Saunan seinä ja seinämateriaalit

Saunalla on aina jonkinlainen sisäseinä, saunarakennuksella myös ulkoseinä. Tässä artikkelissa käydään läpi saunan sisäseinän  kannalta merkittäviä tekijöitä.


Sauna ei ole sauna ilman seinää, sillä lämpö häviää nopeasti isonkin nuotion ympäriltä. Suomessa on kokeiltu paljon erilaisia siirrettäviä ja kevytrakenteisia saunoja, joissa seinän virkaa tekee esimerkiksi telttakangas tai pressu. Tällaisessa ”saunassa” vieraillut pääsee usein nauttimaan erinomaisesta ilmanvaihdosta - jos vain tarkenee olla saunassa vähissä vaatteissa.

Seinämateriaalin valintaperusteita

Saunan seinien tärkein tehtävä on eristää löylyhuone ympäröivästä tilasta. Eristäminen tarkoittaa saunan lämmön pitämistä mahdollisimman tehokkaasti saunassa. Kattoa käsittelevässä artikkelissa totesin, että katto on saunan tärkein eristettävä kohde. Jos sauna on muotoilultaan kuutio tai ”kuusitahokas”, niin seinät ovat yhtä tärkeitä.

Eristämisen lisäksi seinät ovat olennainen lämmönlähde kylpijän näkökulmasta. Hyvin lämmitetyn sauna seinät säteilevät lämpöä. Vaikutuksen huomaa voimakkaimmin pienissä saunoissa, joissa etäisyys seiniin on pieni. Monien saunaihmisten mielestä saunakokemuksella on tärkeää, että lämpösäteilyä saadaan kehoon tasaisesti joka suunnasta eikä esim. pelkästään kiukaasta. Savusauna on tässä suhteessa varmaankin ideaalisin malli, sillä sen nokeentuneiden tummien pintojen säteilevyys (eli emissiviteetti) on todennäköisesti lähes maksimaalinen.

Seinillä on myös muita vaikutuksia saunakokemukseen. Seinät ovat lauteiden ohella saunan näkyvimpiä elementtejä, vaikuttaen paljon saunan tunnelmaan. Seinämateriaali ja pintakäsittely vaikuttavat saunan sisäilmaan, kosketustuntumaan ja hygieniaan.

Seuraavaksi käyn läpi suosituimmat seinämateriaalit, puun, lasin, keraamiset laatat, tiilet ja kivilaatat, näiden ominaisuuksien suhteen. Lista ei ole täysin kattava uusien kivi- ja lasimateriaalien. Moniaistiseen saunaelämykseen seinät vaikuttavat myös tuoksullaan. Tässä suhteessa puu on ainoa hajuaistia voimakkaasti stimuloiva materiaali, tiili saattaa tuoksua vähän, lasit, kivet ja keramiikka eivät yleensä ollenkaan.

Eristys

Saunan seinien eristys ja höyrynsulku ovat talosaunojen rakentamisessa itsestäänselviä asioita. Saunomiseen vaikuttavista asioista voi sanoa, että paremmin eristetty seinä tarkoittaa nopeammin lämpiävää saunaa. Höyrynsulku taas on välttämätön ratkaisu useimmissa talosaunoissa estämään saunan kosteuden kulkeutumista talon rakenteisiin. Löylyjen kannalta sillä ei ole merkitystä.

Saunamökissä sisäseinäratkaisu on yleensä hyvin suoraa sukua ulkoseinälle. Eristyksen tyyppi on voimakkaasti kiinni siitä, millaisessa käytössä saunamökki on, esimerkiksi onko se kuivana pidettävä lämmin tila. Kylmillään olevan mökin eristäminen pitää suunnitella ammattilaisten kanssa tarkasti, jotta home- ja kosteusvauriolta vältytään, sillä seinärakenteisiin päätyy väistämättä vuodenaikojen vaihtuessa kosteutta. Esimerkiksi Kingspanin SPU Sauna-satu nimellä myytävä polyuretaanieristelevy on kosteutta, höyryä ja lämpöä kestävä tuote. Itse käytin SPU-eristettä löylyhuoneen ja pukuhuoneen katon eristykseen.

seinän rakenne
Hieman vanhentunut näkemys saunan seinän kokonaisrakenteesta. Ilmarako sisäseinän puolelta puuttuu. Kuva: Tommila (toim.) Rakennan saunan, 1986. Käytetty luvalla

Omassa saunamökissäni ei ole löylyhuoneen seinissä lisäeristystä, vaan ulkoseinänä toimiva hirsi on myös saunan sisäseinä. Hirsirakennuksen lisäeristäminen voisi olla kuitenkin järkevä myös saunan kohdalla, mikäli hirsi on ohutta. Tällöin saunan sisäseinän rakenteeksi tulisi: ulkoseinä, eriste, höyrynsulku, ilmarako ja seinäpanelointi. Ratkaisu voisi olla energiataloudellisesti hyvä ja nopeuttaa erityisesti kylmillään olevan saunarakennuksen lämpiämistä. Eristeen kosteuskäyttäytyminen on vaan mietittävä hyvin tarkkaan.

Omat lauteeni tein yhdessä puusepän kanssa paikan päällä
Lauderunkon takaa pilkottaa käsitelty hirsiseinä

Seinän vaikutus ilmanlaadulle - hengittävyys

Saunan seinien sisäilmavaikutukset ovat huonosti tunnettuja. Suomessa saunat on perinteisesti valmistettu puusta. Puuta käytetään yleensä myös saunan verhoiluun, vaikka löylyhuone sijaitsisi betonitalon kivijalassa. Puu taas on tunnettu ”hengittävänä” materiaalina. Hengittävyys määritellään eri yhteyksissä eri tavoin. Saunan tapauksessa olennaista on erottaa pinnan höyryn ja kosteuden läpäisevyys.

Jos pinta läpäisee höyryä, liikkuvat erilaiset kaasumaiset aineet pinnan läpi. Käsittelemätön puu voi varastoida ja luovuttaa esimerkiksi kosteutta ja hiilidioksidia. Jos pinta läpäise kosteutta, imeytyy vaikka vesi sen läpi ja materiaali kuivuu sitten omaa vauhtiaan.

Onko puun hengittävyydellä sitten jotain merkitystä saunan ilmanlaadulle?

Tieteellisten kriteerien perusteella kukaan ei tiedä hengittävyydestä, eivätkä edes kaikki sauna-asiantuntijat tähän usko. Toisaalta monet puristit ovat sitä mieltä, että sauna pitäisi tehdä käsittelemättömästä massiivihirrestä, jolla on hengittävyys-näkökulmasta hyvin suotuisat ominaisuudet.

Puurakentamisen fundamentalisti ja arkkitehtuurin emeritusprofessori Panu Kaila selittää allaolevassa Perinnemestari.fi tuottamassa videossa mitä hengittävyys tarkoittaa.

Videossa viitataan ainoaan asian kannaltarelevanttiin tutkimukseen, jossa tutkittiin erilaisten sisämateriaalien vaikutusta makuuhuoneilman kosteus- ja hiilidioksiditasoihin eri puolilla Eurooppaa. Vuonna 2001 valmistunut tutkimusraportti kertoo, että läpäisevä seinämateriaali tasaa ilmanlaadun vaihteluita (case 1) vertailussa läpäisemättömäksi käsiteltyyn (case 2) nähden. Tutkimuksen olosuhteissa esimerkiksi suhteellinen kosteus nousi päivänaikana liiaksi terveellisyyden ja mukavuuden raja-arvoihin nähden höyryä läpäisemättömässä seinässä.

Sisäilman RH % seinämateriaalin mukaan
Sisäilman suhteellisen kosteuden vaihtelut keskiarvoisen vuorokauden aikana tapauksissa: (1 - sininen viiva) höyryä läpäisevä (puukuitu) seinä ja (2 - punainen viiva) höyrytiivis seinä. Lähde: Figure 25.  Simonson, Salonvaara & Ojanen, 2001. VTT

Tästä tutkimuksesta voisi siis todeta, että hengittävä seinä tasaa miellyttävällä tavalla huoneilmaa. Saunan kohdalla voisi olettaa, että hengittävä seinä olisi toivottava ominaisuus. Puu ja tiili toimivat saunamateriaaleina juuri tällä tavalla, mikäli niitä ei ole pinnoitettu tai pintakäsitelty.

Hengittävyyden vaikutukset ovat oletettavasti suurimmat kylmien ulkosaunarakennusten kohdalla, joissa rakenteiden kosteus on lähtökohtaisesti korkea. Sisätiloissa kuivat puupaneelit eivät todennäköisesti juuri paranna tyypillistä kuivan ilman ongelmaa.

Hengittävyys vaikutus on kaksiteräinen miekka. Mikäli pitää kosteista löylyistä, hengittävyys on toivottu ulkosaunan tapauksessa, mutta ei sisäsaunan. Mikäli mielii kuivaa ja kuumaa, kuiva paneeli sisäsaunassa voi ehkä absorpoida kosteutta, ulkosaunassa päinvastoin. Toisaalta pitää huomata, että kosteuden luovutus tai imeytyminen tapahtuu sen verran hitaasti, ettei se ehdi vaikuttaa saunan kosteustasapainoon käytön aikana, ainoastaan lämmitysjaksolla. Seinän luovuttama kosteusmäärä ei ole myöskään kovin suuri.

Hengittävät materiaalit tasaavat norjalaisten tutkijoiden mukaan myös lämpötilaeroja. Aiheesta kirjoittanut Puu-lehti (Puu patterina?) toteaa, että kun puu imee kosteutta, sen pinta samalla lämpeää. Vastaavasti kuivuessa se jäähdyttää ympäristöään. Tämä perustuu ns. faasienergiaan eli höyrystymis- ja tiivistymislämpöihin.

Samojen tutkimusten mukaan samailmiö toistuu saunan kuusipaneeleissa. Heidän mukansa löylyä ei tarvitse heittää kovinkaan paljoa, siihen että kuusipaneelin kapasiteetti tasata löylyä  tulee käytetyksi.

Asiaa pitäisi kokonaisuudessaan tutkia laajemmin. Näitä puun lämpö- ja ilmanlaatuvaikutuksia on tutkittu vain pienellä joukolla puumateriaaleja eikä vertailevaa tutkimusta muihin materiaaleihin tai pintakäsittelyvaihtoehtoihin ole tarjolla. Puu-lehti toteaa, että "puun kosteuspuskurointikyky on kolme kertaa suurempi kuin betonin ja tiilin sekä kaksi kertaa suurempi kuin kipsin". Suurin osa saunojen seinämateriaaleista, ml. uudet lämpökäsitellyt, ovat tutkimatta.

Seinä polttaa! Seinä palaa!

Ilmanlaadun lisäksi seinämateriaali vaikuttaa kosketustuntumaan. Materiaalin lämmönjohtavuus liittyy sen tiheyteen. Klassinen ratkaisu eli puu johtaa lämpöä huonosti ja sopii siten hyvin seinään. Ainoastaan puun mahdollinen pihkaisuus (erityisesti mänty, kuusi varauksella) voi pilata puun kosketustuntumaa.

Lasi ja keraamiset laatat ovat puuhun nähden kuumempia materiaaleja. Kysymys ei korkeissa lämpötiloissa ole myöskään pelkästä tuntumasta. Suurempi lämmönjohtavuus tarkoittaa myös suurempaa palovammariskiä, jos materiaalit kuumenevat yli sadan asteen.

Puu vanhenee saunassa

Toisaalta puu on saunassa kovilla. Erityisesti savusaunan lämmitys voi nostaa saunan pintalämpötilan kiukaan tai katon tuntumassa lähelle syttymispistettä (yli 200 astetta). Muun tyyppisissä saunoissa tällaisia lämpötiloja ei esiinny. Mutta pienempikin lämmittäminen ikäännyttää puuta ja puulämmitteisessä saunassa paloturvallisuusmääräykset edellyttävät usein seinän suojaamista kiukaan tai hormin tuottamalta lämpöenergialta.

Paneelin vanheneminen
Kovassa käytössä olevassa saunassa ohut puupaneeli ikääntyy nopeasti. Paksumpikin paneeli pirstoutuu ajanmittaan

Puu kuivuu saunassa äärimmilleen ja esimerkiksi paneloidun puuseinän laudat voivat jopa irrota pontista, saaden seinän irvistelemään ikävästi. Tällainen puu tuntuu 10-20 vuoden kotikäytön jälkeen todella hauraalle. Sen ulkonäkö myös usein muuttuu, puulajista riippuen harmaaksi, kellertäväksi tai rusehtavaksi.

Kovassa käytössä olevissa julkisissa saunoissa puu ei kestä kovinkaan pitkään, ellei saunassa ole varaavaa kiuasta laskemassa löylyhuoneen keskilämpötilaa.

Tässä suhteessa muut, epäorgaaniset materiaalit ovat vahvoilla.

Hygieenisyys ja siisteys

Hygienian suhteen puuseinien ilot ovat ristiriitaiset. Puuseinä voi myös likaantua. Erityisesti käsittelemätön puu on hengittävä siinä negatiivisessa mielessä, että erilainen rasva, nesteroiske tai pesuaine imeytyy siihen jättäen jopa pysyvän jäljen. Sama ongelma on klassisen savitiilen kanssa. Puun pitäminen siistinä riippuu sen pintakuvioinnista. Tasaiseksi höylätty puupaneeli on helppo puhdistaa, muotoiltu paneeli, kuten oman saunani piiluhirsipaneelikatto tai veistetty pyöröhirsi on paljon vaikeampi siivottava.

Hygienian suhteen suomalainen sauna on siinä mielessä hyvä ympäristö, että yli 60 asteen lämpötila tappaa virukset ja bakteerit tehokkaasti. Puu on lisäksi antibakteerinen materiaali, jolloin myös saunan puiset alatasot pysyvät helpommin ”puhtaina”.

Lasin ja keraamisten laattojen tilanne on toinen. Erityisesti lasipintoja on helppo puhdistaa, mutta ne eivät pysy puhtaana itsestään. Vuonna 2001 toteutetussa Terve sauna –tutkimuksessa havaittiin, että kaakelipinnoilta löytyi siivoamisesta huolimatta tarpeettoman korkeita bakteerimääriä. Tässä tapauksessa ongelma liittyi mataliin lämpötiloihin ja lauteisiin. Seinien kanssa saunoja ei yleensä joudu kosketuksiin, mutta niihin liittyvä siivousvaatimusta ei kannata unohtaa (lue lisää saunan hygieniasta).

 

Ominaisuus Puumateriaalit Keraaminen laatta Lasi Tiili Verhoilukivi / kiviseinä
Hinnat alk. €/m2 sis. ALV pelkkä materiaali 20€ 10€ 150€* 60€ 40 €
Tarvitsee lisäsuojausta puukiukaan lähellä Kyllä Ei* Kyllä Ei Kyllä
Emissiviteetti* 0,8-0,9 0,9 0,94 0,91-0,93 0,7-0,95
Plussat Tuttu ja luotettu
Hengittävä
Hygieeninen
Värivaihtoehdot
Puun tuoksu
Kestävä
Helppohoitoinen
Kestävä
Puhdistettavuus
Varmasti lämmön kestävä
Hengittävä ja varaava
Uusi ja erottuva materiaali
Kestävä
Miinukset  Ikääntyy
Paloturvallisuus
 Hygienia Rikkoutumisvaara
Hygienia
Puhdistettavuus
Varaavuus
Puhdistettavuus

* Lähteet: Unto Siikanen, Rakennusfysiikka. RT, 2014 ja http://www.omega.com/literature/transactions/volume1/emissivityb.html

Puumateriaalit – STS, STP ja STV paneelit

Puun ominaisuuksista onkin jo puhuttu varsin laajasti. On paikallaan mainita, että erilaiset puuvaihtoehdot ovat keskenään erilaisia. Esimerkiksi lämpökäsiteltyjen puulaatujen oletettu elinikä saunassa on pidempi kuin käsittelemättömien. Tarjolla on mm. lämpökäsiteltyä haapaa, mäntyä ja magnoliaa käsittelemättömien kuusen, tervalepän ja haavan lisäksi. Myynnissä on myös mäntyä, joka on lämpökäsittelemättömänä riski tuottamaan pihkaa. Lisäksi tarjolla on erikoispuumateriaaleja, kuten katajalaattapaneleita (saunaverhoilutuote, ei perinteinen paneli) sekä tuppeen sahattua tervaleppää.

Lämpökäsitellyt tuoksuvat perusmateriaaleja voimakkaammin. Pintakäsittely voi peittää puun oman tuoksun sekä tuoda tilalle oman kärynsä.

Puupaneelin voi pintakäsitellä saunaan sopivilla aineilla. Tästä lisää tietoa seuraavassa postauksessa LINKKI TULOSSA Maaleja voi sävyttää varsin laajasti, joten puu mahdollistaa monenkirjavat seinävaihtoehdot. Paneeleja saa myös valmiiksi sävytettynä, mikä on todennäköisesti kokonaisuudessaan halvin vaihtoehto, mikäli valmissävyt vain miellyttävät silmää. Jos paneelit maalaa itse, niin kannattaa maalata ne ennen asennusta. Laudan pontti nimittäin tulee näkyviin hitaasti ja varmasti paljastaen puun oman värin.

Saunapaneeleita myydään kolmella yleisellä profiilimuodoilla, jotka tunnetaan kirjainyhdistelmillä STS, STP ja STV. Ensimmäinen kirjain viittaa sisäkäyttöön (S=sisäkäyttö, U=ulkokäyttö), toinen ponttaukseen (T=täyspontti, Y=yläpontti) ja kolmas profiiliin muotoon. Muotovaihtoehdot ovat viistetty tai vino (V), pyöreä (P) ja suora (S).

Puupaneelin STS, SPV, STP profiilit
Puutukku.fi esimerkki paneelien muotoilusta

Paneelit ovat yleensä pinnaltaan tasaisia. Esimerkiksi aikanaan suosittuja pinnaltaan pyöristettyjä paneeleita ei tällä hetkellä löydy mistään. Pari poikkeusta on. Yksi näistä on Aureskosken piiluhirsipaneeli, jossa tasainen pinta on käsitelty muistuttumaan piiluttua pelkkahirttä. Käytin tätä paneelia katossa, mutta sitä voi laittaa myös seinään. Joistakin paikoista löytyy niin sanottua sormipaneelia, jonka pinta näyttää sivusta katsottuna sormenpäiden sivuprofiilille.

Puupaneelin profiileja
K-Raudan verkkokaupan joulukuussa 2016 tarjoamia puupaneeleita epätavallisilla profiileilla. Kuvaruutukaappaus.

Puupaneelit kiinnitetään piilonaulauksella tai ruuvaamalla alusrimoihin. Paneelien paksuus vaihtelee 14-28 mm ja leveys 70 – 195 mm (peittävä leveys 8-12 mm vähemmän). Mitä paksumpi ja leveämpi paneeli, sitä huonommin sitä tukevamma kiinnityksen se vaatii (kts. https://lopella.fi/katto-ja-seinapaneelin-asennus/ ). Aiemmin mainitun hengittävyyden kannalta paneelin paksuudella ei ilmeisesti ole väliä, sillä hygroskooppiset vaikutukset tapahtuvat vain n. 5 mm syvyydellä pinnasta.

Lasiseinät ja kiviseinät

Kiviseinäelementtien käyttö erityisesti pientalojen saunoissa on viimevuosina päässyt hyvään vauhtiin. Elementtipohjainen kiviseinä on saunassa kuitenkin ensisijassa ulkonäöllinen ratkaisu. Se on ohut eikä sellaisenaan kestä puukiukaan lämpöä. Kiviä on saatavilla eri sävyissä ja muodoissa (kts. esim. http://www.saunainter.com/fi/saunan_rakennustarvikkeet/saunan_kiviseinat/).

Harvia on lanseerannut markkinoille valmiin kiviseinän ja Cariitilla on tarjolla lasimurskaseinä. Kokonaisuuksien lisäksi kivilaattoja voi ostaa pienissä paketeissa ja rakentaa niistä haluamansa kokoisia seiniä.

Valmiiden laattojen lisäksi kiviseinän voi tehdä vapaamuotoisesta luonnonkivestä.  Esimerkiksi Ikikivi Nilsiästä valmistaa vaaleasta liuskekivestä myös saunaan sopivia laattoja, jotka voidaan muurata kiinni betoni/harkko/tiiliseinään.

Cariitin murskelasiseinä
Cariitin murskelasiseinä

Lasimurskaseinän etu on valon läpäisevyys. Lasitiiltä käyttämällä päästään samanlaiseen lopputulokseen. Lasitiili on kuitenkin väliseinä materiaali ja lähes kymmenen senttiä paksu elementti. Tämän ansiosta se tosin on myös eristävä rakenne. Kivipaneelit ovat vain parikymmentä milliä paksuja, joten ne voi kiinnittää vaikkapa paneloidun seinän päälle.

Lasitiili-ikkuna
Lasitiili toimii seinä- tai ikkunaelementtinä saunaan. Kuvan tapauksessa sisäseinän läpi tulee muista huoneista ja ikkunoista luonnonvaloa muutoin ikkunattomaan saunaan.

Kiveä ei ole ajateltu maalattavaksi. Periaatteessa sen pitäisi olla mahdollista, mikäli kyllästyy kiven väriin. Toisaalta seinän voinee tällöin myös vaihtaa. Maalauksen sijaan kivipinnat suositellaan lakattavaksi lämpöä kestävällä lakalla, joka parantaa kiven puhtaana pysymistä samalla tavoin kuin puupintojen pintakäsittely.

 

161226-kamp_spa_sauna_kiviseina_7727

Tiili

Puulämmitteisissä saunamökeissä tiilimuurit ovat olleet tarpeen niin pitkään kuin kiukaat ovat savunneet ulospäin eli suunnilleen sata vuotta. Tiilimuuri on kohtuullinen eriste ja kestää lämpöä ongelmitta. Se myös varaa lämpöä, mikä on sitten ristiriitainen ominaisuus. Toisaalta kerran lämmittyään sauna pysyy pitkään lämpöisenä, mutta erityisesti kylmillään olevan saunan lämmittäminen viileänä ja kosteana vuodenaikana vaatii huomattavan paljon lämpöenergiaa. Tämä hidastaa saunan lämmittämistä. Ilmaa sisältävä reikätiili on tässä mielessä parempi valinta muuriin kuin täystiili.

161226-saunan_tiiliseina_8170

Tiilet ovat lähtökohtaisesti myös poikkeuksetta punaisia tai vaaleita. Tiiliseinän voi kuitenkin rapata, jolloin siitä saa nopeasti valkean. Laastien värivalikoima on kuitenkin suppea. Weberillä on saatavissa sävytettäviä julkisivutasoitteita, joilla periaatteessa saunankin tiilimuurin voi käsitellä. Näiden saatavuus voi muodostaa hidasteen, koska hinnoittelu ei huomioi saunamökinrakentajaa toimituskulujen suhteen, jotka ovat korkeammat kuin itse tuote.

Vaihtoehdoksi jää tiilimuurin tasoittaminen esimerkiksi tiilitasoitteella. Tämän jälkeen muurin voi maalata saunaan sopivalla maalilla. Tällaisia pintakäsittelyaineita on muutama, Tikkurilan Muuri maalissa on kourallinen vaaleita sävyjä, Teknoksen Superlateksia voi sävyttää monin värisävyin, myös tummilla sävyillä.

Seinien tarina jatkuu saunablogin seuraavassa postauksessa pintakäsittelypohdinnoilla!

Kiitos Unto Siikaselle kirjallisuusvinkeistä!

2 kommenttia artikkeliin ”Saunan seinä ja seinämateriaalit

  1. Timo Lahtinen

    Itse olen käyttänyt niin saunan, kuin muidenkin kiviainespintojen maalauksessa Tikkurilan KIVITEX maalia. Maali on epäorgaaninen, kalivesilasipohjainen, 1- komponenttinen silikaattimaali, joka kestää hyvin kuumuutta ja kosteutta, ja värejä löytyy laidasta laitaan.

    Vastaa
    1. lassial

      Hyvä vinkki!

      Kumpikaan isoista maalivalmistajista ei jostain syystä ole koskaan suositellut yhtään silikaattimaalia saunaan, vaikka tuo tosiaan näyttää ominaisuuksiltaan sopivalle.

      Oletko käyttänyt maalia kylmillään olevissa kohteissa.

      Lisään tämän myös tulevaan pintakäsittely-artikkeliin.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.