Arviointi auttaa parantamaan savusaunaa

Arviointi auttaa parantamaan savusaunaa

Heikki K. Lyytinen kertoi aiemmin Saunologiassa savusaunapalosta. Saunan kunnostuksen kanssa hän ei tyytynyt vähään ja tuloksena oli palkinto 2019 parhaiden savusaunojen kilpailussa. Tässä artikkelissa Heikki kertoo mitä menestykseen vaadittiin. Tarinan keskiössä on savusaunojen arviointitoiminta ja siitä saadut saunan kehitysideat.

191020-lyytinen-palkinnon-luovutus-171154
Heikki vastaanottaa palkinnon Pentti Hakalalta Ikaalisten XXIV Saunafestivaaleilla 20.7.2019. Kuva: Lassi Liikkanen, Saunologia.fi

Arvioi ja opi savusaunasta!

Savusauna ei ole tavanomainen arviointikohde, vaikka se sitä voisi olla erityisesti paloturvallisuuden ja ilmastoystävällisen lämmitystavan sekä hyvälöylyisyyden näkökulmasta. Suomessa ei ole kuitenkaan sellaista pitkäaikaista ja näkyvää arviointikulttuuria ja saunojen luokitusohjelmia kuten esimerkiksi Saksassa, jossa arvioidaan saunoja ja tehdään niistä laatuluokituksia.

Kansainvälinen savusaunaklubi ry ja Löylynlyöjät ry suorittavat pyynnöstä arviointeja vuosittain. Arviointiin voi osallistua myös kilpailumielessä. Kilpailutulokset julkaistaan vuosittain heinäkuun lopulla järjestettävillä Saunafestivaaleilla Ikaalisissa sekä yksityis- että yrityssarjassa. Tällöin yksityissarjassa palkitaan vuosittain kolme parasta savusaunaa. Arvioinnin toteuttaa neljän hengen savusaunan asiantuntijoista koostuva ns. testausryhmä. Vuosittain toteutetaan kymmeniä savusauna-arviointeja.  Arvioinneilla on jo parin kymmenen vuoden historia ja savusaunojen taso on tänä aikana tuntuvasti kohonnut Kansainvälisen savusaunaklubin mukaan.  Tosin tasoeroja on edelleen paljon: todennäköisesti palavista varmasti palaviin.

Arvioinnissa arvioitavaa kohdetta arvotetaan esimerkiksi määrättyjen kriteerien mukaan. Näin voidaan päätyä arviointituloksena toimivuudeltaan, löylyominaisuuksiltaan, rakenteiltaan ja paloturvallisuustekijöiltään erinomaiseen, hyvään tai pahimmassa tapauksessa ala-arvoiseen  savusaunaan.

Oma savusauna testissä

Olen toiminut työurallani arviointitehtävissä ja kehittänyt arviointikriteerejä toisella alalla. Savusaunojen arviointi alkoi kiinnostaa myös omakohtaisesti oman saunan kunnostuksen aikana. Asiaan liittyi vahvasti myös tiedollinen uteliaisuus vireillä olevan tietokirjahankeeni myötä, jossa tarkastelen maailman kylpy- ja hikoilukulttuurien historiaa ja päädyn lopuksi suomalaisen savusaunan menneisyyteen ja nykyaikaan. Näin päätin oman savusaunani kohdalla hyödyntää ulkopuolista arviointia päästäkseni syvemmälle savusaunan saloihin. Tarkoitukseni ei ollut pyrkiä savusaunojen laatuluokkaan.

191020-lyytinen-ulkokuva-
Kirjoittajan sauna arviointikohteena. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Arvioitsijat antoivat kuitenkin rivien välistä ymmärtää, että arvioitu savusauna voisi menestyä myös Vuoden Savusauna -kilpailussa. Epäröinnin jälkeen ilmoittauduin viime hetkellä kilpailuun. Tuloksena toinen sija suosituslaattoineen, kunniakirjoineen ja valtuutuksineen esitellä omaa ja suomalaista savusaunaa arviointipistemäärän kohotessa noin 360 pisteeseen.

191020-lyytinen-kunniakirja-
Kunniakirja saunan eteisen seinällä symboloi menestystä Vuoden savusaunakilpailussa. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Arviointitapahtuma savusaunan lämmitysprosesseineen kesti lähes koko päivän. Arviointiryhmän Seppo Leskisellä oli takanaan peräti 608 savusaunan kylpykokemusta kotimaasta ja ulkomailta. Pentti Hakalalla on yli viiden sadan kylpykokemuksen lisäksi yli viisi sataa savusaunan lämmitystä. Mukana arvioinnissa olivat myös, Pekka Niemelä ja Kaarlo Mäkinen.

191020-lyytinen-savusaunaklubi-testiryhma-
Arviointiryhmä vasemmalta lukienPekka Niemelä, Seppo Leskinen, Kaarlo Mäkinen ja Pentti Hakala. Kuva: Heikki K. Lyytinen

Arviointiryhmän etukäteisinformaatio oli varsin niukka. Tärkeää oli se, että kiuas oli ennen arviointia kylmä. Kerron seuraavassa arvioinnista välittyneen kokemukseni siitä, mitkä tekijät näyttivät korostuvan arviointitapahtuman aikana, kun lopputuloksena oli hyvä sijoitus Vuoden savusaunakilpailussa. Käytettävissä ei ole ollut arviointiryhmän soveltamaa kriteeristöä, jotka ovat. yksityiskohtineen arviointiryhmän tietopääomaa. Tosin oleelliset kriteerit olivat hieman ”utelevalla” ja intensiivisesti tarkkailevalla otteella arviointitapahtumasta pääteltävissä.

191020-lyytinen-saunan-kuisti-4
Savusauna arviointivalmiudessa. Kuva: Heikki K. Lyytinen

Miten päästä Suomen parhaiden savusaunojen joukkoon?
Paloturvallisuus erityisen huomion kohteena

Savusaunojen laatuluokkaan pääsemiseksi saunan paloturvallisuuden tulee olla ehdottomasti kunnossa koskien välikaton suojauksia ja turvaetäisyyksiä sekä räppänän ja lakeisen kokoa. Lakeisen ja räppänän koon tulee vastata tulipesän pohjan pinta-alaa. Tulipesän vapaa korkeus tulee olla riittävän suuri, etteivät palokaasut leimahda vaarallisiin liekkeihin. Paloturvallisuuteen kuuluvat savun kulkureitit. Siksi lakeisen tulee olla pellitetty ja paloeristetty. Erityisen tärkeä on savurajan korkeus ja savun kulkureittien esteettömyys. Savurajan tulisi olla minimissään metrin verran kiukaan pinnasta. Paloturvallisuutta on myös välikaton vuodottomuus ja sammutusvälineistön monipuolisuus. Paloturvallisuuden laatua arvioitaessa kohteena on myös saunan ympäristö paloherkkyyden osalta koskien maastoa, läheisiä puita ja rakennuksia.

191020-lyytinen-lakeinen-5

191020-lyytinen-rappana-
Lakeisen ja räppänän koko on tärkeä paloturvallisuustekijä. Suurin osa savusta poistuu tässä lakeisesta. Kuvat : Anne Lius-Liimatainen

Kiuas arvioinnin polttopisteessä

Kiuas oli erityisen mielenkiinnon kohteena suojauksineen, paloilmarakenteineen, kiuaskivien laatuineen, määrineen, muotoineen ja tulipesän korkeuksineen sekä mahdollisine holvauksineen ja kansirakenteineen. Tulipesän korkeus tulisi olla vähintään 70 cm. Kiukaan ilman saanti tulee olla riittävää sekä tulipesän edestä että takaa. Sen takaa edestä ilma-aukollinen luukku ja taakse arinan alla oleva riittävä ilmatila. Kansirakenne on kiukaan kokonaislaatua lisäävä tekijä.  Pyöreät keraamiset kiuaskivet kestävyydessään arvotetaan korkealle. Myös pyöristetyt kivet vähentävät nokeentumista.

Savusaunan sisäinen ja ulkoinen saunomisympäristö

Saunan sisäinen hygieeninen ympäristö on tutkimustenkin mukaan suomalaisen saunakansan tärkeäksi kokema ominaisuus. Se on myös tärkeä arviointikriteeri koskien yhtälailla myös puhtaanapidon edellytyksiä. Savusaunan miellyttävän savuarominen tuoksu yhdistyneenä puhtauteen ja siisteyteen sekä saunavihtojen aromeihin ilman epämiellyttäviä hajuja on saunomisen laatua kohottava tekijä. Kylpytilojen käytännöllinen toimivuus valaistuksineen, porras-, ovi-, kynnys- ja lauderakenteineen, pesumahdollisuuksineen ja turvallisine liikkumistiloineen on myös laatuun keskeisesti vaikuttava ominaisuus.

Ulkoiseen saunomisympäristöön kuuluvat intimiteettisuojan varmistavat vilvoittelumahdollisuudet, saunan sulautuminen maisemallisesti ympäröivään luontoon sopusuhtaisena, esteettisenä ja perinneuskollisena, mutta toisaalta myös uudistuvana kokonaisuutena.

Hyvälöylyisyys savusaunan alkusyynä

Kun arviointikohteena on savusaunan hyvälöylyisyys ja löylyn viipyilevyys tai riittävyys, arviointi perustuu subjektiiviseen kokemukseen, jossa mittarina on ihmisen keho ja mieli sekä vertailutietona satojen savusaunalöylyjen kokemus. Ei ole mielekästä mitata löylyn kestoa sekuntikellolla ja löylyaallon pituutta metrimitalla tai lämpöä vain lämpömittarilla. Löylyjen laatu on koettava. Onhan savusaunan luksus paljon enemmän kuin ihannemittalukuja. Luksusta on tunne ja kokemus pehmeiden löylyjen hyväillessä mieltä ja ihoa.

Hyvälöylyisyyden näkökulmasta objektiivisesti mitattavaa on löylytaskun muodostama tila. Ihanteena on, että koko keho jalkoja myöten on vesihöyryn täyttämässä löylytaskussa. Se edellyttää aina riittävää kiukaan lämpökapasiteettia ja matalaa ovea, jonka kamana on kiuaskivien alapuolella ja alalaude kiukaan yläpuolella sekä lisäksi tiivistä välikattoa. Tärkeä kriteeri on löylyn kierto lauteiden alle, jolloin ylälauteen ja takaseinän välinen etäisyys on riittävä. Raittiin ilman riittävyys, ilman kosteus ja löylyjen pehmeys ja tarvittaessa myös kipakkuus takaavat osaltaan vaadittavan löylyn laadun.

191020-lyytinen-loyly-
Hyvälöylyisyys syntymässä. Kuva:Anne Lius-Liimatainen

Opit arvioinnista

Arviointiryhmän toimintatapaa voi luonnehtia hienotunteisesti ohjaavaksi, erityisesti paloturvallisuutta korostavaksi ja savusaunaperinnettä arvostavaksi, mutta toisaalta myös uusiin rakenteellisiin ratkaisuihin motivoivaksi ja siten savusaunakulttuuria kehittäväksi. Toimintatavalle on luontevaa, että siihen kuuluu myös arviointipalaute, joka on saunan omistajaa eniten kiinnostava asia.

Palautteen annon kohteena olevaa saunaani luonnehdittiin erinomaisen paloturvalliseksi, hyvälöylyiseksi ja ilmastoinniltaan mallikkaaksi, jossa raittiin korvausilman saanti oli hoidettu onnistuneesti eri ilmansuuntiin sijoitetuilla alaräppänöillä. Räppänän ja lakeisen koko vastasi hyvin arviointiryhmän odotuksia. Tämä takaa sen, ettei savu jää saunan sisälle kiertämään nokea aiheuttaen ja muodostaen myöhemmin paloturvallisuusriskin. Savusaunan rakenteellisissa ominaisuuksissa ei ollut moitteen sijaa.

Saunan parannukset

Kehittämisehdotuksina todettiin lakeisen sulkemismahdollisuus myös yläosastaan sekä lakeisen liukuluukun eristäminen erityisesti talviolosuhteissa saunottaessa. Muutoin lakeinen oli eristetty ja molemmin puolin pellitetty.  Löylyaallon kiertoon lauteiden alle tarvittava ylälauteiden ja seinän välinen etäisyys katsottiin hieman liian kapeaksi. Ihanteena pidettiin noin 20 cm:n etäisyyttä. Kiukaan tulipesän luukkua pidettiin myös hieman epäkäytännöllisenä. Kaikki parannusehdotukset voi katsoa perustelluiksi ja helposti käytännössä toteutettaviksi.

Arvioinnin yleinen merkitys

Yleisesti ottaen arviointi voi olla luonteeltaan toteavaa, ohjaavaa, motivoivaa, kehittävää tai ennustavaa. Toteavasta näkökulmasta arviointikohteen tilanne todennetaan ennalta määrättyjen ominaisuuksien suhteen. Savusaunan kohdalla voidaan todentaa esimerkiksi sen paloturvallisuus tai hyvälöylyisyyttä edistävät savusaunan rakenteelliset ominaisuudet ennalta määrättyjen kriteerien mukaan. Samaan asiaan voidaan ottaa myös ennustava näkökulma. Ennustavatko saunan rakenteelliset ominaisuudet esimerkiksi tulipaloriskiä? Näitä ominaisuuksia voidaan taas arvioida kehittämisen näkökulmasta. Miten kyseisiä ominaisuuksia tulisi siis muuttaa, että paloriski vähenisi?

Arvioinnilla voidaan ohjata toimintaa ja motivoida arviointipalautteella tarvittaviin muutoksiin, jotka parantavat esimerkiksi saunan hyvälöylyisyyttä. Itse asiassa kaikki edellä mainitut arvioinnin tehtävät ovat tavalla tai toisella mukana edellä mainitun arviointiryhmän arvioinnissa.

Kansainvälisen savusaunaklubin palvelut: Arviointia vai testausta?

Kansainvälinen Savusaunaklubi käyttää savusaunan arvioinnin yhteydessä termiä testaus. Eräänlaiseen testaukseen arvioinnin toteutuksessa joutuu oikeastaan vain savusaunan lämmittäjä lämmittäessään saunan osana arviointiprosessia. Termiä käytetään tavanomaisesti tarkoittamaan määrätyn tehtäväkokonaisuusuuden suorittamista taidon tai soveltuvuuden arvioimiseksi. Tosin lämmittäjän osaamista ei sanan varsinaisessa merkityksessä testata. Se on vain osa havaintojen koontia esimerkiksi saunan lämpötiloista, savurajasta ja -virroista, kiukaan toimivuudesta lämmityksen erivaiheissa ja sen jälkeen, polttopuiden ominaisuuksista sekä löylyjen laadusta lämmitysprosessin tuloksena. Siihen vaikuttavat mm. asianmukainen lämmittäminen ja polttopuiden valinta sekä saunan rakenteelliset ominaisuudet.

Voidaan ajatella, että ”testaus” on tässä tapauksessa menettely, jossa ”testataan” savusaunan soveltuvuutta perustehtäväänsä eli saunomiseen. Tämä koskee erityisesti savusaunan paloturvallisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä savusaunan kokonaistoimivuutta. Tavoitteena testauksessa on havaita selkeät virheelliset ratkaisut ja varmistaa, että sauna on kaikilta osin toimiva. Sen ”lopputuotteena” tulisi olla nautinnolliset löylyt. Selkeä virheellinen ratkaisu paloturvallisuuden kannalta on esimerkiksi liian ohut kiuaskivipatja, jolloin tulilieskat tulevat kiuaskivien välistä läpi.

191020-lyytinen-laatta-
Suosituslaatta. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Kriteeriperusteista arviointia

Kansainvälisen Savusaunaklubin arviointiryhmän käyttämää arviointimenetelmää voidaan verrata toisaalta vertailuanalyysiin ja toisaalta kriteeriperusteiseen arviointiin.

Vertailuanalyysin perusideana on oppia parhaista käytännöistä ja kyseenalaistaa omia toimintatapoja, jolloin omaa savusaunaa ja sen muotoilua verrataan parhaisiin vastaaviin ratkaisuihin ja saunan lämmittämisen osalta parhaisiin käytäntöihin. Vertailu on siten esikuva-analyysiä. On hyvin tavanomaista, että arvioinnin yhteydessä kerrotaan myös eri savusaunoissa tehdyistä innovatiivisista ratkaisuista – ehkä myös oppimisen kannalta virheellisistä ratkaisuista. Vertailuanalyysi auttaa näin tunnistamaan omien ratkaisujen ja käytäntöjen heikkouksia.

Kriteeriperusteisessa arvioinnissa arviointikriteerit on tarkoin määritelty etukäteen. Ne taas voivat perustua kokemus-, tutkimus- tai normitietoon. Normit voivat tulla esimerkiksi rakentamista tai paloturvallisuutta koskevasta lainsäädännöstä tai niiden perusteella annetuista määräyksistä.

Kriteeriperusteisen arvioinnin keskeisenä periaatteena on, että arviointikohteen ominaisuuksia arvioidaan sen perusteella, miten hyvin kyseiset ominaisuudet vastaavat ennalta määrättyjä kriteerejä. Osa kriteereistä on määrällisiä ja osa laadullisia. Määrällisiä kriteerejä ovat esimerkiksi savusaunan kokoa kuvaavat mitat, räppänän ja lakeisen aukkojen koot, kiukaan ja sen tulipesän mitat, kiuaskivien määrä suhteessa saunan tilavuuteen ja löylytaskun korkeus sekä kiukaan paloturvallisuusmitat.

Laadullinen kriteeri on esimerkiksi savusaunan löylyjen aromisuus ja viipyilevyys, raittiin ilman riittävyys tai kylpytilan hygieenisyys, joiden mittaamiseen sopii nenätuntuma. Jos haluamme taas arvioida esimerkiksi saunan suhdetta ympäristöönsä, kriteerinä voisi olla esimerkiksi sijainnin maisemallinen monipuolisuus. Jos halutaan korostaa ekologisia näkökohtia, laadullisina kriteereinä voivat olla esimerkiksi lämmitystapa ja polttopuiden valinta ja koko lämmityksen eri vaiheissa.

Arviointikriteerien moninaisuus

Kansainvälisen Savusaunaklubin arvioinnissa käytetään 196 kriteeriä. Tämä kertoo arvioinnin yksityiskohtaisuudesta ja mittauskeskeisyydestä. Kriteerit eli arviointiperusteet määräytyvät arviointikohteiden mukaan. Arviointikohteet taas liittyvät savusaunan kokonaistoimivuuteen, ulkoiseen ja sisäiseen saunomisympäristöön, nautinnollisen saunomisen välttämättömiin edellytyksiin, saunomiskokemukseen ja luontosuhteeseen sekä erityisesti paloturvallisuuteen, johon kuuluu myös saunan ulkoinen ympäristö. Ulkoista ympäristöä edustavat esimerkiksi läheiset rakennukset, maasto ja puusto, jotka saunapalon syttyessä ovat riskitekijöitä. Esimerkiksi tiheä havupuusto liian lähellä savusaunaa on kielteinen tekijä metsäpalovaaran vuoksi.

Paloturvallisuustekijät ovat välttämättömiä edellytyksiä arvioinnissa menestymiselle. Näihin kuuluu myös ensisammutusvälineistö. Jos paloturvallisuustekijät eivät täyty, arviointista ei kannata odottaa mairittelevaa lopputulosta. Saunomisympäristössä tärkeää on suoja katseilta ja luonnonvoimilta, jolloin vilvoittelu onnistuu aina nautinnollisesti ” kaikessa rauhassa”.

Kansainvälisen Savusaunaklubin testityöryhmän arvioinnin kohteet eli kriteeriluokat ovat seuraavat:

  • Saunarakennuksen ulkonäkö
  • Tuoksu
  • Ekologisuus, hygienia
  • Raittiin ilman saanti
  • Paloturvallisuus
  • Sisustus, toimivuus
  • Kiuas
  • Löylyn laatu
  • Syntynyt halu saunomiseen

Kukin edellä mainituista luokista sisältää taas koko joukon yksittäisiä arviointikohteita tai kohteen ominaisuuksia. Kriteerien suuri määrä johtuu osittain siitä, että esimerkiksi lämpötiloja ja savun ”käyttäytymistä¨ seurataan eri lämmityksen vaiheissa, mutta myös siitä, että saunan tutkittavia rakenteellisia ominaisuuksia on varsin paljon, joilla on merkitystä esimerkiksi saunan lämmittämiseen ja saunomiseen sekä löylyn laatuun.

Arvioinnin lopputuloksena saunalle saadaan tietty pistemäärä, jota voidaan kilpailutilanteessa käyttää savusaunojen keskinäiseen vertailuun. Kriteerit muuttuvat vuosittain eli eri vuosien pisteet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Kriteerien käyttö pisteytyksineen edustaa ns. mallisavusaunakonseptia, vaikka mitään yhtä ja oikeaa standardisavusaunaa ei ole olemassakaan. Mittaluvut ja arviointipisteet syötetään tietokoneohjelmaan, joka tuottaa loppupistemäärän.

Ei kilpailun, vaan kehityksen vuoksi

Ja lopuksi yleinen oppi: savusauna ja sen lämmityksen laatu on tuskin koskaan valmis. Niitä molempia voidaan kehittää. Arviointi on siihen yksi keino: arvioi ja opi, opi ja arvioi! Aloittaa voi hyvin itsearvioinnilla ja myöhemmin päätyä ulkoiseen arviointiin. Vertailukokemusta itsearviointiin saa saunomalla ystävien ja tuttavien savusaunoissa ja tekemällä samalla vertaisarviointia. Näin voi ehkä huomata, ettei oma sauna ole optimaalisesti toimiva, mutta sellaiseksi kehitettävissä.

191020-lyytinen-saunan-vartija-2
Heikki K Lyytinen. Kuva: Anne Lius-Liimatainen

Kansainvälisen savusaunaklubin verkkosivuja (https://savusauna.fi/) ollaan kirjoitushetkellä uudistamassa. Tietoja testaus- ja neuvontapalvelusta saa yhdistyksestä sähköpostitse. Testaus ja kerhon jäsenyys on erittäin huokea investointi.

Päivitys 28.10.2019 Pentti Hakalalta:
Kutsusta käyn myös pitämässä savusaunan lämmityskursseja ym neuvontaa saunaan liittyen. Myös s-postissa ja puhelimessa. 050 5983933 pentti.hakala@ippnet.fi www.saunafestivaalit.fi SAUNAFESTIVAALIT 17-19.7.2020 Ikaalinen Toivolansaari Camping

Kuvien copyright Heikki K. Lyytinen ellei toisin mainittu, luvaton käyttö kielletty.

Yksi kommentti artikkeliin ”Arviointi auttaa parantamaan savusaunaa

  1. Kaija Rossi

    Kiitos seikkaperäisestä tekstistä. Yksi informaationpalanen minullakin on välittää.
    Kävin Hernesaaren Löylyssä heti sen valmistumisen jälkeen. Olin saunomassa aivan ensimmäisen tunnin aikana sinä päivänä. Saunamestarilla oli aikaa esitellä meille, tyttärelleni ja minulle, saunojen hienouksia.

    Tärkeä tieto mielestäni oli seuraava. Saunamestarilla oli pitkä kokemus savusaunoista ja hän pääsi kehumaan, että hän ei ole polttanut yhtäkään savusaunaa. Fakta, jota hän oli uskollisesti noudattanut, oli tieto, että noen syttymispiste on 167 astetta. Jos katon lämpötila nousee sitä korkeammaksi, noki syttyy itsestään.
    Kuulosti uskottavalta.

    Terv. Kaija Rossi Joensuusta

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Heikki Lyytinen?

Tietokirjailija, antiikin kulttuurin ja koulutuksen arvioinnin ja koulutusviennin asiantuntija sekä intohimoinen savusaunan monimuotoharrastaja