Sauna ja painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisut

Painovoimainen ilmanvaihto on perinteisin ratkaisu. Se on myös edelleen tietynlainen mysteeri. Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelun haasteista jotain kertoo Risto Vuolle-Apialan leikillinen suositus pistää seinä täyteen pieniä reikiä, joiden tulppia kylpijä voi sitten mielensä mukaan availla. Samanlaista henkeä edustaa Kyproksen YK-komennuksen aikaisen leirikomentaja Kortekallion toteamus ammuskeluvälikohtauksessa reikiintyneestä saunasta: ”ilmanvaihto on nyt parempi kuin aiemmin”.

Luonnollisen ilmanvaihdon toteuttamisen ei pitäisi olla tällaista arpapeliä.

Vaikka painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteet tunnetaan, ei sitä ole rakennusteknisessä mielessä vakavasti tutkittu saunaympäristössä. Tämä todettiin myös koneellista ilmanvaihtoa kuvaavassa artikkelissa. Kuitenkin tällaisia saunoja on Suomessa satoja tuhansia ja lisää tulee. Painovoimainen ilmastointi on myös oman saunani ratkaisu. Sähkösaunaan painovoimainen ilmanvaihto ei välttämättä ole suositeltava ratkaisu, mutta siitäkin tässä artikkelissa puhutaan.

Puulämmitteisen saunan minimiratkaisu on tuoda kiukaalle oma tuloilmansa, antaa kiukaan hoitaa poistoilma ja tehdä tuulettamiseen aukko katonrajaan.

Katon poistoventtiili, jossa vetimen avulla luukun saa helposti auki ja kiinni.
Katon poistoventtiili, jossa vetimen avulla luukun saa helposti auki ja kiinni.

Jatkuvalämmitteisen puusaunan luonnollinen ilmanvaihto – kiuas imurina

Jos saunassa on jatkuvalämmitteinen puukiuas, jota lämmitetään löylyhuoneen puolelta, on luonnollinen ilmanvaihto yleensä helppo toteuttaa ainakin auttavasti. Kiuas nimittäin korvaa koneellisen poistoilman tehokkaasti imemällä ilmaa saunasta palotilaan. Joidenkin lähteiden mukaan (http://www.tulisijat.tv/tietoa/sivuti.htm) ilmaa kuluu n. kahdeksan kuutiometri per yksi kilo puuta (8m3/puu kg). Jos nyt kiukaan lämmittäminen ottaa vaikkapa kymmenen kiloa puuta, niin kaksikymmentäkuutioisen saunan ilma vaihtuu periaatteessa neljään kertaan lämmityksen aikana.

Korostan, että vaihtuu periaatteessa, sillä kuten koneistetun ilmanvaihdon artikkelissa ja Saunavesan löylyanimaatioista kävi ilmi, ei tämä vielä takaa automaattisesti hyvää ilmanvaihtoa. Olennaista on, että korvausilma tuodaan mieluiten kiukaan yläpuolelle, jolloin raitis, viileä ilma sekoittuu lämpimään eikä päädy suoraan uuniin. Lisäksi pitää muistaa, ettei jatkuvalämmitteistäkään saunaa hehkuta saunomisen aikana yleensä enää yhtä kovalla teholla, kuin lämmitettäessä.

Jotta tämä onnistuu painovoimaisesti eli, että ilma oikeasti virtaa putkesta huoneeseen sisään, pitää korvausilmaputken päihin saada riittävä ilmanpaine-ero. Sähkökiukaan, erityisesti mallin, jossa termostaatti on kiinni kiukaassa, alaosaan ei myöskään saa suoraan johtaa kylmää ilmaa, sille se voi johtaa kiukaan ylikuumenemiseen.

1981-Reinikainen-saunan-ilmanvaihtoratkaisut_IMG_6690
Esimerkkejä painovoimaisen ilmanvaihdon toteutuksesta Alpo S. Reinikaisen kirjasta Suomalainen sauna (1977). Kuva 4+5: Jatkuvalämmitteisen kiukaan vaihtoehtoja, joista 4 Reinikaisen suosittelema. Kuva 6. Jatkuvalämmitteinen puukiuas imurina, erillistä poistoa ei saunomisen aikana tarvita. Kosteuden poistuminen putkistoista pitää myös varmistaa.

Miten kylmä korvausilma saadaan johdettua saunaan?

Viileää ilmaa on perinteisesti tuotu min. 10cm2 halkaisijaltaan olevalla pyöreällä putkella puukiukaan alle. Tämä on ihan toimiva vaihtoehto, esim. Rakennustiedon suositus on tulo- ja poistoilman venttiilien aukkojen pinta-alaksi on vähintään 300cm2. Riittävä ala ei kuitenkaan vielä takaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta.

Esimerkkitoteutus alla olevassa kuvassa:

Saunavesa_painovoimainen_ilmanvaihto
Vesa Leskinojan Saunavesa.fi-sivustolta löytyvä järkevä esimerkki jatkuvalämmitteisen kiukaan korvausilman tuomisesta kiukaan päälle. Kuvassa on kiukaan päällä myös Vesan keksintö, Veskutin löylynohjain.

Kylmän ilman virtaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että korvausilman otto ulkona sijaitsee vähintään metrin ulostuloaukkoa korkeammalla. Näin kylmempi ja siten myös painavampi ulkoilma ”painuu” ilmastointia putkea myöten ulkoa sisälle sopivalla vauhdilla. Putken mutkien pitää myös olla pyöristettyjä, että ilma liikkuu vapaasti. Suositeltavaa on pitää myös kulmat yli 90 asteisina. Riskinä on kuitenkin aina, että löylyä heitettäessä saunaan muodostuva tilapäinen ylipaine ainakin tilapäisesti salpaa ilmavirran.

Asia on havainnollistettu alla olevassa  videossa.

Kuten Vuolle-Apiala mainitsi, saunaan voi tehdä myös lisää reikiä, esim. ikkunoita, joilla korvausilmaa saa tilapäisesti lisää. Niiden ei pitäisi kuitenkaan olla ainoa ratkaisu saunan ilmanvaihtoon.

Lisää pohdintaa saunan luonnollisesta ilmanvaihdosta on alla linkitetyssä Erkki Äikäksen Sauna-lehteen vuonna 1986 kirjoittamassa Sisäilmasto ja ilmanvaihto –artikkelissa. Se ilmestyi painovirheen vuoksi kahdessa numerossa, jotka olen tässä PDF:ssä yhdistänyt yhdeksi artikkeliksi – alkuperäisestä puuttuneet kuvat ovat PDF:n viimeisellä sivulla.

1986 Äikäs, Erkki: Sisäilmasto ja ilmanvaihto. Sauna-lehti (PDF)

Korvausilma ympärivuotisessa käytössä olevassa saunassa

Mikäli saunaa lämmitetään myös talvella, liittyy korvausilmaan mukavuushaasteita. Kovalla pakkasella ulkoilma on nimittäin sekä kuivaa että kylmää, jolla on vaikutusta sekä löylyihin että lämmitykseen.

Jos ulkoilmaa johdetaan lattiatasoon, viilentää se väistämättä alhaalla olevia pintoja, lattiaa ja alalauteita tai askelmia. Myös kiukaan toimintaan se vaikuttaa. Kylmä ilma on kyllä kuivaa ja hapekasta, mutta lämpötila hillitsee kiukaan lämpenemistä. Lattiaa voi lämmittää mahdollisuuksien mukaan erikseen, jolloin haitta pienenee – energiankulutuksen kustannuksella.

Viimeinen tekijä on sitten tuulen suunta saunan ulkopuolella. Tästä puhuttiin saunan sijoituksen yhteydessä, mutta on syytä muistuttaa, että kylmät talvipuhurit puhaltavat yleensä koillisesta. Eli täysin päinvastaisesta suunnasta kuin yleensä. Uusissa savusaunoissa on sekä lämmityksen että korvausilman vuoksi tehty maantasoon tuloaukkoja, joilla ilmaa voidaan ottaa kohtuullisen tuulen suunnasta.

Kiuas puhaltimena

Imurin lisäksi kuuma kiuas toimii luonnollisena puhaltimena, sillä sen rakenne on avoin alhaalta ylös ja kivien kuumentava ilma nousee itsestään ylös kohtuullista vauhtia. Tämän ansiosta sauna ylipäänsä lämpiää. Varaavissa sähkö- ja puukiukaissa – ja Narvin Löylymestarissa – on kannessa luukku, joka estää tämän ilmavirran ja sitä kautta rajoittaa saunatilan lämpiämistä. Koska puukiukaan sisälämpötilat voivat olla sähkökiuasta kovempia, aiheuttaa puukiuas todennäköisesti suhteellisesti kovemman läpivirtauksen.

Omat kokemukseni ovat sen kaltaisia, että tämä ilmanvaihtoratkaisu ei sellaisenaan tyypillisesti ole riittävä, vaan tarvitaan sopivasti veto myös saunatilasta ulospäin.

Onko hirsisaunassa automaattisesti hyvä ilmanvaihto?

Olen nähnyt useammissa vakavasti otettavissa lähteissä kuvia ja selityksiä hirsiseinän ylivoimasta ilmanvaihdossa. Joissakin kuvituksissa, kuten alla olevassa kuvassa, on esitetty, että ilma läpäisisi ehyen hirsiseinän. Olen epäuskoisena keskustellut asiasta useampaan kertaan hirsirakennusten ja savusaunojen asiantuntijan Risto Vuolle-Apialan kanssa. Hän esitti minulle oman näkemyksensä asiasta.

Hirsiseinä, jonka seinät on tiivistetty sammaleella, läpäisee ilmaa jonkin verran. Se ei kuitenkaan toimi ilmanvaihtokanavana eikä riitä ilmanvaihdoksi. Esimerkiksi raoton ponttilautalattia vaatii lattiatasoon erilliset tulo- ja poistoilma-aukot (tai lattiaräppänät), mahdollisesti säädettävät sellaiset, joista ilma pääsee vaivattomasti liikkumaan.

1981-Reinikainen-savusaunan-ilmanvaihto-ei-toimiIMG_6690
Kuvalähde: Alpo S. Reinikainen, Suomalainen sauna. 1977

Vanhoissa savusaunoissa ei ollut tiivistä lattiarakennetta, vaan ilma vaihtui Vuolle-Apialan alimman hirsikerran alta, ei hirsikertojen välistä. Tämä on itse asiassa myös toivottavaa, sillä erilaiset ilmavuodot kiukaan tasolla lisäävät savusaunan paloriskiä.

Tasainen lämpöjakauma ei riitä

Täytyy huomauttaa, ettei peräänkuuluttamani tasainen pystysuuntainen lämpöjakauma ole riittävä ehto hyvälle saunakokemukselle. Lämpötila saakin laskea tasaisesti lattiaa kohti, erityisesti jos saunassa peseydytään (kts. artikkeli saunan huoneratkaisuista). Tätä voi helpottaa lisäluukuilla tai ulkoilmaa läpäisevällä rakolautalattialla, jollaista itse olen rakentamassa ja jollaista monissa ulkosaunoissa - myös savusaunoissa - onnistuneesti käytetään. Rakolattiassa ilma vaihtuu sentin toisistaan irtiolevien lattialautojen väleistä.

Oman saunaprojektini lähtökohtana olleessa hikikopissa varvas- ja hartiatasojen lämpötilaero oli varsin hyvä 15 astetta. Kokemus oli kuitenkin varsin infernaalinen. Syynä oli mielestäni sekä ilmanvaihdon lähes täysi puuttuminen, että liian pieni ilmatilavuus, joka tarkoittaa samalla säteilevien seinäpintojen läheisyyttä. Pelkällä lämpömittarilla saunan toimivuutta ei siis voi arvioida.

Kiitokset:

Suomen Sauna-seuralle ja Erkki Äikäksen perikunnalle artikkelin uudelleenjulkaisumahdollisuudesta

Saunavesalla kuvan käyttöoikeudesta

Pönttöpalvelun Pekka Paasoselle artikkelia koskevasta palautteesta!

Luettavaa:

1986 Äikäs, Erkki: Sisäilmasto ja ilmanvaihto. Sauna-lehti (PDF)

Rakennustieto: Saunan suunnittelu.

Professori Erkki Helamaa Sauna-lehti 2/2005: Löyly heittää saunassa volttia.

26 kommenttia artikkeliin ”Sauna ja painovoimaisen ilmanvaihdon ratkaisut

  1. Jarkko H

    Hei,

    Meillä 1961 rakennettu korkea 3 kerroksinen omakotitalo pienessä rinteessä. Isoin ongelma siinä, että saunaa syttäessä savu tulee sisään ilmanvaihtohormista jolloin joutuu avaamaan ikkunan tuuletusta varten. Savun tulo kyllä vähenee noin 15min polton jälkeen. Poistohormi on savuhormin vieressä Kiukaan oikeassa yläreunassa lähellä katon rajaa. Korvausilma venttiili löytyy myös kiukaan alareunasta pitäisikö tämä ilma saada ohjattua kiukaan alaosasta enemmin kiukaan yläpuolelle? Se tosin kyllä aika haastellista.
    Saunan oven alla on myös ilmarako kylppärinpuolelle. Kylppärin puolella on hormissa poistoilmapuhallin. Yritimme ongelmaan myös sellaista ratkaisua että piipun hattuun asennettiin putki sen läpi, mutta tästä ei ole ollut apua. Yksi muutos on myös ollut se että talon ympäriltä on kaadettu 3 isoa kuusta joten tuulivirrat kulkevat nykyään vapaammin. Kun muistelen aikaa joilloin kuuset vielä olivat ei mielestäni tuota savu ongelmaa ollut. Jotakin ratkaisua tarvis savu ongelmalle saada? Sauna kuivaa kyllä mielestäni hyvin saunomisen jälkeen, joten mitä mieltä olet riittääkö noi kaksi hormia vai tarvisiko hormeja lisätä ?

    Vastaa
    1. Hei Jarkko,

      Tämä ei olekaan ihan helppo kysymys, mutta katsotaan onnistunko vastaamaan siihen näin.

      Ensimmäisenä vastakysymyksenä minua mietityttää onko hormit nuohuttu ja tarkistettu miten säännöllisesti?
      Onko tähystetty savuja, ettei ilmanvaihtohormista tule savua myös ulospäin merkkinä hormivauriosta?

      Teknisenä ratkaisuna veto-ongelmiin, molemmissa hormeissa, voisi tulla kysymykseen vaikkapa mekaaninen imuri, katso esittely hormeja käsittelystä artikkelista. Jos piippu on pitkä, niin lämpötila ei välttämättä ole ongelma imurin toiminnan kannalta.

      Hormeja ei minusta missään tapauksessa tarvita enempää, mutta ne pitäisi saada toimimaan oikein.

      Raittiin ilman olisi jatkuvalämmitteisessä saunassa parempi tulla kiukaan yläpuolelle kuin alle, muuten korvausilman sekoittuminen ei ole varmaa.

      Lassi

      Vastaa
      1. Jarkko H

        Kiitos vastauksestasi ja tässä vastauksia sinun kysymyksiisi.

        - Hormit nuohottu ja tarkastettu vuosittain.
        - Kunnollista tähystystä ei ole tehty, mutta meillä kävi reilu vuosi sitten myyjä joka halusi tehdä hormien kuntotarkastuksen savupanos testillä jolloin sulki savuhormit ja esitti videon josta kävi ilmi, että savua vuotaisi ilmahormeihin. Myyjä koitti saada heti nimeä sopimuspapereihin, että pääsisivät tekemään meille hormien pinnoitustyön ja hinta aivan posketon johon emme suostuneet.
        - Meillä kävi tämän jälkeen nuohosliike tarkastamassa hormien kuntoa ja he totesivat hormien olevan kunnossa, tosin laajaa tähystystä ei ole tehty.
        Nuohousliikekin tekisi tätä hormipinnoitusta huomattavasti edullisemmin, mutta he eivät nähneet tätä tarpeelliseksi toteuttaa.

        - Minun mielestäni tuo vika on alkanut noitten puiden kaatojen jälkeen, Meillä on takan käytön kanssa myös sellaista vikaa, että savun hajua saattaa tulla sisälle jonkun ilmahormin kautte silloin tällöin ja tämäkin vika ilmennyt tuon puiden poiston jälkeen. Piipussa paljon hormeja muistaakseni yhteensä 18 kpl, mutta läheskään kaikki ei enää käytössä.

        Voisikohan noista mekaanisista imureista kuitenkin olla apua näihin ongelmiin onko tietoa missä hinnoissa noin liikkuu ?

      2. lassial

        Täytyy vielä kysyä, että missä kerroksissa sauna ja takka sijaitsevat? Onko koko talo lämmintä tilaa?

        Mekaaninen imuri poistoilmahormiin maksaa alle 150e, http://eskon.fi/tuote-osasto/mekaaniset-ilmanvaihtoimurit/ jos hormeja on noin paljon niin kannattaa miettiä pitäisikö niitä yhdistää imurin alle useampia.

        Savukaasuhormin kohdalla tilanne on eri. Joa piippu on pitkä, ehtivät kaasut todennäköisesti jäähtyä tarpeeksi jotta tavallinen imuri kestää savukaasun lämmön. Erikoiskestävä versio maksaa sitten aika paljon enemmän.

      3. Jarkko H

        Sauna on maatasossa 1.kerroksessa ja takka 2.kerrokses.
        Ja lämmintä tilaa on kaikki

      4. Tämä on aika kiinnostava tapaus ja menee sen verran voimakkaasti saunan ulkopuolelle, etten väitä olevani paras ihminen neuvomaan pidemmälle.
        Uskon kuitenkin, että erityisesti savuhormin vedon parantaminen voisi parantaa tilannetta. Savua ei toisaalta pitäisi mistään muualtakaan sisälle tulla, jos vetoa riittää. Mekaaninen imuri on tosin ilmastoriippuvainen, jos on todella tyyntä, ei sekään paranna vetoa.

  2. Risto

    Hei
    Meillä on saunassa poistoilmaventtiili, katonrajassa halk. 100mm.
    Kiukaan alla putki noin 60mm. (ilma kiukaalle)
    Saunan oven alla noi 20mm rako.(pukuhuoneen puolelle)
    Saunassa pesyydytään myös.
    Tarvitseeko sauna erillisen korvausilmaventtiilin sinne alas, lattian lähelle.
    Esim. lauteiden alle.
    Sauna lautarakenteisessa mökisssä, jossa rossipohja.

    Vastaa
      1. Risto

        Puulämmitteinen kiuas, betonin päällä, vieressä puilla lämmitettävä vesipata. Muuten saunan lattia on puuta joka on viettävä , kummaltakin puolelta ja keskellä lattiaa se vesikouru. Joka on koko lattia levyinen. Ja on siellä lauteiden alla.

      2. Kiitos lisätiedoista!

        Oletan, että puulämmitteinen kiuas tarkoitta jatkuvalämmitteistä kiuasta, johon puita tarvitaan niin lämmittämisen kuin saunomisen aikana.

        Ehkä ainoa merkittävä lisäkysymys olisi se, että onko ilmanlaadussa mielestäsi jotain vikaa?

        Tällaisessa saunassa tarvitaan kahden tyyppistä tuloilmaa (eli korvausilmaa):

        1. Palamisen tarvitsema ilma
        2. Saunojien tarvitsema raikas ilma

        Poistoilmaa eli ulos päästettävää ilmanvaihtotarve jakaantuu myös kahtia:

        1. Löylynheiton aikainen paineentasaus
        2. Saunomisen jälkeinen tuuletus

        Korvausilmaa varten jatkuvalämmitteinen kiuas haukkaa tarvitsemansa ilman mistä saa, kuvaillussa saunassa todennäköisesti sekä kiukaan alta että pukuhuoneen puolelta - ja kaikista muista raoista, joissa ei ole valmiiksi alipainetta.

        Kiukaan alle johdettu ilma ei omien kokemuksieni mukaan kuitenkaan yleensä täytä toista vaatimusta. Ilma menee tulen palaessa iloisesti suoraan tulipesään eikä sekoitu saunailman joukkoon. Lopputuloksena ilma voi olla lauteilla raskasta.

        Korvausilman tuominen kiukaan kivitason yläpuolelle on suositeltava ratkaisu. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa saunassa tämä ei ole ihan helppoa. Ylläolevasta videosta saa kuitenkin käsityksen miten tämä pitäisi tehdä. Alla olevassa kuvassa näkyy eräs patenttiratkaisu, joka todistetusti toimii, mutta ei ole kaunis eikä käytännöllinen.

        Korvausilmakiihdytin

        Omassa saunassani ei ilmaa tuoda kiukaan päälle, vaan lattiassa on sekä lauteiden alla että kiukaan laatan ympärillä reikää ulkoilmaan, jolloin erityisesti löylyn luominen vaihtaa ilmaa. Jonkun verran pystysuuntaista virtausta syntyy myös kiukaan sivuilla, joka sitten nostaa ilmaa myös kiukaan päälle ja sitten löylyn kautta ympäri saunaa.

        Saunassa käymättä veikkaukseni on, että sauna ilman laatu voisi hyötyä lattian tasossa olevasta lisärei'ityksestä. Onhan rakolattia eräs erinomaisen varma tapa varmistaa ilmanvaihtuvuus saunassa!

      3. Risto

        Kysyin siksi tätä, kun ajattelin että onko ilmankierto saunassa paras mahdollinen ja onko sillä lisäventtiilillä siellä lattian rajassa lauteiden alla lisähyötyä. Esim saunan kuivatuksen kannalta, saunomisen jälkeenkin.

        Ei kai siitä lisäventtiilistä mitään haittaakaan ole ?

      4. Lisäventtiileistä lattian tasossa ei varmasti ole haittaa!

        Saunomisen aikaisen ilman laadun kannalta on vaan kyseenalaista riittääkö yksi venttiili. Eräs vaihtoehto voisi olla savusaunapiireissä käytetty suljettava lattiaräppänä kahtena kappaleena, vastakkaisilla seinillä heti lattian yläpuolella. Se voisi olla pinta-alaltaan vähintään 100 mm, mieluummin enemmän.

        Saunan kuivumisen kannalta tuuletusventtiilin pitää sijaita katon rajassa, jonne kosteus kertyy.

  3. rantasauna

    Suosittelen lämpimästi rakolattiaa (ainakin hirsisaunaan) liki 50 vuoden kokemuksella; hapen puutetta ei ole ollut koskaan . Kiuas on ollut aina jatkuvalämmitteistä mallia (toinen yksilö meneillään), sauna haapahirsirunkoinen pilariperustuksilla (pahoja routavaurioita ), rakolattia vaatii kyllä osittaisen uusimisen lähiaikoina,mutta nykyisessä kunnossaakin tarjoaa edelleenkin parasta tietämääni saunomisnautintoa (subjektiivinen mielipide). Kyseessä on mökkisauna, jota on ahkeran kesäkäytön lisäksi testattu myös kovemmilla pakkasilla.

    Vastaa
      1. rantasauna

        Kyseisessä rantasaunassa on aina peseydytty löylyhuoneessa, ja nyt tuo 60-luvulla rakennettu rakolattia alkaa olla eniten kastuneesta reunastaan uusimisen tarpeessa. Lattian laudat on käsitelty jollain ruskealla puunsuojalla silloin ,kun sauna rakennettiin,eivätkä näytä vielä kaipaavan uutta käsittelyä.

  4. Kontrolli

    Tärkeä aihe saunahuoneen ilmastoinnista kun kysymyksessä on jatkuvalämmitteinen kiuas.
    Ongelmien aiheuttaja on perinteinen säteilylämpökiuas. Perinteinen säteilylämpökiuas lämmittää lähes poikkeuksetta kivipinnan yläpuolista huoneilmaa. Saunahuoneessa happitaso laskee, koska viileä korvausilma ei sekoitu huoneilmaan vaan putoo alas, jota kiuas käyttää palamisilmaksi.
    Kiuasvalinnassa Saunologissa esille nostamattomia aiheita ovat myös CE hyväksytyn paloriskin kiukaan liitinhormin savukaasun maksimi lämpötila?
    Miksi saunassa päätä polttaa ja jalkoja paleltaa ja rakenteet homehtuu ennen aikaisesti?
    Sydän-kiuas on ratkaissut vastavirtateknologialla ja poikkeuksellisen hyvien saunomias- ja käyttöominaisuuksien lisäksi kaikki ongelmat.

    Vastaa
  5. Tuomas Karjalainen

    Heips!
    Hieno artikkeli mutta herätti seuraavanlaisen kysymyksen:
    Tulevana kesänä pihasaunaprojekti alkamassa, saunaksi sata vuotta vanhan puretun hirsitalon toinen pääty. Kiukaaksi valikoitumassa tuollainen tunnelimalli joka lämmitetään väliseinän läpi, jonkinlainen takkatupa siis. Kuinka tälläinen saunan ulkopuolelta lämmitettävä kiuas muuttaa teoriassa tuota tuloilman tarvetta ja onko esimerkkiratkaisuja tai vinkkejä kuinka tulisi ratkaista?

    Kiitos!!

    Vastaa
    1. Hei,
      kiukaan "lämmityssuunnann" muutos vaihtaa myös palamisen tarvitseman ilman ottosuunnan. Riippuen tilasta pitää arvioida tarvitaanko lämmmityshuoneeseen oma tuloilmaventtiili (jonka voi muulloin sulkea). Tilojen välisen seinän ovineen olisi hyvä olla tiivis, tai ilma voi kiertää saunasta takkatupaan.

      Löylyhuoneen ilmanvaihtoon pitää kiinnittää huomiota täällä esitettyjen ohjeiden mukaan. Mm. lauteita ja lattiaa koskevissa artikkeleissa kuvatulla tavalla varmistaa ilman kierto. Onnistuneissa ratkaisuissa saunan lattiatasossa on reilusti raittiin ilman tulovaihtoreikiä, rakolattia, lattiaräppänöitä tai rako lattian ja seinän vieressä.

      Toistetaan vielä lopuksi:
      Samasta huoneesta lämmitettävä jatkuvalämmiteinen kiuas ei mitenkään automaattisesti ratkaise ilmanvaihtoa.

      Vastaa
  6. Minnamari Harpela

    Hei.
    Voinko laittaa jotenkin sinulle skannatun ainepiirustuksen tulevasta saunastamme? Mielestäni ilman kulkeminen poikkeaa täällä ehdotetuista paljonkin.

    Vastaa
    1. lassial

      Sähköpostiosoite löytyy sivuilta! Vastaanotan mielelläni kaikkea saunaan liittyvää, ilmaista konsultaatio en voi valitettavasti tarjota.

      Lassi

      Vastaa
  7. Petri

    Moi.minulla on hirsinen pihasaunamme. Ongelmana on lauteiden alla olevien puuosien home. Saunassa vaneri lattia,jossa on keskellä vesiurheilu n1 cm sekä 3.lla sivullan1 cm raot. Saunassa on iso puukiuas. Saunassa ei ole poistoilman räppänä ylhäällä. Onko tämä ongelma?

    Vastaa
    1. Ongelmasi on siis se, että lauteiden alaosat homehtuvat? Tällä voi olla tekemistä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa.

      Ylätuuletusreiän puuttuminen ei sinänsä ole vielä ylitsepääsemätön ongelma, jos saunan voi tuulettaa ovesta. Jos ovi on kuitenkin selvästi kattoa matalampi, ei tämä onnistu. Sen takia katonrajassa oleva suljettava tuuletusaukko (min. halk. 100 mm; yläreuna mielellään 100 mm katon ylimmästä kohdasta) olisi paras vaihtoehto. Kun vielä huolehtii, että kiuas on kuuma saunomisen jäljiltä silloin kun venttiili avataan, niin saunomisesta johtuvan kosteuden pitäisi kyllä poistua.

      Toinen juttu on sitten, mikäli lattia kostuu käyttämättöminä aikoina. Et kertonut saunan perustuksista. Jos kysymyksessä on maavarainen tai matala rossipohja, voi saunaan tulla kosteutta myös kapillaarisesti.

      Home tarttuu usein ensin pintaan ja lähtee sopivalla pesulla irti. Tämä ei kuitenkaan voi olla pitkäaikainen ratkaisu homehtumiseen. Lauteiden käsittely parafiiniöljyllä auttaa kanssa, mutta rajansa kaikella.

      Lassi

      Vastaa
  8. Julius

    Hei!

    Kiva artikkeli ja tuli vaan mieleen tämmöinen, kun isäni kanssa rakennettiin hirsisauna v.1994-95 mökille niin toteutettiin sekä ilmanvaihto, että mahdollinen alapuiden mädäntymisen estäminen siten, että meillä koko saunarakennuksen kehikko on irti lattiasta. Eli lattian ja seinien välissä on n.1cm väli joka on taannut riittävän tuloilman sekä myös estänyt kosteusvauriot lattiapinnassa. Ulosmeno puukiukaan lisäksi lähellä kattoa lauteiden yläpuolella. Toiminut äärimmäisen hyvin ja ei merkkejäkään siitä, että lattialaudat/alimmat hirret mädäntyisivät kosteudesta. Kyseessä siis hirsistä tehty ulkosauna puukiukaalla.

    Vastaa
    1. Hyvä esimerkki! Tämän suuntainen ratkaisu on tulossa myös meikäläisen saunaan. Dokumentaatio ilmestyy vielä tämän syksyn aikana, lattiaratkaisu tuuletusrakoineen on jo käytännössä valmis.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.