Testi Narvi Löylyvalmis – saunanautinto nopeasti ja helposti

Saunologia testasi kahden kuukauden ajan varaavaa sähkökiuasta, Narvi Löylyvalmista. Narvi Löylyvalmis on varaava sähkökiuas, jonka kanssa saunominen on vaivatonta ja nautinnollista. Se on aina valmiina yhdellä napinpainalluksella. Kiukaan moderni, ruostumattomasta teräksestä valmistettu muotoilu istuu moneen saunaan, ja sen hiljainen toiminta sekä tarkka lämmönhallinta tarjoavat rauhallisen ja rentouttavan löylyelämyksen. Löylyvalmis loistaa erityisesti aktiivikäytössä. Se kannustaa saunomaan useammin ja sopii erinomaisesti kotitalouksille, joissa saunaa käytetään päivittäin tai lähes päivittäin. Sen säädettävä muhimislämpötila (150–220 °C) tarjoaa joustavuutta sähkönkulutuksen hallintaan ja mahdollistaa lempeistä höyryistä napakoihin löylyihin siirtymisen käyttäjän toiveiden mukaan.

Testin aikana saunottiin lähes päivittäin ja on helppo sanoa, että lämpimän saunan saatavilla olo vilkastuttaa sen käyttöä. Löylykokemusten lisäksi kertyi paljon tietoa siitä, kuinka paljon erilaiset käyttötavat vaikuttavat tämän aina valmiina olevan tuotteen sähkönkulutukseen. Kulutustiedoista voidaan arvioida, että nykyisellään tämäntapainen tuote vie sen verran paljon sähköä, että siihen ”kannattaa” siirtyä, jos saunominen on lähes päivittäistä. Kiukaassa on kuitenkin potentiaalia ja uskon, että kiuastyypin päivät eivät luetut vaikka energianhinta välillä huimaa.

Mikä on Narvi Löylyvalmis?

Löylyvalmis on Narvin valmistama varaava sähkökiuas. Se on ollut yrityksen valikoimissa toistakymmentä vuotta, mutta sitä on vuosien varrella kehitetty eteenpäin.

Kiuas muotoilultaan sylinterimäinen, ylhäältä katsottuna ovaali Se on 81 cm korkea ja ”halkaisijaltaan” 60 cm. Viimeistely on kiiltävää ruostumatonta terästä. Kiukaasta on saatavilla kaksi mallia, 6 kW ja 9 kW tehoisina. Nämä ovat ulkoisesti identtiset ja molemmissa käytetään samaa ohjainpaneelia. Kiukaiden ohjauskeskus on integroitu ja ohjainpaneeli on ainoa kiukaan ulkopuolinen osa. Esimerkiksi huonelämpötilaa varten ei ole anturia, vaan ohjaus perustuu kivilämpötilaan.

Kiukaan käyttöohjeen mukaan Löylyvalmis on ”hyvin lämpöeristetyn saunan kiuas”, joka on ”heti kylpykunnossa” ja jonka hukkalämpö pitää löylyhuoneen kuivana ja lämpimänä käyttöjaksojen välillä. Lähdin selvittämään perusteellisesti mitä käytännössä tarkoittaa.

Tausta

Varaavat sähkökiukaat ovat marginaalinen, mutta pitkään tarjolla ollut kiuaskategoria. Mainoskuva lähes 70 vuoden takaa markkinoi ASEA-merkkistä ”lämpöävaraavaa” kiuasta. ASEA:n brändi on haipunut historiaan, mutta pari muuta merkkiä on jatkanut vastaavien ”aina tai heti valmiiden” kiukaiden tarjontaa. Uskon useimpien suomalaisten tunnistavan tuotteen.

Varaavissa kiukaissa kivitila on eristetty ja sen päällä on kansi. Kiukaassa ylläpidetään valmiustilaa, jota kutsutaan muhimislämmöksi. Tällöin kivien lämpötila on riittävän suuri, vähintään 150°C, jotta niistä voi ottaa löylyä milloin vain. Muhimislämpötilaa voidaan yleensä säätää käyttäjän toimesta, Löylyvalmiissa välillä 150-220°. Kiuasta käytettäessä on kuitenkin suositeltavaa avata luukku jonkin verran ennen saunomisen aloittamista, jotta kiukaasta purkautuva lämmin ilma (konvektio) lämmittää saunan ilmaa ja pintoja. Vasta lämmityksen jälkeen sauna muuttuu tavanomaiseksi.

Kotikiukaita tarjoavien Narvin, Helon ja Harvian ohella lähinnä julkisista kohteista löytyvä SaunaSampo kuuluu tähän kategoriaan. Heidän ”älykiukaansa” poikkeava yksityiskohta on kiukaaseen yhdistetty puhallin, jota kuluttajatuotteista ei löydy. Puhaltimella viive luukun avaamisesta saunan lämpiämiseen minimoituu.

Testiasetelma

Saunologia testasi kiuasta yhtäjaksoisesti kahdeksan viikkoa huhtikuun 2025 alusta alkaen testisaunassa referenssisähkökiukaan tilalla. Saunassa pörisi sekä useamman mittapisteen lämpö- ja kosteusolosuhteiden seuranta (Ruuvitagit) että kolmivaiheinen sähkönkulutuksen mittaus kiukaalle (Shelly Pro 3EM-3CT63). Dataa kerättiin mittarivalmistajien ohjelmistoilla (Ruuvi Cloud & Shelly Could) ja Bluetoothilla Home Assistant -palvelimeen.

Saunaa käytettiin testiaikana monipuolisesti. Tähän kuului erilaisia kokeiluja vaihtelevilla muhimislämpötiloilla, huoneen lämmitysjaksoilla ja jäähdytyksillä. Erityisesti haluttiin selvittää miten erilaiset käyttötavat vaikuttavat kokonaissähkönkulutukseen.

Löylyvalmis – asennuskokemuksia

Löylyvalmis-kiuas on yksinkertainen asennettava. Se muistuttaa suuresti integroituja kiukaita, eli sähköasentajan tarvitsee vain kytkeä sähkönsyöttö (5×2.5mm² kaapeli) sekä ohjauspaneelin kaapeli paikoilleen. Tämä minimoi asennuskustannukset. Omassa tapauksessani asennukseen meni kolmisen varttia. Kun olimme testanneet kiukaan käynnistyvän ja lämpenevän odotetusti, vapautin sähköasentajan töistä.

Sähkötöiden jälkeen puolisen tuntia menee kiuaskivien asetteluun. Ensimmäinen vartti kului siihen, kun huuhtelin 10-15 cm kokoiset lohkotut oliviinidiabaasit ja lajittelin ne eri pakkauksista silmämääräisen koon mukaisiin kasoihin helpottamaan asennusta. Kiviä oli varattu 80 kg. Purin kiukaasta hieman alle 70 kg kiviä testin loputtua.

Kivitila on varsin ahdas ja vaikka kivet sujahtavat sinne vartissa, on työ epämiellyttävää. Jos asentajalla on enemmän ruista ranteessa, saattaa käden ujuttaminen kivitilaan olla erittäin tukalaa. Työ olisi olennaisesti helpompaa, jos kiukaan yläkauluksen voisi irrottaa asennuksen ajaksi, kuten kilpailevassa tuotteessa. Kivien poistaminen otti kahden kuukauden jälkeen noin puoli tuntia. Iloisena yllätyksenä kivet eivät olleet pahasti murentuneet tai kiilautuneet kivitilaan. Ne piti kuitenkin nostella sormen päillä, jotta käsi ei olisi juuttunut.

Kivien asennuksen jälkeen kiuas käynnistetään ja asetetaan ohjauspaneelista muhimislämpötila – mikäli oletusasetusta halutaan muuttaa. Valitsin itse tarkoituksella suurimman mahdollisen lämpötilan (220°C) mm. nopeuttaakseni kiukaan ”sisäänajoa” ja hajujen poistumista. Tähän proseduuriin kuuluu myös reilu löylynheitto ja saunan tuuletus ennen varsinaista saunomista. Tämänkin jälkeen saunasta löytyi runsaasti laitteistosta irronnutta pölyä – oletettavasti pääasiassa uusista kivistä, eikä vielä vastuksista.

Käyttöönotto: sisäänajovaihe

Olin ennen kivien asentamista lämmittänyt kiuasta hyvin lyhyesti poistaakseni uuden tuotteen käryä jo tässä vaiheessa. Käry jatkui kuitenkin vielä reilun viikon, kunnes lopulta katosi talosta. Tämän jälkeen vaivaksi jäi lähinnä luonnon kivistä käytössä jatkuvasti irtoa pöly ja muruset, jotka kerääntyvät saunan lattialle ajoittain läpi valuvan veden mukana.

Pari viikkoa käytön aloittamisen jälkeen kivien ladonta oli tiivistynyt. Tätä oli helppo kompensoida lisäämällä kiukaan päälle muutama kivi. Testin loppuun mennessä tilaa oli jälleen tullut parille kilolle. Testin lopuksi kiuas oli sisältä katsottuna kuitenkin kuin uusi, vastuksissakaan ei näkynyt käytön jälkiä.

Käyttöohje ja hallintapaneeli yhdellä silmäyksellä

Kiukaan mukana toimitetaan nelikielinen, A4-kokoinen mustavalkoinen asennus- ja käyttöohje. Ohje antaa riittävät tiedot kiukaan käyttöön, mutta on kieliasultaan ja toteutukseltaan heikko. Asioiden esitysjärjestys on käyttäjän näkökulmasta epälooginen ja kielenkäyttö kankeaa. Ohjeessa on lähinnä yhden virkkeen kappaleita, jotka on läjätty hengästyttäväksi sarjaksi ranskalaisia viivoja. Onneksi kiukaan käyttö on suoraviivaista, joten moni voi jättää ohjeen kokonaan lukematta eikä todennäköisesti kaipaa mitään.

Hallintapaneeli on yksinkertainen, perinteinen LED-segmentti näyttö kolmella numerolla ja pisteellä. Siinä on neljä kalvopainiketta, joista yksi toimii virtakytkimenä. Painikkeiden tuntuma on hieman heikko, hyvänä puolena niitä ei juuri tarvitse näpelöidä. Laitteen käyttö onnistuu lähinnä luukun kantta avaamalla sekä yhtä nappia painamalla.

Kokonaisuutena laitteiston käytettävyys on riittävän hyvä, mutta hallintapaneelin responsiivisuus sekä selkeys jättävät parantamisen varaa. Esimerkiksi numeroiden välisten pisteiden merkitys ei selviä käyttöohjeesta. Desimaalipilkkuja ne eivät ole, vaikka sille näyttävät, todellisuudessa ne kertovat kolmen vastuksen päälläolosta.

Tekninen toiminta pintaa syvemmältä

Miten tällainen kiuas käytännössä sitten toimii? Kun kiuas on asetettu päälle, alkaa se lämmittämän ns. muhimisteholla kiviä. Teho on 9 kW kiukaassa 1000 Wattia, 6 kW kiukaassa 650 Wattia. K

äytännössä kivimäärä lämpiää parissa tunnissa tavoitelämpötilaan, jonka jälkeen kiukaan voi ottaa oikeasti käyttöön. Tämä tapahtuu yksinkertaisimmillaan raottamalla luukkua, mutta samalla on hyvä kytkeä päälle kiukaan täysteho eli 6 tai 9 kW. Täysteho on käytössä korkeintaan kaksi tuntia putkeen ja siinä kivitilan lämpötila on rajoitettu 240°C:een. Tämän lämpötilan kohdalla tehoa aletaan pätkimään, niin että lämpötila pysyttelee rajan alapuolella.

Oheisesta tehokuvaajasta selviää, miten kiuas toimii sekä muhimis- että täystehoilla. Muhiminen tapahtuu kahden vastuksen voimalla, jotka tekevät noin kymmenen minuutin lämmitysjakson. Jakson sisälläkään vastukset eivät hohda jatkuvasti, vaan tehoa edelleen pätkitään hyvin lyhyellä jaksolla. Kun täysteho kytketään, vastuksille ohjataan koko teho (tässä 3 x 3 kW), kunnes maksimikivilämpötila on saavutettu. Kuvaajan esimerkissä tähän kului 13 minuuttia (150 -> 240°C).

Tämän jälkeen vastukset sammuvat hetkeksi kokonaan, kunnes seuraa useampi kolmen minuutin tehostusjakso, joissa sähköä kuluu 4,6 kW tai täydet 9 kW. Tämän jälkeen taas viisi minuuttia jäähdytellään ennen kuin tehostusjakso toistuu.

Mukavana puolena kiukaan lämpiäminen ei aiheuta juuri minkäänlaisia ääniä, toisin joissakin testatuissa voimakkaasti naksuvissa ja paukkuvissa yksilöissä. Näin kiuas siis käyttäytyy, jos luukku on auki ja löylyä ei oteta. Toiminta muuttuu mikäli kiukaalle heitetään vettä, sillä vesi jäähdyttää kiuasta ja 4,6 kW osatehon sijaan tehostusjakson aikana siirrytään jatkuvalle täysteholle.

Luukku auki ja löylyihin

Kivitilan lämmettyä alkaa tapahtua asioita. Myös Löylyvalmiin kansi lämpiää selvästi, kuten oheisesti lämpökamerakuvasta näkyy. Sen sijaan kiukaan kyljet pysyvät turvallisen viileinä. Löylyhuone lämpiää hukkalämmön vaikutuksesta. Omassa saunassani oli ennen Löylyvalmiin käyttöä n. 21-23°C peruslämpötila. Löylyvalmiin ollessa siellä muhimassa lämpötila oli alimmillaan 24°C, keskimäärin 27-28°C mitattuna olkapään korkeudelta kiukaan vastaisesta nurkasta.

Luukun raottaminen kivien ollessa kuumana saa saunaan aikaan kuuman ilmavirran. Löylyvalmiin pohjassa on runsaasti ilmarakoja ja hormiefekti saa ilman syöksymään kiukaan läpi niin, että löylyhuonekin alkaa lämpiämään. Tämä ei kuitenkaan tapahdu silmänräpäyksessä. Kiuas on kyllä kuuma ja sinne voi heittää huoletta löylyä, mutta huonelämpötilan ollessa alle 30 astetta, tulee saunasta enemmän höyryhuone kuin sauna.

Yksi, kaksi, kolme, sauna

Kannattaa siis odotella hetki ennen lauteille nousua. Kun muhimislämpö on 220°C, sauna lämpenee vartissa 45 asteeseen. Tämän jälkeen saunan lämpötasapaino on mukava ja löylyt tuntuvat pidemmille ja kuumemmille kuin ilman alkulämmitystä. Vettä saa kuitenkin käyttää runsaasti sillä saunan viileät ilmakerrokset edelleen heikentävät löylyn tuntua.

Mikäli luukkua pitää pidempään auki, muuttuu saunailmasto koko ajan perinteisemmäksi. Saunan lämpiäminen kuitenkin hidastuu pikku hiljaa. Yhdellä esimerkillisellä saunajaksolla sauna lämpisi , ensimmäisen tunnin aikana 30 astetta, seuraavan tunnin aikana vain 9 astetta, päätyen 63°C maksimilämpötilaan. Sama lämpötila saavutettiin useammalla yrityksellä, mutta se jäi tämän kiukaan ennätykseksi. Toisaalta muillakaan tilassa käytetyillä kiukailla ei tässä mittapisteessä ole yleensä menty yli 70°C, sillä tämä ei ole saunan kuumin kohta eikä siihen kohdistu kiukaan lämpösäteilyä. Kiukaan kivien lämpötilaan perustava huoneen lämmitys ei mahdollista samanlaista kuumaa ja kuivaa saunaa kuin perinteinen jatkuvalämmitteinen sähkökiuas.

Monenlaista löylyä

Kiukaasta irtoaa kiitettävän hyvin monenlaista löylyä. Kivilämpötilaa kannattaa käyttää apuna arvioitaessa sopivaa veden annostelua. Kivien ollessa kuumimmillaan kiuas antaa tujakat löylyt, jos käyttää reippaasti vettä. Kivilämpötilan laskiessa tai varovaisemmin kädenliikkein löylyä luodessa saa pitkät ja leppoisat löylyt. Jos kivet pääsevät jäähtymään liikaa, vesi valuu lopulta läpi kiukaasta.

Huonelämpötila vaikuttaa vääjäämättä löylyn tuntuun. Mitä kuumempi sauna, sitä pienemmällä määrällä vettä löylyn tuntee nahoissaan. Huonetilan viilentyessä löylyä taas pitää laittaa kaksin käsin, jos haluaa vastaavan lämmön tunteen. Suhteellisen kosteuden noustessa lähemmäs sataa prosenttia, tunnelma saunassa muistuttaa enemmän höyryhuonetta kuin saunaa.

Käyttämällä vettä runsaasti, kiukaasta saa niin paljon löylyä, että 99% saunojista joutuu kyyristelemään lauteilla. Korkein mitattu kastepiste oli tällöin lähes 60°C.

Aiemman, Saunologiassa raportoimattoman kombikiuastestin perusteella, olen tullut siihen tulokseen, ettei suomalaistyyppisestä puupaneloidusta saunasta saa toimivaa höyrykoppia tekemälläkään. En siksi usko monenkaan tyytyvän höyrysaunotteluun. Sitä voi Löylyvalmiilla vaivattomasti kokeilla ja sen jälkeen siirtyä esilämmitysaikoihin, joilla lämmön ja löylyn tasapaino miellyttää. Lämmitysaika jää kuitenkin lyhyemmäksi kuin tavallisessa saunassa.

Lämmönjakautumisen sekä löylyn lain haasteita

Löylyvalmiin käyttö johtaa erilaisiin ilmasto-oloihin, kuin mihin saunassa on yleensä totuttu. Saunaa ei kannata suunnitella lämmittävänsä ”kahdeksaankymppiin”, vaan saunassa käymisessä on painotettava löylyttelyä.

Kiukaan toimintaan liittyvä suurin epäkohta on kiukaan tuottama lämpöjakauma. Nimittäin kiukaan toimintaperiaate ja rakenne tuntuvat yhdessä johtavan huomattaviin lämpötilaeroihin saunan eri korkeusasemissa. Testisaunassa katto on poikkeuksellisen matala ja vaikka jalkalaudetta on ylälauteen kustannuksella korotettu, toteutuu löylyn laki juuri ja juuri.

Itse asiassa tämä kiuas osoittaa löylyn lain puutteellisuuden. Sauna ei nimittäin lämpiä tasaisesti heti kiukaan yläpuolelta vaan jalkalaude jää viileäksi. Osin tämän seurauksena, löylyä ei saa varpaille. Lämpötilaero samalla pystyakselilla jalkalauteen ja olkapääntason välillä on systemaattisesti yli 20°C, mikä valitettavasti tuntuu. Jalat on pakko nostaa ylälauteelle. Tätä varten ylälauteen pitää olla riittävän syvä, mielellään enemmän kuin 60 cm vapaata tilaa.

Kiuas toimii selvästi parhaiten tavanomaista korkeammassa saunatilassa. Jättäisin kiukaan päälle ainakin 20 cm rakoa jalkalauteen tasoon, mikä tarkoittaisi 81 cm kiukaan kanssa kattoa vähintään 246 cm korkeudelle (jalkalaude +101 cm, istumalaude +146 cm).

Koska lämpötilajakauman ongelma ei parane, vaikka kiuas olisi päällä pidempään, on syy oletettavasti kiukaan rakenteessa. Löylyn lain taustalla olevia tekijöitä analysoitiin aiemmassa Saunologian artikkelissa. Merkittäväksi muodostuu ilmeisesti konvektion voimakas suuntaus kohti kattoa. Olisi intuitiivista ajatella, että kiukaan konvektiokierto lattialta löylyluukkuun tehostaisi ilman kiertoa saunan sisällä, mutta näin ei käy. Kuuma ilma pakkautuu saunan ylimpiin kerroksiin, kuten aiemmin kerrottiin lämpiämisen hidastumisesta.

Toiminta matalammalla muhimisteholla

Muhimislämpötilaa voi säätää vapaasti asteen tarkkuudella välillä 150-220°C. Hallintapaneelin lämpötilan perusteella kiuas ylläpitää tavoitettua lämpötilaa tarkasti. Kokeilin kiuasta 150°C ja 170°C asteen lämpötiloissa. Matalampien lämpötilojen käyttö kiinnosti sähkönkulutuksen kannalta.

Matalampaa lämpötilaa käytettäessä kiukaalla on mahdollista päästä samankaltaiseen lopputulokseen kuin korkeammallakin. Kunhan kiuas on täysteholla, kivet saavuttavat maksimilämpötilansa kymmenessä minuutissa.

Joitakin vaikutuksia matalammalla teholla kuitenkin on. Ensinnäkin kiuaskivien lämpötila on lähtökohtaisesti sen verran matala, ettei niiltä voi toivoa kovinkaan montaa kauhallista löylyä. Täysteho on siis parempi kytkeä päälle ja antaa kiukaan sekä saunan lämmitä pidempään. Iloinen uutinen on, että matalammallakin teholla pärjää, jos hyväksyy 5-10 minuuttia pidemmän esilämmitysajan tai kelpuuttaa erittäin leppoiset löylyt.

Saunan lämpiäminen on hitaampaa ja saunan maksimilämpötila aavistuksen matalammaksi, mutta tällä ei ole juuri merkitystä. Matalampi kivilämpötila vaikuttaa kiukaan läpi syntyvän ilmavirtauksen voimakkuuteen. Tämän huomaa myös näppituntumalla. En keksinyt mitään käyttämilleni ilmanvirtausmittareille sopivaa tapaa ilmavirran mittaamiseen, joten täytyy mennä tämän selityksen suhteen mutulla.

Tulokset: sähkönkulutus kotikäytössä

Kiukaan kulutuslukemat eri tilanteissa olivat seuraavia:

• 24 h muhimisteholla, 170°C   4,6 kWh, 190 W/h
• 24 h muhimisteholla, 150°C   3,4 kWh, 140 W/h
• 24 h muhimisteholla, 220°C   6,6 kWh, 275 W/h
• Keskimääräinen teho täysteholla ~3kW (2,8 – 3,6 kW)
• Kokonaissähkönkulutus testijaksolla (59 vrk) 511 kWh (noin 1,1 €/vrk),
  17% ja 14% pientalon kuukausikulutuksesta.

 Muita keskimääräisiä tuloksia

• Laitteiston standby -kulutus 30 Wh / vrk
• Keskiarvoinen päiväkulutus   8,8 kWh / vrk
• Tyypillinen saunapäivä (150°C muhimislämpötila) 7,9 kWh, vaihtelu 6,5-11,2 kWh
• Tyypillinen saunapäivä (220°C muhimislämpötila)  10,4 kWh, vaihtelu 8,8-13,1 kWh
• Löylyhuoneen tyypillinen huonelämpötila,  (150°C muhimislämpötila) 26°C
• Löylyhuoneen tyypillinen huonelämpötila,  (220°C muhimislämpötila) 28°C

Kiukaan sähkönkulutusta yksityiskohtaisesti tarkasteltaessa huomio kiinnittyy siihen, että se ei ole koskaan pitkiä jaksoja päällä. Tehoa katkotaan lyhyissä jaksoissa ja esimerkiksi täysteholla, kiuas ei kuluta tunnissa 9 kWh vaan noin 3 kWh, vaikka se toimiikin ”täydellä teholla”. Tämä näkyy oheisesta kuvaajasta. Jos saunominen kestää useampia tunteja, sähköä kuitenkin kuluu ajan funktiona enemmän.

Miten ymmärtää kulutusta

Kiinnostavin vertailuarvo on tyypillisen saunapäivän kokonaiskulutus, koska se on mielestäni vertailukelpoinen yksikkö, jos arvioidaan varaavan kiukaan päiväkäyttöä suhteessa tavanomaiseen kiukaaseen. Tyypilliseen saunapäivään sisältyy tässä yksi saunomiskerta. Mikäli saunassa käydään aamulla ja illalla, päiväkulutus lähes kaksinkertaistuu.

Yhteenveto kulutuksen muodostumisesta saunapäivänä hahmottuu alla olevasta kuvasta. Se yksinkertaistaa kiukaan käyttäytymisen muhimistehon, täystehon ja jäähdytysvaiheen välillä. Jäähdytysvaiheessa sähköä ei kulu, sillä kiukaan kivilämpötila on täystehon jälkeen niin korkea, ettei muhimistehoa tarvita pariin kolmeen tuntiin. Tämänkin jälkeen kiuas jäähtyy hyvin hitaasti. 12 h jälkeen kivitilan lämpö on edelleen yli 100°C mikäli tehot pidetään nollilla.

Koottujen lukemien ulkopuolelta voidaan huomauttaa, että kiukaan kannen auki unohtaminen nostaa päiväkulutuksen uudelle tasolle. Luukku avoinna muhimisteho lataa kiukaaseen jatkuvasti täydet 1 kW, joka on moninkertainen määrä 140 W tai 260 W keskimääräiseen muhimistehoon nähden. Esimerkkisaunassa tämä ei riitä nostamaan saunan lämpötilaa katon tasolla kiukaan vieressä kuin 33°C asti, joten tulipaloriskiä tästä ei synny. Lyhyt lämpöpiikki katoaa löylyhuoneeseen ja tasaantuu.

Kulutuslukemien arviointia

Yhden kiuasyksilön ja yhden asennuspaikan tulosten yleistämisessä täytyy olla varovainen, mutta uskallan tehdä joitakin johtopäätöksiä. Ensinnäkin Löylyvalmis kieltämättä kuluttaa sähköä. Pelkkä 220°C muhimistehon kulutus (6,3 kWh/vrk) vuositasolla olisi n. 2300 kWh. Jos sähkön kokonaishinta olisi tällä ajalla kiinteä 13 c/kWh (verollinen energia- ja siirtohinta), tulisi kiukaan lämpimänä pitämisestä laskua 299€ vuodessa. Jos valitsee 150°C muhimislämmön, kulutus tippuu 1241 kWh tasolle, eli 161€/v.

Netistä löytyneiden vertailutietojen perusteella Löylyvalmiin kulutus on kategoriassa tavanomaista. Esimerkiksi Lämpöpumput-keskustelufoorumin käyttäjien raportoimat päiväkulutukset vastaaville tuotteille kertovat samankaltaisista tai suuremmista luvuista. Löylyvalmis tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden säätää muhimislämpöä, Harvialla on sama ratkaisu, Helolla taas on perinteisesti säädetty suoraan tehoa watteina. Helon säädöt ovat kuin sattumalta olleet samaa luokkaa, 130, 220 ja 350 Wattia. Muhimissäädön lisäksi Löylyvalmiin voi kytkeä ohjauspaneelista tai laitteen fyysisestä kytkimestä pois päältä, standby-tehonkulutus on merkityksetön..

Kenen kannattaa valita Löylyvalmis?

Varaava kiuas tarjoaa huomattavaa saunomismukavuutta, mutta kuluttaa sähköä jatkuvasti. Tarkastellaan asiaa viikkotasolla. Vertailua varten täytyy tehdä oletus siitä, paljonko energiaa kuluisi tavanomaisella kiukaalla. Tätä varten mukana on kaksi vertailuarvoa, kivitorni (13,5 kWh/lämmitys) ja seinäkiuas (8,1 kWh/lämmitys), joista ensimmäinen lämpiää tunnin, toinen puoli tuntia. Oman referenssikiukaani kulutus on tästä välistä, 10-11 kWh/lämmitys. Löylyvalmiin suhteen on oletettu, että käyttäjä pitää kiuasta muhimisteholla aina saunomisen välissä.

Vertailun tulos se, että matalampaa muhimistehoa käyttäen ”kivitornin” kulutus ohittaa Löylyvalmiin jo viikon kolmantena saunapäivänä, suuremmalla muhimisteholla viidentenä päivänä. Sen sijaan seinäkiuas muuttuu energiasyöpömmäksi vasta seitsemännen päivän kohdalla. Lukijan paras mahdollisuus selvittää vertailun vuoksi oman peruskiukaansa kulutus on lämmityskauden ulkopuolella vuorokausi tai tuntikulutuksen seuranta saunapäivien ja saunattomien päivien välillä.

Todellisten kustannusten vertailu ei ole helppoa. Mikäli Löylyvalmis laitettaisiin systemaattisesti pois väliaikoina, tulos olisi luonnollisesti erilainen. Sitten mukaan tulevat inhimilliset tekijät, sillä ainakin saunologin taloudessa saunan vaivaton käyttö lisäsi saunan käyttötiheyttä aiempaan verrattuna selvästi. Toisaalta yhden huoneen lisälämmityksen merkitystä esimerkiksi sähkölämmitteisen pientalon kokonaisenergiankulutukseen on vaikea arvioida.

Aiemmin mainitun keskustelufoorumin kommenttien perusteella kiukaasta luopuminen voi varmasti laskea sähkölaskua. Kiukaan vaihdon sijaan kiuasta voi siirtyä myös käyttämään ”kertalämmitteisenä” eli pitää sen aina pois päältä ja lämmittää kivet ja/tai saunan vasta tuntia paria ennen lämmitystä.

Löylyvalmis ei ole tuotteena halpa sähkökiuas. Sen mallit maksavat reilun tuhat euroa, ostopaikasta riippuen 1100-1500€. Kilpailijoista Harvia Forte on hivenen edullisempi, Helon mallit selvästi kalliimpia, Saunatonttu vajaan 2000€ ja Rondo jopa 2500€. Tuotteiden tekniset ominaisuudet ovat samankaltaisia. Hinnaltaan ja muotoilultaan samankaltaisen Forte eroaa siinä, että sen normaalit muhimis- ja käyttölämpötilat ovat selvästi korkeampia, jopa 300°C. Fortessa on ECO-moodi, jolla lämpötilaa voidaan laskea, mutta lähtökohtaisesti sen voi odottaa kuluttavan vielä enemmän sähköä.

Parantelun ja optimoinnin mahdollisuudet

Löylyvalmiin paras puoli on sen käytön ylivertainen helppous. Saunomista ei tarvitse ennakoida ja saunaan voi mennä yhtä nappia painamalla. Tämä on yksinkertaisempaa kuin mobiilisovelluksen käyttö.

Kiuas tuntuu yksinkertaisen lisäksi jopa hieman hölmölle. Kun olemme vuodesta 2022 asti joutuneet tottumaan sähkömarkkinan epävakauteen, herää kiukaan kanssa saunassa ollessa väistämättä ajatus, voisiko kiukaan toimintaa muuttaa fiksummaksi. Sähkömarkkinoilla on alettu puhumaan säätövarasta ja pörssisähkön tuntihinnoittelua käytetään monissa kotitalouksissa uutena ”yösähkönä” esimerkiksi minimoimaan sähköauton latauksen kustannuksia. Tuntuisi luontevalle, että Löylyvalmis-kiuasta ohjattaisiin samalla tavalla fiksusti ennakoidun käytön ja sähkönhinnan mukaan. Tässä voitaisiin hyödyntää mm. kiukaan epäsymmetristä lämpiämis-jäähtymis -käyttäytymistä eli muhimislämmön voisi katkaista vaikka joka ilta nukkumaanmenoaikaan ja käynnistää uudelleen, kun ennakoitu käyttöhetki lähestyy. Jos aamu- tai päiväsauna ei sovi viikkorutiineihin, niin kiuasta voisi lepuuttaa pitkän jakson joka päivä.

Sähkönhinnan vaihtelun suhteen kiuasta voisi ladata ennakkoon halpoina tunteina ja sitten saunoa ”ilmaiseksi” myöhemmin. Samoin voisi toimia, mikäli taloudessa on vaikkapa aurinkoenergia tuotantoa omasta takaa. Kummassakin skenaariossa nykyinen lämpötila-alue (220°C maks) tulee kuitenkin vastaan. Lisäksi haasteeksi voi koitua lähitulevaisuudessa koittava varttisähkön aikakausi.

Kiukaan älyn lisäämisen ohella jäin miettimään voisiko kiuas olla vieläkin yksinkertaisempi käyttää. Nimittäin kiuas voisi mielestäni toimia vain kantta kohottamalla, jos kiuas osaisi itse hoksata luukun avautuneen. Käyttäjän ei siis tarvitsisi ollenkaan koskea tehokytkimeen, jos täysteho kytkeytyisi automaattisesti päälle ja pois luukun avautuessa tai sulkeutuessa. Itse olisin lisännyt paneelin yhden nappulan muhimislämpötilan säädölle, tai kehittänyt kokonaan vaihtoehtoisen logiikan nappuloiden käyttöön ja vähentänyt yhden.

Mikäli itse olisin valitsemassa Löylyvalmiin jatkuvaan käyttöön, vaihtaisin kivet keraamisiin Kerkeseihin. Luonnonkivet joutuvat kiukaassa aika kovaan paikkaan ja kivitilan ahtauden takia en haluaisi koskea niihin yhtään useammin kuin on pakko. Vaikka Kerkesien lämpökapasiteetti on matalampi (paino 90% oliviinidiabaasista), niin muhimislämpötilaa muokkaamalla pitäisi olla mahdollisuudet hyvään lopputulokseen sillä ammattilaiskiuas SaunaSampo käyttää ainoastaan Kerkesejä.

Pieni erikoinen yksityiskohta kiukaan muuten neutraalin modernissa muotoilussa on etupaneelin “ikuinen tuli” eli kahden himmeän led-valon jatkuva hohde. En oikein ymmärtänyt niiden merkitystä. Ne valaisivat osittain suljettua kapeaa kaistaletta, jonne testijaksolla kertyi pölyä. Olisin odottanut näkeväni tuossa tilassa esim. valaistun logon tai valaistuksen indikoivan kiukaan toimintamoodia. Nyt valo palaa aina sähköjen ollessa kytkettynä, ei häiritsevästi mutta hämmentävästi.

Pohdintaa ja suositukset

Löylyvalmis sopii parhaiten ihmiselle, joka ei jaksa ennakoida liikaa omaa saunan käyttöään. Sen energiankulutus on kuitenkin haaste, johon voitaisiin puuttua. Se voisi siis olla myös tulevaisuuden tuote.

Vaikka olen puhunut hukkaenergiasta, niin eihän energia todellisuudessa katoa. Saunomiskäytössä eniten energiaa häviää ilmanvaihdon mukana, jatkuvasti valmiina olevan kiukaan kanssa todennäköisesti myös, mutta hukkalämpö tuntuu myös saunassa. Kohteesta riippuu mikä merkitys hukkalämmöllä on: jos saunassa on sähköinen lattialämmitys, niin hävikki saattaa jäädä pieneksi. Ilmanvaihdon lisäksi energiaa siirtyy hitaasti rakenteiden ja eristeiden läpi muualle taloon, missä se lämmityskaudella vähentää muuta energiankulutusta. Toisaalta huoneen ja kiukaan nopea lämpiäminen ja maltillinen lämpötila on taloudellista, saunan lämmittäminen pidempään lisää aina sen suhteellista kulutusta, kun energiaa siirtyy ajan funktiona huoneesta ulos.

Yksi asia on selvä, Löylyvalmista tulee omasta puolestani ikävä. Myös muut perheen jäsenet jäivät kaipaamaan kiuasta. Kaksitoista vuotias koululainen kysyi miksemme voi vaihtaa tähän kiukaaseen, koska sen käyttö on niin helppoa ja saunaan on kiva mennä suihkun jälkeen lämmittelemään. Vaikka siihen liittyi monia negatiivisia piirteitä, niin sen helppous selvästi kannusti tiiviiseen saunan käyttöön koko perheen voimin.

Saunan ilo on taattu, kysymyksessä on vain yksi erilainen tapa saunoa.

---

Kiitos Narville kiukaan toimittamisesta ja haastatteluista.
Narvi on Saunologian kumppani vuonna 2025.