Skip to content Saunologia.fi

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

3

Millaisen puukiukaan saa yhdellätoista tuhannella eurolla? Aitokiuas perheen muhkein versio, AK-110 edustaa lähes 70-vuotiasta kiuasmallistoa, jonka tarinan Saunologia nyt kertoo. Tässä ensimmäisessä osassa kurkistetaan legendaarisen AK:n historiaan ja esitellään kuuluisan Tamminiemen edustussaunan erikoisasennus.


Mitä yhteistä on Tamminiemen saunalla ja Suomen saunaseuran Vaskiniemen saunakeskuksella? Kummassakin 50-luvun rakennuksessa on edelleen käytössä 50-luvulla suunniteltu Aitokiuas. Aitokiuas tai aakoo on suomalaisen kiuasmaailman kulttiesine, jolla on uskollinen, jopa fanaattinen, kannattajakuntansa. Vaikkei kiuas ole koskaan noussut koko kansan suosioon, on se ansainnut näin itsenäispäivän aattona esittelyn yhtenä maamme kiuasteollisuuden suurista saavutuksista. Tässä artikkelissa esittelen kiukaan historian, rakenteen, malliston, käyttäjien kokemuksia sekä omat suositukseni uutta saunan moottoria etsivälle löylyjen rakastajalle.

170510_Kurland
Kertalämmittäinen Aitokiuas AK-110 saksalaisessa suomalaisessa Aito-saunassa

Aitokiuas on ollut tehdastuotannossa jo seitsemällä vuosikymmenillä. Se on löytänyt tiensä niin kerrostalojen saunaosastoille kuin kaukaisten erämaasaunojen lämmön lähteeksi. Olen esitellyt Aitokiukaan tuotemerkin tarinaa aiemmin osana Narvin tehtaiden historiaa. Siinä tarinassa selvisi, että Aitokiuas on kiertänyt useamman omistajan käsien kautta ennen kuin se asettui osaksi Narvi Oy:n tarjontaa Rauman Lapissa tällä vuosituhannella. Kiuas on hienoisesti muuttunut aikojen saatossa, mutta kukaan ei ole hennonnut kajota siihen liiemmin. Kurkistetaan aluksi mistä tarina alkoi.

1952-Aitokiuas-ensimmäinen-mainos
Mahdollisesti maailman ensimmäinen Aitokiuas mainos, vuonna 1952 Sauna-lehdessä

AK - historiaa lähes 70 vuoden takaa

Rakennusneuvos Jalo Syvähuoko suunnitteli kiukaan alunperin 1940-50-luvuilla. Kiuasta suunniteltiin ja testattiin yhteistyössä niin Suomen Saunaseuran kuin VTT:nkin kanssa. Kiukaalle haettiin ainakin kahta patenttia vuonna 1950. Mitä ilmeisemmin se tuli myyntiin olympiavuonna 1952 jolloin myös Saunaseuran Vaskiniemen saunalaitos avautui.

1982-Rakennusneuvos-Jalo-Syvähuoko
Rakennusneuvos ja duunari. Kuva Syvähuo'osta rakennuspaikalla Vaskiniemessä. Kuvalähde: Sauna-lehti.

Aitokiuas tuli välittömästi käyttöön Saunaseuran saunoissa, kuten oheisesta mainoksesta samalta vuodelta selviää. Näin ollen se on lähes yhtä vanha kuin vanhin edelleen myynnissä oleva sarjavalmisteinen kiuas, jatkuvalämmitteinen Veto-kiuas vuodelta 1949.

1952-Aitokiuas-mainos-2
Aitokiuas mainos, 1952

Kiukaalle saatiin samoihin aikoihin myös kaksi patenttia, (integroitua) savupeltiä (numero 26716) ja saunanuunia koskevat (28025). Kiukaan kehitys oli alkuvuosina kiivasta.

1950-Aitokiuas-patenttihakemus
Aitokiukaan patenttihakemus (28025), 1950. Muokattu hakemuksen liitteistä yhdeksi kuvaksi.

Jo 50-luvulla kiukaasta laadittiin kaupunkikaasulla toimiva versio. Ora Patoharju kirjoittaa Sauna-lehdessä 4/1977 seuraavaa: “Kokeilin nestekaasusovellutusta näillä tilapäisillä pohtimilla myös kerran ystäväni arkkitehdin kauppakiukaassa, joka on Aitokiuas No 47. 3 kg:lla nestekaasua ja yhdellä Sievert-polttimella kiuas lämpisi 1 1/4 tunnissa tavallisen 2 tunnin puulämmityksen sijasta ja löyly oli oivallinen, tavanomaisen kertalämmitteisen kiukaan laatuinen.”

Vaikka tässäkin tarinassa puhutaan paljon Aitokiukaasta, niin kyseessä oli varhaisista vaiheesta alkaen enemmänkin kiuasmallisto. Aitokiuas-malleja oli kuusi ja ne oli nimetty tai pikemminkin numeroitu pyöreän kiukaan halkaisijan mukaan. Mallit olivat AK 47, 57, 68, 78, 95 ja 110. Kokoerot sarjan sisällä olivat siis huomattavia neljästä kymmenestä seitsemästä sataan kymmeneen senttiin. AK110:n myös painaessa lähes kymmenkertaisen määrän pienimpään 47:ään verrattuna! Kaikkien rakenne oli samankaltainen: tulipesä alhaalla, nielu, kivitila ja kansi. Mittasuhteet kuitenkin muuttuivat.

1972-Aitokiuas-tekniset-tiedot-hinta
Aitokiukaan teknisiä tietoja vuodelta 1972. Tällöin kiukaaseen on ollut saatavilla vesisäiliö malleihin 47, 57, 68 ja 78.

Miten kertalämmitteinen kiuas toimii?

Aitokiuas-mallisto on kokonaisuudessaan kertalämmitteinen. Kertalämmitteisessä kiukaassa palokaasut kulkevat kivitilan lävitse hormiin. Kertalämmitteinen kiuas  lämmitetään puilla ennen saunomista. Saunomisen aikana puita ei enää polteta. Löylyhuone lämpenee lämmitysaikana vain rajoitetusti, mallista ja lämmitystavasta riippuen. Tämä riippuu hormiratkaisusta, sillä kiuas itsessään on eristetty, eli lämpöä ei kiukaasta merkittävästi vuoda. Tämä on toistaiseksi tunnetuista ratkaisusta hyötysuhteeltaan tehokkain tapa lämmittää kiviä.

1963-Aitokiuas-Rakennuspaja-mainos
Aitokiuas mainos, 1963. Kiukaan rakenne kuvassa tuotteen sijaan.

Kiukaan rakenteen pitää tämän vuoksi olla tiivis, niin että lämmitys aikana savut menevät hormiliitännästä pihalle. Kiukaan päällä on raskas, saunomisen ajaksi avattava löylyluukku. Jos sen avaa lämmitysaikana, muuttuu sauna savusaunaksi. Näinkin kiuasta voi toki käyttää, jos sauna kuten Vaskiniemen saunat, on alunperin suunniteltu.

Kertalämmitteisen kiukaan veto ei ole rakenteen vuoksi samalla tasolla suuria metallisia savukanavia käyttävien jatkuvalämmitteisten kanssa. Pitkä piippu tehostaa palamista ja lyhentää lämmitysaikaa.

Kun lämpöä saunaan halutaan lisää, avataan löylyluukku ja alhaalta voidaan raottaa tulipesän luukkua, jolloin ilma alkaa virtaamaan kivitilan lävitse ja löylyhuoneeseen saadaan lämpöä. Luukkuja sulkemalla voidaan hallita saunan lämpötilaa. Lämmityksen jälkeen hormipelti on suljettava, tai kivet alkavat jäähtymään, kun lämmin ilma imeytyy hormiin. Ennen saunomista luodaan yleensä nokilöylyt, jotta kiviin mahdollisesti jäänyt noki saadaan pois.

Narvin video AK-47:n asennuksesta tai pikemminkin kasaamisesta kertoo kaiken olennaisen kiukaan rakenteesta:

Kekkosen kiuas

1977-Kekkonen-vihtoo-muiden-poistutta-Tamminiemen-edustussaunan-lauteilta
Kekkonen vihtomassa, kuvaruutukaappaus Presidentin päivä dokumenttielokuvasta

Historiallisesti näkyvimpiä Aitokiukaan käyttäjiä oli presidentti Urho Kekkonen. Myös Kekkosen poliittiset saunavieraat saunoivat alusta pitäen aitolöylyissä. Tamminiemen sauna ajettiin sisään seinältä löytyvän todistuksen mukaan 14.9.1956 ja Kekkoset asettuivat taloksi myöhemmin samana vuonna.

181018-Aitokiuas-Tamminiemi-Kekkonen-lauteilta
Tamminiemen edustussauna Helsingissä

Tamminiemen kiuas verhoiltiin tuntemattomaksi jääneiden suunnittelijoiden toimesta liuskekivellä. Pinnan alla puhisi kuitenkin AK-78, jota lämmitettiin noin kerran viikossa. Lämmitysaika oli neljä viisi tuntia. Massiivisen kiukaan kätkemisen mahdollisti ainoastaan se, että kiuas oli suunniteltu lämmitettäväksi löylyhuoneen alapuolisesta tilasta, jolloin suurin osa kiukaan massiivisesta rakenteesta jäi piiloon. Kekkosella oli itse asiassa käytössään myös pienempi AK ja hänen ansioikseen on ehkä luettava se, että valmistajan tietojen mukaan samainen Ak-68 päätyi myös Nikita Hrustseville neuvostovaltioon!

181018-Aitokiuas-Tamminiemi-Kekkonen-78
Aitokiuas 78, ns. Kekkosen Tamminiemen edustussauna Helsingissä

Tamminiemessä löylyttely kävi Kekkosen sairastettua vähemmälle. Kekkosen ajan jälkeen alue museoitiin ja sauna on sittemmin muuttunut vuokrattavaksi. Vuokrahinta asetettiin alun perin niin, ettei historiallinen sauna olisi liian kovalla käytöllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varaushinta on kuitenkin laskenut yli 8000 eurosta 3200 3500 euroon. Tälläkään hinnalla sauna ei lämpene kuin kymmenisen kertaa vuodessa, vain harva haluaa maksaa saunasta lähes kymmenkertaista hintaa muihin vuokrakohteisiin nähden.

181018-Aitokiuas-Tamminiemi-Kekkonen-kellari
Kiukaan lämmitystilat kellarissa, Tamminiemen edustussauna Helsingissä. Aitokiukaasta muistuttaa vain

YLEn Elävästä arkistosta löytyy kirjoitushetkellä dokumentti Presidentin päivä, jossa on mahdollisuus kurkistaa Kekkosen saunapuuhia kameran silmän kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/03/presidentin-paiva

Viisikymmentä luvun opeilla kilpailukykyä 2000-luvulla

Aitokiukaan konsepti on uniikki ja konstruktio niin hyvä, että se on kestänyt aikaa. Kiukaassa oli mm. alusta alkaen säädettävä toisiopaloilmakanava, vaikkei sitä tällä nimellä patenttihakemuksessa esiteltykään. AK tuli markkinoille aikakaudelle, jolloin kiuasmuoti alkoi muuttumaan ja kertalämmitteisistä kiukaista siirryttiin jatkuvalämmitteisiin, niin puu- kuin sähkötoimisiin “saunauuneihin”, kuten 50-luvulla kiukaita vielä usein nimitettiin. Kertalämmitteisten maailmassa on säilynyt vain vähän kilpailua. AK:lle on ehtinyt muodostua aikojen saatossa maine ja uskollisia kannattajia.

Eräänä menestyksen edellytyksenä AK:n kivimäärä on ollut aina tarkasti mitoitettu saunan kokoihin nähden pyrkien varmistamaan kertalämmitteisen kiukaan optimaalisen toiminnan. Se vaihtelee nykytietojen mukaan 60 aina 400 kiloon asti. Kokonaispaino on kuitenkin merkittävästi suurempi. Kuten oheisesta taulukosta selviää, vaihtelee kivimäärän suhde löylyhuoneen (keskimääräiseen) suositustilavuuteen aika paljon mallien välillä.

Tekniset tiedot AK-47 AK-57 AK-57K AK-68 AK-78 AK-95 AK-110
Löyly-huoneen tilavuus 8–12 m3 9–20 m3 11–23 m3 14-26 m3 19-30 m3 24-34 m3 31-90 m3**)
Löyly-huoneen tilavuus, keskim 10 15 17 20 25 28 60
Kivi-määrä kg 60 90 130 200 260 340 400
Kivimäärä/ keskim. Tilavuus, kg/m3 6,0 6,0 7,6 10,0 10,4 12,1 6,7
Kokonais-paino / Kivi-määrä*) 250 kg / 60 kg 360 kg / 90 kg 435 kg / 130 kg 680 kg / 200 kg 915 kg / 260 kg 1200 kg / 340 kg 2125 kg / 400 kg
Korkeus 101 cm 116 cm 138 cm 139 cm 140 cm 146 cm 158 cm
Löylyn lain mukainen huone-korkeus 256 271 293 294 295 301 313
Halkaisija 47 cm 57 cm 57 cm 68 cm 78 cm 95 cm 110 cm
Liitin-hormin ulko-halkaisija 150 mm 150 mm 150 mm 150 mm 210 mm 210 mm 290 mm
Liitin-hormin alareunan korkeus lattiasta 128 cm 146 cm 173 cm 177 cm 189 cm 193 cm 204 cm
Ulkokuori  emaloitu emaloitu emaloitu  emaloitu musta, maalattu musta, maalattu musta, maalatt
OVH 1450€ 1700€ 2100€ 3900€ 5500€ 7400€ 11300€

AK-kiukaiden suojaetäisyydet palavaan materiaaliin ovat sivuille 500 mm, eteen 1 000 mm, ylös 1 200 mm, taakse 500 mm. Kiukaan ja ympäröivän palamattoman rakenteen väliin on jäätävä vähintään 50 mm rako. Mallit ovat yleisesti ottaen aina mustaksi maalattua tai emaloitua peltiä.

Pienimmillään kiviä on vain noin 6 kg/m3, enimmillään kaksinkertainen määrä! Saunologian kiuaskivien mitoitusohjeisiin nähden 12 kg/m3 on varsin hyvä suoritus, jääden vain neljänneksen savusaunojen 15 kg/m3 ohjeesta. Isoimpien mallien kohdalla täytyy huomioida, että kivimassa on vain noin kolmannes kiukaan koko massasta. Kiukaan paino muodostuu tulipesää ja kivitilaa ympäröivästi kuoresta. Kuori valmistetaan nykyään tulenkestävistä betonielementeistä. Kunnollisen lämmityksen jälkeen siihen on varastoitunut selvästi enemmän lämpöenergiaa kuin kivimäärän perusteella voisi olettaa.

181018-Aitokiuas-Tamminiemi-Kekkonen-kiuas-AK78-square
AK-78 Tamminiemen edustussauna Helsingissä. Kannen löylyluukun vastapaino ei kuulu vakiovarusteisiin.

Aiemmin mainittu Tamminiemen saunan malli AK-78 oli valittu aika tarkkaan suositusten mukaisesti: peruslämmitetyn löylyhuoneen koko n. 12 m2, tilavuus n. 26 m3. AK-95 olisi ollut sinne auttamattomasti liian iso, 68 taas liian pieni. Tamminiemessä oli fiksusti rakennettu kiukaan ympärille pyöreä, kiukaan korkuinen suojamuuri liuskekivistä. Näin suojaetäisyyksistä päästiin ainakin sen aikaisten tulkintojen mukaan eroon.

Muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen

On siis useampia syitä miksei AK:n tuotekehitykseen ei ole tarvinnut merkittävästi panostaa. Tuoteryhmän marginaalisuuden vuoksi se jäi myös 2010-luvulla toteutetun puukiuasstandardin ulkopuolelle, sillä voimassaolevat CE-merkintä vaatimukset koskettavat vain jatkuvalämmitteisiä kiukaita.

Narvin omistuksessa 2009 jälkeen kiuasmalleja on hienovaraisesti parannettu. Kiukaita on saatavissa valkoiseksi emaloituina ja 47:än on tarjolla tunnelimuotoista tulipesää toisesta huoneesta lämmittämiseen. Korotettu malli, AK-57K on myös edelleen saatavilla. Aiemmin kiukaissa oli erinäisiä ongelmia tulitiilten ja eristemateriaalin kanssa. Tähän saunaharrastajat ja Kerkes oy kehittivät omia ratkaisujaan, joiden avulla villaa ei päädy kivitilaan. Kerkes toteutti myös keraamiset liekinohjaimet nielun päälle, joiden avulla kivien tipahtaminen tulipesään estetään.

AK47-kiuas-valkoinen-emali
Valkoinen AK voi kätkeä sisäänsä Kerkesiä tai oliviinia.

Narvi kuunteli markkinoita ja on korvannut suurissa kiukaissa aiemmin käytetyt erikoistiilisarjat kivitilan ympärillä betonielementeillä. Pienempiin kiukaisiin tuli metallisylinteri tai lieriö kivien ja eristeiden väliin. Samoin valumassasta tehdyt nielun kaaret kuuluvat nyt varusteisiin.

Mihin muuhun kiukaaseen, tai ylipäänsä kuluttajatuotteeseen, on saatavilla valmistajan toimesta kunnossapitopaketteja?

Kiuasta voi pitää myös poikkeuksellisena kiertotalouden edelläkävijätuotteena kiukaiden kategoriassa, sillä siihen on saatavissa saneerauspaketti. AK 47 ja 57 saneerauspaketin avulla kiukaan elinikää voi entisestään pidentää vaihtamalla hajonneita eriste-elementtejä. Myös muita varaosia on hyvin saatavilla Narvin verkkokaupasta, esimerkiksi: https://kauppa.narvi.fi/category/60/ak-57. Jos osaa ei näy, kannattaa ensin hakea sähköinen asennusopas, tunnistaa varaosan nimi ja etsiä kaupasta sen avulla. Jos tämäkään ei auta, soittakaa Narvin tekniseen asiakaspalveluun.  Varaosatoimituksen merkitys korostuu, sillä kiukaan odotettu elinikä on kymmeniä vuosia.

Ensimmäinen osa päättyy, lue osa 2 - käyttäjäkokemuksia ja hankintaopas


Aitokiukaan valmistaja Narvi on Saunologian pääyhteistyökumppani vuonna 2018

Kiitokset Suomen Saunaseuralle pääsystä Sauna-lehden arkistoihin, Museovirastolle tiedoista ja Tamminiemen kuvausluvasta ja Narville tuotetiedoista.

4

Juuri päättyneessä marraskuussa saunologin piti viimeistellä tietokirjan käsikirjoitusta, mutta niin saunahommat kuin päätyö ovat olleet seisahduksissa sitkeän flunssan takia. Silloin tällöin energia on riittänyt saunakirjakokoelman silmäilyyn. Sieltä paljastuikin varsinainen kadonnut aarre, kotimaista saunatutkimusta vuodelta 1940.

Viherjuuren toimittama Saunakirja on käsittääkseni ensimmäinen saunatietokirja, samalla myös viimeinen savusauna-aikaa ylpeästi edustava ja sen lopun merkkipylväs. Se sisältää kokoelman puolitieteellisiä kirjoituksia eri aiheista. Näistä minua eniten inspiroi R. V. Stigelin saunatekninen tutkimusraportti Selostuksia ja havaintoja saunaa koskevista lämpöteknillisistä kysymyksistä.

Stigel selittää erittäin selkeästi miksi ilmankierto saunassa on ensisijaisen tärkeää:

Edellä esitetyt havaintotuloksetkin osoittavat, että ilmalla, kuten tunnettua on hyvin pieni lämmönjohtokyky (0,000054), joten lämmön siirtymisessä on ilman virtauksella mitä suurin merkitys. Jos ilma on täysin suljetussa tilassa, tapahtuu ilman lämpiäminen hyvin hitaasti sekä ylöspäin että vaakasuoraan suuntaan, mutta jos ilman samalla päässe vähänkin liikkumaan, lämpiää se huomattavasti nopeammin. Täten voidaan ymmärtää, mikä tärkeä merkitys räppänällä on saunan lämmityksessä. Myös voidaan näiden tulosten perusteella todeta, että saunan ilmassa välikaton asennolla voi olla jokin merkitys. Jos välikatto on vinossa asennossa, panee se ilman paremmin liikkeelle kuin jos se on aivan vaakasuorassa asennossa.
s. 210

Räppänän maininta saatta hieman yllättää. Se on mainittu, koska kirjoitus viittaa savusaunaan, jota lämmitettäessä savu poistuu katonrajan reiästä seinässä eli Räppänästä. Ilman tätä savusauna luonnollisesti myös syttyisi tuleen.

Tämä selitys auttaa myös ymmärtämään löylyn lain merkitystä silloin kun löylyhuoneessa ei ole koneellista ilmanvaihtoa muuttamassa ilman liikettä.

Alla vielä toinen poiminta samasta tekstistä, tutkimustuloksia pahviputkeen eri etäisyyksille asetettuja lämpöanturien lämpötilan muutoksista lämmitettäessä toisesta päästä putkea. Tämä osoittaa vapaan pystysuuntaisen virtauksen olennaiseksi lämmön siirtymiselle.

1940-saunakirja-tutkimustaulukko_20181201_152213
Havaintoja ilman lämmittävästä vaikutuksesta eri suuntaisissa putkissa, putki avoinna tai suljettuna. Lähde: Saunakirja, 1940

 

Lähde:
H. J. Viherjuuri (toim.) Saunakirja. 1940. Otava.

Vuonna 2018 Saunologia on etsiskellyt kiinnostavia saunakohteita Itämeren rannoilta. Pietarin jälkeen seuraava pysähdys osui luontaisesti Tallinnaan, josta löytyikin vuoden toiseksi suositelluksi saunakohteeksi yltävä Tallinn Viimsi SPA. Viimsin viehätys on moninaisuus niin saunojen kuin niihin liitettyjen saunarituaalien  suhteen. Toteutuksen kauneusvirheistä huolimatta uskon Viimsin tarjoavan vaihtelevimman kokoelman saunaelämyksiä, jonka Itämeren liepeiltä voi toivoa löytävänsä: puusaunoja, sähkösaunoja, höyrysaunoja, infrapunasauna, hamam sekä lämpiä ja kylmiä altaita. Erittäin hyvä saunakohde pariskunnille.


Tallinn Viimsi SPA pähkinän kuoressa

Kaksi saunaosastoa, 15 saunaa, ravintoloita, ilmaisia saunarituaaleja ja saunahoitopalveluita.

Sijainti:
Randvere tee 11, Viimsi 74001, Viro (Google-karttalinkki)
(n. 12 km, 15-25 min Tallinnan satamasta autolla)
Ilmainen pysäköinti.

Vierailuvinkit. ota mukaan:

  • Uima-asu
  • Saunahattu
  • Vihta/vasta (myös myynnissä)
  • Suihkusandaalit (kangastossut hotellivieraille)

Spa ja saunakeskus avoinna
Ma-Su 09:30 - 22:00

Sisäänpääsy Spahan ja saunakeskukseen, hinta vaihtelee 10€, 12€ ja 19€ päivästä ja vuorokaudenajasta riippuen. Lippu voimassa 2.5h, jatkoaika minuuttikohtaisesta lisämaksusta. Paljon erilaisia hintoja kanta-asiakkaille, perheille ja erikoisryhmille: https://www.spatallinn.ee/fi/saunakeskus/

Spa18+ avoinna
Ma 15:00 – 22:30;  25€
Ti-Pe 12:00 – 22:30; 30€
La-Su, juhlapyhät 11:00 – 22:30; 35€

Saunarituaaleja päivittäin

Lippu voimassa 3h, jatkoaika minuuttikohtaisesta lisämaksusta
Hotellin vieraille Spa18+ sisäänpääsy 20€

Pyyhkeitä vuokrattavana, uima-asuja ja vihtoja myynnissä.
Uima-asu pakollinen, miehille ja naisille omat pukutilat ja suihkut.

Viimsi ei ole kokonaisuudessaan esteetön, vaikka osa tiloista soveltuu liikuntarajoitteisille.

Verkkosivut: https://www.spatallinn.ee/fi/
Facebook: https://www.facebook.com/viimsispa

181115-ViimsiSpa-kylpyla-altaat-0592
Viimsi Span kylpyläosasto odottamassa kylpiijöitä. Kuva: Saunologia.fi

Virolaiset eivät ole saunalle vieraita

Viro kuuluu muiden Baltian maiden kanssa saunakulttuurivyöhykkeeseen, jossa sekä venäläiset että neuvostoaikaiset vaikutteet näkyvät voimakkaasti. Tallinnassa vanhin toimiva julkinen sauna Kalma on peräisin 1920 luvun itsenäisyyden vuosilta, mutta jollain tapaa muistuttaa neuvostoajoista. Uudet tuulet ovat kuitenkin puhaltaneet Suomen lahden etelärantaa jo jonkin aikaa ja tänä päivänä Tallinnan alueelta löytyy hyvin erilaista saunatarjontaa. Ja kysymyksessä on tiukasti saunomiseen keskittyvät palvelut.

181115-ViimsiSpa-hotelli-ulkoa-0755
Viimsin kompleksista ei saanut edustavaa kuvaa mistään kulmasta, sen verran joka suuntaan se törröttää. Kuva: Saunologia.fi

Viimsi on Tallinnan pohjoispuolinen kunta, jonka rajaa Tallinnan puolella ei helposti edes huomaa. Kylpyläkeskus ViimsiSPA sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Tallinnan matkustajasatamasta. ViimsiSpan kutsuminen kylpyläksi on hieman kompromissi painotuksessa monitoimikeskuksen eri palvelujen välillä. Samassa korttelissa on hotelli, ravintoloita, terveysklinikka, lastenkeskus, elokuvateatteri, kylpylä, kuntokeskus, uimahalli, vesipuisto sekä aikuisten kylpyläosasto tai saunamaailma. Todennäköisesti jotakin unohtui mainita.

181115-ViimsiSpa-hotelli-opaste-11-suuntaa
Viimsi Spa hotellin aulan opasteessa on todellakin 11 erilaista suuntaa! Kuva: Saunologia.fi

Viimsi ei ole Saunologiassa viime vuonna esitellyn Therme Erdingin kaltainen jättimäinen teemapuisto, vaan kokoelma maltillisen kokoisia nähtävyyksiä eri aiheista. Erdingin tavoin palatsin eri osat ovat nousseet eri aikoina. Hotelli avattiin 2002, kylpylä ja saunamaailma 2010 ja Spa18+ saunakeskus 2014. Spa18+ on yhdistetty lyhyellä yhdyskäytävällä kylpylähotelliin. Syksyllä 2018 Merle Eekin suunnittelma Spa18+ uudistettiin. Saunologia luonnollisesti puhuttelivat eniten kylpylän saunaosasto sekä Spa18+, aikuisille suunnattu saunamaailma.

Video: Merle Eek puhuu kylpylän suunnitelmista ja esittelee tiloja

Kävin kesä-syyskaudella 2018 Viimsissä kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla en ollut missään yhteydessä yrityksen edustajiin. Jälkimmäisellä kerralla piti järjestellä käynti valokuvaamista varten etukäteen ja kylpylä sponsoroi majoituksen, saunomisen kustansin kuitenkin itse. Kummallakin kerralla mukana oli erilaista saunaseuraa lapsista aikuisiin.

181115-ViimsiSPA-hotellin-kylpytakki
Viimsi Spa Hotelli. Kuva: Saunologia.fi

Hotellista saunamaailmaan

Viimsin hotelli ja kylpylä ovat olleet nykypaikallaan joitakin kymmeniä vuosia, mutta saunamaailma Spa18+ avattiin lokakuussa 2014. Hotelli on siisti, muttei Tallinnan nykytarjonnassa mitenkään poikkeuksellinen. Virolaisia, suomalaisia ja venäläisiä vieraita riittää tasaisesti ympäri vuoden. Suomalaisena hotellin kanssa asiointi onnistuu verkossa Suomeksi, paikan päällä lähinnä Englanniksi sillä vain osa työntekijöistä puhuu Suomea.

181115-ViimsiSpa-hotelli-huone
Viimsi Spa hotellin huoneet odottavat vieraita siisteinä. Kuva: Saunologia.fi

Hotellin majoitushintaan kuuluu kylpyläosaston käyttöoikeus, jolla pääsee nauttimaan jo noin puolesta saunatarjonnasta. Hotellihuoneesta löytyy valmiina kylpytakki. Spa18+ on kuitenkin lunastettava erillinen sisäänpääsyoikeus.

181115-ViimsiSpa-spa18+-sisaankaynti
Spa18+ sisäänkäynti piileskelee elokuvateatterin kassan perällä. Kuva: Saunologia.fi

Hotellin puolelta kylpylään saavuttaessa päädytään eri pukuhuoneeseen kuin Spa18+ oman sisäänkäynnin kautta, joka sijaitsee elokuvateatterin aulassa. Pukuhuoneet kylpylöiden välillä ovat varsin erilaiset. Kuvissa näkyy Spa18+ puolen modernit pukukaapit, sen sijaan Span ahtaanpuoleinen pukuhuone, joka on myös uimaosaston käytössä on vanhahtava. Molemmilla puolilla on kuitenkin lukittavat kaapit, joten toiminnallisesti näissä ei ole eroa. Ainoastaan Spa18+ kylpytakit ovat erisävyiset.

181115-ViimsiSpa-spa18+-pukuhuone-0744
Viimsi Spa18+ miesten pukuhuone. Kuva: Saunologia.fi

Kylpylöissä käy kovin kuhina viikonloppuisin. Spa-puoli täyttyy sekä lapsiperheistä että eläkeläisistä, Spa18+ taas on omien havaintojeni mukaan löytänyt  yleisönsä n. 30-50 vuotiaista pariskunnista sekä satunnaisista kaveriporukoista. Spa18+ kävijät saapuvat voittopuolisesti oman vastaanottonsa kautta. Kummallakin osastolla käytetään uima-asuja.

Kylpylän kahdeksan saunaa

Viimsin saunat jakautuvat siis kahteen osastoon. Osastojen välillä voi kulkea avainrannekkeen avulla vapaasti. Kylpylän sisältä löytyvien ravintoloiden ansiosta kylpylässä voisi viettää vaikka koko päivän.

181115-ViimsiSpa-kylpyla-yleiskuva-0613
Viimsi Spa kylpylän puoli. Kuva: Saunologia.fi

Kylpylän saunamaailmassa tai saunakeskuksessa, kuten he itse sitä kutsuvat,  on kahdeksan saunaa: neljä erilaista variaatiota sähkölämmitteisestä saunasta eri tavoin toteutettuina, kaksi höyrysaunaa, yksi puu- ja sähkölämmitteinen sauna sekä infrapunasauna. Infrapunasauna lämpiää vain lisämaksusta, näiden lisäksi on erikseen vuokrattava yksityissauna (alk 35e/h), joka jäi saunologilta näkemättä. Ulkokautta löytyvä iso sähkölämmitteinen Ulkosauna kuuluu laskelmiin, mutta se on varattavissa ryhmien käyttöön ja saattaa sen vuoksi olla päivisin pois yleisestä käytöstä.

181115-ViimsiSpa-kylpyla-leilisauna-0639
Leilisaun eli löylysauna on puu- ja sähkölämmitteinen. Kuva: Saunologia.fi

Kylpylän saunoissa suoritetaan ympäri viikon erilaisia performansseja, joita kutsutaan saunarituaaleiksi. Viikonloppuisin tapahtumia on tiheämmin kuin viikolla. Mukana on jos jonkinlaista tekemistä ohjatuista suola- ja hunajahoidoista virolaiseen aufgussiin ja venäläiseen vihdontaan.

Aufguss-henkinen saunarituaali meneillään Spa18+ suomalaisessa saunassa. Kuva: Viimsi Spa
181115-ViimsiSpa-spa-rituaaliohjelma
Kylpylän saunarituaalien aikataulu syksyllä 2018

Näitä ohjaava henkilökunta puhuu yleensä viroa, todennäköisesti myös englantia ja venäjää. Pariin esitykseen osallistuneena toteutuksen taso on kirjava, mutta riittävän viihdyttävä perustelemaan ohjelman olemassaolon. Hikoilu täyteen ahdetussa saunassa noin kolmen kymmenen viroksi kovaan ääneen kailottavan kanssasaunojan kanssa kourallinen jäitä hatussa jäi ainakin pysyvästi mieleen! Kuten saksalaisissa saunaloissa, tämä palvelu sisältyy hintaan.

181115-ViimsiSpa-kylpyla-hoyrysauna-0607
Viimsi Spa höyrysauna. Kuva: Saunologia.fi

Saunojen laatu vaihtelee. Lämpötiloiltaan saunoja on joka lähtöön, ilmanvaihto yleensä toimii riittävän hyvin, jotta saunoissa on miellyttävää oleskella. Mikään saunoista ei ole lopputuloksena valtavan kuuma. Eräs sähkösaunoista oli loppusyksystä selvästi korjauksen puutteessa, muutoin kaikissa saunoissa oli tarjolla omanlaisensa löylyelämys.

181115-ViimsiSpa-kylpyla-steinbad-sauna-0602
Tämä kiuaserikoisuus suolakivisaunassa näyttää jännälle, mutta oli kuvaushetkellä poissa toiminnasta. Kuva: Saunologia.fi

Eräs mieleenpainuva piirre monissa saunoissa on niiden äänimaisema, joka on luotu taustamusiikin avulla. Musiikki on enimmäkseen huomaamatonta, mutta erityisesti katajapaneloidun saunan intialaistyyppinen ääniraita ei mielestäni istunut saunan tyyliin.

181115-ViimsiSpa-kylpyla-katajasauna-0620
Matalalämpöinen ja kuiva katajapaneloitu sauna. Kuva: Saunologia.fi

Osa saunoista on esitelty Span verkkosivuilla yksityiskohtaisesti: https://www.spatallinn.ee/fi/saunakeskus/saunat/

Spa18+ saunat

Aikuisten saunaosastolla on kourallinen lisää saunoja: kaksi höyrysaunaa, neljä erilaista tavanomaisempaa saunaa sekä hamam. Tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Sisääntulokerroksessa on suuren uima-altaan lisäksi onseniksi nimetty kuuma vesiallas sekä kylmävesiallas. Koska tarjonta väkisinkin vertautuu kylpylään, ei Spa18+ vetonaulana voi pitää mitään yksittäistä saunaa, ainoastaan valikoidumman asiakaskunnan ja hieman prameammat puitteet.

181115-ViimsiSpa-spa18+-mutasauna-0715
Saarenmaan mutasauna on kauttaaltaan laatoitettu, joten se pysyy kauniina ja kiiltävänä. Kuva: Saunologia.fi

Spa18+ puolella on tarjolla myös samankaltaisia saunarituaaleja, joita voi kokea myös kylpylässä.

181115-viimsi-spa18+-rituaaliohjelma
Spa18+ saunarituaalien aikataulu 2018

Mutakäsittelyihin valmisteltu ”Saarenmaan mutasauna” on kaakeloitu kauttaaltaan ja sen yhteydessä on kaksi suihkua. Muta on valmiina purkitettuna odottamassa kylpijöitä. Kuten kylpylässä, myös täällä on yksi puulämmitteinen sauna, jossa puukiukaan tukena ja turvana on tosin myös sähkökiuas.

181115-ViimsiSpa-spa18+-suola-0729
Viimsi Spa. Kuva: Saunologia.fi

Suolaa ja hunajaa tarjoillaan höyrytyyppisen saunan edustalla. Alakerrassa on myös yksinkertainen juomapiste, jossa tarjoillaan myös hedelmien paloja.

181115-ViimsiSpa-spa18+-virkistyspiste-0694
Viimsi spa18+ virkistyspiste. Kuva: Saunologia.fi

Spa18+ inspiroivin sauna on uima-altaan viereinen ”sanarium Liekki”, jossa on epätavanomainen penkkilaude, ei näkyvää kiuasta ja lasiseinän taakse sijoitettu takka.

181115-ViimsiSpa-spa18+-sanarium-takka-0663
Viimsi Spa. Kuva: Saunologia.fi

Tässä saunassa äänimaisema tuntuu harmonisimmalle. Sanarium keski-eurooppalaisen saunatuotemerkki Klafsin saunakonsepti, joka on tässä tapauksessa ohjelmoitu lähinnä kuumailmakylvyksi. Saunassa ei ole erityisen lämmin, mutta omalla tavallaan viehättävä tunnelma. Totuuden nimessä se muistuttaa roomalaisten kylpylöiden kuumailmahuonetta (tepidarium) enemmän kuin mitään suomalaisen tunnistamaa saunaa.

181115-ViimsiSpa-spa18+-sanarium-lauteet-0660
Sanariumin muotoillut selkänojalliset lauteet ovat erittäin miellyttävät. Kuva: Saunologia.fi

Selvin pettymys on hamam, eli turkkilaista kylpylää muistuttava suuri kupolikattoinen "sauna" tai hikoilukylvynhuone. Hamam on roomalaisen perinteen mukaisesti lattialämmitetty tila. Tätä periaatetta Viimsissäkin hyödynnetään, mutta lämpötila on erittäin mieto ja ilmastointi sen verran huomattava, että siellä ainoastaan juuri ja juuri tarkenee kosteissa uimavarusteissa.

181115-ViimsiSpa-spa18+-hamam-0703
Viimsi Spa18+ Hamam. Kuva: Saunologia.fi

Spa18+ puolen ainoaksi eksklusiiviseksi ominaisuudeksi jäävät alakerran muta- ja suola/hunajahoitokäytössä olevat saunat jatkuvasti saatavilla olevine tykötarpeineen.

181115-ViimsiSpa-spa18+-ravintola-0675
Viimsi Spa18+ ravintola. Kuva: Saunologia.fi

Saunoja on esitelty myös Spa18+ verkkosivulla:
https://www.spatallinn.ee/fi/spa18/saunat-ja-rituaalit/

Yhteenveto

Viisitoista "saunaa" saman katon alla on erittäin kiinnostava tarjous. Kokonaisuuden hinta alkaa 25 eurosta henki, joten yksittäisen saunan kokemiselle ei jää kovaa hintaa. Toki kokonaisuus on paljon enemmän kuin osiensa summa ja saunamaailman yhteydessä on paljon muutakin koettavaa kuin saunat: erilaiset kylpyläelementit ovat myös kohdallaan, vaikkei tässä esittelyssä ole keskitytty niihin.

Viimsin toteutus paikoitellen ontuu, mutta paikassa on sen verran yritystä, että kokonaisuudessaan laitos yltää hyvään arvosanaan. Sitä voi suositella saunojensa puolesta, vaikka on hieman vaikea sanoa onko paikka pohjimmiltaan enemmän kuin kylpylä vai saunakeidas. Aikuisten saunamaailma Spa18+ on varmasti saunovien pariskuntien mieleen.

181115-ViimsiSpa-spa18+-loossi-0652
Viimsi Spa18+ loosseja vilvoitteluun kylpyjen lomassa. Kuva: Saunologia.fi

Ehdottomasti merkittävin valtti Viimsilla ovat saunoihin tuodut seremoniapalvelut. Niitä on säännöllisesti ja ne ohjelmallistavat kylpylässä vierailua mukavasti. On seremonioiden sisällöstä sitten mitä mieltä tahansa, kertakäynnillä ne rikastavat kokemusta kiistattomasti ja antavat syyn viipyä kylpylässä pidempään.

Viimsissä on saunojen ulkopuolellakin niin paljon erilaista palvelutarjontaa, että matkailukohteena siellä saa varmasti ajan kulumaan hyvin. Saunatarjonnassa parantamisen varaa olisi lähinnä tiedottamisessa niin, että saunojen olosuhteista ja tapahtumista kerrottaisiin niin tarkasti kuin mahdollista. Nyt ilmoitustaululta löytyy ohjelma, mutta erityisesti kylpylän puolella ohjaus oikealle paikalle loppuu siihen. Ainoastaan saunan ovelle ennen seremoniaa ilmestyvä Stop-kyltti ennakoi tulevaa saunarituaalia.

181115-ViimsiSpa-spa18+-hoyry2-0702
Viimsi Spa18+ höyrysauna. Kuva: Saunologia.fi

Viimsin hotelli on ok, muttei erotu Tallinnan tarjonnasta erityisesti. Tässä suhteessa Viimsiin voi tehdä päivämatkan saunomaan ja yöksi palata Tallinnan ytimeen tai jopa iltalaivalla Helsinkiin. Toisaalta hotelliin kuuluva ilmainen Span käyttö mahdollistaa vielä aamulla kylpylä- ja saunakeskusvisiitin, joten ei tämäkään vaihtoehto ole huono. Hotellissa ei ole ilmastointia, mikä saattaa olla hyvä huomioida, jos matkailee kesähelteillä. Toinen mainittava puute, on ettei uima-asuja voi vuokrata, ainoastaan ostaa, joten ei kannata unohtaa simmareita kotiin.

Viimsi Spa saa Saunologian suositellun saunapaikan 2018 merkin seuraavista ansioista:

  • Paljon erilaisia saunoja
  • Siistit tilat
  • Monipuolinen englanninkielinen palvelu
  • Lukittavat kaapit
  • Viihdettä saunojen ohellaa

Viimsin saunat eivät ole järjestelmällisesti onnistuneita, mutta uskon useimpien löytävän itselleen pari uutta saunamuistoa tuliaisiksi Suomeen. Paikka on kiistatta erittäin monipuolinen ja esimerkiksi tässä suhteessa ylivertainen Vantaan Flamingon kymmenessä vuodessa degeroituneeseen aikuisten kylpyläosastoon.

181115-ViimsiSpa-spa18+-rentoutumistila-0731
Viimsi Spa18+ tarjoaa erilaisia tiloja rentoutumiseen, vaikutelma on toki erilainen kun paikka täyttyy asiakkaista. Kuva: Saunologia.fi

Saunologiassa mainostetun saunominen UNESCOon projektiin kuuluvat hakemuksen tukiyhteisöjen muodolliset tukikirjeet. Tällä sivulla on Saunologian hakemusta puoltava kannanotto, jonka versio tulee osaksi Suomen hakemuksen liitteitä.

ENDORSEMENT OF NOMINATION

In the Finnish language, the word sauna is a verb, a noun and an adjective. No wonder it is recognized around the world. In Finland, sauna is an institution that far surpasses everything else in terms of breadth and history in the living culture.

Although the prehistoric origins of sauna remain a mystery, it has arguably been present in the area of Finland ever since the lands were re-populated after ice age. And importantly, it has remained, thou not unchanged by the forces of urbanization and technological evolution, it still means a lot for many.

I have personally enjoyed sauna longer than I can recall. With Saunologia, I’ve taken the mission to support the best design and engineering practices related to sauna to all interested people in Finland a abroad.

I thus heartily endorse the proposal to include Finnish sauna bathing at the Representative List of the Intangible Cultural Heritage of Humanity of UNESCO.

5th November in Helsinki, Finland

On behalf of Saunologia.fi,
Lassi A Liikkanen, Principal Saunologist
info@saunologia.fi

Saunologia.fi is an Internet-based non-profit media that disseminates information about saunas for Finnish and foreigners alike. It is focused on design and construction of proper Finnish style saunas and aimed for Finnish audiences. It annually reaches over 200,000 readers and has contributed to improved sauna construction around the world.

Mitä hyvään saunakokemukseen tarvitaan? Mielestäni saunaelämysten vaatimuksena on sauna, jossa kolme tärkeää tekijää on kohdallaan ja saunakulttuuri kukoistaa. Tässä artikkelissa esittelen neliapilaksi kutsumani saunakokemuksen mallin.

Neliapilaa etsimässä

Hyviä ja huonoja saunakokemuksia on meillä kaikilla. Jos kaksi saunojaa kipuaa samoille lauteille, voi toisen kokemus olla nautinnollinen ja toisen tuskainen. Joitakin saunoja kaikki kehuvat, tai haukkuvat, kilpaa.

Jos on sillä tavalla onnellisessa asemassa, että vasta suunnittelee saunan rakentamista tai peruskorjausta, on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että saunan tarjoamista kokemuksista tulee ainakin itselle mieleiset – jos vain ymmärtää mitä vaatia.

Aloitin itse saunantutkimusmatkan kolme vuotta sitten. Aloin etsiä vastauksia siihen mikä saunasta tekee hyvän. Olen saanut huomata, että helppona teknillisinä haasteena pitämäni sauna on loputtoman monipuolinen aihe. Vuosien varrella kokemuksia, näkemyksiä ja tietoa saunan suunnittelusta on niin paljon, että olen tänä vuonna kasannut löydöistä keskeisimmät tietokirjan käsikirjoitukseen.

Suuren tietomäärän keskellä minun on ollut toistuvasti pakko nostaa katse ja miettiä millaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Kuten suunnistuksessa karttaa, tarvitaan saunan suunnittelussa kokonaiskuvaa siitä mitä ollaan tekemässä, tai yksityiskohdat vievät mennessään eikä metsää näe puilta. Saunakokemuksen neliapilasta on tullut minulle kartta hahmottaa, mistä saunakokemuksessa on kysymys.

En ole ollut matkassa täysin ilman apuja. Vuosikymmenten varrelle moni edesmennyt sauna-ajattelija on tehnyt siitä, mikä tekee suomalaisesta saunasta saunomisen arvoisen.

Maininnan arvoisia ovat kaksi Suomen saunaseuran Sauna-lehdessä ilmestyneet ehdotukset kolmenkymmenen vuoden takaa. Professori Niilo Teeri esitti vuonna 1988 ajatuksiaan hyvästä saunasta. Hänen mukaansa saunassa tasapainoteltavia asioita ovat lämpötila, löylyt & kosteus, säteilylämpö sekä ilmanvaihto.

1988-Teeri-Saunan_nelja_elementtia
Niilo Teeri: Hyvän saunan neljä laatukomponenttia. Sauna-lehti 1988

Arkkitehti Pekka Tommila pisti samana vuonna vielä paremmaksi. Tommilan Saunanautinnon sinfonia jakaantui kolmeen osaan: saunarakennukseen, ympäristötekijöihin sekä kylpemiseen. Tommila pilkkoi sinfoniaan yhä pienempiin osiin päätyen yhdeksään alaotsikkoon ja peräti sataan tekijään!

1988-Tommila-Saunanautinnon_sinfonia
Pekka Tommilan saunanautinnon sinfonian pääosat. Sauna-lehti 1988

Viimeisenä aiempien sukupolvien saunatietäjänä mainittakoon pitkän linjan sauna-aktiivi Matti Kivinen. Haastattelin häntä Saunologiassa maaliskuussa 2018 julkaistua tarinaa varten. Matti paljasti oman näkemyksensä ns. saunan näkymättömistä salaisuuksista. Nämä olivat kreikkalaisten alkuaineiden tapaan maa, tuli, vesi ja ilma. Näiden keskinäisen tasapainon saavuttaminen on saunan suunnittelun onnistumisen edellytys.

Kaikissa ehdotuksissa on puolensa, itse kannatan yksinkertaisuuden vuoksi yksinkertaisinta mahdollista ratkaisua. Professori Niilo Teeri on vaikuttanut omien ajatusteni kulkuun vuosien varrella eniten.

Olen itse vuosia tutkinut ja suunnittelut fyysisiä ja digitaalisia tuotteita sekä palveluita silmällä pitäen käyttäjäkokemusta, eli sitä mille tuotteen käyttäminen tuntuu ja miten se liittyy suunnittelijan tekemiin valintoihin. Alalla yleisesti hyväksytty ajattelumalli on, että elämykset perustuvat aina onnistumiselle toiminnallisuuden ja käytettävyyden osa-alueilla. Palvelun on toimittava ja oltava hyvin käytettävissä, tämän jälkeen se voi erottautua kokemuksellaan. Kun innostuin saunojen salaisuuksista, tämä näkökulma tuntui sopivalle ja jostain syystä puuttuvan alalta. Oma saunakokemusmallini on sittemmin rakentunut saman näkemyksen päälle.

Löydä saunaelämyksen neliapila

Saunatutkimusmatkan kuluessa olen löytänyt, tai pikemminkin kasannut, saunaelämyksen mallin jota kutsun tässä neliapilaksi.  Sen lehdet ovat lämpö, ilmanlaatu, löylyhuoneen rakenteet ja saunakulttuuri ja saunomisseura. Kolme ensiksi mainittua ovat etusijalla, kun pohditaan miten saunasta saadaan unohtamattomien elämysten keskipiste. Saunakulttuuri vaatii itselleen materiaaliset puitteet, mutta se toteutuu vain saunojien ajatusten, puheiden ja tekojen kautta.

181021-saunakokemuksen-neliapila
Saunakokemuksen neliapiala, Lassi A Liikkanen 2018

Neliapila pitää kasvattaa jokaisella unelmien saunatontilla erikseen. Sen periaatteet pätevät hyvinkin erilaisiin saunoihin, niin savusaunoihin kuin auton peräkärryssä kulkeviin, vaikka itse sauna toteutetaankin hyvin eri tavoin.

Terälehtien tasapaino on ratkaisevaa suunnittelussa onnistumiselle. Suunnittelijan täytyy hallita suhteellisin yksinkertainen, mutta toisistaan riippuvista tekijöistä muodostuva kokonaisuus, jossa minkään yksittäisen elementin erinomainen toteuttaminen ei takaa onnistumista.

Olemme Saunologia.fi yhteistyökumppani Narvin kanssa tehneet seuraavan videon Täydellisen saunakokemuksen jäljillä, jossa selitän näkemykseni neljässä minuutissa:

Apilanlehti tarvitsee vartensa

Tommilan sinfonia sisälsi paljon tekijöitä, jotka ovat selvästi oman neliapilani ulkopuolella, sillä katson asioita tiukasti löylyhuoneen rajojen sisältä. Saunan sijoittaminen, mitoittaminen ja sovittaminen ympäröivään rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön on myös tärkeää. Sijoituspaikkana Saimaan tuulinen saari, töölöläisen kerrostalon ullakko tai Kaamasen jänkä asettaa arkkitehtuurille sekä lopputuloksen tuottamalle saunakokemukselle luonnollisesti erilaiset raamit. Yhteistä on kaikille se, että yhteys ulkoilmaan tuntuu erottamattomalle osalle hyvää suomalaista saunaa.

Saunan suunnittelua ohjaa siis suuri joukko valintoja. Tärkeää on ratkaista löylyhuoneen suunnitteluhaaste niin, ettei saunasta tule vain kallista ja näyttävää kulissia.

Kolme lehteä kerrallaan

Lämpö on saunassa ensimmäinen vaatimus. Keskeisin asia ei pelkästään ole kiuas, vaan tärkeää on muistaa kiuaskivien sekä löylyhuoneen lämpiämisen vaikutus. Suomalaisessa saunassa kiviin varastoitava lämpö on alkuperäinen lämmön salaisuus ja löylyjen lähde. Myös jatkuvalämmitteisten kiukaiden aikana on hyvä kunnioittaa löylyhuoneen tilavuuteen perustuvia kivitilavuuden mitoitusohjeita. Näin saunan käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Viimeaikaiset kiuastrendit ovat onneksi tehneet tästä mahdollista erilaisissa kohteissa. Toki myös kiukaan tehomitoitus löylyhuoneen koon mukaan on tärkeää. Tehoa pitää olla tilavuuteen ja materiaaleihin nähden sopivasti. Ei liikaa, ei liian vähän.

Ilmanlaatu on mielestäni monien lupaavien saunojen suurin kompastuskivi. Hyvä ilmanlaatu toteutuu parhaiten toimivalla ilmanvaihdolla. Ymmärrettävä selitys on, että ilmanlaatu ymmärretään kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huonosti. Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto yhtenä saunan ilmanlaadun varmistamisen ratkaisuna on käytännössä täysin tutkimaton teknologia! Koneellisen ilmanvaihdon, eli mekaanisen tulo- ja poistoilman, hyviä ratkaisuja on tutkittu jo 1990-luvulla, mutta tänäkin päivänä niiden soveltaminen on epäyhtenäistä eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole toteutettu ainakaan saunanautintoa ajatellen.

Lämpö ja raitis ilma saunassa eivät ole mitään ilman sopivia löylyhuoneen rakenteita. Katto, lauteet ja kiuas ovat kolmiyhteys, joita ei voi suunnitella toisistaan riippumatta. Paraskaan ilmanvaihto kiertoilmasaunassa ei kumoa niitä fysiikan lakeja, jotka näkyvät lämpimän ilman kerrostumisena löylyhuoneen eri korkeustasoilla. Lauteiden ja katon sopiva muotoilu mahdollistaa sen, että löylyistä päästään nauttimaan, istuen, maaten tai vaikka seisten. Monien harrastajien keskuudessa kiertää vahva usko Sakari Pälsin kirjailemaan ns. löylyn lakiin. Ajatus kiuasta korkeammista laudetasoista on aiheellinen, sillä löyly kiertää huoneessa vain lämmön perässä, se ei lämmitä kylmää lattiaa. Laki ei tarkalleen ottaen ole tosi, mutta hyödyllinen sääntö se siitä huolimatta on.

Moni kakku päältä kaunis on mielestäni osuva vertaus sille, mikä monissa uusissa saunoissa on ongelmana. Tämä tapahtuu helposti silloin, kun sauna suunnittelu on tehty pelkästään estetiikan ehdoilla.

Löylyhuoneen ulkonäköön vaikuttavat tekijät löytyvät myös neliapilamallin rakenteet- terälehdeltä. Rinnastan löylyhuoneen ulkonäön  täytekakun kuorrutukseen. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei monikaan edes halua maistaa vastenmielisen näköistä kakkupalaa – tai saunoa rumassa saunassa. Pidän toisaalta erinomaisena, että nykyään suunnittelijalle on esimerkiksi laudemateriaalien kohdalla valittavana lukuisia teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisia materiaaleja, jotka erottuvat lähinnä ulkonäöllään. Esteettisten valintojen merkitystä ei ole tarkoitus vähätellä, mutta mallissa korostustuvat saunan näkymättömät voimat: lämpöä ja ilmanvaihto, jotka näkyvien rakenteiden ohella mukana mahdollistamassa kokonaisvaltaista saunaelämystä.

Jokaisesta terälehdestä riittäisi paljon enemmän kerrottavaa. Näitä tarinoita on jo vuosien varrella kertynyt runsaasti Saunologia.fi alle, mutta hiotussa muodossaan saunakansa pääsee nauttimaan niistä keväällä 2019, kun Rakennustiedon kustantama Hyvien löylyjen salaisuus -kirja tulee kaupan.

Uskon, että hyvien löylyjen salaisuus on neliapilamallin avulla kenen tahansa löydettävissä! Seuraamalla mallin ääriviivoja suunnittelun ja rakentamisen aikana syntyy lopputuloksena hyviä kokemuksia mahdollistava sauna: sauna, jossa viihdytään pitkään ja joka mahdollistaa saunomisen himoitut terveysvaikutukset.

Saunologia on mukana tukemassa suomalaisten saunajärjestöjen yhteistä saunominen Unescoon -kansanperintöhanketta.   Hankkeen tavoite on itseoikeutetusti saada suomalainen saunomisperinne listatuksi Unescon aineettoman maailmanperinnön listalle.

Myös yksittäiset ihmiset voivat liittyä projektin tukijoukkoihin toimimalla 15.11.2018 mennessä kahdella tavalla :

Vaihtoehto 1
Lapset piirtämään! Piirustuskilpailu 0-15 -vuotiaille

Tee saunaan tai saunomiseen liittyvä piirros! Palkintona on mahtava setti piirustusvälineitä.

Saunominen Unescoon -hankkeessa halutaan esitellä koko maailmalle tämä meille tuttu tapa. Vaikka saunominen tapahtuu saunassa, liittyy siihen monenlaisia erilaisia tapoja olla ja toimia. Saunan taikaa on toisinaan vaikea sanoin kuvailla.

Kilpailuun voi osallistua lähettämällä A4-kokoisen piirroksen postitse osoitteella

Suomen Saunaseura
Piirustuskilpailu
Vaskiniementie 10,
00200 Helsinki

Liitä mukaan
piirtäjän nimi,
ikä,
osoite
huoltajan puhelinnumero ja/tai
sähköpostiosoite.

Piirustusten tulee olla Saunaseuralla 15.11.2018

Saunominen Unescoon –hankkeen ohjausryhmä valitsee piirustukset, jotka julkaistaan Sauna-lehdessä tai liitetään hakemuksen materiaaleihin. Lähettämällä piirustuksen annat tähän luvan.

Julkaise korkeintaan minuutin mittainen video saunomisesta

Osallistuneiden ryhmien kesken arvotaan pääsy (max 20 henkilöä) Kesän Saunalle Ouluun sekä toiselle ryhmälle Suomen Saunaseuralle Helsinkiin.

  1. Kutsu saunomaan tuttu tai vieras porukka.
  2. Vastatkaa yhdessä kyselyyn osoitteessa http://www.sauna.fi/unesco/osallistu
  3. Kuvatkaa lyhyt (korkeintaan 1 min. pitkä) videotervehdys jaettavaksi Facebookissa @saunominenunescoon tai Instagramissa #saunominenunescoon

Videoista koostetaan sisältöä Unesco-hakemukseen, joka esittelee saunomiskulttuuri maailmalle.

Kyselyyn voi vastata myös ilman videon tekemistä.

Sekä lasten että iäkkäämpien osallistumisesta saa lisätietoja hankekoordinaattorilta: annamaria.peltokangas@sauna.fi

Myös Saunologia tukee Sauna Unescoon hanketta

Marraskuussa 2018 julkaisen Saunologian oman tuen ilmaisun hankkeelle.

Artikkelin pääkuva: Sauna from Finland

Saunologian ekslusiivisten uudelleenjulkaisujen sarja jatkuu tällä kertaa artikkelilla Ilman lämpötilat ja niiden jakautuminen saunassa. Juttu on julkaistu alunperin Sauna-lehdessä 1965 ja sen on laatinut myöhemmin alan tutkimukseen myöhemmin suuresti vaikuttanut Erkki Äikäs. Artikkeli on julkaistu uudelleen Suomen Saunaseuran ja Äikäksen perikunnan luvalla.

Artikkelin keskeinen sisältö on esitellä Saunaseuran Vaskiniemen tutkimussaunan aikanaan edistyksellistä tutkimusasetelmaa sekä lajissaan ainutlaatuisia tutkimustuloksia, jotka kyseenalaistavat korkeiden kiukaiden toimintaa luonnollisen ilmanvaihdon löylyhuoneissa. Tutkimus ottaa kantaa myös puu- ja sähkökiukaiden toimintaan, tosin tutkimusasetelma ei ole mielestäni riittävän vertailukelpoinen asiaa koskeviin johtopäätöksiin.

Inspiroivia lukuhetkiä!

Lue: Erkki Äikäs (1965) Saunan ilman lämpötilat ja kiuaskorkeudet, Sauna-lehti. PDF-tiedosto

4

Kirja on nyt myynnissä, lue lisää Hyvien löylyjen salaisuus ilmestyy 17.6.19!

Hyvien löylyjen salaisuus paljastuu keväällä 2019!

Saunologian suunniteltua kesähiljentymistä on seurannut pidempi hiljainen jakso elokuusta näihin päiviin. Sivutoimisen saunologin elämässä on ollut sauna-aikakortilla, kun useampi muu projekti on akuutisti vaatinut huomiota runsain mitoin. Viime viikolla julkaistun kognitiotieteen tutkielman jälkeen aikaa vapautuu myös Saunologian uusien artikkeleiden valmisteluun.

Sauna-asiat eivät kuitenkaan ole julkaisupaaston keskellä kaikonneet mielestä. Olen viimeisen puolen vuoden aikana edistänyt maaliskuussa tehdyn kustannussopimuksen mukaista saunatietokirjaa vakavissani. Lisäksi sain mahdollisuuden käydä jakamassa saunatietämystä Aalto-yliopiston arkkitehtuuriopiskelijoille, joiden sauna-aiheisista lopputöistä Saunologiassakin tullaan todennäköisesti vielä kuulemaan.

Hyvien löylyjen salaisuus –työnimellä etenevä hanke on liikkunut mukavan ripeästi niin, että kesän jälkeen sain lähettää käsikirjoituksen Rakennustiedon kustannustoimittajan lisäksi myös kymmenelle suomalaiselle rakennus- ja sauna-alan asiantuntijalle. Kiitettävän moni otti tehtävän vastaan. Syyskuun loppuun mennessä olin heidän palautteensa huomioon ottaen valmistellut käsikirjoituksesta seuraavan version. Realistinen tavoite on, että kirja ilmestyy keväällä 2019.

Ensimmäinen kirja lajityypissään ikinä! Ensimmäinen suunnitteluaiheinen saunatietokirja kymmeneen vuoteen!

Nyt lokakuussa huomioni keskittyy taas valokuvaukseen sekä kiuaskiviaiheisiin selvitystöihin, joten Saunologiaankin saadaan lisäsisältöä.

2018-RT-saunakirja-kirjapino
Lassi A Liikkanen, Hyvien löylyjen salaisuus. Rakennustieto, 2019. Kirja saattaa valmistuessaan näyttää tälle. Tai sitten jollekin ihan muulle.

Kirjan sisältöä on Saunologiassa spekuloitu jo viime vuonna. Kirjan rakenne noudattaa nykyajatteluani ohjaavaa neljän elementin mallia saunakokemuksesta: lämpö, ilman laatu, löylyhuoneen rakenteet sekä kulttuuri. Tulen paljastamaan lisää malliin pohjautuvasta hyvien löylyjen salaisuudesta myös tällä sivustolla vielä vuoden 2018 aikana. Kirjasta tulee n. 250 sivuinen, pehmeäkantinen ja värikuvitettu.

Saunologian julkaisuihin nähden kirja tulee olemaan läpileikkaava, täydentävä ja erityisesti lukunautintoon panostava tuote. Se ei sisällä olennaisesti erilaista tietoa kuin Saunologia.fi, mutta esitys on looginen sekä kattava ja esitysmuoto blogityyppistä verkkojulkaisua hiotumpi. Kirjan kirjoittamisen aikana olen myös korjaillut Saunologiassa olleita epätarkkuuksia tai suoranaisia lainsäädännön muuttumisesta johtuvia asiavirheitä (kuten ilmanvaihdon kohdalla oli ehtinyt käymään).

Kärsivällisyyttä hyvät lukijat, kirja on lopulta tulossa! Saunologiakin jatkaa matkaansa hitaasti, mutta vääjäämättömästi saunatiedon piilotettujen helmien ja hiomattomien timanttien äärelle.

Kirja julkaistaan Suomeksi. Kirjan käännösmahdollisuuksia muille kielille mietitään, kunhan kotimaan yleisö on vakuutettu saunatiedon tarpeellisuudesta.

Kalma Saun on Tallinnan tällä hetkellä vanhin yhtäjaksoisesti toiminut sauna. Saunologi otti lyhyet löylyt Kalmassa ja opastaa Tallinnan turistit Kalman pariin. Saunaa suositellaan kuumista löylyistä pitävälle elämysmatkailijalla.

Mistä on kysymys?

Kalma on 1920-luvulla rakennettu julkinen sauna, jossa on erilliset miesten ja naisten yleiset saunaosastot sekä kaksi vuokrasaunaa.

Julkiset saunat ovat avoinna päivittäin:

Ma-pe 11.00 – 22.00
La-su 10.00 – 23.00

Sisäänpääsy vaihtelee päivän mukaan, korkeintaan 11e viikonloppuisin.

Kalma sijaitsee Baltijaamin lähistöllä, vanhan kaupungin länsi-puolella.

Vierailin miesten osastolla, jossa on kaksi saunaa erillisten pesuhuoneiden yhteydessä. Noin 40-asteinen höyrysauna sekä yli 90-asteinen puulämmitteinen löylysauna.

Kalmasaunan sisäänkäynnin takaa löytyy palvelutiski, jolta voi ostaa perussaunatarvikkeita, ml. vihtoja, juotavaa ja peseytymisvälineitä. Pääsymaksun suoritettuaan pääsee saunaosastolle, jossa saa lukittavan pukukaapin avaimen. Kaapit ovat pieniä, mutta niitä kuuluu hintaan kaksi. Saunoissa ollaan oman sukupuolen kesken alasti.

Ota mukaan saunaan:

  • Pyyhe
  • Istuinalunen
  • Sandaalit
  • Saunahattu
  • Peseytymisvälineet
  • Eväät

Vihtoja ja juotavaa voi ostaa kohtuuhintaan saunasta. Henkilökunta puhuu ainakin englantia, viron ja venäjän lisäksi.

Lisätietoja palveluista ja aukioloajoista verkossa: http://www.kalmasaun.ee/eng-meeste_uldsaun/

180924-tallinna-20180924_134036
Kalma Sauna sijaitsee Tallinnan vanhan kaupunkin länsipuolella

Millaiset löylyt?

Kalman pukeutumistilat eivät ole juhlavat, mutta riittävät. Pesuhuoneet ovat selvästi tilavampia ja saunojen ylläpitoon on myös jonkin verran panostettu. Monia lukijoita varmaan kiinnostavat löylyt, joista nyt kokemusta saatiin miesten osastolta.

Kalman höyrysauna on oudosti muiden tilojen peränurkassa, mutta toimii mainosti. Lämpötila reilu 40 astetta, höyryä puskee jatkuvasti ja ilma on liikkeessä. Sauna on kohtuullisen siistissä kunnossa. Ainoastaan höyryttimen jatkuva puhina häiritsee rentoutumista.

Kalman päänähtävyys on miesten puulämmitteinen sauna. Siellä on kuusi laudetasoa ja törkeän kuuma. Kuumuudesta huolehtii näyttävä, useamman kuution kokoinen, ilmeisesti jatkuvalämmitteinen puukiuas. Ilmanvaihto on koneellinen ja varsin tehokas.

Sanoinko jo, että saunassa on kuuman lisäksi erittäin kosteaa? Tyylillisesti Kalma muistuttaa Pietarin ja Moskovan banjoja ja suurin osa Kalman asiakkaista puhui oman käyntini aikaan venäjää.

Lämpötilan takia saunahatun käyttäminen on järkevää. Näin tekevät useimmat asiakkaat, joilla on vakiovarusteena myös vihta. Erilaisia vihtoja on myynnissä 2-3 eurolla saunassa.

Lämmittelyn jälkeen voi pulahtaa reilun kokoiseen kylmävesialtaaseen, joka tosin ei ole erityisen kylmä, lähempänä 20 astetta. Jäähtyyhän sielläkin, kun aikansa lilluttelee.

Kalma on piristävä, aika neuvostomainen sauna, jossa pääsee nopeasti erilaisen saunakulttuurin makuun. Vihdontapalveluita ei Kalmassa tarjota, joten tämä ei ole suomalaiselle niin mullistava uutuus.

Suositellaan kokeilunhaluiselle kuumien löylyjen ystäville. Koettavaa on rajallinen määrä, joten pari tuntia Kalmassa riittää hyvin paikan olennaisen sisällön kokemisen.

4

Edellisessä Saunologian artikkelissa lämmitettiin saunassa vettä peseytymistä varten. Kun vesi on kertaalleen käytetty, se pitää hallitusti käsitellä. Tässä jutussa käydään läpi jätevesivaatimuksia sekä esitellään mökkisaunan harmaavesien imeytyksen esimerkkiratkaisu saunapalloa käyttäen.


Saunan lattiassa täytyy olla viemäröintiratkaisu. Betoni- ja laattalattiassa usein viemärikaivo, puulattiassa esimerkiksi lattian levyinen viemärikouru. Lattian täytyy olla kalteva, eli siinä on oltava riittävä kaato, jotta vesi valuu viemäriin. Mitä vedelle tämän jälkeen tapahtuu, on ympäristön ja sen viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Rakennuslainsäädännöllisesti se on monimutkainen ja valitettavan tulkinnanvarainen kysymys.

Koska Saunologiassa on vuosien varrella seurattu tiukasti mökkisaunan rakentamisen yksityiskohtia, käydään nyt viimein tämänkin aiheen kimppuun. Toimiva viemäröinti on kuitenkin saunaelämyksen näkökulmasta välttämättömyys.

Määräykset saunan jätevesistä

Jos sauna sijaitsee muun rakennuksen yhteydessä, koskevat sitä yleensä samat vaatimukset kuin koko kiinteistöäkin. Asiassa on kuitenkin monta mutta erityisesti kunnallisten viemäriverkostojen ulkopuolella haja-asutusalueilla. Jos kunnallinen viemäröinti löytyy, sauna ehdottomasti järkevää ja usein myös pakollista siihen liittää.

Ympäristölakia on muutettu useita kertoja ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä jätevesien käsittely voi olla puutteellista nykyvaatimusten mukaan. Jos tällaista kiinteistöä korjataan esimerkiksi rakentamalla sinne uusi märkätila kuten sauna, voi koko kiinteistön jätevesijärjestelmä mennä uusiksi.

Vuonna 2017 voimaan tulleen Ympäristölain mukaan kaikki alle 100 m vesistöistä ja pohjavesialueella olevat kiinteistöt täytyy ajanmukaistaa marraskuuhun 2019 mennessä. Kuten yleensä, laki määrittää vain minimivaatimukset ja paikallinen rakennusvalvonta voi (täysin) oman mielensä mukaan asettaa muita vaatimuksia. Aina varma ohje saunan rakentajalle onkin seuraava:

Selvitä aina etukäteen kunnan rakennusvalvonnan kanta jätevesien käsittelyyn

On todennäköistä, että vaatimukset vastaavat tässä esitettyjä periaatteita, mutta joustavan lainsäädännön takia tästä ei ole täyttä varmuutta.

180909-saunapallo-uponor
Uponor saunapallon asennusohje. Palloon liitetty parin metrin salaojaputki imeytyksen tehostamiseksi tiiviilllä maaperällä.

Yleisesti ottaen vaatimukset perustuvat oletettuun veden käyttömäärään. Mikäli jätevettä syntyy niin vähän, että siitä ei aiheudu ympäristölle, ei jätevesiä tarvitse puhdistaa, vaan ne voidaan imeyttää maaperään. Vesistöön jätevettä ei kuitenkaan koskaan saa suoraan johtaa.

Pieniksi määriksi luokitellaan yleensä kantoveden kohteet, eli kohteet joissa ei ole paineistettua vettä. Tulkinnan tekee kuitenkin viime kädessä rakennusvalvonta, ei saunan rakentaja.

Kantovesisaunan imeytysjärjestelmä

Kantovesisaunassa jätevesiratkaisuksi ja imeytysjärjestelmäksi kelpaa esimerkiksi saunakaivo niminen vettä läpäisevä viemärikaivo. Imeytysjärjestelmän voi teoriassa toteuttaa myös ilman kaivoa imeytyskuopan ja kivipesän avulla, mikäli haluaa minimoida teknologiset ratkaisut ja muovin käytön:

Imeytyskuoppa_kuva
Imeytyskuoppa lähteessa Ympäristöhallinnon yhteinen tietopalvelu. Copyright: Santala, 1990

Saunapalloja valmistaa Suomessa useampiakin yritys, mutta kaikkien tuotteiden toimintaperiaate on sama. Imeytyskaivo läpäisee vettä hitaasti ja imeyttää sen kaivon ympärille tehtyyn imukykyiseen maa-ainekseen kuten hiekkaan tai soraan. Pallon tilavuus on 200-300 litraa, joten se riittää aiemmin esitettyjen laskelmien mukaisesti huonosti läpäisevässäkin maaperässä noin 20 hengen käyttöön.

180909-saunakaivo-vesiensuojelu-yhdistys-imeytyskaivon-periaate
Saunan imeytyskaivon periaatepiirros. Kuva: Vesiensuojeluyhdistys

Pallo on tilankäytön kannalta erittäin tehokas, mutta myös muun muotoisia kaivoja on tarjolla, esimerkiksi Rotomonin saunakaivo, joka on pitkulainen ja matala, jolloin sen upotussyvyys on alle puolet saunapallon kaivannon tarpeesta.

180909-saunakaivo-rotomon-sakokaivo
Kuva: Rotomon, matala saunakaivo rasvanerotuskaivolla

Kaivoja valmistavan Rotomonin mukaan tavallisenkin kaivon käyttöikä on ainakin kymmenen vuotta. Kaivo on kuitenkin vuosittain syytä tarkistaa ja irtoroskat, kuten lehdet, poistaa, jotta vesi pääsee imeytymään vapaasti.

Hienostuneempaa jäteveden veden käsittelyä

Saunakaivon yhteyteen, viemärilinjassa sitä ennen, voidaan liittää rasvakaivo. Siinä on sako-osa eli rasvanerotin, joka ohjaa rasvaista vettä omaan umpisäiliöön ja muun veden saunakaivoon. Umpisäilö on suunniteltu tyhjennettäväksi, jolloin saunakaivo säilyy pidempään käyttökelpoisena.

Saunakaivoja voidaan myös varustaa mekaanisille ja kemiallisilla suodattimilla. Näiden avulla saadaan imeytettävästä vedestä vieläkin puhtaampaa, esimerkiksi fosfaattien osalta. Suodatinjärjestelmät ovat pakkasenkestäviä, mutta vaativat ajoittain suodatinten vaihtoa.

Eräs vaihtoehto kantovesisaunaan on hiekkapohjainen imeytyskenttä saunan alle. Tällaisia on historian juoksussa tehty paljonkin. Tässä ratkaisuissa ajatellaan biologisen hajoamisen hoitavan lattian alle kertyvän ihmispohjaisen aineksen multaamisen. Kansainvälisen savusaunaklubin suositusten mukaisesti ratkaisu toimii yhdessä rakolattian kanssa. Sillä, että lattian päällä on savusauna, ei kuitenkaan ole tähän merkitystä.

Itse en päässyt Suvikallion saunaan tällaista rakentamaan alustavista suunnitelmista poiketen, sillä rakennusvalvonta edellytti kaiken veden keräämistä jo lattiatasossa. Lukuisia kertoja aiemmin mainitusta Juha Telkkisen savusaunasta pesuvedet kertyvät lattian alla maa/hiekkapohjan avulla muotoillun uima-allasmuovikalvon päällä yhteen viemäröintipisteeseen. Muovin päällä on suuria kiviä, jolloin muovi pysyy aina paikoillaan. Telkkisen mukaan ratkaisu on hygieeninen ja hajuton. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vettä käytetään likaan nähden riittävästi ja ratkaisu ei kokonaisuudessaan kerää likaa enempää kuin biologisesti hajoaa.

Haiseeko tai loriseeko viemäri?

Saunan puhdasta tunnelmaa mahdollinen viemärin haju varmasti häiritsee. Korjaustoimenpiteet kannattaa kuitenkin aloittaa saunasta: viemärikaivosta tai –kourusta ja puhdistaa ne kunnolla. Tämän jälkeen voi kääntää nenän kohti imeytyskaivoa.

Imeytyskaivon pitäisi olla tuulettuva. Tämä yleensä riittää hajuhaittojen pitämiseen poissa. Saunan viemärilinjaan voi kuitenkin liittää myös vesilukon, joka estää ilman virtaamisen sen lävitse. Mikäli sauna on talvella kylmillään, pitää lukko suojata jäätymiseltä, mikä voi olla hankalaa. Pilariperustuksellisessa saunassa lukon voi asentaa niin lattian ja maan väliin, että se käännetään 90 astetta putkiston suunnassa, jolloin vesi pääsee valumaan vapaasti sen lävitse, eikä pääse jäätymään.

Itse harkitsin vesilukkoa lattian alle, mutta hajuhaittoja ei ole esiintynyt, joten en näe tarpeelliseksi suositella tätä. Jätevesimäärien ja maaperän imeytyvyyden vaihteluiden vuoksi ei ole täysin mahdotonta, että viemäristä nousisi kaasuja.

180909-saunakaivo-uponor-saunapallo
Kuva: Uponor, Saunapallo. Tuuletusputki ja huoltoluukku jäävät näkyviin maan pinnalle

Ainoa itseäni häiritsevä tekijä on veden lorina, jonka vaimentamiseksi en ole löytänyt hyvää ratkaisua. Lyhyiden tutkimusten perusteella viemärin kulmien pitäminen loivina ja viemärinputkistoa ympäröivän maa-aineksen huolellinen tiivistäminen vähentävät äänihaittoja. Esimerkiksi Uponorin kiinteistöviemäröintijärjestelmän mahdollinen osa on betoninen äänenvaimennin / pohjakulma. Itse vaihtaisin nykyiset 90-asteen kulmat tämän perusteella 45-asteisiksi.

Paineistetun veden saunan vesienkäsittely

Jos vesi juoksee saunan vesihanasta paineella, tarvitaan hienostuneempi viemäriratkaisu imeytyskenttineen ja kaivoineen. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksista on väännetty kättä koko 2010-luku, joten on mahdollista, että joidenkin vuosien päästä vaatimukset muuttuvat. Tällaisessa kohteessa kannattaa käyttää myös moderneja lattiakaivoja ja muita hienostuneempia ratkaisuja, joiden suunnitteluvastuu on parempi jättää LVIS-suunnittelijalle. Tästä syystä en käsittele aihetta enempää tässä artikkelissa.

Saunamökin kannalta kiinnostava asia voisi olla WC kantoveden vessassa, mutta se voidaan korvata myös kompostoivalla, polttavalla tai jopa jäädyttävällä biokäymälällä. Saunologi palaa asiaan mahdollisesti myöhemmin.

Lue lisää

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop