Norjan nouseva saunakulttuuri ja Oslon saunat ristiaallokossa
Norjan saunakulttuuri oli kuihtua lopullisesti 1900-luvulla. Se on kuitenkin saanut valtavan piristysruiskeen noin kymmenessä vuodessa ja tällä hetkellä Norjan saunakanta kasvaa kohisten. Olin Norjan sauna-alan kattojärjestön vieraana Oslossa ja kerron mille rakkaan naapurimaan saunatilanne saunologin silmään näyttää. Lisäksi annan pari vinkkiä siitä, mihin Oslossa kannattaa mennä saunomaan, tai minne ei, jos haluaa vaikka juoda olutta ja chillailla saunassa.
Jaettu historia, toisenlainen nykytodellisuus
Pohjoismaiden ja pohjois-Euroopan saunan historiassa on paljon yhteistä. Saunojen tyylin, käyttötarkoituksen ja merkityksen voi väittää olleen historiallisesti alueella pitkään yhtenäinen, kunnes 1700-luvulla Tanskan ja Norjan kaupunkikulttuurin saunojen alasajo kuninkaallisella mahtikäskyllä siirsi saunat länsinaapureissa marginaaliin. Norjalaisen sauna-aktiivi Stig Arild Pettersonin mukaan kiitos kuului Tanskan kuningas Kristian neljännelle (1577 –1648), jonka uskonnolliseen maailmankatsomukseen saunominen ei sopinut.
Ruotsin saunakulttuuri 1900-luvulla tunnetaan meillä erityisesti sähkösaunojen karikatyyreista. Mielikuvan mukaan ruotsalaisessa saunassa on sopiva lämmin ja kuiva, että siellä voi lukea aamutakissa Dagens Nyheteria (tästä Helsingin Sanomatkin kirjoitti hiljattain). Ruotsalainen kiuasvalmistaja Tylö, sittemmin TylöHelo ja Sauna360 teki jo viime vuosisadalla onnistuneen Amerikan maihinnousun ennen suomalaisia.
Mutta mitä saunalle kuuluu vuonojen maassa tällä vuosituhannella? Onko norjalainen nykysauna kuiva vai kostea kokemus?
Lyhyesti: saunalla menee tällä hetkellä Norjassa lujaa eikä se ole kuivakka. Saunojen ja saunojien lukumäärä on moninkertaistanut kymmenessä vuodessa ja erityisesti millenniaalien keskuudessa badstue on ainakin käsitteenä kuuma juttu.
Norjan julkisten saunojen räjähdys
YLE:llä esityksessä ja Areenassa katsottavana olleessa amerikkalaisessa Perfect Sweat -dokumentaarissa käytiin Oslossa vuonna 2019. Jos tilannetta vertaa nykyiseen (2025), kuudessa vuodessa Oslon oopperatalon lahden ympäristö on muuttunut dramaattisesti.
Tänä päivänä upean kaupunginkirjaston ja Munch-museon massiivista arkkitehtuuria piirittää pikkuruisten, mutta laajalle levittäytyneiden kelluvien saunojen ketju. Kahden saunan sijaan lahdella on todennäköisesti yli 20 saunaa ja sen päälle SALT kulttuurikeskuksen toistakymmentä lämmitettyä tilaa. Ja tämä vain puolen kilometrin säteellä, saunakulttuurin renessanssin merkkejä löytyy pienemmässä mittakaavassa kaikkialta kuningaskunnasta.
Helmikuussa 2025, Norjan saunatoimijoiden kattojärjestön konferenssiin, jossa olin puhujana, osallistui toista sataa erilaisissa saunayrityksissä toimivaa yrittäjää, työntekijää ja osakasta. Suurin osa yrityksistä on alle viisi vuotta vanhoja. Toistaiseksi suurin osa näistä oli iloisesti sulassa sovussa juhlimassa sauna-alan palkintojen jakoa – jo toista vuotta perä jälkeen. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, asiakkaita myös riittää kaikille.
Oheisessa videossa lyhyt hetki tiivistä lauantai-illan huumaa palkintojen jaon yhteydessä:
Vuonna 2025 eräs palkituista olivat esimerkiksi Knut Lerhol ja Hallgrim Borhus Rogn. Heidän 2021 julkaistu kirjansa Badstufolk, tarina nykyaikaisesta norjalaisesta saunasta, on ollut hurja menestys ja myynyt useita tuhansia kopiota. Tämä on sekä syytä että seurausta vyöryvästä saunainnosta.
Toinen maininnan arvoinen maamerkki on kaukana Oslon eteläpuolella toimivan Farrisbad kylpylähotelli. Sen sauna- ja aufguss-toimintaa kehittäneen Lasse Erikssonin suorastaan kultainen kosketus on puhaltanut eloon aivan uudenlaista saunakulttuuria ei vain Norjaan vaan koko maailmaan. Hieman heikommin on menestynyt vieläkin kunnianhimoisempi The Well, pohjois-Euroopan suurin kylpylä, jonka hoveissa on myös runsaasti saunoja.
Antaa kaikkien saunojen lämmetä
Koska Norjassa on aloitettu saunojen suhteen keskimäärin nollasta, on jälki sen mukaista. Nyky-Norjan saunoja on kyllä ollut suunnittelemassa myös taitavia arkkitehtejä, kuten suomalainen professori Sami Rintala, mutta esimerkiksi Oslon keskustan saunoista monet on kyhätty kiireellä ja innolla, ei taidolla ja näkemyksellä. Yritys ja erehdys -menetelmällä syntyy välillä kiinnostavia oivalluksia, mutta suomalaisella saunaitsetunnolla kehtaa sanoa, että pyörän uudelleen keksiminen ei yleensä tuota kuin hikeä ja kyyneliä. Tässä tapauksessa on tietysti hyvä, jos hikeä syntyy edes jossain kohtaa prosessia.
Kerron varoittavia ja kannustavia esimerkkejä Oslon saunoista artikkelin lopussa, mutta haluan painottaa, että saunoja löytyy nyt jo ympäri maan, myös monista pikkukaupungeista. On suorastaan fantastista, miten suomenkaltaisesta byrokratiastaan tunnettu Norja on onnistunut katsomaan läpi käsien julkisten saunojen rakentamista upeisiin rantamaisemiin, jopa veden ja aallonmurtajien päälle! Luonnonystävän sydäntä saunafiilistelijän onni kuitenkin hieman riipaisee…
Norjan saunajärjestön Stig Petterson kertoo, että saunojen nopea yleistyminenkin onkin saanut monet rakennusviranomaiset ymmälleen. Kokemusta tai yhtenäistä käytäntöä saunojen, ei yksityisten eikä julkisten, regulaatiosta ole. Koska saunat ovat usein kelluvia, vanhat säännökset eivät myöskään suoraan pure näihin.
Nuoruuden innolla kasvava Norjan saunascene elää selvästi puberteettia. Suomalaisesta näkökulmasta tämä näkyy siinä, että Norjassa kokeillaan hyvässä ja pahassa estottomasti aika hulluja asioita. Siellä ei olla jääty pohtimaan täydellistä tapaa tarjoilla ihmisille saunoja, vaan Oslon SALT ja Oslon saunayhdistys (Oslo Badstuföreningen) ovat skaalanneet toimintaa niin nopeasti kuin ovat ehtineet. Saunoista on selvästi löytynyt paljon aiemmin hyödyntämätöntä liiketoimintapotentiaalia.
Iloisin puoli saunaräjähdyksessä on mielestäni se, että saunojen pariin, yrittäjiksi sekä asiakkaiksi, ovat löytäneet nimenomaan nuoret sukupolvet. Tämä lupaa hyvää saunojen tulevaisuudelle Norjassa.
Yhteisöllistä saunomista
Koska Norjan saunahistoria edeltävältä sadalta vuodelta ei ole kovin ruusuinen, on tavallaan luontevaa, että yhteiskäyttösaunojen määrä on roihahtanut. Koska saunoja on verrattain hankala lisätä jo valmiisiin kerros- tai pientaloihin, on luonnollista, että niistä kiinnostuneet hakeutuvat pientä korvausta vastaan yhteiskäyttösaunojen pariin.
Eräs julkisten saunojen menestys tarina on Oslon saunayhdistyksen viimeinen vuosikymmen. Yhdistyksen alkutarina vuodelta 2016 muistuttaa Sompasaunaa. Legendan mukaan motivaationa oli laivassa asustaneen ruotsalaisen tarve saada itselleen pesupaikka. Ensimmäinen sauna kasattiin lähinnä hylkytavaroista minimibudjetilla keskeiselle paikalle keihäänheiton päähän Oopperatalosta -viranomaisten harmiksi.
Vaikka kahnauksia kaupungin viranhaltijoiden kanssa ei voitu välttää, tarina sai kuitenkin aivan erilaisen käänteen kuin Helsingissä vuosia kestänyt Sompasaunan kissa ja hiiri -leikki. Talviuinnista kiinnostuneet toimistotyöntekijät (Ulkoministeriön talviuintikerho), nuo byrokratian mestarit, lämpenivät idealle saunasta meren äärellä ja alkoivat työskennellä sen eteen politiikan keinoin. Sauna sai jäädä ja seuraavaa saunaa varten vuonna 2018 perustettu yhdistys sai myöhemmin huomattavan lahjoituksen toiminnan kehittämiseen. Lisää saunoja ilmestyi kellumaan Sukkerbiten (sokeripala) nimiseen paikkaan niemen kärjessä aivan Oopperan vieressä.
Sitä mukaa kuin saunoja tuli lisää, yhdistys alkoi hyödyntämään niitä kaupallisesti sekä vuokraamalla saunoja yksityisryhmille että pitäen julkisia saunavuoroja tyhjänä oleville saunoille. Mitä enemmän saunoja oli, sitä paremmin tämä bisnes toimi.
Vuoden 2025 helmikuussa yhdistyksen syntypaikalla kelluu kymmenkunta saunaa tiiviissä muodostelmassa. Muissa toimipisteissä niitä on kymmenittäin lisää ja yhdistys työllistää kymmeniä, lähinnä nuoria saunan hoitajia. Väkeä tarvitaan, sillä saunat ovat lämpiminä aamu kuudesta ilta yhteentoista ja siellä ehtii päivän aikana käymään jopa 500 asiakasta!
Oslossa saunaan vai kahteen?
Tähän mennessä on käynyt selväksi, että Oslossa ja muuallakin maassa on erittäin hyvät mahdollisuudet löytää julkiseen saunaan. Pienellä porukalla edullisinta on mennä julkiselle vuorolle esimerkiksi Oslo Badstuföreningeniin. Isommalla porukalla voi vuokrata oman saunan noin 2500 kruunun (n. 200 eur) hintaan kahdeksi tunniksi,vaikka Kok:sta, joka tunnetaan siisteydestään.
Rivien välistä voi lukea, että saunojen määrä on toistaiseksi Norjassa korvannut laadun. Asiat eivät ole mitenkään peruuttamattomasti pielessä, mutta tottunut saunoja huomaa pieniä puutteita siellä täällä (ei sillä etteikö niitä löytäisi kotimaassammekin), erityisesti saunatilojen ulkopuolella.
Tässä pari vihjettä Oslon kävijälle.
SALT
Kaksiulotteiset valokuvat eivät aina riitä kertomaan todellisuuttaa tilan tunnusta. Tämän suhteen en yllättynyt, että ikoninen SALT on todellisuudessa vielä oudompi kuin valokuvissa. Suomalaisittain kirkkoa muistuttava SALT:n jättisauna on saanut muotonsa kalankuivaustornista. Sen suunnittelija on tunnettu suomalainen, Norjassa asuva arkkitehti Sami Rintala. Sami suunnitteli tilan alun perin monikäyttöiseksi ja se toimi ennen Osloon asettumistaan moninaisten kulttuuritapahtumien omalaatuisena areenana Pohjois-Norjassa. Oslossa se kuitenkin tunnetaan lyhennetyssä nykymuodossaan nimenomaan sauna-areenana.
Minusta siitä olisi koskaan pitänyt tehdä saunaa. Tosin, ei siitä saunaa lopulta tullutkaan, vaan kiukailla lämmitettävä baari, jossa voi juoda talosta ostettavia juomia juuri haluamassaan tarjoilulämpötilassa. Ylimmällä tasolla, ehkä näin viiden metrin korkeudessa, alkaa olla jo kuuma.
Talossa saattaa olla sääntöjä, mutta ainoa alueella valvottava asia on omien alkoholien tuontikielto. Henkilökohtaisesti en pidä saunassa lämmitetystä oluesta, pauhaavasta musiikista tai äänekkäästä keskustelusta saunomisen yhteydessä, joten sain nopeasti paikasta tarpeekseni.
SALT:ssa on muutamia kaikille avoimia saunatiloja (Skroget ja Ulven ovat oikeasti lämpimiä) ja todella ainutlaatuinen saunakattoterassi täynnä vuokrasaunoja. Vanhoista viskitynnyreistä on tehty vuokrattavia 6-8 hengen saunoja vieretysten söpöillä pikkuaidoilla erotettuina. Näitä sekä puu- että sähkökiukaille lämmitettäviä kammioita voi vuokrata yksityiskäyttöön. Tynnyrit täyttävät periaatteessa saunan tunnusmerkit, mutta soveltuvat nekin lähinnä kaljan juomiseen.
Ohessa lämpökamerakuva eräästä sähkölämmitteisestä tynnyristä, jossa pään ja jalkojen lämpötilaero on yli 30 astetta ja huippulämpötilakin alle 50 astetta. Puulämmitteisissä versioista ei tarvinnut kylmyyden takia lähteä pois, se lämpeni suureksi yllätyksekseni JUUP:n Gösta-kiukaalla… Tämän taustalla Sami Rintalan vaikutus.
Saunat eivät kuitenkaan ole edes SALT:n suurin kompastuskivi. Suurin ongelma ovat saunojen ulkopuoliset tilat, tai niiden puute. Pukeutumistilat ovat henkilömäärään nähden täysin ala-arvoiset ja peseytysmistiloja ei ole. Ei siis ole.
Mereen ei pääse uimaan mutta viileää tai kylmää vettä saa ulkosuihkuista. Joka tapauksessa olikin pitkästä aikaa sellainen saunakerta, että koin olevani saunan jälkeen likaisempi kuin ennen saunaa. Näin on aiemmin käynyt lähinnä huonossa savusaunassa. Saunojen ulkopuolella oli helmikuussa sen verran kylmä, että SALT saunaillan päätteeksi olin seuraavana päivänä selvästi vilustunut.
Suositus: jos et tarkene juoda olutta normaalibaarissa, tämä on hyvä vaihtoehto. Mukaan uikkarit, pyyhe ja släbärit.
Hinnat ja varaukset löytyvät verkkosivuilta: https://www.salted.no/book-sauna-english – hinnat aikuisille n. 20€.
Oslo Badstuförening, Sukkerbiten
Kelluva saunakylä sokeripalan (Sukkerbiten) kärjessä on SALT:ia rauhallisempi saunapaikka, vaikkakin erittäin suosittu. Senkin varustelut ovat minimaaliset, joten saunojen pitää varustautua pyyhkeellä ja/tai kylpytakilla, tossuilla, uikkareilla ja omilla pulloilla. Saunahattu lisää mukavuutta, jos vuonolta sattuu tuulemaan, saunat eivät täälläkään ole niin kuumia, että päätä tarvisi välttämättä suojella.
Sukkerbitenilla on hyvin monenlaisia saunoja. Näistä neljä kiinnostavinta ovat ihan laiturin päädyssä. Pari niistä on aikanaan järjestetyn arkkitehtuurikilpailun tuloksena hankittuja ja yksi edustaa esteetöntä, universal design -muotoilua. Vierailuhetkellä helmikuussa 2025 lähimmäs suomalaisia standardeja pääsi pyöreä tumma Kastor-puukiukaalla lämpiävä saunayksilö. Siitä irtosi puoli ympyrän malliseen saunahuoneeseen miellyttävän tasainen löyly. Näkymä merelle myös paremmasta päästä.
Suurin haaste täälläkin ovat olemattomat puku- ja pesutilat. Toisaalta mereen pääsee, vaikka hyppäämällä, joten ainakaan huuhteluvedestä ei ole pulaa, jos lämpötilan suhteen ei ole vaativa. Esteetöntä saunaa ajatelle kokonaisuuden esteettömyys on aika kyseenalainen, sillä laituri alue ei ole täysin yhtenäinen ja korkoeroja on siellä täällä. Lisäksi koko alue on jossain määrin vaarallinen, sillä kaiteita tai pelastusrenkaita ei näy missään.
Varaukset verkossa: https://oslobadstuforening.no/en/book-single-ticket/ liput alkaen n. 20€ (ei jäsenille).
Huomaa että samalla varaustyökalulla voi varata vuoron kaikkiin toimispisteisiin, joten ole tarkkana, että valitset oikean paikan. Hinnat vaihtelevat sijainnista ja ajasta riipuen.
The Well Hotel & Spa
Lopuksi aivan toiseen ääripäähän. Jos Oslon keskustan saunoissa on monenlaista rosoisuutta ja kokonaispalvelukonsepteissa isoja puutteita, niin Oslon lähistöltä löytyy jotain aivan muuta. The Well kylpylähotelli on toteutettu kustannuksia kaihtamatta, ilman kompromisseja, isosti ja näyttävästi.
Lopputuloksen suhteen The Wellin saunojen täyteinen K-18 kylpylä on keskustan saunapaikkojen vastakohta. Puitteet ovat loisteliaat, varustus on lähes täydellinen. Pääsylipun hinnalla (noin 50€) saa kaksi pyyhettä, kylpytakin ja suihkusandaalit. Saunoja on reilu kourallinen ja niissäkään ei ole säästelty. Toisaalta lopputulos on myös tylsän neutraali.
The Wellin erikoisuus on sen tavoittelema keski-eurooppalainen kylpyläkokemus. Tämä näkyy runsaina palveluina sekä tietenkin aufguss-tarjontana. Aufguss esitykset ovat myös täällä erittäin suosittuja.
Saksalaisuuteen viittaava tekijä on myös valinnainen pukukoodi. Kylpeä voi Aatamin ja Eevan asussa tai sitten kylpylän omissa uikkareissa, joitakin poikkeuspäiviä lukuun ottamatta. Tämä on herättänyt luonnollisesti huomiota konservatiivisessa Norjassa ja huomion hakuisessa lehdistössä. Käyntihetkellä sunnuntaisena aamupäivänä enemmistö tuntui kaivanneen tekstiilien tuomaa turvallisuutta, mutta ainakin kolmannes oli unohtanut vaatehuolensa narinkkaan. Altaiden ja saunojen ulkopuolella kaikkien pitää kuitenkin käytöön pääsymaksuun kuuluvaa kylpytakkia.
Lisätietoja ja lippuvaraukset netissä: https://thewell.no/en/spa/
Loppusanat
Norjan vierailun yhteyteen kannattaa varata pari tuntia myös saunakokemukseen. Saunatarjontaa on runsaasti ympäri maata. Lähimmän saunan löydät Norjan saunajärjestö Badstulaugin karttapalvelusta: https://www.norgesbadstulaug.no/badstukart
Saunoissa tapaa (nuoria) norjalaisia, jotka ovat poikkeuksellisen sosiaalisella päällä. Yleisesti ottaen norjalaiset eivät ole suomalaisia innokkaampia tekemään tuttavuutta vieraiden kanssa, mutta saunassa säännöt tuntuvat olevan erilaiset. Ylipäänsä norjalaisten innokkuus saunojen suhteen on sekä sympaattiset että tarttuvaa, mistä kaikille sauna-asiaa Norjassa vuosi edistäneille suuri kiitos!
Lue lisää:
Mikkel Aaland kirjoittaa Oslon saunoista: https://cultureofbathing.substack.com/p/bathe-like-a-local-oslo-fjord?
