Metsäkylvyt ja löylykakut – Mitä tapahtui 17. kansainvälisessä saunakongressissa 2018?

Minkä takia 30 ihmistä eri puolilta maailmaa istuu suomalaisen saunan lauteilla Ruotsissa baltialainen vihta päässään? Mitä ovat termiset kylvyt? Entä mikä on löylykakku? Tämä ja monta muuta asiaa selviää Saunologian matkakertomuksesta International Sauna Congress XVII –tapahtumaan Haaparannassa. Vihtojen lisäksi artikkeli puhuu Japanin saunakulttuurin nopeista käänteistä ja uudesta kansainvälisestä saunatutkimuksen julkaisusta.

Mistä on kysymys?

Kansainvälinen saunajärjestö ISA järjestää neljän vuoden välein eri puolin maailmaa International Sauna Congress –nimistä tapahtumaa. Tapahtuma on luonteeltaan jotakin tieteellisen, taiteellisen ja kaupallisen kongressin välimaastosta. Tapahtumaan tulee puheenvuoroehdotuksia ympäri maailmaa, joista kongressin järjestäjä koostavat ohjelman. Tapahtuma on siinä suhteessa erityinen, ettei saunatutkimuksella ole mitään muutakaan kansainvälistä keskustelufoorumia.

Vuonna 2018 järjestelyvastuussa oli Ruotsin saunajärjestö Bastuakademi, joka oli valinnut tapahtuman paikaksi Torniojokilaakson, Haaparannan kaupungin sekä Kukkolaforsenin tapahtumakeskuksen. Jälkimmäinen on pitkään tunnettu monista saunoistaan, lisäksi sillä on kiinteät yhteydet Bastuakademiin.

Kongresisin saapui lähes 200 osallistujaa yli 20 maasta. Parhaiten edustettuina olivat luonnollisesti ruotsalaiset, tämän jälkeen etuoikeutetusti suomalaiset. Esitysohjelmistossa suomalaiset kuitenkin selvästi parhaiten esillä. Pidin itsekin esitykset yhteensä lähes 80 hengelle suomalaisen saunan suunnittelun mysteereistä sekä suomalaisten saunatavoista. Kansainvälistä tunnelmaa saatiin Baltiasta, Venäjältä, Japanista, Kiinasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta.

Haaparannassa ja Torniossa keskusteltiin ja saunottiin kaksi päivää. Tänä aikana oli vieraiden puheenvuorojen lisäksi tavanomaista järjestötoimintaan liittyvää pönötystä sekä erittäin kiinnostavia sauna-aiheisia näytöksiä ja demonstraatioita – luonnollisesti saunassa. Saunoja oli Kukkolaforsenilla omasta takaa useampia, mutta lisäksi liikuteltavia saunoja oli paikalle saapunut Moskovasta asti! Luonnollisesti myös suomalaiset saunarauhanturvajoukot ja heidän ruotsalainen vastinparinsa olivat valvomassa vieraiden lämpiminä pysymistä valoisina mutta viileinä Pohjois-Ruotsin iltoina.

Saunatapahtuman sisältö oli sen verran monimuotoista, ettei sen esitteleminen kokonaisuudessaan ole järkevää. Tarina jatkuu parilla kohokohdalla. Tapahtuman koko sisällöstä kiinnostunut voi tutustua esitysten abstrakteihin täällä: http://www.bastuakademien.se/sauna-congress/abstract-39800726

Venäläisten maihinnousu

Venäläiset olivat tuoneet paikalle raskasta banjakalustoa lähes Uralin takaa. Liikkuvista banjoista suurin osa oli erilaisia telttaversioita, parhaimmillaan halkaisijaltaan lähes 8 metrisiä, mutta mukana oli myös yksi saunaperävaunu. Niitä on suomessakin nähty, mutta tässä tapauksessa puulämmitteisen saunan erikoisuus oli se, että se oli suunniteltu täysin vihdontakäyttöön. Vaunun sisällä oli vihdonta/hieromapöytä vesisumusuihkuineen ja tärinämekanismeineen. Valaistus oli venäläiseen tyyliin räikeä, lämpöä ja kosteutta niin paljon, ettei valokuvaaminen käytettävissä olevassa ajassa ollut mahdollista. Tällä venäläisten virallisella saunasuurlähetystöllä oli selvästi jotain tekemistä VVD-kiuasmerkin kanssa, mutta yhteistyön luonne jäi epäselväksi. Kiitos kuitenkin saunologin juhannussaunaan lahjoitetuista tammivihdoista!

International Journal of Sauna Studies ja terminen kylpy tutkimuskohteena

Australialainen yliopistolehtori Jack Tsonis oli paikalla esittelemässä saunatutkimukselle merkittävää hanketta, International Journal of Sauna Studies IJSS –lehden perustamista. Tällaista julkaisua ei ole aiemmin onnistuttu perustumaan, joten nyt tavoiteltu sähköinen, open access kausijulkaisu on onnistuessaan merkittävä askel saunatutkimukselle!

Vai onko? Nimittäin Tsonis nosti omassa puheenvuorossaan esille sen, että sauna-aiheisten tutkimusten yhteismitallisuuden ja alan metodologisen tason nostamisen eteen pitää tehdä rutkasti töitä. Saunologian lukijoille ei toivottavasti tule yllätyksenä, että sauna – tai hikoilukylpy – kulttuureja on runsaasti eri puolilla maailmaan (kts. historia osa 2). Kongressissa esiintynyt Mikkel Aaland tekee parhaillaan tv-dokumenttisarjaa asian havainnoillistamiseksi. Suurin osa näistä ei kutsu itseään saunaksi, eikä sauna sanana ole niille välttämättä kuvaavin.

Siksi Tsonis ehdottaa termistä kylpemistä (thermic bathing) kattokäsitteeksi tutkimukselle, jonka kohteena on erilaisen lämmön alaisuudessa tapahtuva ”kylpeminen”. Jack jakoi kylpyjen kentän kolmeen osaan: hydrotermisiin (vesi), atmostermisiin (ilma) ja phototermisiin (säteily). Ilmakylvyt etenevät tästä vielä kosteisiin (humid), puolikosteisiin (semihumid) ja kuiviin (dry) kylpyihin. Suomalainen sauna kuuluisi näistä puolikosteihin kylpyihin.

Tästä ehdotuksesta voi olla montaa mieltä, sillä useimmissa saunoissa saadaan runsaasti myös säteilylämpöä, mutta Jackin sanoin, ehdotus on vähiten huono tähän mennessä keksityistä. Nimittäin aiheen tutkimuksen kansainvälisen diplomaattisen ilmapiirin takia emme voi Suomesta käsin vaatia kaikkia kutsumaan hikoilukylvyn laitoksia saunoiksi, ja se ei olisi suomalaisellakaan saunalle hyväksi. Määritelmää täytyy kuitenkin vielä tarkentaa, esimerkiksi sen suhteen mikä on kostean ja puolikostean ero, ennen kuin se voidaan julkaista IJSS:n ensimmäisessä numerossa. Itse ehdotan kastepistettä kriteeriksi kuivan ja puolikuivan välille – tai ehkä kahden ääripään välillä on dynaaminen, suomalaisen saunan vaihtuva ilmasto.

Japanin saunan uudet aallot

Kongressiin oli saapunut suosittu japanilainen saunan ystävä, saunalähettiläs ja sarjakuvataiteilija Katsuki Tanaka, joka oli todennäköisesti tapahtuman suurin julkkis (omalla maallaan) . Hän on kuvannut sarjakuvissa japanilaista saunomista ja esitteli tämän aikakausia nyt lukuisten paljastavien valokuvien kautta.

Tanakan mukaan sauna elää Japanissa toista tulemistaan. Ensimmäiseen aaltoon vaikuttavat aikanaan suomalaiset, jotka toivat saunan Tokion olympialaisiin 1964. Saunasta muodostui pian käsite kaupunkilaisten palveluna, jonne stressaantuneet työläiset hakeutuivat pitkien päivien päätteeksi päästelemään höyryjä, ja usein myös yöpymään. Tässä kulttuurissa saunasta tuli yksi asia, joka päivän aikana suoritettiin.

Nyt saunasta on tullut uudestaan muodikas, osittain Tanakan sauna-aiheisten sarjakuvien ansiosta. Saunaelementit kelpaavat jopa toimistojen sisustukseen!

Kulttuuri on kuitenkin muuttunut. Nuoret japanilaiset ovat innostuneet erilaisista mobiilisaunoista ja saunomisesta kaupunkien ulkopuolelle. Esimerkiksi keväällä vietettyihin suomalaistyyppisen savusaunan avajaisiin arvottiin n. 200 pääsylippua, kun kolmessa minuutissa kiinnostuneita ilmoittautui yli tuhat!

Uusi kulttuuri ei enää ole velkaa suomalaisille, vaan vaikutteita on haettu eurooppalaisesta aufgussista ja venäläisestä vihtomisesta. Kulttuuri on dynaamista ja hakee vielä muotoaan. Suomalaisia kiukaita ja kiuaskiviä Japanissa kuitenkin edelleen arvostetaan.

Valokuvaaja Miki Tokairo oli toinen japanilainen puhujavieras. Hän esitteli erittäin kiinnostavaa – ja täysin termisten kylpyjen ulkopuolista – kylpymuotoa nimeltä metsäkylpeminen tai metsän ”ottaminen” (vrt. auringon ottaminen, sun bathing englanniksi). Tämä 80-luvulta kehitetty rentoutumismuoto ottaa lähtökohtaisesti passiivisen asenteen ajankäyttöön. Tämän harjoitteen on osoitettu tuottavan monia saunomisen kanssa samankaltaisia terveyshyötyjä verenpaineesta hermoston aktivoitumiseen (parasympaattinen) ja rauhoittumiseen (sympaattinen).

Metsäkylpijä on metsässä ainoastaan olemassa, ei tekemässä mitään, kuten meditaatiossa tai tietoisen läsnäolon harjoituksissa. Japanilaisittain haaste on nimenomaan rauhoittua zenmaisesti tilaan, jossa ei tehdä yhtään mitään. Tähän saa halutessaan opastusta, sillä maassa on tarjolla sertifioitua harjoitusta ja oppaita, jotka saattelevat kylpijän metsän huomaan rauhoittumaan esimerkiksi jooga-matolla maaten.

Miki ei kuitenkaan ollut kongressissa vain puhumasta tämän erikoisen kylvyn puolesta, vaan miettimässä miten tämä kulttuuri voisi yhdistyä saunaan, kuten ennen saunaa, saunan jälkeen. Saunassa energian rytmi on hyvin erilainen, saunomisen aikana mennään kuumasta kylmään ja takaisin, rentoudutaan ja valpastutaan. Metsäkylvyssä taas haetaan tasaisuutta.

pohjimmiltaan suomalaisten tapa sijoittaa saunat luonnon helmaan edustaa tiedostamatonta hakeutumista metsäkylvyn syleilyyn

Miki pohti, että ehkä pohjimmiltaan suomalaisten tapa sijoittaa saunat luonnon helmaan edustaa tiedostamatonta hakeutumista metsäkylvyn syleilyyn. Täytyy sanoa, että tämä ajatus tuli minulle kirjaimellisesti metsistä, vaikka olen aina jotenkin sympatiseerannut puun halailijoita.

Lisää asiaa metsakylvyistä ja terveysvaikutuksista : https://psykologiaa.com/2018/06/05/luonnon-psykologiset-hyvinvointivaikutukset/

Vihtoen ja vastoen balttien ja venäläisten tapaan

Kongressin antoisin esitys minulle oli liettualaisen Rimas Kavaliuskasin luento ja työpaja liettulaisen vihtomiskulttuurin uudesta noususta. Tapahtumassa vieraili myös kaksi muuta vihtahoitojen maailman kärkinimeä, Birutė Masiliauskienė ja venäläinen mestari Vasily Lyakhov. Rimas kouluttaa liettuassa vihtojia ja mm. suomalaiset Jussi Mari Keski-Korsu ja Jussi Niemelä ovat ottaneet Rimasilta oppia vihdan käsittelyyn. Kongressin aikana minulle selvisi myös, että latvialaisilla on myös ehkä vielä naapureitaan pidempi vihdontakulttuuri, joka ei tosin maan ulkopuolelle näy yhtä hyvin.

Työpaja esityksineen oli hyvin suosittu ja parhaimmillaan aromaterapiaosuuden kohdalla saunassa oli kolmisenkymmentä ihmistä. Suurimmalla osalla oli kylmään veteen kastettu koivuvihta pitämässä päätä kylmänä.

Rimas kertoi esityksessään sekä vihtojen käytöstä että vihtahieronnan periaatteista. Hän luokittelee vihtomisen kosketus- ja phytoterapiaksi, ja onhan siinä elementtejä myös klassisesta hieronnasta. Biruten mukaan parantaminen, niin henkinen kuin fyysinen, on tärkeä osa liettulaisen saunamestarin eli pirtininkasin ammattia.

Toisin kuin suomessa ajatellaan, vihdoilla ei ole tarkoitus hakata ihoa niin pitkään että siitä irtoaa lian lisäksi nahka, vaan liettualaiset siirtävät vihtojen avulla hoidettavaan henkilöön lämpöä ja puun lehdistä irtoavia yhdisteitä. Tämä voi edellyttää joskus voiman käyttöä, mutta vihdonnassa on muitakin tasoja. Se on kuitenkin ensisijaisesti vihdottavan henkilön hoitamista vihtojen ja lämpimän ilman avulla. Vihdottavan hyvä olo, turvallisuus ja mukavuus on ensisijaista.

Video https://youtu.be/Mq888dYczXo?t=1m41s
Vihdanta alkaa 1m 41 s kohdalla, kolmen minuutin kohdalla videossa näkyy myös Vasilyn työnäyte

Vihdonta alkaa ilman kosketusta. Vihtoja aloittaa kuuman ilman liikuttelun katosta alaspäin vihtojen avulla. Ensin lämmitetään ja vihdotaan jalat. Vihta lämmitetään lämpimässä ilmassa ja se painetaan päin jalkoja. Lämpimän ilman ja vihtojen kontaktin avulla saadaan jalat lämpiämään. Rimasin mukaan vihdottava voi rentoutua vasta, kun jalat ovat lämmenneet. Tämän jälkeen edetään ylempiin ruumiin osiin, varoen kuitenkin sydäntä ja jatkuvasti suojaten pää kuumuudelta ja vihtomiselta.

Varsinainen vihtakontakti tapahtuu erilaisilla intensiteettitasoilla, joita Rimas sanoo olevan kolme. Kovimmalla tasolla meno voi muistuttaa rumpusooloa ja huonosti valmistettujen vihtojen lehdet sinkoilevat ympäri saunaa. Tekniikat ovat erittäin vaihtelevia, mutta niitä yhdistää rytmikkyys ja dynaamisuus. Vihdonta kestää seitsemästä kahteen kymmeneen minuuttia.

Saunologia aina kiinnostavan saunaolosuhteen merkitys vihdonnalle on merkittävä. Rimas kertoo, että sopiva vihdontaolosuhde selviää ilman kastepisteen perusteella. Sen pitää olla 40-50 asteen välillä. Löylyn luonti vihdonnan aikaisesti on olennaista. Sen avulla saunan kattoon luodaan ”löylykakku” (vapor cake), josta vihdoilla kaavitaan lämmintä ilmaa. Yhtä tärkeää on myös raittiin ilman saanti. Sitä tarjoillaan vihdottavalle käsittelyn aikana. Se saadaan ikkunasta, ovesta tai tarkoitukseen tehdystä tuuletusluukusta.

Tarkempi ohjeistus vihtomisen saloista ei mahdu tähän artikkeliin. Vihdontaan palataan pikapuoliin, sillä Saunologian juhannusjulkaisussa tiedossa vinkkejä vihdontaan juhannussaunassa!

Loppuhuomautus

Suomalainen saunakulttuuriaktivisti (kuvassa alla), Tommi U. on valmistelemassa saunaspektaakkelia Burning Man 2019 -festivaalin yhteyteen. Erilaisista saunakulttuureista ja äärimmäisistä kokemuksista kiinnostuneille se on varmasti oikea suunta ja kannattaa ottaa  yhteyttä tiimiin Sauna on Fire-kollektiivin kautta, mikäli tämä kiinnostaa.

Kiitos kongressin järjestäjille, Miki Tokairolle haastattelusta ja Tommille matkaseurasta! Oikoluvusta kiitos Rani ja Nuppu.