Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietokirja Hyvien löylyjen salaisuudesta ilmestyy 12. joulukuuta 2022 toinen, uudistettu laitos. Uuden painoksen voit tilata jo ennakkoon tai ostaa kirjasta mainospaikan. Vanhaa kirjaa on muutamia kappaleita poistoalessa.
Uusi, tarkistettu laitos tulee kertomaan vuoden 2018 jälkeen tapahtuneista uusista tutkimuksista, tuotteista ja määräyksistä. Menneiden vuosien aikana saunamaailmassa on tapahtunut pieniä muutoksia, jotka ansaitsivat tulla noteeratuiksi kirjassa. Näistä merkittävimpiä sähkökiukaiden etäohjauksen yleistyminen, kiertoilmalaitteet, puukiukaiden päästövaatimukset sekä maankäyttö- ja rakennuslain uudistus. Vuoden 2019 painokseen nähden perussisällöt pysyvät samoina, sillä kirjasta ei ole löytynyt asiavirheitä vuosien varrella.
Uusi laitos, nimeltään Hyvien löylyjen salaisuus 2.0, on Saunologian omakustanne, sillä olen hankkinut kirjan oikeudet itselleni Rakennustiedolta. Tämän ansiosta kirjaa voi tulevaisuudessa ostaa myös sähköisenä PDF-versiona.
Vanhaa painosta vielä muutama kappale jäljellä. Viimeiset kappaleet saat marraskuun ajan – tai niin pitkään kuin kirjoja riittää - postiluukkuun toimitettuna hintaan 22€ (toimitus ja ALV sisältyvät hintaan).
Ilmoita tai ennakkotilaa!
Kirjan painokustannuksia varten Saunologia myy kirjaan ilmoitustilaa. Mikäli yrityksesi haluaa kirjasta näkyvyyttä, toimi välittömäsi ja ota yhteyttä info@saunologia.fi. Mainospaikan saa edullisimmillaan 200 eurolla (ei sis. ALV)!
Uuden painoksen hinta tulee olemaan Saunologian verkkokaupassa toimitettuna 29€. Voit tilata kirjan jo tänään ennakkoon verkkokaupasta. Kirja toimitetaan sinulle viimeistään tammikuussa 2023.
Saunologian uudessa Minä ja kiuas 2022 -kyselytutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kiukaisiinsa. Kysely on suunnattu niiden kotitalouksien edustajille, joilla on selkeästi omassa käytössä vähintään yksi kiuas.
Kysely sisältää myös joitakin Saunologiaa ja saunan kunnossapitoa koskevia kysymyksiä. Sen täyttäminen vie 5–10 minuuttia.
Kyselyyn 27.11.2022 mennessä täyttäneet voivat osallistua sauna-aiheisten tuotepalkintojen arvontaan 9.12.2022. Palkintoina on neljä kotimaista saunatuotetta:
Palkinnot toimitetaan joulukuussa 2022 vain Suomessa sijaitseviin osoitteisiin. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Palkintojen arvo alittaa arpajaisveron määrittämän alarajan.
Saunologia testasi LumoXin valmistamaa EkoAir S kiukaan paloilmanohjainta. Valmistajan mukaan ohjaimella voidaan säästää polttopuita ja pienentää päästöjä. Saunologin kokemusten mukaan puuta voi hyvinkin säästyä, mutta laite ei tee ihmeitä ja sen hyödyllisyys on arvioitava tapauskohtaisesti. Pellettien polttaminen kiukaassa ei vielä onnistunut minulta tällä laitteella.
Muutos 22.10.22: patenttitieto ja linkkejä lisätty.
Puukiukaiden päästöt ja hyötysuhteet ovat muuttuneet viimevuosina yhä tärkeämmäksi kiukaan valintakriteereiksi. Klapin hinta on myös vuoden 2022 mittaan noussut yli kaksinkertaiseksi. Vaan mitä, jos kiuas on jo hankittu, mutta sen toiminta mietityttää? Voiko kiukaan ympäristökuormitusta vähentää hankkimatta kokonaan uutta kiuasta?
”Puhtaampaa ja energiatehokkaampaa puunpolttoa” - tällaisen lupauksen antaa ylivieskalaisen LumoXin valmistama EkoAir S-laite. Se kuulostaa tähän maailman hetkeen täydelliselle ratkaisulle. Saunologialla oli ilo saada laite kokeiltavaksi jo syksyllä 2021. Laitetta on sittemmin kokeiltu useammassakin paikassa. Testiin ehti alkuvuodesta 2022 toisen sukupolven malli, joten nyt on tullut korkea aika paljastaa kaikelle puukiuaskansalle, mitä laitteesta opin.
Mistä on kysymys?
LumoX EkoAir on takkoihin ja kiukaisiin suunniteltu tuoteperhe, jonka yhteinen tavoite on parantaa olemassa olevien tulisijojen toimintaa. Tämä tapahtuu ohjaamalla ns. primaaripaloilmaa arinalta puiden päälle (lue lisää puun polttamisen kemiasta), jolloin palaminen rauhoittuu ja sen pitäisi olla täydellisempää. Ilman ohjaamisen lisäksi EkoAir:n kiinnostava ominaisuus on mahdollistaa pellettien tai brikettien polttaminen kiukaassa tai takassa. EkoAir S -malli on tarkoitettu kiukaisiin. Laitteen on keksinyt vanha palomies Pasi Sillanpää. Sille on myös myönnetty patentti vuonna 2020.
EkoAir toimii niin, että se asennetaan tulipesän perälle arinan päälle. Se siis hieman pienentää tulipesän tilavuutta. Ohjaimen alaosassa on säädettävän mittainen ”jalusta” tai valmistajan sanoin ”ala-arina”, joka ohjaa normaalisti arinalta puiden alle menevää ilmaa ylöspäin suuntautuvan kanavan eli ”yläarinan” kautta ylemmäs tulipesään. Jalustan säädöllä voi vaikuttaa siihen miten paljon EkoAir tulisijan toimintaan vaikuttaa.
LumoX EkoAir S kallistettuna niin, että sen arinaa vasten tuleva pohja on suoraan ylöspäin.
Voiko tämä toimia teoriassa?
Saunologian tieteellisen ajattelumallin ohjenuorana on miettiä muutoin hieman leikkimielisiin testeihin jokin hypoteesi. Perusteltu arvaus siitä miten jokin asiaa toimii auttaa samaan tolkkua käytännön maailman usein monitulkintaisiin havaintoihin.
Palaminen on kemiallisesti hyvin tunnettu prosessi, jossa happi yhtyy palavaan aineeseen, kun lämpötila on tarpeeksi korkea ja kaasut pääsevät kohtaamaan toisensa. EkoAir on laite, joka voisi vaikuttaa hapen hapen jakautumiseen tulipesässä.
Ilman siirtäminen arinalta ylemmäs voisi siis olla edullista parista syystä. Ensinnäkin, mikäli palamisessa tulisijan läpi menevän ilman kokonaismäärä pysyy samana, niin ohjaimella suurempi osa siitä on käytettävissä arinalla tapahtuvan kaasuntumisen jälkeen. Tämä voisi edistää puhtaampaa palamista. Tällaisia tuloksia on saatu myös Itä-Suomen Yliopiston Kiuas-hankkeessa.
Allekirjoittaneen Narvi-kiukaan tulipesä, kun Aalto-arinan päälle oli viritetty alkuperäiset ilmaohjaimet.
On myös hyvä tietää, että samankaltaisia ratkaisuja on käytössä nykyaikaisissa kiukaisissa. Esimerkiksi Narvilla ja Harvian lanseeraamissa ”Green Flame” malleissa. Näissä ilmaa ohjataan tulipesässä ylös ja sivuille. Sydän-kiukaassa taas ilmakanava sijaitsee perällä, johon EkoAirkin sijoitetaan.
Tältä pohjalta EkoAirin kokeileminen vaikutti vähintään yhtä perustellulle kuin vaihtoehtoarinankin, joista minulla oli entuudestaan hyviä kokemuksia.
Käyttöönotto
Laitteen kokoaminen on helppoa, vaikka käyttöohjeet ovat puutteelliset. Käyttöohjeissa on jostain syystä päätetty aloittaa paloturvallisuudesta, todennäköisesti laitteen keksijän tärkeysjärjestyksen mukaisesti.
Kokoamisen jälkeen laite asennetaan tuhkasta hyvin puhdistettuun tulipesään. Asentaminen vaivatonta jopa muotoilultaan haastavaan kiukaaseen. Laite on sopivan kapea mille tahansa arinalle. Arinan kokonaispinta-alasta ja EkoAirin jalustan säädöstä riippuu miten suuri vaikutus laitteella voi olla. Käyttöohjeet ovat tässä kohtaa niukat ja jättävät käyttäjän arvailtavaksi kuinka ala-arinaa, jota myös säätöpelliksi käyttöohjeessa kutsutaan, pitäisi käyttää. Mitä suurempi ala, sitä suurempi vaikutus, sanoo saunologin intuitio. Käytön aikana säätöä voi lähinnä pienentää.
Kokeilin Airia useamman kerran kolmessa eri kiukaassa. Kahdessa eri tehoisessa Narvin puukiukaassa ja yhdessä Harvian Pro 20 kiukaassa. Laitteen asentamista kokeiltiin myös näitä pienempään Misan kiukaaseen ilman polttoa.
Ensimmäinen asia, jonka välittömästi huomaa on se, että laitteen asennuksen jälkeen tulipesään ei mahdu niin paljon polttopuuta kuin aiemmin. Tämä lupaa heti pienempää puun kulutusta. Puiden sytyttäminen EkoAirin kanssa onnistuu kuten ennenkin, kiukaissa ei tosin yleensä olekaan veto-ongelmia eikä EkoAirin pitäisi aiheuttaa huomattavaa painehäviötä.
LumoX EkoAir S vm. 2021 tulipesän perällä.
Palaminen Lumoxia käytettäessä vaikuttaa jonkin verran rauhallisemmalle. Palon säätämistä tuhkaluukkua käyttäen ei tarvitse tehdä enää yhtä tarkasti. Tästä päästään nopeasti EkoAirin selvimpään vaikutukseen: kiukaan polttoteho laskee ja klapin kulutus sitä myöten myös.
Riippuu kiukaan sovituksesta huonetilaan mitä kaikkea merkitystä tällä on. Jos kiuas on alun perin reilun tehoinen, niin pieni (ehkä 20-30 %?) tehon alennus ei välttämättä näy juurikaan lämpiämisajassa. Jos taas kiuas on alitehoinen, voi lämmitys kyykätä pahemman kerran ja lämpiäminen hidastuu merkittävästi.
Kahdessa eri paikassa, kahdella eri Narvin kiukaalla (Löylymestari 20 kW ja Black 24 kW) havainto olivat nämä. Reilummin sovitetun Black-kiukaan kanssa lämmitysnopeus ei muuttunut (0,88 °C/min. vs. 0,92 °C/min., ilman ohjainta ja ohjaimen kanssa). Sen sijaan niukemmin mitoitetussa saunassa Löylymestarin kanssa lämmitys hidastui noin viidenneksen.
Puun kulutuksessa eroa tavoitelämpötilaan pääsemisessä ei voinut havaita, mutta tätä on kotioloissa erittäin vaikea lyhyessä kokeilussa osoittaa suuntaan tai toiseen. Loogisesti on selvää, että jos teho laskee, myös puunkulutus pitkässä juoksussa jää vähäisemmäksi.
Päästöjen arviointi silmämääräisesti on mahdotonta. Niiden ainoa indikaattori on savupiipusta näkyvä savu. Koska savua ei Narvin kiukaissa juurikaan näy, ei ole mahdollista sanoa lisääntyikö vai vähentyikö savu EkoAiria käytettäessä.
EkoAir ja pellettien polttaminen puukiukaassa
EkoAirin ”2022” malli lupaa mahdollistaa myös pellettien polttamisen kiukaassa. Pelletithän ovat varsin käytännöllinen polttoaina, jolla saavutetaan parhaimmillaan polttopuuhun nähden ylivertaisia palotuloksia. Kokeilin tätä Harvian kiukaalla. Tavoite oli polttaa 3 kg pellettiä. Tämä kokeilu ei mennyt hyvin.
Aloitus oli vaikeaa. Pellettien sytyttäminen valmistajan ohjeiden mukaan sytytyspaloja käyttäen oli tukalaa. Käytin kolmea sytytyspalaa ja päädyin itse puhisemaan pellettiläjän päälle sekä lisäsin pieniä puutikkuja sytykkeeksi. Lopulta pelletit syttyivät ja pian minulla olikin uusi ongelma.
Pellettien polttokokeilu LumoX EkoAir S:n kanssa. Hidas sytyttämisvaihe kolmella palalla käynnissä.
Nimittäin sytyttyään pellettien palaminen oli todella aggressiivista. En ole ikinä nähnyt minkään puumateriaalin palavan samalla tavalla. Ilmeisesti pellettien kaasuuntuminen oli käyntiin päästyään niin paljon voimakkaampaa kuin tavallisen puun, että kiuas meni käytännössä pahasti yli rajojensa.
Jos ensimmäisen pellettilisäyksen polttamiseen meni puolisen tuntia mukaan lukien verkkainen syttyminen, seuraavat lisäykset piti tehdä reilun viiden minuutin välein, ettei tuli ehdi täysin sammumaan! Kiuas ei ehtinyt vaurioitumaan ennen kuin minulta loppuivat pelletit, mutta savu oli synkkää, merkkinä siitä, ettei palaminen ollut lainkaan ihanteellista ja teho välillisesti aivan liian suuri. Karkeasti arvioituna pellettejä olisi voinut tällä vauhdilla polttaa 6-9 kg/h. Jos pelletin lämpöarvoksi oletetaan 4,8 kW/kg, niin tämä tarkoittaisi jopa 48 kW (h) tehoa, joka oli Harvian nimellistehoon nähden tuplat. Onneksi oli tiilihormi, muuten seuraukset olisivat voineet olla ikäviä.
Pellettien kanssa toinen ongelma oli niiden käsittely. Ensimmäisen panoksen asettelu on haastavaa, en saanut 1 kg panosta mitenkään pysymään Lumoxin jalustan päällä. Valmistaja olisi suositellut vieläkin suurempaa panosta. Sen jälkeen, kun tuli on syttynyt, ei pellettien lisääminen ”hiillokselle” ollut ihan helppoa. Itse sirottelin lisäyspanokset tuhkalapiolla, mutta käsivarsi kuumeni hommassa ikävästi. Syvän tulipesän kohdalla tällainen polttotapa on selvästi aika vaikea.
Pelletit paloivat, mutta saunan lämmittämiseen niistä ei tässä ollut. Jatkoin sitten klapeilla, joita riitti alle pesällinen saunan lämmittämiseen.
EkoAir ulkopuolisissa testeissä
Valmistaja on julkaissut netissä tietoja EkoAirin kamiinoihin ja takkoihin tarkoitetun sisarmallin (ilman S:ä) toiminnasta. Itä-Suomen Yliopiston ja XAMK:n tutkimuksissa EkoAirin käyttö määrittelemättömän kamiinan kanssa on tuottanut erittäin suotuisia muutoksia päästöihin ja tässä havaitun kaltaisesti ”rauhoittanut” palamista.
Julkaistujen mittausten perusteella EkoAir voi vähentää erilaisten päästöjen, kuten hään, hiilivetyjen ja pienhiukkasten määrää merkittävästi. Esitettyjen numeroiden perusteella päästöt voisivat jopa puolittua.
LumoX:n julkaisemia tietoja EkoAir perusmallin päästöistä kamiinatesteissä.
Tämä kuulostaa lupaavalle, ainoa rajoite on, ettei testattavana ole ollut puukiuasta. Kamiinalla tehtyjen mittausten yleistettävyydestä puukiukaisiin ei ole takuita sillä kiukaat ovat erilaisia polttolaitteita. Kiukaiden päästöt ja hyötysuhteet ovat perinteisesti olleet takkoja ja kamiinoita olennaisesti huonompia. Toki tämä tarkoittaa, että niissä on myös suurempi potentiaali parannuksiin, mutta tämä väite pitäisi ehdottomasti todistaa kokeellisesti.
Johtopäätökset: pitääkö EkoAir lupauksensa
EkoAir S on saunan puukiukaisiin tarkoitettu lisälaite, jonka pitäisi parantaa polttopuutaloutta ja vähentää päästöjä. Koska nämä kulkevat käsi kädessä, voi tämän testin perusteella todeta, että EkoAirilla on tietyissä tapauksissa todellista säästöpotentiaalia ja sitä ei voi pitää huuhaana. Suurimpia harmeja on, ettei kuluttaja voi helposti havainnoida laitteen mahdollisia hyveitä, mutta hidastuvan ja ehkä tehostuvan palamisen vaikutukset kyllä.
Hyvää
Parannettavaa
Sovitus monenlaisiin kiukaisiin (varauksella)
Vähentää polttopuun kulutusta
Vankkaa tekoa
Alentaa kiukaan tehoa
Pellettikäyttö
Päästövaikutukset kiukaassa tuntemattomat
Saunologian testissä ei valitettavasti voitu luotettavasti arvioida kaikkia valmistajan väitteitä tuotteen hyödyistä, sillä päästöjen tai täsmällisen puunkulutuksen mittaaminen on laboratorio-olosuhteissakin vaikeaa (kts SIMO).
Pellettien polttaminen EkoAirilla ei ole lasten leikkiä. En voi nykyisellään suositella tätä tapaa kenellekään, ongelmia on liikaa ja leikki vaikutti suorastaan vaaralliselle. Testikiukaan lähtöteho oli selkeästi aivan liian suuri. Rakenteeltaan erilaisessa kiukaassa onnistuminen voisi olla helpompaa, mutta tässä testissä ei ehditty niin pitkälle.
LumoX EkoAir S ylhäältä katsottuna, ala-arina lähes koko pituudessaan.
EkoAir S -laitteen hinta on vuonna 2022 119€, takkaan tarkoitettu versio maksaa 249€. Pidän itse S:n hintaa Suomessa valmistetulle metallituotteelle kohtuullisena. Mikäli EkoAir todella vähentää polttopuun kulutusta, niin se voi jopa maksaa itsensä takaisin. Halpa se ei kuitenkaan ole ja mikäli vaikkapa rautakauppaketju löytäisi kiinalaisen kopiotehtailijan niin markettihinta olisi todennäköisesti alle puolet tästä, laatu neljänneksen.
Jos hintaa vertaa jossain määrin samankaltaisiin tuotteisiin, niin itse käyttämäni Aalto-arina on hieman edullisempi, mutta kaikki muut laitteet, jotka tähtäävät päästöjen vähentämiseen olennaisesti kalliimpia.
Oma mielipiteeni EkoAirin tyyppisestä lisälaitteesta on ristiriitainen. Toisaalta arvostan kotimaisia keksintöjä, joilla saunomisesta tehdään kestävämpää. Toisaalta tuotesuunnittelijan ominaisuudessa katson, että tämän tyyppiset ratkaisut pitäisi ehdottomasti integroida kiukaaseen tehtaalla. Puukiukaiden käytettävyys on keskimäärin surkea ilman, että niihin täytyy asetella tulipesää tilaa vieviä ja puhdistusta vaikeuttavia lisälaitteita. Kun vuoden 2024 alusta puukiukaiden päästövaatimukset tiukentuvat niin nähdään millaisia muutoksia nykykalustoon saadaan.
Kenelle EkoAiria voi suositella?
Suositella ihmiselle, joka haluaa huolehtia naapureista ja ilmanlaadusta. Suurimman höydyn saa vanhemmissa, ennen 2013 valmistetuissa kiukaissa, joissa toisioilman syöttöä ei entuudestaan ole. Uuden karhean kiukaan omistajalle tuotetta ei voi suositella, sillä CE-merkityn tuotteen kanssa sitä ei saisi käyttää muuten valmistaja voi vetäytyä tuotevastuusta, riippumatta siitä mitä kiukaalle on käynyt.
Vuoden 2021 lopulla olin huolissani, ettei laite päädy koskaan niiden käsiin, joille siitä olisi eniten hyötyä, sillä se oli huomattavan kallis. Valmistaja on kuitenkin laskenut hinnan 119 euroon ja samaan aikaan polttopuu on yli tuplannut hintansa, joten
Suvikallion saunassani Lumox jäi pois jatkosta. Vuosien virittelyn jälkeen kiukaan (ja saunan) lämpiämisnopeus on saatu suunnilleen kohdalleen, enkä ihan vähällä ole valmis siitä tinkimään. Lumoxista olisi voinut olla iloa polttamisen loppuvaiheessa, kun huipputehoa ei enää vaadita, mutta sitä ei voi kesken kaiken tulipesään lisätä.
Minulla näkyvää savua ei käytännössä aiemminkaan ole palamisen aikana muodostunut. Tämä on huumorilla ajateltuna itse asiassa jopa ongelma, kun savupiipun tarkkailu vaatii valoisia olosuhteita, jotta savupiipun pään väreilyn huomaa.
Mikäli oma saunasi on ”energiataseen” toisessa päässä, eli kuumenee helposti liiaksi, niin Lumoxin lupaukset saattavatkin olla sopiva tapa rajoittaa puunkulutusta ja hillitä lämpiämistä. Kiukaisiin, joihin valmistaja on suunnitellut toisioilman ohjauksen arinan sivuilta tai takaa, Lumoxista ei välttämättä saa niin suurta hyötyä.
Tuotteistus on viety kohtuullisen pitkälle muttei täysin loppuun asti. Hyvä yhteensopivuus erilaisiin kiukaisiin on suurin vahvuus. Asennus- ja käyttöohjeita voisi vielä parantaa. Hyvänä puolena laite on yksinkertainen ja mekaaninen, joten sille on odotettavissa pitkä käyttöikä ja helppo kierrätettävyys.
Osta tai voita
EkoAir-laitteet kannattaa tilata suoraan valmistajan verkkokaupasta https://lumox.com/kauppa/ mutta niitä saa myös mm. Puuilo-myymälöistä.
Kiinnostuneille tiedoksi, että yhden EkoAir S:n voi voittaa Saunologian tulevassa kilpailussa vielä ennen joulua!
Kiitos FinnWarma oy:n tekijöille tuotteen toimittamisesta testiin!
Haluatko saunaasi uusia tuulia? Saunologia tarjoaa yhdelle pk-seudun sisäsaunan omistajalle mahdollisuuden kokeilla Saunumin kiertoilmasaunaratkaisua, joka kirjaimellisesti mullistaa saunan sisäilman. Tämä voi vaikuttaa saunomismukavuuteen radikaalisti, tai näin ainakin monet käyttäjät ovat väittäneet. Nyt on sinulla mahdollisuus ottaa tästä selvää oman kotisi "testisaunassa"!
Kokeiluun sisältyy 1-2 kk mittainen jakso ennen joulua 2022, jolloin saat Saunum-laitteen saunaasi (Base-laite tai Primary kiuas). Saunologia haastattelee sinut sekä ennen että jälkeen kokeilun (max. 1h).
Kokeilun jälkeen sinulla on mahdollisuus lunastaa laite tai koko sähkökiuaslaitteisto -50% hintaan (jäännöshinta 500-900€ mallista riippuen) etkä maksa asennuksesta.
Löylyverho on saunan oviaukon osittain peittävä kangas, jonka tarkoitus on estää lämmön ja löylyn karkaaminen löylyhuoneesta. Toimiiko idea oikeasti, onko tässä ratkaisu saunojen energiakriisiin? Lähdin kokeilemaan löylyverhoa käytännössä ja yllätyin iloisesti.
Saunan oven avaaminen väärällä hetkellä koettelee saunojan hermoja. Vanhojen laskelmien (Vikholm, 1979. Sauna-lehti) mukaan jopa 20 % saunan energian hukasta tapahtuu saunan ovea avattaessa. Mitä jos löylyn karkaamisesta ei tarvitsisikaan välittää?
Savusaunapiireissä arvostetaan eheää löylytaskua, johon SakariPälsin saneleman löylyn lain laajan tulkinnan mukaisesti kuuluu sekä lauteiden että oviaukon oikea asema kiuaskivien yläreunaan nähden. Koska ovea on usein vaikea saada kiukaan alapuolelle, on asiaa paikattu Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan onnistuneesti ns. löylyverholla, joka on vilahtanut aiemmin kirjassani ja Markku Tuomilehdon savusaunasta kertoneessa artikkelissa.
Löylytaskun eheyttä on käytön aikana parannettu oven eteen ripustetulla räsymatolla. Se madaltaa oviaukon ilmanvaihtovaikutusta.
Päätin itsekin kokeilla löylyverhoa, vaikka en ole pälsiläisittäin ollutkaan huolestunut löylytaskun jatkuvasta eheydestä. Olenhan aiemmin Saunologiassa yrittänyt ratkaista heikosti kiinni pysyvän oven ongelmaa, mutta tämänkin jälkeen, erityisesti lasten kanssa saunoessa, on tullut hetkiä, jolloin saunan ovi on väärään aikaan auki.
Löylyverhon mitoitus
Löylyverhoa ei voi ostaa kaupasta, vaan se täytyy itse toteuttaa käyttöpaikan mukaan. Perusidea on, että verhon alareunan pitäisi ulottua kiuaskivien yläreunan alapuolelle. Tällä tavoin ovesta pitäisi voida käydä milloin vain (verhon alitse) löylyjä hukkaamatta.
Verhon on hyvä olla ainakin 50 – 80 mm leveämpi kuin oviaukko. Kun se sijoitetaan oviaukon keskelle, kuuma ilma muuten työntämään sen kohti oviaukkoa, mutta riittävän leveänä se pitää silti aukon kiinni käytön aikana.
Jos teet verhon pellava- tai pellavasekoitekankaasta, pese kangas ennen ompelua niin ei tule yllätyksenä mikäli verho kutistuu esim. 10%.
Löylyverho oviaukossa pukuhuoneesta katsottuna. Verho roikkuu rauhallisesti alaspäin, kun sauna ei ole lämmin
Päätin itse aloittaa verhoilun mittaamalla oviaukon ja yläkarmin sekä kivitilan yläreunan etäisyyden. Näillä mitoilla suuntasin sitten Eurokankaan myymälään ja etsiskelin +ulkonäköperusteisesti sopivan väristä kangasta. Mitään varsinaista purjekangasta en hakenut, toisaalta mitään ohutta harsoakaan ei ollut tarkoitus ostaa. Päädyin beigen väriseen täyspellavaan.
Löylyverhon kiinnitys
Verho sijoitetaan ulospäin löylyhuoneesta avautuvan oven kuumemman puolen aukon eteen. Päätin askarrella tilapäisen verhotangon suoraan raakapuusta, tai ns. pyörölistasta, halkaisijaltaan 35 mm. Valmis tanko kannattajineen olisi ollut helpompi vaihtoehto, sillä suurin vaiva on saada verho paikoilleen. Voi olla, että korvaan tangon vielä tulevaisuudessa, sillä itse rakentaminen ei tuottanut juuri minkäänlaista lisäarvoa. Nykyinen näkymätön kiinnitys perustuu kahteen tankoon porattuun reikään ja niihin osuviin yläkarmiin upotettuun ruuviin.
Verhon kiinnitys onnistui kuitenkin riittävän hyvin, jotta pääsin syksystä 2021 alkaen kokeilemaan onko siitä iloa.
Minimalistinen verhonripustus.
Testin oletukset
Hypoteesina on, että mikäli verho toimii, pitäisi tapahtua kaksi asiaa. Ensinnäkin löylyjen keston ja voimakkuuden löylyhuoneessa pitäisi muuttua. Toisekseen ilmankosteuden pukuhuoneessa pitäisi nousta verhoa käytettäessä vähemmän kuin ilman verhoa mikäli ovi on auki.
Kolmas mahdollinen lopputulos on se, ettei oven avaamisella ei ole merkitystä löylyille ja verho on tarpeeton. Tämä voisi olla tilanne, mikäli oviaukko ei puhkaisisi löylytaskua.
Verho voi normaali tilassa lepäillä selvästi karmin reunan ulkopuolella, kun sauna lämpiää, se painuu kiinni karmia.
Löylyverho testissä: koeolosuhteet
Tutkin pariin otteeseen kuinka verho toimii sekä subjektiivisesti että mittaamalla. Kummassakin tapauksissa vertasin tilannetta, jossa verho on tai ei ole oviaukossa silloin kun löylyä luodaan. Kiukaan lämpötila ja löylyhuoneen olosuhteet ennen löylyttelyä pyrittiin vakioimaan.
Testailu tapahtui Suvikallion saunassa, jossa on kaksi huonetta, pukuhuone ja löylyhuone. Kiuasta lämmitetään pukuhuoneesta. Löylyhuoneen sisäkorkeus on 245 cm ja oviaukon yläreuna 205 cm, jolloin aukko on noin 110 cm kiukaan yläpuolella. Merkittävä asia testin kannalta on, että sauna lämpiää jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla, jota lämmitetään pukuhuoneesta. Tämän seurauksena pukuhuoneessa on jatkuva alipaine mikä imee ilmaa löylyhuoneesta pukuhuoneeseen ovea raotettaessa tehostaen lämmönhukkaa.
Alkuperäinen suunnitelma: pääpiirustus
Testisyklissä löylyhuoneessa pidettiin kaikki luukut kiinni 4 minuuttia ennen kuin kiukaalle luotiin sekunnin aikana 2 dl vettä samankaltaisella nopealla kaadolla. Tämän jälkeen testitilanne käynnistyi minuutin mittajaksoksi.
Testissä verho oli näiden huoneiden välisessä ovessa, ikkunat ja ulko-ovi pidettiin kiinni minuutin mittausjaksolla löylyn heiton jälkeen. Ovi suljettiin minuutin jälkeen ja pukuhuone tuuletettiin oven ja ikkunan kautta ennen seuraava koetta.
Subjektiivinen arviointi tapahtui lauteilta käsin, mittaaminen käytännössä yhdestä pisteestä lauteiden kaidetasolta (n. 90 cm jalkalauteelta) käyttäen kerran kahdessa sekunnissa tietoa lähettävää langatonta mittalaitetta (RuuviTag bluetooth-mittalaite) ja tarkoitukseen räätälöityä ohjelmistoa Raspberry Pi Linux -tietokoneella.
Tuloksia
Mittaukset paljastivat myös lauteilta tehdyn havainnon siitä, että verho palvelee tarkoitustaan varsin hyvin. Verho ei estä täysin löylyn siirtymistä pukuhuoneeseen, mutta jos verrataan tilannetta ilman verhoa, verhon kanssa ja ovi kiinni, niin verhon käytön aikana tapahtuva ilmankosteuden nousu pukuhuoneessa muistuttaa enemmän tilannetta ovi kiinni kuin ovi auki.
Kuvaaja löylyverhotestin tuloksista. Kuvassa on esitetty neljä löylynheittotapausta ja niiden vaikutus erityisesti pukuhuoneen ilmankosteudelle.
Aineiston perusteella on ilmeistä, että oven avaaminen vaikuttaa kosteuden ja sitä kautta lämpöenergian siirtymiseen myös silloin kun löylyä ei ole juuri heitetty.
Silmämääräisesti on myös selvää, että oven auki pitäminen tuo pukuhuoneeseen merkittävästi lisää kosteutta ja esimerkiksi ikkunat huurustuivat vaikka pukuhuoneen lämpötila oli lähes 30 astetta. Lämpötilaero löylyhuoneen ja pukuhuoneen välillä oli keskimäärin 40 astetta.
Mittauksissa paljastui löylyjen arvaamattomuus ja tarve vakioida kiukaan lämpötila. Lämpötila nimittäin vaikuttaa mitattavasti siihen, miten nopeasti vesi höyrystyy kiukaalta ja näin ollen myös siihen miten löyly ylipäänsä etenee, verhoista riippumatta.
Toinen yllätys koski sitä, että ilman löylyverhoa kosteutta siirtyy löylyhuoneesta huomattavasti muihin tiloihin myös silloin, kun löylyä ei enää subjektiivisesti ottaen ole löylyhuoneessa. Subjektiivinen kokemus selvästikin sopeutuu saunan kosteustilan muutoksiin suhteellisen nopeasti siinä missä mittausten mukaan saunan suhteellinen kosteus nousee jatkuvasti hieman korkeammalla jokaisen löylykierroksen jälkeen, vaikka tilaa on aktiivisesti tuuletettu.
Ensimmäisessä ovi kiinni tilanteessa datasta näkyy erikoinen piikki kosteudessa oven ollessa kiinni. Tähän on kaksi syytä. Ensinnäkin ovi ei ole täysin tiivis ja kosteutta tulee karmin ja oven raosta. Toisekseen inhimillinen tekijä eli saunologi oleskeli poistui saunasta minuutin jälkeen ja raotti ovea (ilman verhoa), jolloin kosteutta tuli viiveellä pukuhuoneeseen.
Tärkeää on huomata, että ovesta käyminen ilman verhoa löylyjen jälkeen tuotti selvästi erilaisen vasteen kuin "verho oviaukon edessä" tilanteessa.
Tässä vähemmän onnistuneessa kuvassa on tavoiteltu esimerkkiä, miten verho toimii kun löylyhuoneessa on kuuma. Verho taipuu voimakkaasti kohti oviaukkoa, mutta kuumin ilma ei pääse kuitenkaan suoraan pukuhuoneeseen.
Johtopäätökset ja suositukset
Kun energian kulutus on joutunut nyt syksyllä 2022 ennen näkemättömään syyniin, on saunasta jo alettu jo etsimään säästökohteita. Eräs yksinkertainen tapa on vähentää nykyisten saunojen energian kulutusta käytön aikana.
Löylyverho vaikuttaa energiatietoiseen aikaan kaikille sopivalle keksinnölle, joka ei itsessään tuo iso ympäristökuormaa tai remonttia. Kiinnitystä lukuun ottamatta verho ja tanko voi olla orgaanista materiaalia. Se voi syntyä myös täysin kierrätysmateriaaleista.
Erityinen kohderyhmä verholle ovat lapsiperheet, joiden saunassa ovi heiluu tavallista tiheämpään. Energian säästymisen lisäksi verho parantaa yksityisyyttä, tosin vastavuoroisesti aikuinen joutuu kumartelemaan sen alta tai nostamaan sitä sivuun.
Japanilainen oviverho (noren) on yksi mahdollinen ratkaisu, mikäli haluat kokeilla vastaavaa. Japanissa oviaukoissa oven sijaan käytettävä verho kiinnitetään yleensä karmin väliin. Saunassa verhon on hyvä olla aukkoa leveämpi, etteivät pielet avaudu viereiseen huonetilaan.
Omaan saunaani verho on jäänyt toistaiseksi, ainakin niin pitkään, kun lapset ovat pieniä ja meinaavat karata löylyistä väärään aikaan.
Kiinnostaako löylyverho, muttet jaksaisi askarrella itse? Laita viesti alla olevalla lomakkeella ja katsotaan saadaanko se Saunologian verkkokauppaan!
Kiuaskivien tarkastaminen ja vaihtaminen tarvittaessa on osa normaalia kiukaan kausihuoltoa. Mitä tapahtuu jos kivien vaihtamisen laiminlyö? Ilta-Sanomissa on vuosien varrella siteerattu saunologin lausuntoa klikkihakuisesti, mutta miten kalliiksi saamattomuus kiuashuollossa voi oikeasti tulla?
Miksi kiviä pitää vaihtaa?
Kivien toistuva lämmittäminen ja erityisesti löylyvesi saavat miljoonia vuosia kasassa pysyneen kiven hajoamaan. Saunologian tekemien ja julkaisemien tutkimusten mukaan mikään kiuaskivituote ei ole ikuinen. Niin luonnon kivet kuin keraamisetkin kiuaskivet lopulta hajoavat.
Kun kiuasta lämmitetään, kivet elävät jatkuvasti, vaihtaen hieman paikkansa. Muutos on sitä selvempi mitä pidempään kivet ovat paikallaan olleet. Tämän näkee selkeästi alla olevasta videosta, jossa jatkuvasti testikäytössä olevan kiukaan ladonta romahtaa parissa viikossa ja pintakivet menevät täysin muussiksi.
Mitä kiven hajotessa tapahtuu?
Erilaiset kivet reagoivat kiuasrasitukseen eri tavoin. Hajoamistuotteita on esitelty Saunologian Kiuaskiviprotokollan ja sen tulosten yhteydessä tarkemmin, mutta tiivistettynä tärkeimmät erot ovat siinä, miten pieneksi muruksi kivi muuttuu ja miten nopeasti.
Dolomiitti on muuttunut huokoiseksi ja hauraaksi, mutta on edelleen pääasiassa kasassa.
Esimerkiksi ”valkoinen kiuaskivi” dolomiitti vanhenee omituisesti muuttuen jauhomaiseksi palloksi, jonka hajottua se levittää kivipölyä sinne tänne. Tavallisin kivi oliviinidiabaasi halkeilee ensin kohtuullisen kokoisiin murikoihin, mutta jatkaa sitten rapautumista yhä pienempiin osiin ja aiheuttaa lopulta paljon siivottavaa.
Suurempi oliviinidiabaasi halkesi suuremmiksi palasiksi.
Asiasta ei ole tieteellisen tarkkaa kuvausta saatavilla. Esimerkiksi sitä, miten paljon pölyä tai eri kokoisia ilmaan nousevia hiukkasia kivistä voi tulla ei valitettavasti tunneta. Lopputulos on kuitenkin se, että lopulta kivestä on jäljellä vain pieniä murusia, mikäli kehitykseen ei puututa.
Kiuaskiviä valmistavan Sauna-Euroxin toimitusjohtaja Vesa Rintala kertoo, että heidän Geologian tutkimuskeskuksella teettämiänsä tutkimusten mukaan, monista ”pölyisistä” saunoista löytyy kiven sijaan vastuksista irronnutta materiaalia. Kivipöly on Rintalan mukaan vaalean harmaata, siinä missä vastusten hilseily tuottaa tummaa pölyä.
Saunologian on tarkoitus tulevaisuudessa selvittää, voiko näistä jompikumpi nostaa löylyhuoneen pienhiukkasmäärää, kuten jotkut lukijani ovat spekuloineet.
Seuraamuksia kivien hajoamisesta
Ikääntyneen, toistaiseksi mahdollisesti vielä ehjän, kiuaskiven tunnistaa usein jo hajun perusteella. Viimeistään löylyn heittäminen tuo esiin epämääräisen tunkkaisen aromin, jota tuoreissa kivissä ei ole. Tämä ei vielä ole iso juttu, mutta kuitenkin varma merkki siitä, että kivihuolto olisi ajankohtaista.
Ensisijainen haitta kivien hajoamisesta on sotku. Löylyvesi huuhtelee kivisilppua kiukaan läpi kohti lattiaa, jonne sopivan pienet hippuset sitten kerääntyvät. Kiukaan rakenteesta riippuen tässä vaiheessa kiuas voi olla jo sisältä varsin sotkuinen.
Sotku kiukaan sisällä haittaa ensin lähinnä kivien vaihtamista ja siivoamista. Perinteiset, sivuilta suljetut sähkökiukaat tuppaavat olemaan haastavia puhdistaa kokonaan.
Lattia testi kiukaan alla, keraamisten kivien kestotesti: Saunologia.fi
Mikäli tilanne menee riittävän pahaksi, voi kivipöly ja -muru uhata koko kiukaan lämmönkiertoa.
Normaalisti kiukaissa ilma kiertää kivitilan läpi. Saunan lämpiäminen heikkenee, mikäli tämä ilmatila on ”tukossa”. Kun lämpö ei siirry ilmaan, lämpenevät kiukaan sisäosat enemmän. Tämä lisää niiden lämpörasitusta. Sähkökiukaassa vastukset voivat alkaa hilseilemään tai huonolla tuurilla sopivasti halkeillut teräväsärmäinen kiven palanen voi aiheuttaa kuuman vastuksen vaurioitumisen. Kiukaissa, joissa on runsaasti vastuksia, vastukset voivat osua toisiinsa, jos tilanne on erityisen huono. Tämä johtaa nopeasti vaurioihin.
Kiuas vastuksineen ei tosin ole ikuinen, mutta jos kiuasta käytetään oikein ja kivet on ladottu siihen oikein, niin sen kestoiän pitäisi olla pidempi kuin kiuaskivien.
Puulämmitteinen kiuas ei ole yhtä suuressa vaarassa hajota, mutta lämpiämisen hidastuminen ja tarpeeton polttopuun kulutus ovat siellä realismia.
Eurot esiin
Jos mietitään saunan omistajalle aiheutuvaa kustannusta, niin sähkönkulutuksen lisääntyminen on nykyisillä energianhinnoilla varmasti ensisijainen huoli.
Jos arvioidaan, että tyypillisen 9 kW kiukaan lämmittäminen kuluttaisi saunomisen aikana 9 kWh sähköä, niin mikäli kivien vaikutus tähän olisi vaikka 10 % tästä tulisi kaksi kertaa viikossa saunottaessa noin 100 kWh kulutusta lisää vuodessa.
Jokaisen on mietittävä oman sähkösopimuksen näkökulmasta tarkoittaako tämä kymmeniä vai satoja euroja. Vuosien varrella tilanne voi pahentua ja lisäkulutus kertaantuu, sen takia kiviä on syytä tarkkailla säännöllisesti.
noin 100 kWh kulutusta lisää vuodessa.
Jos vastukset menevät vaihtokuntoon, laskua tulee lisää. Suomen ehkä yleisimpään kiuasmalliin, 6 kW Harvia Vegaan, kolmen 2 kW vastuksen hintalappu on 150 €. Päälle postikulut ja mahdollisesti sähkömiehen tunnin laskutus vastusten vaihdosta. Kiukaan korjaaminen tulikin yhtäkkiä yhtä kalliiksi kuin uusi kiuas! (n. 250€) Tämä on epäkiitollinen tilanne on seurausta kiukaiden hinnoittelusta, mutta ei kannusta kestävään kulutukseen.
Vaaranpaikka?
Vaikka kiukaat eivät yleensä ole näin halpoja, on vastusten hajoaminen iso kertakustannus. Ei ole tavallista, että kiuas hajoaisi ”kokonaan” tai aiheuttaisi tulipaloa, mutta tätäkin tapahtuu Lähi-Tapiolan julkaisemien tietojen mukaan. Kiuaskivien kunnon vaikutus tulipaloihin on epäselvä, mutta huollon puute varmasti edistää kivistä johtuvia vaaratilanteita.
Kaiken kukkuraksi vastuksen hajoaminen todennäköisesti levittää pölyä ympäri saunaa ja jos tästä huolimatta vahinko jää huomaamatta, saunan lämpiäminen vajaalla vastusmäärällä hidastuu huomattavasti. Kiuasta, jonka jokin vastus ei toimi, ei pitäisi käyttää, vaikka se kiukaasta riippuen voikin olla mahdollista.
Näiden haittojen päälle tulee vielä haitta siitä, että sauna on poissa käytöstä uusien vastusten asennusta odotellessa. Talotarvikkeen verkkokaupassa tuotteiden toimitusaika on 2-4 viikkoa, riippuu täysin sijainnistasi ja kiukaastasi miten nopeasti varaosan tarvittaessa lopulta saa – päivissä vai viikoissa.
Mikä on pahinta mitä voi tapahtua, jos en vaihda kiuaskiviä?
Tiivistettynä vaikutukset ovat seuraavat:
Pahaa hajua
Heikot löylyt
Huono saunan lämpiäminen, näin suurempi energian kulutus
Vaikea kiukaan huolto
Pöly ja kivimuru löylyhuoneessa, erityisesti lattialla
Sähkövastusten hajoaminen
Kiukaan lyhyempi elinikä
Kiuas ei koskaan hajoa välittömästi, mutta säännöllinen kivien tarkastaminen ja huonokuntoisten kiuaskivien vaihtaminen on paras tapaa estää sekä saunakokemusta että kiuasta haittaava heikentyminen.
Sauna-Euroxin Parhaat Löylyt on Saunologian kumppani vuonna 2022 ja tämä artikkeli on toimitettu osana tätä yhteistyötä.
Keskimäärin neljäkymmentä kaksi suomalaista kuolee vuosittain saunan kuumuuteen. Yli puolet kuolemista on tapahtunut päihtyneenä ja alkoholi on ollut myötävaikuttava tekijä kuolemissa. Miehiä kuolee saunassa kaksinkertainen määrä naisiin nähden ja miehistä lähes kaksinkertainen osuus on paistunut kuoliaaksi alkoholimarinoituna. Yli puolet kuolleista on ollut vähintään 70-vuotiaita.
Saunologian syyskausi alkaa oudon synkillä uutisilla. Selvitin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista, moniko suomalainen kuolee tapaturmaisesti saunaan liiallisen kuumuuden vuoksi ja kuinka usein alkoholilla on osuutta asiaan. Tarkasteltavana olivat kuolinsyyt vuodesta 2000 vuoteen 2020.
Inspiraatio asiaan tuli kuunnellessani yhtä, ehkä laadukkainta, kansainvälistä sauna-aiheista Kivia podcastia. Tämän yhdessä jaksossa sarjan sauna-asiantuntija ja podcastin kautta yritystään markkinoiva Alan Jalasjaa mainitsee, että saunassa torkkuminen on hänestä ’ihan fine’. Saunakuolemien näkökulmasta olen eri mieltä.
Miksi saunaan kuollaan?
Tässä käsiteltävissä saunakuolemissa on todennäköisesti kysymys henkilön nukahtamisesta tai sammumisesta saunaan viimeisen kerran. Elimistön ylikuumentuessa kuolema voi seurata monesta syystä, mutta taustatekijänä on saunan lämmön aiheuttama hypertermia. Ei Heinolan saunomiskilpailujen kaltainen radikaali, palovammojen kautta käristyminen vaan hillitympi kuoliaaksi kuivuminen. Tarkka kuolinsyy ei aina selviä.
Näiden saunakuolemien lisäksi voi olla saunaan liittyviä tapaturmaisia tai epäsuorasti saunomiseen liittyviä kuolemia, joita ei tilastoissa kuitenkaan mukaan lueta.
Ikämiehet riskiryhmässä
Vuosina 2000-2020 saunaan kuoli keskimäärin 42 ihmistä vuodessa, alimmillaan 29 ja enimmillään 61. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 36 ihmistä, vuosituhannen toisella 48, kuolemat ovat siis olleet kokonaisuudessaan kasvussa.
Suurin osa saunaan kuolleista on 70-vuotta täyttäneitä miehiä. Tottumattomuuttaan suomalainen ei saunaan siis kuole. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat 70–80 -vuotiaat miehet.
Naisia saunaan menehtyy harvemmin, 267 henkeä kahden vuosikymmenen aikana siinä missä miehiä on kuollut 616 eli yli kaksinkertainen määrä. Ikään suhteutettu riski miehillä on vieläkin korkeampi, sillä yli 70-vuotiaissa naisten osuus väestössä on jo selvästi miehiä suurempi.
Miesten ja naisten suhteelliset osuudet saunakuolemista ja päihtyneiden osuus.
Alkoholi tappaa myös saunassa
Yli 60 % saunakuolemista tapahtuu päihtyneille. Näistä 94 % on alkoholiin käyttöä, loput lääkkeitä ja muita huumausaineita. Erityisesti miehillä alkoholia ja sauna on myrkkyä, sillä 70 % miehistä on kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisina. Naisistakin maistissa on ollut viimeisen kerran 41 % menehtyneistä.
Siinä missä kuolemien kokonaismäärä on kahdessa kymmenessä ollut kasvuvoittoista, päihtyneenä kuolleiden suhteellinen osuus on pienentynyt. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 27, toisella 25 päihtynyttä. Huomioon ottaen 2000-luvun ylös-alas muutokset alkoholinkulutuksessa, ei voi suoraan sanoa selittyykö kehitys nimenomaan juomisen vähentymisellä vai saunatapojen muutoksella.
Pitkä kehityskulku
Tämän selvityksen havainnot ovat hyvin samankaltaisia aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa. Alkaen 70-80 -luvuilta ja viimeiseksi aiheesta 2008 julkaistun, Anu Kenttämiehen ja Kari Karkolan tieteellisen artikkelin kanssa, jossa tarkasteltiin 90-lukua. Miesvaltaisuus ja alkoholin vaikutukset on noteerattu myös näissä tutkimuksissa. Kortelaisen analysoimiin 70-80 -lukujen tilastoihin nähden raportoitujen kuolemien määrä on kuitenkin selkeästi noussut, sillä aiemmin kuolleita oli n. 15 henkeä vuodessa. Tämä nähdään myös Tilastokeskuksen julkaisemassa aikasarjassa, josta kuva alla..
Numerot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, mutta myös vuosikymmenten myötä lisääntynyt yksityisten sähkösaunojen lukumäärä on varmasti myötävaikuttanut asiaan. Toisaalta päihtyneiden osuus on hieman vähentynyt vuosien aikana, eli saunomismahdollisuudet ovat varmasti yhtälössä mukana.
On myös huomattava, että saunomisen suora kuolemanriski on saunomismääriin nähden vähäpätöinen, noin yksi kuolema per sata miljoonaa saunakäyntiä. Saunomiskertoja suomalaisilla on kuitenkin vuodessa yhteensä miljardeja. Saunomisella on muiden tutkimusten mukaan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja sitä ei minimaalisen riskin takia kannata lopettaa, mutta kiinnittää huomiota järkevään saunomiseen.
Älä kuole saunaan:
Älä ota tavaksi ottaa nokosia saunassa, mikäli saunot yksin. Miehille tämä ohjeeksi erityisesti, että jos otat saunakaljat jo ennen saunaa, naisille vaikka olisit selvinpäin. Jos kuitenkin selvinpäin huomaat silloin tällöin nukahtelevasi saunaan, huolehdi, että sähkökiuas sammuu pian (maks. 30 min) saunomisen aloittamisesta tai käytä herätyskelloa tai muuta ajastinta varmistamaan, että vaivu syvään uneen.
Iäkkäämmille ihmisille on erittäin kannatettavaa suosia saunomista kaverin kanssa. Todennäköisesti suurin osa tapaturmaisista kuolemista olisi voitu välttää, mikäli joku olisi ollut reagoimassa vaaratilanteeseen. Toisin kuin sydänkohtaukseen, ylikuumenemiseen ei kuole välittömästi vaan kiukaan voi sammuttaa, ovet ja ikkunat avata ja kutsua apua vaikka yleisestä hätänumerosta.
Kiitos Tilastokeskukselle laadukkaasta julkisesta palvelusta ja Lasse Viinikalle tekstin kommentoinnista.
Uusia kiukaita, etäohjauslaitteita ja kokonaisia julkisia saunoja tulee tarjolle eenmmän kuin Saunologiassa ehditään yksityiskohtaisesti esitellä. Tässä kokoelma kohokohtia noin vuoden ajalta sekä muistutus Asuntomessujen saunakohteista!
Narvilta uusi sähkökiuas ja kylmäaltistussuihku
Saunologian kumppani Narvi tuo myyntiin syksyksi 2022 Avanto-nimisen kylmähoitolaitteen. Laite kytkeytyy tavallisen suihkun jatkoksi ja tarjoaa kylmää kyytiä kotona tai vaikka kuntosalilla ilman isoa allasta. Laitteen hinta tulee olemaan alle tuhat euroa.
Narvi Avanto
Narvi tuo myyntiin myös uuden NS-sarjan sähkökiukaan, joka on eräänlainen puolipilari. Tämä tarkoittaa seinäkiuasta, jossa on verkkokiukaan yläosa. Kiuasta on tarjolla 4,5, 6 ja 9 kW tehoisena (NS 450, NS600 ja NS 900). Hinnat alle 500 euroa.
Etäohjauslaitteiden valikoima kasvaa
Viime vuonna Saunologia esitteli kourallisen etäohjauslaitteita. Etäohjauksen ratkaisut ovat tämän jälkeen lisääntynyt sillä nyt myös kotimainen Mondex ja virolainen Saunum ovat tuoneet etäohjaimen mallistoonsa.
Mondex E2 Wifi -ohjain maksaa alle 500€ ja on käytettävissä ns. E2-kiuasmalliston eli kahdeksan lattia- ja tasokiukaan kanssa. Turvaratkaisuna toimii ovikytkin. Ohjelmistoon sisältyy joitakin uusia ideoita, mutta sen käyttö edellyttää kiinteää IP-osoitetta.
Saunumin Leil -ohjain ohjaa kaikkia Saunumin laitteita. Siihen on valmiiksi ohjelmoitu erilaisia saunaoloja. Kilpailijoista poiketen se on lähtökohtaisesti ns. pilvipohjainen järjestelmä antureineen, mikäli mahdollistaa tulevaisuudessa uusien ominaisuuksien lisääminen ilman laitteiston päivityksiä. Leil ovh. on 670€.
Harvian EOS-kiukaat myös Suomessa
Harvian ostaman saksalaisen EOS:n laitossähkökiukaita saa nyt virallisesti myös Suomessa. Kiukaiden muotoilu poikkeaa totutusta, joten ne saattavat myös piristää tyylitietoisen ja maksukykyisen ihmisen kotisaunaa. Lisätiedot :https://www.eos-sauna.com/fi/.
EOS Mythos sähkökiuas ilman perinteisiä kiviä.
Harvian valtavaan kiuasmallistoon on tullut uusia vähäpäästöisinä markkinoitavia Greenflame-tuotteita. Odotan mielenkiinnolla tuleeko Harvia olemaan ensimmäinen vai viimeinen vapaaehtoisesti KIUAS2-hankkeessa saaduista hiukkaspäästöjen mittaustuloksista julkisesti kertova yritys, nimittäin nykyisten vaatimusten mukaisten päästöjen suhteen Greenflamet eivät ole poikkeuksellisia kiukaita.
Yleisiä saunoja avautuu
Yleisten saunojen uusi aika on koittanut aivan tosissaan. Vuonna 2022 avautuu enemmän julkisia saunoja kuin ehkä koskaan tällä vuosituhannella. Aloitan kuitenkin vuodesta 2021, jolloin avautui pääkaupunkiseudun tietämillä Sipoonkorven perinnesauna, ainutlaatuinen tilaisuus päästä savusaunaan pienessä porukassa, tai vaikka testaamaan Holvisaunaa.
Vuoden 2022 puolella on jo käynnistynytJyväskylän Viilu, seuraava suurkohde on Vaasan saunaravintola Meri. Pienempiäkin kohteita käynnistyy, mm. Taipalsaaren Konstu, Laukaan Peurungan Rantamaailma sekä Eurassa Elorannan sauna. Näin sitä kelpaa UNESCO:n huomioima saunakulttuuria vaalia!
Asuntomessuilla esillä saunarivitalo ja lämmin sauna!
Asuntomessut 2022 Naantalissa 15.7.-14.8.2022 näyttävät jäävän saunologilta käymättä, mutta pari mainintaa messutarjonnasta.
Kiinnostavin kohde paperilla on selvästi uutta ajattelua edustava saunarivitalo kohde 18b. Puulämmitteisiä saunahuoneistoja voi vuokrata tai ostaa ostaa jatkuvan käyttöoikeuden.
Messuilla on rajallinen määrä kiuasvalmistajia näytteilleasettajina. Kiukaita kohteisiin on etupäässä Harvialta, mutta myös Tulikivi ja Narvi ovat edustettuina.
Suosittelen kuitenkin lämpimästi kaikkia saunan ystäviä varautumaan lyhyeen testilöylyyn Saunumin Suomen osastolla. Se sijaitsee kohteiden 22 ja 23 välissä. Siellä voi itse käydä kokemassa kiertoilmasaunan toiminnan.
Saunologia tarkasti YLE:n uutuussarjassaKasper Strömman ja Suomet saunat viliseviä sauna-aiheisia väitteitä. Tässä saunologisen faktatarkistajan tärkeimmät tarkennukset ja korjaukset.
Sarja on erinomainen katsaus saunomisen kirjoon. Se ansaitsee erityisen kiitoksen laajasta arkistomateriaalin käytöstä kuvitukseen.
Tack på dig Kasper!
Jakso 1
”infrapunasauna” ei ole mikroaaltouuni. Tavallinenkin sauna on suurimmaksi osaksi ”infrapunasauna”, kuten olen toisaalla kirjoittanut. Kiukaattomuus vaikuttaa kuitenkin saunan käyttötapaan. Löylyä on mahdotonta saada ja säteilijöiden teho on sen verran rajallinen, että etäisyyden vaikutus tuntuu selvästi.
Elektromagneettisen säteilyn tyypit aallonpituuden mukaan. Kuvalähde: Wikimedia. Alkuperäinen: NASA, suomentanut Lassi Liikkanen
Jakso 2
Suomessa olevien saunojen määrää ei tunneta. Kaksi usein siteerattua lukua, Sauna-seuran 2010 ja Tilastokeskuksen jatkuvasti tilastoitu eivät kumpikaan ole oikein. 3 miljoonaa on tosin aika lähellä jos miljoonien tarkkuudella mennään.
Suomessa on enemmän autoja kuin saunoja
Savusauna ei aina pala. Savusaunojen palovaarojen keskeisin syy Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan on puutteellinen savunpoisto. Tämä aiheuttaa sisätilojen vaarallisen lämpiämisen. Tästä syystä Löylynkin sauna pääsi kärähtämään (ja satuin olemaan paikalla).
Joskus käy näin. Kuva: Heikki Lyytinen
Jakso 3
Ajatus kotasaunasta esihistoriallisena esikuvana on spekulatiivinen. Toinen usein esitetty skenaario on maakuoppa tai nuotio, joka on verhoiltu nahoin. Katossa ei välttämättä ole reikää, sillä tulisija on voinut sijaita myös katoksen ulkopuolella ja kuumennetut kivet on vain kannettu saunaan sisään löylyä varten. Heti kun aikakone tulee käyttöön niin tämä fakta voidaan tarkistaa.
Sijoituksen suhteen savusaunan sijoittamista rajoitetaan useimmissa rakennusmääräyksissä mutta tavallisen puulämmitteisen saunan voi sijoittaa samalla tavalla kuin muunkin rakennuksen: 8 metrin päähän muista rakennuksista mikäli erityistä palo-osastointia ei ole.
Rakalautalattia Kuva: (C) Hannu Rytky, JKMM arkkitehdit.
Rakolautalattia on hieno, mutta todennäköisesti varsin uusi keksintö. Savusaunat tehtiin useimmiten maapohjaiseksi, ei pilari- eli rossipossipohjalle jota rakolaudan käyttäminen vaatii. Kaupunkisaunoissa käytettiin usein betonia, sen jälkeen kun se oli otettu käyttöön 1800-luvulla.
Jakso 4
Jaksossa puhutaan pariin kertaan patenteista. Myös IKI:llä oli aikanaan mallisuoja, se ei kuitenkaan osoittautunut oikeudessa päteväksi ja samaa tyyliä käyttävät kilpailijat saivat oikeuden päätöksellä valmistaa kiukaita ilman lisenssimaksuja.
Sähkökiukaiden tehokkuus on ilmaistu yksiselitteisesti tyyppikilvessä sähkötehona. Kiukaiden välillä on kyllä eroja esimerkiksi kivien massassa, ilmankierrossa ja sitä kautta löylyhuoneen lämmittämisessä, mutta pohjimmiltaan teho on yksiselitteinen asia ja näkyy suoraan sähkönkulutuksessa.
Jatkuvalämmitteinen puukiuas ei valikoivasti syö happea vaan enemmänkin kuluttaa hyvin suuria määriä ilmaa, joka sisältää happea. Kaikki ilma kuitenkin menee piipusta pihalle ja korvausilman ansiosta happipitoisuus pysyy vakioisena erinomaisesti. Savusaunassa ilmanvaihto täytyy toteuttaa eri tavalla.
Savusaunan lämmittämisen ei tarvitse viedä koko päivää. Savukiuasta muistuttava Aitokiuas lämpiää parhaimmillaan tunnissa. Ylilämmittämisen lisäksi jakson savusaunassa on Löylyn tavoin liian pieni räppänä eli savunpoistoaukko, minkä takia rakennus on ollut toistavasti palovaarassa.
Jakso 5
Riihi on oikeastaan ollut aiemmin savusauna, tai lähes identtinen rakennus jota on käytetty ensisijaisesti maataloushommiin. Myös riiheä on lämmitetty savukiukaalla, minkä muistona seinät ovat mustat.
Kahdesta kontista muodostuva Simo-laboratorio syksyllä 2017 Kallaveden rannalla yliopiston kampuksella
Itä-Suomen yliopiston Simo-laboratorion tulokset ovat ensisijaisesti tulisijavalmistajien käytettävissä. Tästä olen jaksanut itkeä vuosia (mm. 2020 ja 2021) Käytännössä yleisölle tuloksia on jaettu vain hyvin rajallisesti eikä kuluttajille valitettavasti vielä yli vuoteen tule olemaan riittäviä tietoja vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi – elleivät kiuasvalmistajat rohkaistu itse julkaisemaan tuloksia!
Ellei huomioida, että jakson otsikossa puhutaan laittomasta saunomisesta, mutta mikään kolmesta esimerkistä ei saunomisen osalta ollut mielestäni laitonta, ehkä ainoastaan kyseenalaista erityisesti viimeiseksi esitetyn saunan osalta…Eli sarjan saunaspesifit laittomuudet mahtuivat jo edelliseen jaksoon.
