Esittelyssä valmistunut Suvikallion sauna – trofeesauna ja hybridisauna

Tämä saunablogi käynnistyi reilu puolitoista vuotta sitten, kun aloimme rakentamaan Suvikallion saunamökkiä. Tämä kirjoitus dokumentoi projektin lopputuloksen ja kasaa ajatuksia siitä, mikä onnistui ja mikä ei, ja miten sauna lopulta toimii. Ekstrana kopterivideo saunasta syyskuulta.


Tämä saunablogi käynnistyi reilu puolitoista vuotta sitten, kun aloimme rakentamaan Suvikallion saunamökkiä. Rakentaminen ja suunnittelu vuorottelivat vuoden aikana Erityisesti monien yksityiskohtien ratkaiseminen pakotti palaamaan toistuvasti suunnittelupöydälle - hyväksytyistä pääpiirustuksista huolimatta.

Blogi seurasi viime vuonna tiivisti rakennushanketta, kunnes marraskuussa 2016 laitettiin hommat talveksi telakalle. Kylmyys pakotti lopettamaan pintakäsittelytyöt. Kun ei ollut pakko, ei myöskään terassia talvikaudella viimeistelty. Blogi ei kuitenkaan jäänyt laakereillaan lepäämään, ainoastaan saunaprojekti on meinannut välillä unohtua.

171129-suvikallio-lattian_hiomakone_9377
Tykki ja kärpänen. Hioin pukuhuoneen lattiaa toukokuussa asianmukaisella koneella. Laite oli tilaan selvästi ylimitoitettu, mutta alkuhämmennyksen jälkeen tasaista pintaa tuli nopeasti.

Ulkosaunan rakentamista on tänä vuonna keväästä lähtien jatkettu. Terassin kaiteet ja askelmat, pukuhuoneen lattiat ja ikkunalaudoitukset, tiilimuurin maalaus, saunan lattian viimeistely sekä lukuisia pieniä pintakäsittelytöitä on tehty ja dokumentoitu viimeisen puolen vuoden aikana. Nämä työvaiheet ovat olleet normaalia rakentamista,. Niillä ei ole enää juurikaan vaikutusta itse saunan toimivuuteen, mutta ympäröivätkin tilat on haluttu kuosiin.

Paikallinen rakennustarkastaja kävi tekemässä lopputarkastuksen jo heinäkuun alussa ja totesi, ettei aio palata saunan takia takaisin. Tämän jälkeen saunaa onkin ahkerasti käytetty. Sauna tuli siis jo tällöin ”virallisesti” lähes valmiiksi, pientä palonsuojaustyötä lukuun ottamatta.

Projektin päättymistä juhlistettiin talkooporukan kesken sekä paikallisen kunnan virkaa tekevän rakennustarkastajan, johtajan ja tilavastaavan, myös TV:stä tuttuna Maajussina sekä kohteen pääsuunnittelijanaa tunnetun Heikki Ronkaan valvonnassa heinäkuun lopulla. Meno oli pukukoodin tavoin vapautunutta:

171129-suvikallio-avajaiset-maajussi-heikki-0208
Paikallinen tilavastaava, vt. kunnan johtaja,, Heikki Rongas leikkaa saunan avajaisissa punaisen nauhan sijaan tyylinmukaista köyttä.

Erilaisia yksityiskohtien hiomisia on kuitenkin jatkettu. Lokakuussa vielä tehtiin mökin alapuolisen rinteen pengerrystöitä ja levennettiin rinteen puoleista ruotasuojausta metriin anturasta ulospäin.

171129-suvikallio-kaivuri-125225
Lokakuussa tehtiin vielä täydentäviä maanrakennustöitä rinteen loiventamiseksi ja eristyksen levittämiseksi

Sauna on siis kaikin puolin nyt valmis!

Jos video ei toimi, voit katsoa kopterivideon myös YouTubessa

Elokuussa saunamökki valittiin  myös Suomen kaunein saunamökki -kilpailuun. Sen tuloksista en myöhemmin ole kuullut mitään. Kiitos kuitenkin kaikille saunaa äänestäneille!

Saunamökin pukuhuoneen toimivuus lisämajoitustilana on tullut todistettua jo useamman nukkujan voimin. Voin itsekin todistaa mökin soveltuvan ainakin kesäaikaiseen majoittumiseen täydellisesti. Meille tärkeän lisämajoitustilan vuoksi savusauna ei olisi ollut mahdollinen ratkaisu tässä projektissa. Ainoa majoitusmukavuutta laskeva tekijä on sisävessan puute…

Talvikäytettävä pihasauna ilman peruslämpöä

171129-suvikallio-ensilumi-1554
Lämpötilan laskeminen nollan alapuolella ei estä saunan käyttöä, ainoastaan pidentää sen lämmitysaikaa.

Saunamökki suunniteltiin niin, että se säilyy vaurioitta ilman peruslämmitystä. Siinä ei esimerkiksi ole herkästi homehtuvia eristemateriaaleja tai muita kosteusherkkiä rakenteita. Toisaalta pelkkä talven kestävyys ilman talvikäytettävyyttä ei ole tarpeeksi. Olennaista on, että etenkin löylyhuone saadaan lämmitettyä käyttökuntoon lattiasta kattoon kylmälläkin säällä.

161023-lattia_detail_kouru_7412
Lautalattian keskellä on vesikouru, josta vesi johdetaan saunapalloon

Suvikallion saunassa tämä onnistuu. Tämä perustuu kiukaan lämmittämän ilman kiertämiseen saunassa. Sen ansiosta eristämätönkin lautalattia lämpenee riittävästi, jotta lattialla tarkenee seisoskella paljain varpain. Ulkosauna ei siis välttämättä tarvitse lattialämmitystä, kunhan se ei perustu maanvaraiseen betonilaattaan. Sellaisesta sähkölämmitykselläkään ei helposti saa mukavan tuntuiseksi.

Sauna uusvanhalla tyylillä

Saunan yksityiskohtia, niiden suunnittelua ja rakentamista on esitelty saunablogissa kattavasti. Olen esitellyt lattiaa, lauteita, hormia, hormin suojausta ja pintakäsittelyä. Viimeksi jaoin kokemuksia kiukaasta, Narvin Löylymestarin tunnelimallista. Tunnelimallista, eli seinän läpi lämmittettävyydestä, löytyi selvästi enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Voin tätä epätavallista ratkaisua siis suositella.

Syntynyt kokonaisuus ei ole tyylipuhdas, klassinen ”hirsisauna” kuten esimerkiksi viime vuonna esitelty Oiva Kallion saunaklassikko. Rakenteellisesti Suvikallion saunassa on monia klassisia suomalaisia hirsirakentamisen piirteitä kuten pitkänurkkaiset nurkkasalvokset seinissä ja ilmavarainen perustus. Suvikallion seinät ovat kauttaaltaan pyöröhirttä ilman lisäeristyksiä tai panelointia.

Jalkaorsi 1920-luvun malliin
Oiva Kallion 1920-luvulla suunnittelemassa saunassa oli kallistetut lauteet ja jalkaorsi

Perustukset Suvikalliossa on kuitenkin tehty kevytbetoniharkkojen varaan, saunan sisäseinät on sävytetty, ulkopinnat käsitetty kauttaaltaan rautavihtrillillä ja lattiat höylätty ja myöhemmin pintakäsitelty vettä hylkiviksi. Kiuas on myös 1900-lopun tyyliä. Se ei toisaalta ole nykyisen verkkokiuasmuodin mukainen. Sauna onkin pikemminkin tyylihybridisauna modernin ja perinteisen väliltä.

170723-Suvikallion_auringonlasku-3_0181

Suvikallion ehkä merkittävin arkkitehtoninen nykytyylittely löytyy terassilta. Sen pinta-ala on suurempi kuin rakennusala seinien sisäpuolella (n. 16 m2 vs. 14 m2). Iso terassi lisää tuntuvasti käyttöalaa.

160518-Suvikallio_paapiirrosAlkuperäinen suunnitelma: pääpiirustus. Terassia levennettiin myöhemmin joka suuntaan vielä kymmenen senttiä.

Leveä terassi on myös välttämätön, jos ulkona haluaa pitää mitään suojassa sateelta, sillä syyssateet helposti kastelevat sivutuulessa terassin ja siellä säilytetyt tavarat perin pohjin. Alle metrin levyinen terassi kastuu helposti kokonaan, näin tosin voi käydä leveämmällekin terassille tuulesta, räystään pituudesta ja korkeudesta riippuen.

171129-suvikallio-terassin-kastuminen-1477
Terassi kastuu syyssateilla helposti kauttaaltaan. Leveys ja räystään mataluus suojaavat sitä. Kuvassa ikkunan vasemmalla puolella ylhäällä näkyy pukuhuoneen ilmanvaihtoaukko, josta tilanteesta riippuen ilma kulkee sisään tai ulos.

Tyylillä on hintansa

Sauna on ulkoasultaan näyttävä ilmestys. Tämän tarinan otsikoinnissa käyttämäni termi trofeesauna viittaakin metsästystrophyjen lisäksi venäjällä suosittuihin yksityisiin edustussaunoihin, joiden ulkoasuun on panostettu ehkä enemmän kuin tarpeeksi (lue venäläisten saunoista kertovan kirjan arvostelu ).

Suvikallion kokonaisuus muodostuu pelkistetystä tyylistä, luonnostaan rosoisista pinnoista ja kaiken tekemisestä isosti. Esimerkiksi räystäiltä löytyy 8” lautaa. Tästä täytyy kiittää arkkitehti Risto Vuolle-Apialaa, joka ehdotti tätä saunan piirustuksia tarkastellessaan. Lopputulos on erittäin sopiva, pienempi puu ei olisi ajanut tarkoitusta.

170723-Suvikallion_auringonlasku-2_0167

Pienehkön saunamökin rakentaminen suureellisella tyylillä on suhteellisen edullista. Tämän mökin alkuperäinen budjetti oli alle 15,000 €. Siinä ei toisn pysytty, mutta kustannukset jäivät silti vielä siedettävälle tasolle. Ja mitään asiaa ei ole tehty tarkoituksella halvalla, vaan tarkoituksella mahdollisimman hyvin.

Luonnollinen ilmanvaihto Suvikallion saunassa

Ilmanvaihto ja saunan ilmanlaatu on eräs Saunologian lukijoita jatkuvasti askarruttavia kysymyksiä. Eikä suotta. Erityisesti luonnollisen ilmanvaihdon toteuttaminen on suorastaan mysteeri. Se on todellisuudessakin huonosti ymmärretty asia .

Toteutin Suvikallion saunassa ilmanvaihdon lattian kautta noudattaen Kansainvälisen savusaunaklubin vinkkejä. Tämä siis siitä huolimatta ettei sauna ole kertalämmitteinen tahi savusauna. Yhteistä on kuitenkin se, että saunaa lämmitetään pukuhuoneen puolelta ja palamisen tarvitsema korvausilma liikkuu myös sen kautta, enimmäkseen pukuhuoneeseen sijoitetusta tuuletusventtiilistä. Joten löylyhuone on ilmanvaihdon kannalta omillaan, aivan kuten kertalämmitteisenkin kiukaan tapauksessa.

171129-suvikallio-lattia-1480
Kiukaan laatta vasemmalla puolella kuvaa päättyy ennen lattialaudoituksen alkua. Välissä olevasta raosta vilkkuu päivänvalo.

Saunomisen aikana ilmanvaihto tapahtuu lattiatasossa olevien aukkojen välityksellä. Kiukaan perustuksena oleva laatta on etuosastoon irti lattialaudoituksesta. Noin sentin rako ympäri laattaa tarkoittaa noin 100 cm2 pinta-alaa. Tämä vastaa 5 cm halkaisijaltaan olevaa reikää lattiassa. Kiukaan kuumuus nostaa sen ympäriltä ja lattiatasosta, tässä tapauksessa myös suoraan ulkoilmasta, raitista ilmaa ylöspäin. Löylyä heitettäessä ilma leviää löylyn mukana ympäri löylytaskua ja toisaalta työntyy takaisin ulos lattian rajassa olevista rei’istä. Erona on jatkuvalämmitteiseen puukiukaaseen on se, ettei ilmaa kiukaan ympäriltä aktiivisesti imetä tulipesään.

171129-suvikallio-tuuletuslauta-1483
Lattialaudoituksen osaksi tehty lisäilmastointiluukku.

Ilmanvaihtoreikiä on myös sivuseinillä, seinien ja lattialaudoituksen välissä. Tästä tulee yli 500 cm2 lisää ilma-aukkoja. Lauteiden alla eräs lattialaudan pätkä on varustettu kahvalla, joten sen voi nostaa pois, mistä saadaan vielä yksi 400 cm2 tarvittaessa lisää.

Kokonaisuus toimii varsin mukavasti ja raitista ilmaa riittää lauteille.

Saunomisen päätteeksi tila pitää tuulettaa. Tuulettamiseen käytän sekä korkeaa ikkunaa että toiseksi ylimpään hirteen tehtyä räppänää, jonka takana on halkaisijaltaan 100 mm (<100 cm2) reikä. Jos sauna on jostain syystä ”lämmennyt liikaa”, ikkunaa voi myös avata. Tämä tarkoittaa yli 70 asteen lämpötilaa.

171129-suvikallio-rappana-1489
Tämän kokoinen räppänä soveltuu ainoastaan saunan tuuletukseen. Se olisi savusaunaankin aivan liian pieni perinteiseen käyttötarkoitukseen. Räppänä on Redukon mäntyinen ilmanvaihtoluukku, joka on petsattu samaan sävyyn seinien kanssa.

Pidän ikkunaa saunomisen jälkeen auki tunnin tai puoli tuntia, mutta räppänä jää illalla saunomisen jälkeen auki koko yöksi. Ilmankosteusmittaukset ja esimerkiksi lattian kuivuminen osoittavat kosteuden poistuvan ilmasta parissa tunnissa. Sauna kuivuu kokonaisuudessaan. Kuivuminen perustuu sekä kiukaan jäännöslämpöön että rakenteisiin sitoutuneeseen lämpöön. Kiukaan suuri kivimäärä auttaa asiaan.

suvikallio-sauna-long-term-humidity
Saunan kuivuminen käytön jälkeen tapahtuu suhteellisen nopeasti, erityisesti, jos ikkunaa pitää auki. Piikki kosteus- ja lämpökäyrissä liittyy ikkunan sulkemiseen. Kosteus on mitattu saunan yläosasta, joten se ei edusta koko saunan tilannetta. Lattiatason mittaus tulevaisuuden suunnitelmissa.

Mites se saunaelämys?

Koska tämä projekti on ollut erittäin huolellisen mietinnän ja ”elämyksellisen saunan suunnittelun” kohteena, on aiheellista kysyä saavutettiinko siinä kokemukselliset  tavoitteet? Tuliko saunablogin saunasta sellainen kuin piti?

Kyllä, sauna on minusta erittäin toimiva.

Sauna ei ole välttämättä tiloiltaan tai löylyiltään sellainen kuin kuvittelin. On myös sanottava, että käsitykseni saunoista ja niiden mahdollisuuksista on radikaalisti laajentunut Saunologia-projektin aikana. Saunamatkat Saksaan, Venäjälle ja vaikkapa palkittuihin savusaunoihin ovat valottaneet uudella tavalla saunojen suunnitteluavaruutta ja nostaneet myös omaa vaatimustasoani.

Tästäkin huolimatta olen tyytyväinen Suvikallion saunan lopputulokseen.

Saunasta tuli suhteellisen vaivaton lämmitettävä, pukuhuoneesta monikäyttöinen ja löylyistä mehevät. Kiuas on kivineen tilaan juuri ja juuri riittävän kapasiteetilta. Kuten kiuasesittelyssä totesin, se todellinen vaatii jatkuvaa lämmittämistä ja paljon polttopuita, sillä kivimäärää ei saa niin kuumaksi, että energiaa varastoituisi pitkälliseen saunomiseen.

Eräs hieman ennustamattomasti noussut ominaisuus on se, että sauna toimii parhaimmillaan lämpimänä ja kosteana. Äkäisesti pistävää löylyä, joten itse esimerkiksi urheilusuorituksen jälkeen usein odotan, ei täällä oikeastaan saa. Tämä ei minua tässä tapauksessa haittaa, sillä olen itse muutenkin alkanut vieroksumaan kuivia ja kuumia saunoja. Banjan kuuma kosteuskaan ei omassa mukavuuslaitoksessani ole toivottavaa.

161107-valmiit_lauteet_7685
Suvikallion valmis L-laude jakkaroineen. Suuri ikkuna sivulla toimii myös tuuletuskäytössä.

Saunasta ei saa erityisen äkäisiä löylyjä, mutta käyttämällä 1-1,5 litraa vettä kerrallaan syntyy varsin kokonaisvaltainen löylyaalto, jonka toivoisi jatkuvan ikuisesti. Ainakin, jos on tätä ennen asettautunut lauteille pitkäkseen, koska muuten joku ylempi ruumiinosa on jo ylikuumentunut.

171126-suvikalio-loylygraafi
Löylygraafi Suvikallion saunan löylyistä. Kuvaan on napattu kaksi löylyttelyjaksoa. Lämpötilan heilahtelu johtuu saunan oven availusta löylyjen välillä, sekä kiukaan luukun sulkemisesta ja avaamisesta. Pukuhuoneen selvästi kylmempi ilma viilentää nopeasti saunaa ja jos luukku on kiinni, ei sauna enää lämpene samalla tavoin.

Suvikallion saunan referenssilämpötila on siis ”vain” n. 55 astetta. Saunaan voi mennä jo aiemmin, mutta se ei ole miellyttävää. En siis vanno täysin ”lämmitetään kiuasta, ei saunaa” näkemykseen. Syynä on se, että suuret lämpötilat erot tuntuvat paljaalla iholla ikävältä. Saunassahan ei ole peruslämmitystä ja siellä on siten käytännössä lähes ulkolämpötila. Jos saunaa ei lämmitä, on siellä liian kylmä.

171129-suvikallio-etamittarointi-1507
Saunan lämpötilaa voi seurata mökiltä etänä langattoman lämpötila-anturin ansiosta. 24.8 astetta on 20 astetta enemmän kuin lämmityksen alkaessa.

Tämän lisäksi saunassa on tarjettava peseytyä lattialla seisten. Tämä tapahtuu omien saunatapojeni mukaisesti ehdottomasti ennen lauteille nousemista. Valitun kiukaan kanssa saunaa voisi käyttää myös toisin, mutta tämän kokeileminen jää ensi kesälle.

Saunamökin uusi saunomisolosuhde on muokannut omia saunomistottumuksiani suuntaan, jossa saunassa ja löylyissä tulee viihdyttyä selvästi aiempaa pidempään. Itse asiassa useimmiten sieltä ei viitsisi poistua ollenkaan. Tutkimusten mukaan pitkäkestoisella saunomisella voi olla jopa terveyshyötyjä verrattuna pikasaunavisiitteihin.

Vertailun vuoksi savusaunojen saunomisolosuhteista 70 vuoden takaa:

RVA-Lampotila_kosteus_tutkimus_graafi
1940-luvulla Kainuun alueella tehdyn savusaunatutkimuksen tuloksia Risto Vuolle-Apialan piirtämässä kaaviossa hänen kirjastaan Savusaunan kiuas, 2001. Julkaistu luvalla.

Jatkuvaa kehittämistä saunamökillä

Saunan muiden tilojen toimivuudessa ei ole valittamista. Silmälasihylly (kts. saksalaiset saunatavat) pitää vielä askarrella pukuhuoneeseen ja terassi kalustaa. Tilava terassi, jossa on suojainen puoliskonsa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tilaa on jopa tyhjänpanttina, joten potentiaalia sen kehittämiseen on jäljellä. Sekä polttopuiden että siivousvälineiden säilyttäminen voivat tulla kysymykseen.

170723-Suvikallio-Terassi-naulakko_0160
Terassin "naulakko" on tehty Saaremaan seppien taotuista nauloista

Hirsirakennuksen ylläpitoon liittyy muitakin hienouksia, kuten nurkkasalvosten lisäeristäminen ja laskeutumisvaraa pidättävien säätöruuvien käyttö. Näistä lisää juttua ensi vuonna omassa artikkelissaan.


Tämä artikkeli saa jatkoa ensi viikon julkaisussa, jossa kerron mitä projektista jäi hampaan koloon, eli mitä saunassa voisi vielä parantaa. Tulevilla ohjeilla voit siis suunnitella paremman saunan kuin minulla!

Kiitos kaikille projektiin osallistuneille sekä erityisesti Riikalle rakennusavusta ja kärsivällisyydestä pitkittyneen projektin aikana!

2 kommenttia artikkeliin ”Esittelyssä valmistunut Suvikallion sauna – trofeesauna ja hybridisauna

  1. Erkki Palm

    Miksi taitettu katonlape? Tuliko terassin teko vasta myöhemmin mieleen, vai onko se suunnittelijan oivallus?!

    Vastaa
    1. Hei,
      Taitekatto oli suunnitelmissa alusta pitäen. Se oli tässä tapauksessa ainoa ratkaisu jolla räystään sai pysymään kohtuullisen ylhäällä nostamatta harjaa reilusti. Harjan nostaminen ei jälkikäteen ajateltuna olisi ollut huono, mutta ulkonäön kannalta pidän ideasta edelleen.

      Aika näyttää miten katto sitten kestää. Taite on nyt loiva, että kate on voitu tehdä yhtenäisenä.

      Esimerkki oli tämä virolainen rakennus:
      Esimerkkikatto

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.