a
Skip to content

Kerkes kiuaskivi – kallis vai korkealuokkainen?

Keraaminen kiuaskivi Kerkes on laajalti käytössä yleisten saunojen kiukaissa. Tässä artikkelissa kerrotaan mikä Kerkes on, mistä se sai alkunsa sekä käydään läpi todistusaineistoa kuuden Kerkesin mahdollista paremmuutta käsittelevän väitteen tueksi. Selviää onko Kerkes kestävämpi, energiatehokkaampi ja terveellisempi, vai ainoastaan kalliimpi vaihtoehto kuin muut. Vahvimmat todisteet löytyvät kestävyyden ja energiatehokkuuden puolesta ammattikäyttäjiltä.  Tietoja kivistä on kerätty haastatteluista ja pienestä tutkimuksesta.

Saunologiassa koitti keväällä kivikausi. Nyt tämä artikkelisarja tulee tiensä päänsä kohdaten toistaiseksi kovimman palan suomalaista kiuaskiviteollisuutta, nimittäin Kerkesin keraamisen kiven. Kerkes on vilahdellut aiemmissakin julkaisuissa, kuten kivikauden artikkelissa pirstolukutesti, mutta sen erityisaseman vuoksi se ansaitsee oman tarinansa. Valmistaja kutsuu tuotetta kiuaskiveksi, mutta kuten jutusta selviää, tämä ei ihan pidä paikkaansa.

Mikä ihmeen Kerkes?

Kerkes on sekä yrityksen että heidän tuotteensa nimi. Kerkes-kivet, kuulat tai keraamiset muotokappaleet ovat normaalisti vaalean ruskeita, säännöllisen muotoisia esineitä. Ne muistuttavat kooltaan tavanomaisia kiuaskiviä, mutta väri on ruskea, pinta sileä ja muoto vaihteleva. Vuosien mittaan yritys on alkanut valmistaa toistakymmentä erikokoista ja muotoista Kerkesiä. Tällä hetkellä päämallit ovat tetrat, kuulat ja vastusvälikivet. Kaikkia on saatavilla useampia eri kokoja. Käyttökohteesta riippuen kivet ovat sileitä tai niissä on rajoitettu määrä sisäänpäin suuntautuvia pyramidisia painanteita.

190811-kerkes-kivivalikoima-0048
Kerkesiä on tarjolla eri kokoisina tetroina, kuulina ja perunaa muistuttavina vastustenvälikivinä. Vaalean ruskea värisävy ja sileähkö pinta on myös ominaispiirre. Vasempaan reunaan livahtanut kivimöhkäle ei ole Kerkes tuoteperhettä.

Kerkesit ovat siis keramiikkaa. Kappaleiden sisältö on TM Rakennusmaailman vuonna 2005 teettämän selvityksen mukaan 90% lasia, 8% kordieriittia (magnesium-, alumiini- ja rautayhdiste) ja 2% enstatiittia (pii, magnesium ja rautayhdiste). Kivien ominaispaino on n. 1,9kg/dm3, ne ovat siis noin neljänneksen keveämpiä kuin yleiset oliviinidiabaasi kiuaskivet. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpökapasiteetti on myös väistämättä pienempi, jolloin kiuaskivet lämpenevät, mutta myös jäähtyvät nopeammin.

190811-kerkes-uunista-ulos-0064
Kerkesin nykyinen keramiikkauuni on Arabian tehtailta Helsingistä hankittu kaasulämmitteinen jättiläinen. Muumimukien sijaan siinä valmistuu erilaisia kiuaskivituotteita.

Kerkes-kiuaskivet valmistetaan kuten keramiikka, polttamalla valmiiksi muotoiltuja savikappaleita 1300 Celsius-asteen lämpötilassa. Kerkesin tuotteen suurin salaisuus piilee savimassan valmistamisessa niin, että lopputuotteeseen saadaan mahdollisimman homogeeninen, yhtenäinen ja särötön rakenne. Mikäli massa ei ole tasaisen tiivistä, hajoavat kivet poltettaessa tai niihin jää säröjä, joihin pääsevä vesi voi höyrystyessään paineellaan halkaista ne.

Saviaines sotketaan niin, että se on mahdollisimman tasaista. Tämän takia voimme antaa kiville ainoana viiden vuoden takuu
- Teppo Hurme

Edellä mainitussa Rakennusmaailma testissä kivien koostumuksesta esitetyssä kuvassa millimetritasolla Kerkes näytti poikkeuksellisen tasaiselle kaikkiin muihin kivituotteisiin, ml. Tiilerin keraaminen kivi, verrattuna. Samaa kertoo alla oleva, halkaistun kiven lähikuva.

190811-kerkes-halkaistu-hiottu-183034
Lähikuva halkaistusta ja hiotusta Kerkesistä. Millimetrin koko luokkaa olevia rakeita erottuu varsin tasaisesta massasta.

Kerkesin historia

Kivien keksijä, Saunologiassa aiemmin epätavanomaisia ajatuksiaan esitellyt Teppo Hurme, valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta keraamikoksi. Hän alkoi kuitenkin taide-esineiden sijaan valmistamaan käyttöesineitä, eikä mitä tahansa esineitä, vaan keraamisia kiuaskiviä. Ajatus, joka ei ilmeisesti ollut tullut kenellekään muulle aiemmin mieleen tai sitten kukaan ei ennen Teppo ja Tuula Hurmetta onnistunut tuotteistamaan niitä. Tepon valmistamista Kerkes-”kivistä” on sittemmin tullut käsite, oma kategoriansa kiuaskivien sisällä, jossa ei koko maailmassa ole montaa vastaavaa tuotetta.

Kerkesin tuotanto alkoi 90-luvulla Asikkalassa. Kerkesit tulivat markkinoilla 1992. Yksin ei tarvinnut kuitenkaan olla pitkään. Jo seuraavana vuonna tuotekategoriaan kiilasi myös Tiilerin keraaminen kiuaskivi, joka on sittemmin huonosta julkisuudesta huolimatta sinnitellyt rautakauppojen valikoimissa myös pian 30 vuotta.

Tepon saunainnostus ei rajoittunut pelkästään kiviin. Myös kiukaita ja niiden toimintaa oli into tutkia. Teppo keräsi matkaillaan erilaisia kiuasihmeitä ympäri maan. Lopulta nämä päätyivät kaiken kansan ihailtavaksi Suomen ainoaksi jääneeseen kiuasmuseoon, joka tosi toimi vain lyhyen aikaa. Kiukaista kiinnostunut voi löytää kokoelman rippeitä nykyisen tehtaan etupihalta.

190811-kerkes-kiuasmuseon-jaanteet-1234
Edesmenneen kiuasmuseon jäänteitä on edelleen nähtävissä Kuortin tehtaan edustalla.

Kuortin kivi ja kiuas

Asikkalan tuotantolaitoksen seinät tulivat kuitenkin vastaan. Teppo siirtyi vanhan kiuaskaupungin, Lahden tienoilta lähemmäs Järvi-Suomea. Nykyinen tehdas sijaitsee teollisuusalueella Kuortissa, vain parin kilometrin päässä suositusta Kuortin ABC:sta Valtatie 5:n varrella. Teppo tuntuu viettävän aikaansa tehtaalla edelleen tiivisti päivin ja öin, vaikka laitoksen operatiivisesta toiminnasta on jo pitkään vastannut toimitusjohtaja Mika Hartikainen.

Tehtaalla voi poiketa arkisin ostoksilla ja tutustumassa Kerkesin tuotteisiin. Kannattaa varmistaa puhelimitse, että tehdas on sillä hetkellä avoinna. Opastettuja kierroksia ei järjestetä, sillä kivien valmistusmenetelmä ei ole julkinen, mutta tuotteita pääsee ihailemaan eri kokoluokissa, ennen ja jälkeen polttoa. Myynnissä on myös tavanomaista edullisempia II-laadun kiviä, joissa on ulkonäkövirheitä.

Viimeistelty ratkaisu

Eräs Kerkesin myyntivalteista on ollut alusta pitäen pitkälle ajateltu tuotteistus. Kivet myydään selkeissä myyntipakkauksissa käyttövalmiina. Lisäksi valmistajalta on saatavissa ohjeet heidän sanojensa mukaan kaikkiin Suomessa myytäviin kiukaisiin kivivaihtoehtojen ja ladonnan suhteen.

190811-kerkes-paketointi-0107
Kerkesiä myydään nätissä paketissa. Tosin harvassa rautakaupassa kiviä pidetään hyllyssä.

Kivinen tie koko kansan kiukaisiin

Kerkes ei ole yleistynyt kotitalouksissa samaan tapaan kuin julkisissa saunoissa. Syistä päällimmäinen on varmasti hinta. Kerkesin kilohinta, n. 5€/kg on lähes kaksi kymmenkertainen tavalliseen oliviinidiabaasiin nähden. Kivet maksavat helposti yhtä paljon, tai jopa enemmän kuin halpa kiuas! Jos kivien, tai vastusten, vaihtotyölle ei laske hintaa, voi olla vaikea nähdä tuotteessa järkeä.

Toinen uskoakseni tärkeä tekijä suosion edellä on kivien ulkonäkö. En muista nähneeni Kerkesejä juuri koskaan sisustuslehtien saunakuvissa. Kivi ei vastaa perinteisiä kivi-ihanteita keltarusehtavassa sävyssään ja pyöreissä muodoissaan. Erityisesti suosittuihin valkoisiin pintakiviin verrattuna se ei ole kovin houkuttelevan näköinen.

190811-kerkes-pottulaari-1-1567Missä mielessä Kerkes parempi kuin luonnonkivet?

Kerkesien keskeisin ominaisuus on kestävyys. Tämä tarkoittaa sekä absoluuttista kestoa, että sitä miten kivi lopulta hajoaa. Absoluuttisesti Kerkesin pitäisi kestää olennaisesti pidempään kuin paraskaan luonnon kivi. Kuinka paljon pidempään, siitä ei ole valitettavasti tarkkaa tietoa. Toiseksi, kun kivi hajoaa, Kerkes ei murene, vaan halkeaa pienempiin, edelleen ehyisiin palasiin. Luonnon kivien murustuminen on merkittävä ongelma, kuten Saunologiassa esitellyistä kokeistakin selviää. Kivimurskan poistaminen isosta kiukaasta on kuitenkin ikävä puuhaa. Sotkun lisäksi se heikentää kiukaan toimintaa ja uhkaa sähkökiukaan vastusten elinikää.

Tämän Kerkesiä koskevan artikkelin valmistelu kesti osaltaan niin kauan siksi, että olisin halunnut saada kerättyä tähän kiistämättömiä faktoja kivien puolesta, tai vastaan. Tässä työssä tuli ilmi joitakin hypoteeseja, joiden valossa Kerkesin ominaisuuksia voidaan tarkastella:

  1. Kerkes kestää muita vaihtoehtoja pidempään kiukaassa
  2. Kerkes aiheuttaa sähkökiukaille muita vähemmän vastusten vaihtotarvetta
  3. Kerkes alentaa energian kulutusta kiukaan lämmityksessä
  4. Kerkes nopeuttaa saunan ja/tai kiukaan lämpiämistä
  5. Kerkes-kiviä käytettäessä saunan ilmanlaatu on parempi ja saunan ilmanvaihdon määrää voidaan laskea

Kiistattomien todisteiden hankinta osoittautui kuitenkin liian vaikeaksi palaksi. Konkreettisia, numeerisia vastauksia mihinkään näistä väitteistä ei vuoden 2018 kestäneen selvityksen aikana löytynyt.

Kestävyyskokeilua yleisissä saunoissa

Koska Kerkesiä käytetään runsaasti ns. laitossaunoissa, eli jatkuvasti käytettävissä olevissa saunoissa, on luontevaa kysyä näiden mielipidettä tuotteesta. Haastattelin sekä laitossaunoja rakentavaa Saunapistettä ja huoltavaa Saunamaxia sekä paria kiinteistöhuoltoyhtiötä Etelä-Suomessa.

Esimerkiksi Helsingin kaupungin koillisen huoltoyhtiön vastuulla olevissa yli kuudessa kymmenessä saunassa käytetään Kerkeseitä. Asuntoja on yli 10,000. Huollon työnjohtaja Matti Tiikkajan mukaan Kerkesin vaihtoväli on useita vuosia, jopa seitsemän. Kerkesien kanssa saunan esilämmitysaika lyhenee ja kivien käyttö helpottaa huoltoyhtiön elämää muutenkin. Siivoamista ja korjaamista on vähemmän. Kiviä tarkistetaan kuitenkin edelleen säännöllisesti ja rikkoutuneet yksilöt poistetaan kiukaista. Tämä yhtiö ei ole ainoa. Kerkesin omien tietojen mukaan uimahalleista jopa 80-90% käyttää Kerkesin tuotteita.

ennen sähkömies kulki aina vastuksia auton paksissa, nyt niitä ei enää tarvi koko ajan olla vaihtamassa

Viimeisimpänä kuulin Marjaniemen siirtolapuutarhan saunaa ylläpitävän Leo Pusan kertovan kertalämmitteisen puukiukaan kivien vaihdon vähentäneen vaihtotarvetta olennaisesti. Kymmenen vuoden aikana Marjaniemen kiukaan 845 kilosta vaihtoon on mennyt kerrallaan noin kuudesosa (140 kg) joka neljäs vuosi. Aiemmin käytetyt luonnonkivet päätyivät lähes kaikki kerralla vaihtoon lähes joka vuosi.

Kaikkien kertoma on suunnilleen sama. Jos tavallisista luonnonkivistä vaihdetaan Kerkeseihin, kiukaiden huoltoväli pidentyy, kivien vaihtoväli pidentyy ja sähkökiukaan vastuksia tarvitsee vaihtaa vähemmän. Harmillista kyllä, mitään numeerista arviota siitä kuinka paljon pidempään Kerkesit kestävät keskimäärin, tai kuinka paljon vähemmän vastuksia tarvitsee asentaa ei ollut tarjolla. Koska Kerkesit ovat kilohinnaltaan suhteellisen kalliita, mutta myös sähkömiesten työaika on kallista, on syytä uskoa, että kivet maksavat itsensä takaisin.  Löytyypä jopa laitossähkökiukaita, jotka on suunniteltu Kerkesiä silmällä pitäen, niin että kivet ja vastukset on sijoiteltu sopivasti irralleen toisistaan.

190811-kerkes-haljennut-9964
Lopulta Kerkeskin antaa periksi. Kovimmassa kuumuudessa olevat kivet alkavat viimein halkeilemaan ja ne täytyy lopulta vaihtaa.

Kerkesit eivät kuitenkaan ole ikuisia. Niitä täytyy myös ajoittain tarkistaa ja yksittäisiä haljenneita kiviä vaihtaa. Ammattikäytössä kivillä on vuoden takuu, mikä antaa jotain käsitystä siitä, miten pitkään valmistaja uskoo niiden jatkuvassa käytössä kestävän. Vertailun vuoksi luonnonkiviä on voitu vaihtaa 2-3 kuukauden välein.

Mikäli vedessä on paljon kalkkia, kuten Keski-Euroopassa, on kivien (ja kiukaan) kalkinpoisto myös aiheellista. Tämä on uusi ongelma, joka syntyy kivien pidemmästä elinkaaresta. Perinteiset, halvemmat kivet olisi yksinkertaisesti vaihdettu kalkin tullessa näkyviin. Valkoiseksi kalkkiutuneille kiville on kehitetty sekä suola- että sitruunahappokäsittely, joilla kalkki voidaan poistaa.

Nopeammin kuumempaa?

Muista väitteistä energiankulutus ja toisaalta lämmitysaika on helpoimmin perusteltavissa. Kivet saavuttavat ”löylykelpoisen”,  250-400 asteen lämpötilan nopeammin kuin luonnon kivet kiitos pienemmän lämmönvarauskyvyn. Tämä siitä huolimatta, että ne ovat vaaleita, eli ottavat vastaan säteilyenergiaa tummia luonnonkiviä heikommin. Valmistajan mukaan kiven muotoilu kompensoi tätä optimoimalla ilman tai savukaasun virtausta kiven ympärillä.

Kivien pyöreä muotoilu on myös eduksi. Kiukaan sisäinen ilmavirtaus ei koskaan mene paikallisesti tukkoon, kun tetra- ja kuulakiviä on mahdoton pakata tiiviisti kiinni toisiinsa. Näin sauna lämpiää nopeammin.

Tämä perustuu siihen, että suunnitellaan liekin kulku kivien välistä mahdollisimman tehokkaasti.

Selvimmät hyödyt ovat perusteltavissa kertalämmitteisissä kiukaissa, erityisesti savusaunoissa. Kivien kokoa vaihtelemalla voidaan tehdä optimaalinen ladonta palokaasujen virtaukselle kiukaan läpi. Tepon mukaan hänen oma AK-95 kiukaansa lämpenee puolessatoista tunnissa, kolmasosalla normaalisti kuluvasta puumäärästä (26 kg). Kuten Aitokiukaita käsittelevässä juttusarjassa LINKKI kerrottiin, on paremman lämpiävyyden takana kivien lisäksi Kerkes Oy:n kehittelemät keraamiset kaaret eli liekinohjaimet, joilla lämpiämistä ohjataan.

Tepon kertoman mukaan he ovat myös vaihtaneet Tamminiemen Aitokiukaan kivet keraamisiin, tiputtaen lämmitys aikaa alle kolmasosaan alkuperäisestä. Aiemmin mainitussa Marjaniemen saunassa ison kertalämmitteisen kiukaan lämmitys kesti 6-7 h ennen vaihtoa Kerkeseihin, tämän jälkeen n. 4h. Ero näkyy luonnollisesti suoraan puun kulutuksessa.

190811-kerkes-kuuma-1757
Kuten monissa muissakin sauna-asioissa, kiertää Kerkesistä erilaisia huhuja. Jos joku väittää, ettei keramiikka ala lämpötilan kohotessa hehkumaan, niin on väärässä. Tässä ollaan jossain 600-700C välimaastossa. Kuva selittää myös miksi kertalämmitteisessä kiukaassa kivi puhdistuu juuri painanteista.

Savusaunoissa pyöristettyjen kivien etu on pienempi noen kertyminen kivipinnoille sekä kivien tasainen asettuminen kivitilaan, jolloin liekit eivät koskaan pääse suoraan lyömään läpi kiukaasta. Tämä on muotoilun, ei materiaalin etu.

On kuitenkin totuuden nimissä sanottava, ettei minulle ole toistaiseksi tullut mahdollisuutta päästä itse mittaamaan yhden kiukaan kohdalla Kerkesin vaikutusta kertalämmitteisen kiukaan lämmitysaikaan, joten en uskalla esittää tästä mitään yleistystä.

Vaikutus jatkuvalämmitteisen puukiukaan lämmitysaikaan pieni

Jatkuvalämmitteisissä puukiukaissa tilanne ei ole niin selvä. Puukiuas lämmittää kiviä sekä johtumalla että säteilyn avulla. Säteilyenergian vastaanotossa Kerkesit häviävät luonnonkiville ja erityisesti kuulien pinta-ala jää pieneksi.

Kokeilin itse Kerkesien vaikutusta omassa kiukaassani Narvin Löylymestarissa toissa kesänä. Kiuas oli sijoitettu Suvikallion 16m3 hirsisaunaan. Testimenetelmä oli sellainen, että aloitin puhdistamalla kiukaan palokanavat ja latomalla kiukaaseen ensin vertailukivet eli oliviinidiabaasit paikoilleen. Viiden lämmityskerran jälkeen aloitin alusta, tällä kertaa käyttäen Kerkesin tähän kiukaaseen mitoitettua kivisarjaa.

Käytin lämpötilaloggeria tallentaman lämmitysajat ja käytin mittalukuna lämmitysaikaa, joka meni huonelämpötilan noustessa 20:stä 55 asteeseen. Tämä kertoo lämpiämisen nopeudesta, eli siis siitä miten tehokkaasti lämpöä siirtyy kiukaasta saunaan. Sen avulla myös lähtölämpötilojen erot poistuvat kuvioista, sauna ei koskaan ollut 20 asteinen lämmityksen alkaessa, vaan tämä lämpötilataso saavutettiin ainoastaan lämmittämällä. Kiuaskivien lämpötiloja en mitannut.

190811-kerkes-loylymestari-0507

171024-loylymestari-ladonta-kerkes_181234
Löylymestari on lastattu Kerkesin tetra-mallisilla kivillä. Kuulat kurkistelevat tetrojen välistä.

Mittaustulokset olivat sellaisia, että Kerkesien kanssa keskimääräinen lämmitysaika tässä 41 minuuttia, luonnonkivillä 43 minuuttia. Ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Nopein sekä hitain lämmitysaika saatiin luonnonkivillä. Lämmityksiä seuratessa kävi selväksi, että kiviä merkittävämpi tekijä kokonaislämmitysajan kannalta oli ensimmäisen pesällisen syttymisnopeus. Vaikka käytin mahdollisimman samankaltaista polttoainetta (saman pituisia koivuklapeja) kaikissa lämmityksissä, oli selvästi havaittavissa, että päältä sytyttäessä ensimmäisen panoksen palaminen saattoi joskus kestää 25 tai 50 minuuttia. Syy ei ole selvä, mutta tämä aiheutti tuloksiin merkittävästi hajontaa.

Johtopäätös on kuitenkin se, ettei Kerkesien käytön vaikutus tyypillisessä jatkuvalämmitteisessä puukiukaassa ole löylyhuoneen lämpiämisajalla mitattuna merkittävä. Jos mittarina olisi ollut kiuaskivien lämpötila, tulos olisi voinut olla toinen.

Ovatko Kerkes-löylyt pehmeämmät ja terveellisemmät?

Kerkesien tasainen pinta, erilainen lämmönjohtavuus sekä ominaislämpökapasiteetti johtavat väistämättä hieman miedompiin löylyihin. Rosoisilta ja lämpöä johtavilta luonnon kiviltä löyly irtoaa herkemmin.

Kerkesin paremmuus paremman ilmanlaadun tai terveellisyyden suhteen on vaikeampi asia. Asiasta on esitelty näkemyksiä niin Kerkesin kuin johtavan luonnonkien valmistajan vinkkeleistä. Mielestäni täysin tyydyttävää vastausta ei tutkimuksen puutteessa voida antaa suuntaan eikä toiseen kummallekaan tuotteelle.

Omassa taloyhtiössämme vaihdettiin talosaunan Kerkeseihin hiljattain ja ehdin loppuvuodesta 2018 alkaen kokeilemaan uutta kivitystä sitten säännöllisesti. Vaihtamisen jälkeenkään saunan arvosanaksi jää tyydyttävä. Odotan saunan lämpötilan tiputtamisen parantavan saunakokemusta enemmän, tämä oli ainakin kokemus yhdistetystä saunan kosteusolosuhteiden hallinnasta Kastee-järjestelmän kanssa. Lämpötilan laskeminen vaikutti silloin olennaisesti enemmän.

190811-kerkes-vastustenvalikivi-04759
Vastustenvälikivi on ensisijassa käytännöllinen ratkaisu. Kuva: Pekka Paasonen

Sanoisin, että Kerkesin löylyvaikutuksen suuruus (tilastomatemaattisesti efektikoon) suuruus subjektiivisessa arvioinnissa ei vaikuta omien kokemuksieni perusteella erityisen suurelle. Toisaalta on niin, että mikäli sattuu olemaan herkkä erilaisille kemikaaleille tai homeille, voi eron saunailman laadussa huomata paljon helpommin. Esimerkiksi homealtistuminen ei aiheuta kaikille mitään oireita siinä missä jotkut ihmiset reagoivat niihin erityisen voimakkaasti. Samanlainen kausaaliyhteyden yksilöllinen vaihtelu ärsykkeiden ja terveysvaikutusten välillä voi esiintyä myös kiuaskivillä, asiaa ei vain ole tutkittu laisinkaan.

Henkilökohtaisesti en ole heittänyt pihalle kaikkia omistamieni kiukaiden luonnonkiviä, mutta kuten kiuaskivien vaihto -artikkeleissa (puu- ja sähkökiukaiden ohjeet) neuvon, lämmitän uusien kivien käyttöönoton jälkeen kiukaan aina mahdollisimman kuumaksi ja pysyn itse pois saunasta sekä tuuletan sen kuin häkälöylyjen jälkeen huolella. Uudet kiuaskivet kyllä useimiten haistaa jo kaukaa, vaikka ei olisi varustettu poikkeuksellisella hajuaistilla.

Oma vastakysymyksensä Kerkesin suuntaan on se, voimmeko olla varmoja ettei näissä kivissä ole terveydelle vaarallisia, luonnon kivistä poikkeavia saunailmaan kaasuuntuvia yhdisteitä? Valmistajan mukaan ei luonnollisestikaan ole, mutta asia on yhtä lailla vaikea selvittää kuin luonnonkivienkin kohdalla.

Kannattaako Kerkes?

Johtopäätöksenä sanoisin, että Suomen yhteiskäytössä olevien saunojen epämuodollisesti kerättyjen kokemusten perusteella on syytä uskoa, että luonnonkivien vaihtaminen Kerkes-kiviin on taloudellisesti perusteltua niin huoltovälin kuin huoltotöihin ja –materiaalien menevien kustannusten suhteen. Lämmitysaikojen lyhentyminen ja lämmitysenergian säästyminen saattaa myös olla kriittinen etu kertalämmitteisen kiukaan käyttäjille, joka vaikuttaa saunan käyttötiheyteen. Harvemmin käytettävissä jatkuvalämmitteisissä saunoissa asia ei ole niin selvä. Niissä myös ulkonäkö ja löylykäyttäytyminen voi painaa enemmän.

Subjektiivinen hyöty kivistä vaikuttaa tapauskohtaiselle. En usko, että pelkästään vaihto Kerkeseihin ratkaisee moniakaan saunomisen miellyttävyyshaasteita. Toki, jos olet nikkeliallergikko ja saat iho-oireita saunassa, kannattaa ehdottomasti kokeilla vaikka uimahallin saunassa, poistuvatko oireet jos kiukaassa on keraamisia kiviä.

Kokeilun esteenä voi olla hinta. Kerkesit maksavat n. 5e/kg, helposti 10x enemmän kuin edullisimmat luonnonkivet. Mielestäni kiuaskivien absoluuttista hintaa ei pidä pelästyä. Vaikka kivet maksaisivat lähes yhtä paljon kuin kiuas, on kysymys nykyrakentamisen ja rakennustarvikkeiden mittakaavassa kuitenkin aika pienestä menoerästä. Kivien elinikä on kuitenkin olennaisesti pidempi ja vaihtamiselta säästyy.

190811-kerkes-pottulaari-1571

Saunologin pohdintaa

Kerkesien käyttöä puoltavia hypoteeseja ei ollut kokonaisuudessaan mahdollisuus arvioida. Todisteita kivien kestävyyteen liittyvien väitteiden paikkansa pitävyydestä on saatu. Samoin kiukaiden nopeampi lämpiäminen, erityisesti kertalämmitteisten kiukaiden kohdalla on mielestäni uskottavaa näyttöä sekä teoreettisesti että empiirisesti. Samankaltaisiin tuloksiin on toisaalta mahdollista päästä pyöristetyllä luonnonkivellä, niiden elinikä voi vaan kovassa käytössä jäädä heikoksi.

Toisaalta, luonnonkiviä on myös tässä käsitelty varsin yleismaailmallisesti. Kuten esimerkiksi kestotestistä kävi ilmi, on kivilaatujen välillä eroja. Esimerkiksi lämpökäsiteltyjä luonnonkiviä, joiden kestävyysominaisuuksien pitäisi olla olennaisesti peruskiviä paremmat, en ole itsekään vakavasti testannut. Ennen perusteellista testiä ei voi Kerkesiä yksiselitteisesti väittää kaikkia luonnonkiviä kestävämmäksi.

Kerkes on sen sijaan kerännyt mainetta erityisesti kovassa käytössä olevien yhteisösaunojen kestävänä vaihtoehtona. Sen ominaisuudet ovat myös mahdollistaneet muita saunakeksintöjä, kuten Saunasammon Älykiukaan, jossa ei kiukaan rakenteen vuoksi voi käyttää rapautuvia luonnonkiviä, joiden muruset tukkisivat kiukaan puhaltimen. Kerkes on tässä mielessä hyvä laiskan ja varakkaan saunojan ratkaisu.

190811-kerkes-rivikivet-0050
Polttamattomia Kerkes-kiviä odottamassa

Kerkesin löylyominaisuuksia on historian saatossa kommentoitu eri tavoin. Kiven matalampi lämpökapasiteetti voi tehdä löylyistä leppoisemmat, mutta omien kokemusteni perusteella ero ei ole kovin suuri. Koska kiuaskivien koetuista eroista ei ole tehty tutkimuksia ei asiasta kannata spekuloida enempää. Oma näppituntumani on, etteivät löyly merkittävästi muutu. Mutta kivet käyttäytyvät kyllä muutoin eri tavalla. Itse olen päätynyt siihen, että Suvikallion saunassa kiukaan sisällä muhii Kerkesin kiviä, mutta pintaa koristaa kerros tummaa vulkaniittia, joka antaa tarvittaessa äkäisetkin löylyt. Pintakivet on myös nopea vaihtaa niiden ikäännyttyä.

Kiitos Kerkesille jatkuvalämmiteisen kiukaan lämmitystestissä käytettyjen kivien lahjoittamisesta sekä Teppo Hurmeelle haastattelusta.

Lue lisää

Kerkes-kivien kotisivut jakaantuvat valmistajan sivuihin ja jälleenmyyjä Teollisuuskeramiikan sivuihin

Virallinen kotisivu (ei verkkokauppaa)

http://www.ceramic.fi/html/teollisuuskeramiikka/tilauslomake/

http://www.imxgroup.fi/html/teollisuuskeramiikka/kysymyksia-ja-vastauksia/

4 thoughts on “Kerkes kiuaskivi – kallis vai korkealuokkainen?

  1. Hannu Pöyry

    Nyt eletään syyskuun alkua 2022. Tyhjensin eilen meidän suht ison jatkuvalämmitteisen kiukaan katsoakseni mikä on kivien ja kiukaan kunto 13 vuoden ahkeran käytön jälkeen. Kiuas on vuonna 2009 Keravan vankilalla tehtyä laatua ja ollut varustettu Kerkes kivillä uudesta saakka. Koko 13 vuoden aikana ei saunan lattialta ole lakaistu yhtään kiuaskiven murua ja yhtään rikkoontunutta kiveä ei kiukaasta löytynyt, eikä löytynyt mitään vaurioitumiseen viittaavaa itse kiukaastakaan. Vähäisiä kalkkkertymiä kivissä oli siellä täällä, mutta niin vähän että en ala niitä suolahapolla liuottamaan.
    Tosi kestäviltä Kerkes kivet vaikuttavat, kuten myös Keravan vankilan kiuas. Enää sellaista kiuasta ei taida saada teetettyä.

    Vastaa
  2. Janne Louko

    Itse lämmitän AK-57K mallia varustettuna keraamisilla Kerkes-kivillä. Juuri tänään asensin uuden kiukaan vanhan 57K tilalle joka oli käytössä vajaa kymmenen vuotta. Kiuas on edelleen käyttökelpoinen kunhan uusii sisäosia jonkun verran. Todennäköisesti se palvelee joskus tulevaisuudessa savusaunan kiukaana luonnonkivillä varustettuna. Vanhassa kiukaassa oli aluksi luonnonkivet jotka kestivät reilun vuoden lämmittämistä, sen jälkeen kuulin keraamisista kivistä ja päätin vaihtaa niihin koska lämmitysaika luvattiin lähes puolittaa ja putosihan se 5 tunnista 3 tuntiin. Löylyt eivät ole niin kuumat kuin luonnonkivillä mutta se sopii meidän perheen saunomis tapaan, emme kaipaa kuumia ja kuivia löylyjä. Edelliset, nyt puretut, Kerkesit olivat käytössä hieman yli 6 vuotta eikä purettaessa löytynyt kuin kaksi haljennutta kiveä, eli kivet ovat käyttökelpoisia mutta tuntui että niiden lämmönvarauskyky oli heikentynyt huomattavasti verrattuna uusiin. Ehkä tähän vaikutti myös kiukaan tulitiilien kunto, ne olivat enimmäkseen haljenneet kuumuudessa. Hinta keraamisilla kivillä on kova mutta puiden ja ajan säästö lämmitettäessä kiuasta on myös merkittävä.

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Hei Janne,

      Kiitos erittäin informatiivisesta kommentista! Juuri tällaista tietoa pitkään huonolla menestyksellä etsiskelinkin.

      Tuo lämpökapasiteetin vähentymisen kokemus on kiinnostava havainto, asian voisi itse asiassa tutkia GTK:n laboratoriossakin...

      Lassi

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop