sillä niitä on turhan monta. Messuilla ylälauteen ja katon väliin jää nimittäin useammin yli kuin alle 120 cm, joka olisi suositeltu pienen saunan yläraja. Otetaan kuvalliset esimerkit .
Kierrätysmateriaalista tehdyt penkit isolla laudetasolla mustaksi sävytetyssä saunassa. Istuimesta kattoon 130 cm ja löylyt sitä kautta kaukana.
Täydellinen rantasauna väärällä kattoratkaisulla. Tässä saunassa on erittäin mukava tunnelma, iso sivuikkuna merelle ja sopivasti sävytetyt lauteet ja paneelit. Katto on kuitenkin muotoiltu vesikaton mukaisesti ja toivottomasti liian korkealle.
Oikealla seinällä upea maisemaikkuna. Lauteiden yllä älytöttömän korkea sisäkatto. Kohde ei avoinna messuyleisölle.
Jossakin tapauksissa laudekorkeuden kanssa voi lähteä pelaamaan. Nimittäin mikäli saunaan asentaa kiertoilmalaitteen (kts. Saunum Base) voi lämmön ja löylyn kohoamista pyrkiä vastustamaan. Kohteessa 17 Villa Havet on tällä tavoin yhdistetty puukiuas korkeaan huonekorkeuteen ja näin – ainakin teoriassa – kierretty tämä viheliäinen ongelma. Henkilökohtaisesti en suunnittelisi saunaa toimimaan näin, sillä löylyt jäävät täysin Saunumin toiminnan varaan eikä niissä ole säätövaraa.
Villa Havet, puulämmitteinen Tulikiven kiuas ja Saunum Base integroitu takaseinälle (kuvassa ylhäällä keskellä).
Lauteiden tai viemärikaivon puhdistaminen onnistuu vain jos lauteiden alle pääsee. Useammassa kohteessa laude ulottuu oviaukkoon asti tai jopa kylpyhuoneen puolelle. Esimerkkikuvassa on rakennelma, joka kasattu peräseinästä kohti kylpyhuonetta. Lauteiden alapuoliseen tilaan pääsee vain purkamalla lasiseinän ja lauteet.
Kaunis, mutta vaikeasti huollettava lauderakennelma.
Toinen ongelma nykyisessä laudetrendissä ja pienissä saunoissa on ratkaisun kestävyys. Saunat eivät ole lainkaan esteettömiä eikä niistä saa sellaisia ilman kattavaa lauteiden ja kiukaan muutostyötä.
Yhteenveto
Asuntomessuille voi lähteä tänä vuonna saunojenkin takia. Nähtävää on kivasti, vaikkei saunamaailma ole muuttunut radikaalisti viime vuosina. Sisäsaunat pelkästään jättäisivät viileän vaikutelman, mutta hulppeat saunarakennukset parantavat kokonaisvaikutelmaa paljon.
Saunologian näkökulmasta on ikävää, että samoja suunnittelumokia toistetaan, mutta toisaalta moni yksilöllinen sauna pystyi yllättämään iloisesti jollakin ominaisuudellaan. Tämä osoittaa, että saunoista kyllä välitetään, mutta niitä ei ymmärretä riittävästi. Perusasiat ovat yksinkertaisia ja hyvin selitetty Saunologian monissa artikkeleissa. Saunologian suunnittelupalvelut auttaa mielellään varmistamaan uusien saunojen laadun. Investointi selvästi parempaan saunaan maksaa mitättömän vähän saunan kokonaishintaan nähden.
Lue Saunologian aiempien vuosien messujulkaisut ja seuraa miten saunat ovat vuosien varrella muuttuneet, saunologin kamerakaluston ohella:
Saunologia carried out an experiment at the end of 2022 in which the owner of a small apartment sauna was offered the opportunity to test Saunum's circulating air heater in their home sauna. This sauna owner later had the opportunity to purchase the heater for themselves at the end of the experiment with a substantial discount. As a result, the passionate sauna-goer Erkka replaced his old heater with the Saunum Primary, also known as Saunum Air after its recent North American debut. How did Saunum do it?
In this article, I share both the experimenters’ and my own experiences of the benefits a Saunum circulating air heater can bring. I also make recommendations about who should invest in it.
What is an air circulating or circulating air heater?
I first wrote on Saunologia about the air circulating sauna in 2018 in an article concerning the challenges of sauna accessibility. Hot air circulation, which means mixing the upper hot and lower cool air layers together to equalize the temperature of the different layers of the sauna, was mentioned as one of the possible solutions for more accessible saunas.
The following year, the Estonian company Saunum released their innovative 'Saunum Base' air circulation device (known as AirSolo in the US) and some electric heater models with the technology integrated. I started calling the result a circulating air heater (translations to English vary, I use two forms).
Thus, a circulating air heater is an electric sauna stove with a circulating air device integrated. When turned on, such a device draws in hot air and moisture from the edge of the ceiling and blows it down to the floor. This evens out temperature differences and moves the steam lower in the sauna. The intensity of the circulating air determines the strength of the effect, and the air movement alone can make a sauna feel hotter.
Visualisation of Saunum's operating principle from the manufacturer's video (C) Saunum, source YouTube
I have had several pleasant experiences with Saunum. Still, as opinions tend to vary in sauna matters, I wanted to test the usefulness of the heater from the perspective of a regular sauna user who was new to the concept. That is the background of this article, which also excited Saunum's Finnish dealer. We wanted to offer the heater for testing in a small electric sauna, where room height and volume restrictions often interfere with sauna performance. The project started in late September 2022, when I published an announcement about the opportunity on Saunologia. After a small lottery, the experiment began.
Experimental Environment
The experimenter of the heater turned out to be Erkka Suominen. He is a long-time sauna and ice hockey enthusiast, and entrepreneur living in Tapiola, Espoo. Combining sauna and sport has been integral to Erkka's lifestyle for decades.
"I like all kinds of saunas. An elevated sauna tent, army-style was one of the most memorable saunas from my student days. My dream sauna is an old wood-heated loft sauna," Erkka says.
These days, Erkka mostly enjoys saunas in modern environments. The sauna from the 2010s is located in Erkka's apartment above the Ainoa shopping center. The sauna is small, only 6.5 cubic meters (230 cu ft), low, and integrated through an expansive glass wall into the bathroom area. One bench, a rear wall bench for sitting, with room for just two hockey players without equipment. The sauna area has a reasonably arranged mechanical ventilation system.
Just under three square meters of sauna in all its glory. The spaces are so tight in every direction that representative photography is difficult.
Before the Saunum, Erkka's sauna was heated by one of Finland's most popular electric sauna heaters, the Harvia Cilindro. The Cilindro has a solid 80 kg (180 lbs) of stones, but the heater is tall for such a low sauna. Erkka knew there was room for improvement and jumped at the opportunity offered by Saunologia to try a different setup. An anthracite-colored Saunum Primary 9 kW (aka Saunum Air) with an open stone basket and a new Leil Wifi (aka AirIQ with Wifi) control unit was selected. The heater was a good fit for the space, on paper slightly on the bigger end to compensate for the glass wall.
The experiment was carried out in November-December 2022, with the author consulting with Erkka before and after. Eventually we shared the sauna bench to experience in first hand the new sauna.
Experiences before and after the experiment
Before the experiment, Erkka found that the previous heater’s most significant drawback was the sauna's uneven heat distribution. To get a good, smoother sauna experience, one had to raise their feet to the upper platform. This was inconvenient for a big man in a small sauna in the long run, although the Löyly's soul installed on the stove provided some comfort. After a while, the sauna would often become oppressively hot, leading to an urgent need to move to the terrace for a cooldown. This issue frequently occurs in small saunas, where the heat peak is strongly concentrated on the head and upper body.
The Primary is a stove that stands on its legs and fits into a small space. Usually, a model with a closed stone space is recommended for such a tight space.
The old sauna heater was set aside, and that's where it stayed after the experiment. The experiment noticeably improved Erkka's sauna comfort. He was now able to spend longer time in the sauna than before. With the Saunum heater, he could create different sauna conditions if desired by changing the combination of the sauna room's target temperature and fan strength.
A month into the trial, Erkka preferred 80 ℃ (176 F) with fan power 2 or 70 ℃ with power 1. With these settings, he could experience very different sauna conditions.
A crucial feature of the Saunum heater is the mechanism that circulates the air and mixes the temperature layers above and below. When the sauna heats up without circulating air, everything remains as before, and the temperature differences in the sauna are significant due to the Saunum Primary's height. However, turning on the circulation clearly and measurably evens the temperature differences. Before, the temperature difference from the ceiling to the footboard was more than 30 C, but now it's below 15 C. The difference is tricky to translate perfectly to imperial units, but we’re talking approximately about 60 to 30 F change.
The temperature distribution in Erkka's sauna is visible in the thermal camera image. Due to an alignment problem, the comparison figures were not directly extracted from this image.
A visit to the benches confirms what the thermal camera shows. You no longer have to lift your feet to the top bench to warm your toes. Note that due to the alignment issue visible in the thermal camera image, the temperature values have been checked separately from the infrared image.
Saunum rocks, and is in heavy use
More than half a year after starting the experiment, Erkka says that "Saunum rocks, and is in heavy use." It appears to be the right heater for the right space and is there to stay. When photographing, the right side of the heater was still missing the ordered metal protective wall between the benches, which is a good safety tool with an open stone basket stove.
Saunum Leil (AirIQ) control panel
Erka's test equipment included Saunum's remote-controlled Leil control panel. Remote control proved to be practical for the busy man. When I interviewed him around Christmas, Erkka hadn't touched the physical panel in some time, instead opting to turn on the sauna from his smartphone. The Saunum Leil mobile application on the other hand, only gets a satisfactory rating, but Erkka believes that it will still be improved because, like the control panel software, both can be updated via the internet.
Saunum Leil Wifi (AirIQ) control panel
Benefits and disadvantages of air circulating heaters or forced air devices
The air circulation function in a sauna can help solve the following problems:
Uneven heat distribution between the ceiling and the lowest benches
Poor mixing of fresh air coming into the sauna with room air
Accessibility of steam for people with mobility restrictions
The heat exchange between the skin and the air is significantly more effective
These problems detract from the comfort of the sauna in different ways. They lead to a shortening of the sauna time and limit the use of the sauna. All of these problems are also difficult to fix the sauna is built. Contrary to what stove sellers assure, usually changing any conventional stove doesn't significantly affect the heat distribution. This problem is caused by the low ceiling and benches in the steam room in relation to the stove and is very common in Finnish saunas, primarily due to the trend of tall pillar stoves. The temperature distribution problem cannot be easily and reliably corrected by any other known method than forced air.
Although forced air technology gets a big thumbs up from sauna experts, Saunum's current implementation of forced air functionality also has certain limitations. These are:
Blowing air creates noise
The blower motor has only three pre-set intensities
Directing the blow changes the conditions inside the sauna
Heating the steam room more evenly requires more energy
The first two challenges are the state of current technology and likely to be eliminated in future versions. The third problem also arose in Erkka's sauna and is typical for all small spaces. Because the air blows from one place, it tends to focus more on one part of the sauna than another. In Erkka's sauna, it is part of the bench opposite the stove; in my own sauna, it's in front of the stove. The problem is not critical and Saunum has a solution to deflect the air in works, so this will be solved in the futurte . The fourth, energy-related, challenge is real and deserves more consideration.
The larger the steam pocket, the greater the energy need
One fact revealed by the forced air stove is that thermal energy does distribute differently if you heat the sauna with forced air from floor level (about 20 cm; 8”) upwards. This means that the average temperature of the sauna air first drops when the forced air function is activated.
Suppose you want the same temperature in the sauna as you are used to in a regular sauna, for example, 80℃ (176 F). In that case, you need significantly more heat power with forced air, because there is more volume and more wall surfaces to be heated. If previously only about 50% of the sauna was adequately heated, over 80% of the volume is over 50% more. The user will notice that sauna no longer heats up as fast.They can correct the situation as follows:
Preheat the sauna significantly hotter than intended, which stores more heat in the stones and surfaces
Get an "overpowered stove" in advance
Use a wood-burning stove instead of an electric stove for heating, which has more power reserve. This is, of course, only possible in a sauna with two stoves.
Enhanced preheating helps a bit, but the heat levels off quite quickly, and then the stove stays on throughout the sauna. Acquiring an overpowered stove is a double-edged sword. It can lead to the sauna "heating up" too quickly while the stones remain cold. In the case of Saunum, this could be compensated by keeping the forced air on even before the sauna "heats up", giving the stones time to warm up. The door cannot be kept open if the stove has a remote control and a door switch.
I myself have had the best experiences with the last trick. That is, I heat the wood-burning stove and use Saunum Primary as a forced air device. This is because my wood stove has a nominal power of 16 kW, which is even 78% more powerful than the electric stove!
In addition to the rise in total power need, an interesting observation is how relatively little energy is required for air circulation. The power of Saunum's blower motor is at full power only 60 W, while the sauna stove happily takes the full 9 kW. So the ratio is 1:150.
Summary: A Great Improvement to a Small Sauna
At Saunologia, we often approach various new sauna technology innovations with skepticism. However, I have enthusiastically tested different devices with varying results. Most often, they change the situation, but too little. Statistically speaking, the effect size remains too small.
In my opinion, Saunum's forced air devices and stoves are the most significant improvement solution that can easily be retrofitted to a sauna. For example, improving room ventilation is much more difficult or even impossible in many cases, like in Erkka's or my own sauna. The forced air device is the only effective remedy for these spaces, and if it comes with a heater, the total number of electrical appliances does not increase even though the electrical installation take their time and effort.
I have also recommended Saunum to some of Saunologia's clients. For instance, one reader from Kouvola, Finland had bought a nearly new detached house where the temperature distribution was badly off. They didn't want to retrofit the brand-new sauna, but by getting an air circulation stove for the space, the owner managed to save and improve the sauna experience in one stroke.
Saunum technology has very recently in 2023 received required UL certification for the American market and is now available across the States. At one US retailer, Sauna Marketplace, prices for Saunum's forced air devices start at $1,500 USD for the Air Solo device and $2,050 USD for Air heaters.
This article was created in commercial cooperation with the Saunum Finland and Saunum Group Oõ. Sauna Marketplace helped with the English translation of the original Finnish article..
Thanks to Erkka and Risto for collaborating on the implementation of the project!
