Itäisen maan erikoiset kiuaskivet

Tiesitkö, että myös muualla maailmassa ihmiset heittävät löylyä kiuaskiville? Myös Venäjällä saunaperinne on elää monimuotoisena ja siellä on kiukaissa jos jonkinlaisia kiviä. Saunologia esittelee nyt joukon kirjavia kiviä idästä! Tämä julkaisu aloittaa Saunologian kivikausi-julkaisusarjan, jossa tutustutaan syvällisesti niin luonnon kuin keinotekoisinkiin kiviin.

---

Saunologiassa on aiemmin esitelty jollain tapaa kaikki kotimaassa myynnissä olevat kiuaskivivaihtoehdot ja niihin liittyvät tutkimukset sekä katselmoitu hintoja ja käyty Sauna-Euroxin kivitehtaalla. Erilaisia mahdollisesti kiuaskelpoisia kiviä löytyy kuitenkin runsaasti ympäri maailmaa. Tällä kertaa huomio kohdistuu itänaapurin mittavilla sisämarkkinoilla liikkuviin kirjaviin kiviin. Osa näistä on ulkonäöllisesti sen verran jännittäviä, että ne voisivat kiinnostaa saunan sisustajia. Aloitetaan kuitenkin lyhyellä geologian oppitunnilla.

Kiuaskivigeologian perusteet

Jokainen erottaa kyllä kiven orgaanisista materiaaleista, mutta monelta on voinut unohtua kuinka monimuotoinen suomalainenkin kallioperä on. Kivi ei nimittäin yleisyydestään huolimatta mikään yksinkertainen alkuainekimpale, vaan luonnollisten prosessien tuloksena syntynyt mineraalien yhdistelmä (Geologia.fi). Tämä tarkoittaa sitä, että toisin kuin vaikka puhdas kulta, kivi on aina yhdistelmä erilaisia mineraaleja. Mineraalit taas ovat alkuaineista koostuvia kemiallisia yhdisteitä.

Kivilajit luokitellaan yleensä niiden synty-ympäristön mukaan kolmeen luokkaan: metamorfisiin kiviin, sedimenttikiviin sekä magmakiviin. Kiuaskivet ovat pääsääntöisesti erilaisia magmakiviä eli muodostuneet alun perin sulamalla.

Kiuaskivistä puhuttaessa otsikoissa ovat niin sanotut kivilajikkeet. Nämä tarkoittavat erilaisia tyypillisiä mineraaliyhdistelmiä. Wikipedian mukaan yhdessä kivilajissa on usein 3–5 erilaista mineraalia: esimerkiksi graniitissa on kvartsia, maasälpää ja kiillettä. Vaikka tietyt mineraalikoostumukset esiintyvät usein tietyllä tavalla yhdessä, ei kallio koostu tarkkarajaisista, keskenään mineraalirakenteeltaan täysin samankaltaisista (homogeenisista) esiintymistä, vaan koostumus vaihtelee ja on tunnistettavissa erilaisia alalajeja ja variaatioita. Esimerkiksi kiuskivenä tunnettu peridotiitti on itseasiassa nimi kiviluokalle, joka sisältäää runsaasti oliviinia, ei vain kivilaji.

Mineraalikoostumus ei myöskään suoraan määrää sitä millainen kivi on: myös syntyhistoria ratkaisee. Esimerkiksi gabrolla (syväkivi), diabaasilla (juonikivi) ja basaltilla (pintakivi) on sama mineraalikoostumus (Geologia.fi).

Kiuaskivien yhtäläisyyksiä voi hahmottaa alla olevasta kuvaajasta. Läheisyys auttaa ymmärtämään miksi kivilajit käyttäytyvät kiuaskäytössä mahdollisesti samaan tapaan.

Lue lisää kivistä:

• https://www.suomalainenkivi.fi/kiviteollisuusliitto/geologia/
• https://geology.com/rocks/metamorphic-rocks.shtml
• http://www.geologia.fi/index.php/2018/06/25/magmakivien-luokittelu/

Kummallisten kivien galleria

Kun geologia on teoriassa hallussa, esittelen seuraavaksi kahdeksen kummallista kiveä virolaisen myyjän Vitaun valikoimista. Kivet on valittu satunnaisesti ja esitelty tässä täysin ulkonäkölähtöisesti.  Vitaulla on näiden lisäksi vielä kourallinen muita Suomessa tuntemattomia kiuaskiviä. Tiheys- ja lämpökapasiteettitiedot perustuvat jälleenmyyjän ilmoitukseen.

Kvartsiitit

Kvartsiitit ovat enimmäkseen kvartsia sisältäviä kiviä. Kivi on puristuslujuudeltaan erittäin kova, mutta ei välttämättä kestä kovia lämpötiloja. Jälleenmyyjän mukaan kvartsiittien tiheys on n. 2680 kg/m3 ja lämpökapasiteetti 0,7 kJ/kg°C

Kvartsiittien tavoin rodingiitiksi kääntämäni kivilaji on metamorfinen. Ominaispaino  2990 kg/m3 ja lämpökapasiteetti 0,9 kJ/kg°C

Muut kivet

Porfyriitti on poikkeuksellisen vaalea vulkaniitti eli magmakiviin ja pintakiviin kuuluva kivi. Porfyyri on kivityyppi, ei varsinaisesti laji, joten tämä on kotigeologin tulkinta asiasta.

Tiheys: 2520 kg/m3, lämpökapasiteetti 0,83 kJ/kg°C

Doleriitti on läheistä sukua kotimaiselle diabaasille ainakin ulkonäön puolesta. Tiheys: 3000 kg/m3, lämpökapasiteett 1,05 kJ/kg°C

Kromiitiksi kutsutun kiven todellinen olemus on toistaiseksi mysteeri. Se vaikuttaa syväkivelle painonsa vuoksi, mutta on suhteellisen vaalea, vaaleampi kuin diabaasit. Kromiitti (eli mineraali) se ei kauppanimestään huolimatta ole, mutta voi tätä mineraalia sisältääkin. Kuka tietää?

Tiheys: 4500 kg/m3, lämpökapasiteetti 0,92 kJ/kg°C

Viimeinen esimerkki ei tietenkään ole kivi, vaan kappale valurautaa. Tämän huomaa ruosteenpunaisesta ominaisväristä.

Rautaa käytetään Venäjällä kivien asemasta jonkin verran. Jälleenmyyjän mukaan sillä voisi korvata 30% (puu)kiukaan alimmista kivistä, jolloin sauna lämpenee tehokkaammin. Löylyä kuvaillaan kuitenkin turhan äkäiseksi, jos kiukaassa on pelkkää rautaa, joka johtaa lämpöä olennaisesti kiviä paremmin..

Tiheys: 7200 kg/m3, lämpökapasiteetti 0,5 kJ/kg°C

Seuraavassa kivikausi-sarjan artikkelissa tutustutaan kivierikoisuuksiin tarkemmin. Koska suomalaiset ovat epäluuloisia kaiken ulkomaisen saunamaterian suhteen, joten kivien esittelyn lisäksi niitä on luonnollisesti kokeiltava ainakin pikaisesti sen selvittämiseksi voivatko ne edes teoriassa selviytyä saunassa.

---

Kivinäytteet Saunologialle toimitti virolainen Vitau, jolta kiviä voi suoraan tilata. Jos kaupankäynti virolaisten kanssa mietityttää, ota yhteyttä Saunologian kautta!

Vitaun sivuilta löytyy tuotteista lisää englanninkielistä tietoa, on tosin huomautettava että tiedot eivät kokonaisuudessaan ole kovin vakuuttavia sotkien iloisesti geologian käsitteitä toisiinsa.