Käyttötesti Narvi Löylymestari tunneli – nimensä veroinen puukiuas ottaa ja antaa

Tämä käyttötesti esittelee noin vuoden ajalta kertyneitä kokemuksia Narvin tunnelimallisesta Löylymestari-kiukaasta. Tässä 30 vuotta sitten suunnitellussa puukiukaassa on edelleen monia lyömättömiä ominaisuuksia. Löylyjen suhteen kiuas saa hyvän arvosanan. Muotoilu ja käytettävyys eivät sen sijaan täysin tyydytä. Testi esittelee laajasti tunnelikiukaan edut ja haitat, kertoo miten nopeasti kiuas lämpeää ja jakaa vinkkejä kiukaan tuunaamiseen.


Faktat yhdellä vilkaisulla

Narvi Löylymestari: jatkuvalämmitteinen puukiuas, seinän läpi lämmitettävä malli
Löylymestarin SL-malli Taloon.com verkkokaupassa ovh. ~ 1530€

Lisävarusteena tulipesän suuluukun koristekehys.

Nimellisteho 20 kW, 10-25 m3.
Kivitilavuus ilmoitettu 100 kg, testattu 95 kg. Omapaino 115 kg.
Avainlipputuote, suunniteltu ja valmistettu Suomessa.

Hyvää

  • Löylyt
  • Tunnelimallin viisi etua: siisteys, helppous, tulipesän pituus, lämmitysturvallisuus ja takkaefekti
  • Löylyluukku

Parannettavaa

  • Puun kulutus
  • Tulipesän käyttö, erityisesti sytytys
Seinän läpi lämmitettävä kiuas käytössä.

Kun saunologi ja Löylymestari tutustuivat

Tämä julkaisu on Saunologian historian ensimmäinen kiuastesti. Testissä on suhteellisen vähän objektiivisia mittareita, sen sijaan painopiste on erityisesti seinän läpi lämmitettävän kiukaan käyttäjäkokemuksen kuvailussa. Hieman ironista on, että esiteltävä kiuas ei ole uutuus, vaan maltillisesti uudistettu versio vuoden 1987 kiukaasta. Miksi ihmeessä tällainen valinta?

Löylymestarin perusversio nykymallissan.

Kun noin kaksi vuotta sitten aloitimme Suvikallion saunan suunnittelun, eräs kantava ajatus kiukaan valintaan oli sen lämmittäminen toisesta huoneesta. Tämä rajoitti kiuasvaihtoehtoja, tosin ensisijaisesti positiivisella tavalla, sillä puukiukaita Suomessa riittää läkähdyttävän paljon.

Varhainen luonnos pohjapiirrustukseksi, kiukaan läpivienti väliseinästä jo suunnitteilla

Kun vuonna 2016 sain Saunologian yhteistyökumppaniksi Narvin, valinnat päätyivät lähinnä Löylymestariin ja Aito-kiuas 47/57:än. AK houkutteli, mutta siinä oli pari ongelmaa. Ensinnäkin AK on erittäin korkea ja toisekseen vedenlämmityksen yhdistäminen siihen ei ole helppoa. Korkeus taas on ristiriidassa löylyn lakia  mukailevan sisätilojen suunnittelun kanssa ja saunan korkeus alkoi tässä vaiheessa jo selviämään. Valinta päätyi siten Löylymestariin, joka vaikutti ominaisuuksiltaan otolliselle valinnalle. Luotin myös Narvin puukiuasosaamiseen yleisesti.

Löylymestarinkin kanssa tuli pieniä haasteita. Vaikka Narvin oma piippuvedenlämmitin on ollut valikoimissa jo 60-luvulta, ei Löylymestaria oltu suunniteltu käytettäväksi sen kanssa. Löylymestarin päällä on ns. löylyluukku tai lämpöhattu, joka aukeaa ylöspäin. Havaittuani asian Narvin nyt jo edesmenneessä Vantaan showroomissa, tajusin että asialle pitää tehdä jotain.

Lopputuloksen suunnittelimme Narvin kanssa Saunologia edition –version kiukaasta, jossa löylyluukun avautumissuunta on käännetty sivulle. Tämän ansiosta kiukaan päälle voidaan sijoittaa vedenlämmitin.

Löylymestarin Saunologia-edition avautuu sivulle, ei päälle. Luukun liikettä ei tosin rajoita mikään, joten käsittelyn pitää olla hellävaraista.

Löylymestarin mallihistoria ja ominaisuudet

Löylymestari tuli Narvin valikoimiin 80-luvun lopulla. Tähän aikaan yhtiö oli keskittynyt ainoastaan puukiukaisiin myytyään sähkökiuasliiketoiminnot pois (lue lisää Narvin historiasta). Yritystä johti vielä perheyrityksen oma sukupolvi. Sen viimeisinä voimannäytteenä oli tämä kiuas, joka on monessakin suhteessa poikkeuksellinen.

Narvin 50-vuotisjuhlavuonna 1987 paikallislehti siteerasi toimitusjohtaja Mikko Rautavuorta: Viimeisimmän mallimme olemme nimenneet Löylymestariksi. Sen käyttöidea on siinä, että kiuasta lämmitettäessä kivet ovat peitettyinä. Uudessa kiuastyypissä on myös lisätty sen lämmönvaraamiskykyä”. Suurin muutos oli korkea kivimäärä. Kuten myöhemmin käy ilmi, ei kiuasta nykyään suositella lämmitettäväksi ”kivet peitettyinä.”

Löylymestari merkittävimmät erot muihin jatkuvalämmitteisiin puukiukaisiin olivat päältä suljettavissa oleva kivitila ja tulipesän vuoraaminen tulitiilillä. Molemmat ominaisuudet toivat selvästi mieleen tuolloin samalla paikkakunnalla kilpailijan valmistaman Aito-kiukaan.

Muutoin Löylymestari hyödynsi yrityksen muista puukiukaista tuttuja ratkaisuja, kuten kivitilan kiertävää tuplaputkistoa. Kiviä siihen mahtui lähes 100 kg, mikä oli sekin irtiotto jatkuvalämmitteisten keskiarvoista kohti kertalämmitteisten maailmaa. Tällä hetkellä vastaavia tuotteita ei kuitenkaan  edelleenkään ole markkinoilla Harvia Classic Topia lukuun ottamatta. Malli on siis säilynyt valikoimissa pian 30 vuotta! Ei kuitenkaan täysin muuttumattomana.

Löylymestari Royal oli linjoiltaan pyöreämpi

Tällä vuosituhannella kiukaasta tehtiin näyttävä, pyöristetty Royal-malli, jonka kansi oli valmistettu alumiinipohjaisesta silumiinivalusta. Se jäi pois samalla, kun perusmallia vuonna 2013 uudistettiin CE-vaatimusten mukaiseksi. Muutoksen näkyvimmät seuraukset ovat tulipesän toisioilman ohjauslevyt.  Myyntiin tuli myös tunneliversio, jota olen itse kattavasti testannut.

Löylymestarin CE-vaatimusten mukainen tyyppikilpi

Oma kiukaani on liitetty kevythormiin. Seinän läpi asennus asettaa hormin sijainnille vaatimuksia, joihin on kiinteällä savupiipulla vaikea vastata. Jos kiuasta tulee myöhemmin vaihdettua, on uuden kiukaan sovittelu hormiin sitten hoidettava sopivilla mutkakappaleilla, koska katossa olevaa reikää on vaikea siirtää.

Miten lämpöhattu vaikuttaa?

Kivitilan sulkeminen lämpöhatulla hidastaa löylyhuoneen lämpiämistä merkittävästi. Tavallisestihan sauna helposti jatkaa kuumenemistaan, kun lämmitystä jatketaan, vaikka tavoitteena olisi ylläpitää tiettyä lämpötilaa kuten 60 tai 80 astetta. Löylymestarin kannen vaikutus näkyy selvästi alla olevasta kuvasta, jossa kello 19:00 luukku on puiden lisäämisen jälkeen suljettu.

Lämpöhattu sulkeutui 19:00. Tämän jälkeen hyvin alkanut saunan lämpiäminen tyssäsi kuin seinään. Tai se jatkuu, mutta paljon hitaammin.

Kokemuksia: Tunnelikiukaan viisi etua ja haitat käytännössä

Olen kirjoittanut tunnelikiukaista aiemmin erillisen artikkelin. Kokemuksia seinän läpi lämmitettävästä kiukaasta on kuitenkin kertynyt lisää ja ne ovat pääasiallisesti positiivisia. Vahvuuksia ovat siisteys, helppous, tulipesän pituus, lämmitysturvallisuus ja takkaefekti.

Saunan lämmittäminen pukuhuoneesta on käytännöllistä. Sauna pysyy merkittävästi siistimpänä, kun polttopuita ei tarvitse tuoda sinne. Toki siivoamista on sitten pukuhuoneessa, mutta se on saunaan verrattuna kuivempi ja valoisampi tila, joten ongelma pysyy hallinnassa.

Toinen ilo on se, ettei kuumassa ja hämärässä saunassa tarvitse lämmityksen aikana käydä kyykkimässä. Tämä helpottaa saunan lämmitystä kummasti

Kolmas etu on, että pidennetty tulipesä mahdollistaa myös standardikokoa pidempien klapien polttamisen. Tätä ei tietenkään suositella, enkä itsekään polttaisi järjestelmällisesti ylipitkiä puita. Arinan ulkopuolella ne eivät myöskään kunnolla pala, eikä pohja tai katto kestä polttoa. Hyöty on se, että jos jokin klapeista sattuu olemaan pidempi, ei sitä tarvitse takoa tulipesän luukulla läpi takaseinämästä, vaan ennen seuraavaa lisäystä yksinkertaisesti työntää hieman eteenpäin.

Neljäntenä hyötynä mainittakoon turvallisuus, sillä pitkän tulipesän reunoilla ei käytännössä ole polttavan kuumia pintoja, joihin näppinsä voisi polttaa.

Ja viimeinen  ilo on pukuhuoneeseen saatava nautinto elävästä tulesta. Parikin vierailijaa on ihastellut pukuhuoneen pientä takkaa, kunnes ovat kuulleet katselevansa kiuasta!

Narvi Löylymestari kiuas maastoutuu tummaksi käsiteltyyn hirsisaunaan. Tulipesää ei täältä näy.

Eräs tunnelikiukaan ominaisuus ei ole selvästi hyvä eikä huono. Sykähdyttävän katseluelämyksen lisäksi kiukaasta nimittäin saadaan säteilylämpöä lämmitystilaan, meidän tapauksessa pukuhuoneeseen. Jos pukuhuone on muutoin kylmä tila, on tästä höytyä. On kuitenkin ollut täysi mysteeri, kuinka paljon lämpötehoa pukuhuoneeseen tunnelikiukaasta siirtyy.

Lämmittääkö tunnelikiuas lämmityshuonetta?

Vertailin itse tilannetta lämmittämällä pukuhuonetta ensin tunnin 750 watin sähkölämmittimellä ja sen jälkeen sytyttämällä tulen kiukaaseen. Mittasin huoneilman lämpötilan muutosta. Mittauspisteen etäisyys kummastakin lämpölähteestä oli n. 2 m. Ovet ja ikkunat pidin mahdollisimman paljon kiinni.

Lopputulos näkyy alla olevassa kuvassa ja siitä voi päätellä, ettei ilma pukuhuoneessa lämpiä kiukaan vaikutuksesta ainakaan tehokkaammin kuin sähkölämmittimellä. Pitää toki huomata, että näiden lämpövaikutukset ovat hyvin erilaiset. Voi kuitenkin sanoa, ettei nimellistehosta, 20 kW, merkittävän suurta osaa siirry lämmityshuoneeseen, vaan kiuaskiviin ja löylyhuoneeseen.

Viileän pukuhuonen lämmitystä sähköllä ja takkaluukun avulla

Eräs lämpövaikutus liittyy väliseinään. Tulipesä läpivientiin tarvittava seinä on palamatonta materiaalia. Narvi ei anna seinälle erityisiä kokovaatimuksia, vaan suosittelee pitäytymään kiukaan turvaetäisyyksissä. Omassa saunassani seinä on tiiltä, joten se varaa lämpöä itseensä. Käytännössä seinä puskuroi lämpöä ensin sisään, sitten myöhemmin ulos. Tämä hillitsee kiukaan huonetta lämmittävää vaikutusta.

Harvialla on tähän tilanteeseen kiinnostava ratkaisu. Solide ulkosaunamalliston saunoissa on nimittäin käytössä Harvia Duo lasiseinä. Tässä seinässä on vain vähän massaa. Ohut lasi mahdollistaisi myös lyhyemmän tulipesän. Lasin huono puoli on eristävyys, eli löylyhuoneen lämmitessä myös toinen puoli seinää lämpiää enemmän.

Soliden saunan malli

Harvian väliseinän rakenne

On tosin täysin tapauskohtaista, onko seinän lämpiäminen hyväksi vai pahaksi. Jos saunan pukuhuoneessa esimerkiksi majoitutaan, on lämmön tasaaminen höydyksi. Itse en näin jälkikäteen olisi valinnut Harvian seinää, mutta olisin ehkä laittanut oman tiiliseinäni yläreunaan rivin lasitiiliä, jotka olisivat päästäneet hieman valoa mutta vain vähän lämpöä lävitseen.

Tunnelin pimeä pää

Haittapuoliakin tunnelikiukaaseen ja tulipesän pituuteen liittyy. Löylymestari on 20 kW tehoinen kiuas. Tämä heijastuu myös tulipesän leveydessä, tai pikemmin kapeudessa. Ohjekirjan mukaisen 5 kg sytytyspanoksen (kuivaa puuta) ahtaminen kiukaaseen on aika vaikeaa. Kiukaan suuaukko tuntuu ahtaalle ja kädet osuvat helposti johonkin nokiseen kohtaan tulipesän rakenteissa. Lisäksi ohje tulipesän täyttämisestä korkeintaan puolilleen nopeasti ylittyy.

Kuvassa vihreänä esitetty polttopuu sijoitetaan seinän läpi lämmitettävässä kiukaassa lähes pituutensa verran tulipesän uumeniin

Puita on käytännössä mahdoton asetella juurikaan muuten kuin päällekkäinen. Tämä tekee pesän sytyttämisen muuten kuin yhdestä reunasta alhaalta tai keskeltä mahdottomaksi.

Seuraus on se, että jos puut pyrkii fiksusti sytyttämään päältä (kts. ohje päältäsytyttämiseen), niin kiukaan syttyminen (tai puiden…) kestää pahimmillaan puoli tuntia! Ideaaliratkaisu olisi se, että tulipesä olisi reilusti leveämpi, ei niin syvä ja korkeammalla. Tätä yhtälöä kukaan ei olekaan vielä saanut ratkaistua…

Miten sauna lämpiää Löylymestarilla?

hormimutka
Löylymestari paikoillaan Suvikallion saunassa hormeineen

Löylymestarin nimellisteho on 20 kW. Valmistaja suosittelee sitä 10-25 m3 kokoisiin saunoihin. Oma löylylaboratorioni on n. 16 m3 kokoa, mutta ilman peruslämmitystä. Sauna sisältää 2 m2 tiilimuuria, yhden ikkunan, kevytrakenteisen oven ja paljon massiivihirttä. Materiaalit huomioivan laskentakaavan mukaan kiuas onkin teholtaan pienin mahdollinen. Tämä kannattaa pitää mielessä, kun tarkastelee toteutuneita lämmitysaikoja.

Sytytyspanos ja lisäys (oikea ja vasen) valmiina käyttöön

Saunan testilämmittäminen alkoi kylmänä vuodenaikana. Saunan sai lämpimäksi vaikka paukkupakkasella, mutta puuta ja aikaa kului runsaasti. Pahimmillaan kesti lähes 2,5 h ennen kuin referenssinä ollut 55 asteen sisälämpötila oli saavutettu. Lämmittäminenkään ei tosin ollut ihan jämptiä.

Kesäaikana sitten korjasin tilannetta. Ladoin kivet uudestaan ja kalibroin silmäni uudestaan ohjeiden mukaiseen klapimäärään, 5 kg sytytykseen ja 3 kg lisäykseen. 5 kg puuta osoittautui olevan tulipesään minusta liikaa, 3 kg lisäys onnistuu hyvin. Joka tapauksessa lopputuloksena lämpiämisaika lopulta nopeutui yli puolesta toista tunnista alle puoleentoista tuntiin.

Kesällä sauna lämpeni parhaimmillaan aikaan 1h 5 min.

Vaihtelua lämpiämisajoissa oli kuitenkin edelleen paljon. Keskimäärin saunan lämpiäminen otti lähemmäs puolitoista tuntia. Syynä se oli se, että syttyminen oli epätasaista. Tämä johtui sytyttämisen haasteista, joista kerroin aiemmin. Kun pesä kunnolla syttyy, on palaminen sen jälkeen reipasta ja tasaista.

Takka, ei kun kiuas, lämpiää

Kiukaan todellisen hyötysuhteen tai päästöjen arvioiminen on kotikonstein aika mahdotonta. Tyypillisesti lämmitykseen menee 12-17 kg puita, riippuen saunotaanko 1,5 vai 2,5 h.

Hyvä merkki hyötysuhteesta ja päästöistä on se, ettei savua juuri piipusta näe. Ainoastaan puiden lisäämisen kohdalla tupruttaa näkyvää savua. Naapureita tämä tietysti harmittaa, koska nyt eivät savun perusteella tiedä milloin on sauna lämpimänä…

Lämmitystietojen lopuksi infrapunakuva kuumasta kiukaasta. Siitä näkyvä kylkien lämpeneminen kertovat, ettei yksinkertainen rakenne vaihda lämpöä ilmaan erityisen tehokkaasti, vaan metallipinnat kuumenevat huomattavasti ja niitä täytyy varoa. Suojaetäisyydet 25 cm sivuille ovat siis kohdallaan.

Narvi Löylymestari infrapunakuvissa käyttölämpöisenä:
A) Yleiskuva, (B) päältä (C) alta, ja (D) väliseinän lämpiäminen

Kiviä, kiviä

Lämmittämisen lisäksi löylyttelyyn vaaditaan kiuaskiviä. Kiukaan mukana Narvin tehtaalta tuli peruskivipaketti oliviini-diabaasia, 80 kg 10-15 cm ja 20 kg 5-10 cm. Näillä tuli löylyteltyä alkuun, mutta testasin sittemmin erilaisia vaihtoehtokiviä. Kokeiltua tuli mm. Kerkesin keraamisia kiviä (80 kg) sekä pintakivenä vulkaniittia (20 kg) ja Mt. Shasta tulivuorikiveä.

Löylymestari on lastattu Kerkesin tetra-mallisilla kivillä

TULOSSA Lue myös: pikatesti keraamisten kivien vaikutuksesta jatkuvalämmitteisen kiukaan lämmitysaikaan

Eräs havainto kivistä on se, että nimelliskivipaino 100 kg on hieman yläkanttiin. Ensimmäisellä yrittämällä sain ladottua reilun 95 kg. Kun lähdin myöhemmin kokeilemaan kuinka paljon lämmitysaikaa saisi lyhennettyä, tein kiukaaseen taas selvästi väljemmän ladonnan ja arvelen jäljelle jääneen n. 90 kg kiviä. Lopputuloksena sauna myös lämpeni nopeammin.

Väljyyden lisäksi kannattaa katsoa, etteivät pienet pintakivet tuki sivukanavien aukkoja, joista lämmin ilma virtaa kivien päälle ja sitten saunatilaan.

Kiviä, kiviä, liikaa kiviä. Tämä ladonta hidasti selvästi saunan lämmitystä.

Tämän artikkelin tarkoitus ei ole vertailla kiuaskivien löylyominaisuuksia. Niistä voisi tiivistetysti sanoa, että kivimateriaalia tärkeämpää on pitää kiuas lämpimänä. Mikään käytetyistä kivistä ei tässä kiukaassa ime itseensä niin paljoa lämpöä, että kiukaan toiminta vastaisi kertalämmitteistä kiuasta.

Nimi on enne. Vaikutelmia löylyistä

Löylymestari on osoittautunut vuoden aikana löylyiltään kelvolliseksi kiukaaksi. Suuri kivitilavuus mahdollistaa kunnon löylyt. Kosteita löylyjä hallitaan vedellä, jota kiuas jaksaa höyrystää kivasti kerralla parikin litraa.

Luukun pinta-ala on reilu puolet kiviosan pinta-alasta. Tämä tarkoittaa, että kiukaassa on kiviä, jotka varastoivat lämpöä, mutta joille ei voi heittää löylyä. Tämä ei onneksi ole ongelma, sillä kiviä on korkeussuunnassa riittävästi ja vesi ehtii osumaan maata kohti matkatessaan sen verran moneen kuumaan kiveen, että löylyä riittää.

Rajoitetun kokoinen löylyluukku vaatii automaattisesti kiinnittämään huomiota löylynluontiin. On selvästi parempi valuttaa vettä kiville rauhallisesti kuin päiskiä ympäri kiuasta, sillä metallipinnoista ei löylyä kuitenkaan irtoa.

Joka kerta kun saunologi ja Löylymestari ovat ottaneet yhteen, on saunasta poistunut saunologi pää punaisena

Kiuas on kuitenkin syytä pitää jatkuvasti kuumana. Vaikka kiuas imitoi kertalämmitteistä, ei siihen varastoidu samanlaista määrää lämpöä. Tulipesä on luonteeltaan, mahdollisesti mm. metallisten toisioilmanohjureiden vuoksi, sellainen ettei siellä voi polttaa kovin pieniä panoksia kiukaan pitämiseksi valmiustilassa.

Polttamalla vähintään pari kiloa (3-4 klapia) kerralla saa kiukaan pysymään käyttökunnossa jatkuvasti. Samalla on tosin taiteltava löylyluukun kanssa, jottei saunan lämpötila pääse nousemaan tarpeettoman korkeaksi. Valmistajan suosittelema lisäys 3 kg on jo sen verran paljon, että sillä sauna väistämättä jatkaa kuumenemista, ellei luukkua sulje.

Näin sitä löylyä luodaan! Haihtava vesi jäähdyttää kivet

Saunomisen jälkeen

Kiukaassa on pitkän tulipesän vuoksi myös pitkä tuhkalaatikko. Kiuasta voisi lämmittää vaikka puoli päivää ennen sen täyttymistä. Toisaalta laatikko ei ole erityisen korkea, joten se kannattaa tyhjentää joka käytön jälkeen.

Tuhkaluukun asennolla (sisällä, ulkona) säädellään kiukaan paloilmaa ja polttotehoa (kts. artikkeli polttamisesta). Arinan primaari-ilmaa ei voi erikseen säätää, vaan valmistaja suosittelee vähentämään ilman määrää kokonaisuudessaan sytytyspanoksen jälkeen. Tämä lienee suhteessa puun määrään. Pienemmän panoksen myötä kiukaan tehokin tosin laskee.

Tunnelikiukaan tuhkalaatikko
Puukiukaan tuhkalaatikkoa pitää tyhjentää säännöllisesti. Liian täysi tuhkalaatikko hidastaa palamista ja vahingoittaa arinaa.

Tuhkaluukkuun liittyy myös yksi ikävä käytettävyyspuute. Luukulla nimittäin säädetään palamiseen käytettävää ilma. Asetusta muutetaan sytytyksen jälkeen 50 mm 30 milliin. Tätä varten luukussa tai pesässä voisi olla joku oikeaan asetukseen ohjaava, vaikkapa visuaalinen tai taktiilinen vihje. Ilman vihjettä on asetus ensin kertaalleen mitattava ja myöhemmin muistin varaisesti asetettava uudelleen.

Ilmanohjauslevyt, kuvassa arinan molemmin puolin hieman vinosti pystyssä, oikein asennettuina. Asensin levyt ensin väärinpäin.

Toinen pienempi omituisuus on se, että toisioilmanohjauslevyt voi asentaa keskenään väärin päin. Tämä ei sinänsä vaikuta toimintaan, mutta tekee pesästä entistä ahtaamman. Tämän olisi voinut ratkaista muotoilulla tai vaikka stanssaamalla vasen-oikea –merkinnät levyihin.

Loppumietteitä

Löylymestari on kolmenkymmenen vuoden malli-iästään huolimatta mielestäni käyttökelpoinen kiuas. Kiuas tuntuu hieman vanhentuneelle teknisesti ja muotoilultaan. 80-luvun linjat ovat väistämättä tällä vuosikymmenellä väistämättä iäkkään näköisiä. Teknistä ikää viestivät kiukaan turvaetäisyydet. Sen ominaisuusvalikoima on edelleen kilpailukykyinen, vaikka hyötysuhde (= puunkulutus) ei erityisesti vakuuta. Käytännössä se kuitenkin toimii hyvin, sytyttämisvaikeuksia lukuun ottamatta.

Jatkuvalämmitteiseksi kiukaaksi pidän Löylymestaria kelvollisena tuotteena. Kiuas toimii meillä pienien tuunausten jälkeen ongelmitta. Löylyluukun käsittely on pitkän liikeradan takia vähän herkkää. Kannen paiskominen aiheuttaa helposti kuuman (ja ohuen) kansipellin vääntyilyä. Olen nyt kertaalleen kääntänyt saranat ympäri välyksen takia. Toinen yksityiskohta, jota olen tuunannut on takkaluukun kahva. Se oli käsittelemätöntä puuta ja siihen alkoi selvästi kertyä nokisia jälkiä. Hioin ja käsittelin sen sitten sävyttämättömällä saunavahalla suojatakseni puuta.

Käsitelty kahva

Ainoa ominaisuuksiltaan Löylymestarin kanssa kilpaileva tuote on Harvian Classic 400 Top Duo. Se on myös seinän läpi lämmitettävä puukiuas kannella. Kivitilavuutta on kuitenkin vähemmän, kilpailija on 5 cm korkeampi ja sen teholuokitus on peräti 30 kW.  Tämä tarkoittaa sekä tehokkaampaa lämmitystä (ja suurempaa saunakokoa) että suurempaa puun kulutusta, joten tässä teoreettisessa vertailussa en olisi tänäkään päivänä valinnut sitä saunaani. Kiuas ei myöskään ole Suomessa yleisesti myynnissä.

Oikea kertalämmitteinen kiuas, johon ei tarvisi saunomisen aikana kajota, sen sijaan kiehtoo yhä. Mutta nyt ollaan Löylymestarin kanssa hyviä kavereita!

Löylymestarin SL-malli Taloon.com verkkokaupassa n. 1350€

Kiitokset Narville kiukaan ja lisäohjeiden toimituksesta!

2 kommenttia artikkeliin ”Käyttötesti Narvi Löylymestari tunneli – nimensä veroinen puukiuas ottaa ja antaa

  1. Löylygraafi?

    Hyvä juttu mutta mihin jäi tällä kertaa löylygraafi/ilmanvaihdon toimivuus kuten esim. artikkeleissa jotka käsittelivät Kaurilan ja Villa Paratiisin saunoja?

    Vastaa
    1. Aiheellinen huomio.
      Löylygraafi jäi pois kahdesta syystä:
      1) artikkeli on jo nyt erittäin pitkä
      2) Löylygraafi ei kuvaa vain kiukaan vaan koko saunan toimintaa.

      Jälkimmäinen syy on nyt painavampi, mutta tulen julkaisemaan Suvikallion saunan graafeja myöhemmin tässä kuussa, kun esittelen saunaa kokonaisuutena. Kärsivällisyyttä 🙂

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.