Matti Kivinen – Suomalaisen alkuperäissaunan neljä alkuainetta

Saunologian saunaviisaat sarjassa kuullaan tällä kertaa Matti Kivistä. Matti on pitkän linjan sauna-aktiivi, joka on ollut mukana niin kotimaisissa kuin kansainvälisissä saunajärjestökuvioissa.  Hän puhuu hyvän suomalaisen saunan näkymättömistä salaisuuksista ja neljästä alkuaineesta, vastustaa turhia saunaviritelmiä ja uskoo alkuperäissaunan ylivoimaan.

---

Saunologian Saunaviisaat-haastattelusarjassa on jututettu suomalaisia sauna-asiantuntijoita kuten Risto Vuolle-Apialaa ja Seppo Leskistä. Tällä kertaa äänessä on Matti Kivinen, myös erittäin pitkän linjan ja saman ikäluokan saunaihminen.

Matin saunahistoria ulottuu niin pitkälle kuin tämä 1937 syntynyt virkeä monitoimimies jaksaa muistaa. Matti on toiminut erilaisissa saunajärjestöissä, mm. Suomen Saunaseuran hallituksessa, Sauna osuuskunnassa (Sauna OK) ja Kansainvälisen saunaliiton (ISA) puheenjohtajana kahdeksan vuoden ajan. Keskustelin tämän Finlandia-talon entisen toimitusjohtajan kanssa hänen vanhan työpaikkansa kahvilassa hyvän suomalaisen saunan salaisuuksista jo joulukuussa 2016. Nyt kiinnostavimmat ajatukset intensiivisesti keskustelusta tulevat vihdoin kaiken saunakansa tietoisuuteen!

Alkuperäissaunan jäljillä

Juttu Matin kanssa alkaa lähes kahdeksan kymmenen vuoden takaa. Matti muistelee viettäneensä pikkupoikana kesiä isoisänsä huvilalla Savijoella kotikaupunkinsa Vaasan ilmapommituksia paossa. Siellä saunottiin perinteisen kertalämmitteisen, ulossavuavan pönttökiukaan lämmössä. Siellä Matti tutustui perinpohjaisesti kaikkiin lähiseudun saunoihin, jotka olivat tätä yhtä lukuun ottamatta sisäänsavuavia, eli savusaunoja. Saunoja löytyi myöhemmin myös kotikaupungin kortteleista. Kiinnostava yhteensattuma on, että Vaasassa kehitettiin 30-luvulla myös Suomen ensimmäinen sähkökiuas.

Matti puhuu toistuvasti alkuperäissaunasta, jolla hän viittaa tuolloin sisäänsavuaviksi kutsuttuihin, nykyään savusaunoina tunnettuihin saunoihin. Hän elänyt läpi aikojen, kun alkuperäissaunat ovat muuttuneet vanhanaikaisiksi. Ulossavuavat kiukaat alkoivat pian toisen maailmansodan jälkeen vaihtua jatkuvalämmitteisiin. Matin sanoin, tämän jälkeen ”saunan lämmitys tapahtui väärin”.

Matti huomauttaa saunojen myös kuivuneen. Alkuperäisissä ulos- ja sisäänsavuavissa saunoissa saunavesi lämmitettiin kiukaaseen liitetyissä vesipadoissa. Kun veden lämmittäminen siirtyi löylyhuoneen ulkopuolelle tämä luontainen kosteutus hävisi löylyhuoneista. Jatkuvalämmitteinen sauna lämpeni ja kuivui nopeammin kuin kiuaskivet ehtivät kuumentua.

Hyvän suomalaisen saunan neljä alkuainetta

Matin näkemyksen mukaan suomalaisen saunan toiminta perustuu jo muinaisten kreikkalaisten filosofian alkuaineisiin, joita olivat maa, tuli, vesi ja ilma. Klassiseen tyyliin, näillä on oma tulkintansa Matin saunaselityksessä.

Ensimmäiset saunat kaivettiin maan sisään suojaan pohjoiselta ilmastolta. Maa edustaa siis saunarakennusta, ainoaa pysyvästi näkyvää alkuainetta Tulta tarvittiin saunan lämmitykseen. Tuli, kuten vesi ja ilmakin, eivät kuitenkaan alkuperäissaunoissa näkyneet saunojille, vaan niiden vaikutukset olivat näkymättömiä salaisuuksia.

”Alkuperäissaunassa näkymättömät voimat olivat säädeltävissä tarpeiden mukaan, niin että jokaiselle tuli hyvä olo. Nämä näkymättömät voimat pitää ymmärtää, sillä niitä ei voi nähdä. Vasta kun nämä näkymättömät alkuaineet ymmärtää, voi saunan rakentaa. Jos niitä ei ymmärtänyt ennen rakentamista, on saunaa mahdoton korjata! Jos vaikka räppänän olet laittanut puoli metriä katon rajasta alaspäin, ei se toimi.”

Vettä käytettiin saunan ilmankosteuden säännöstelyyn. Sopiva lauderakennelma mahdollisti sen, että myös lämpötilaa voi itse vaihtaa. Ilma on kuitenkin elementeistä tärkein, ilman ilmaa ihminen kuihtuu nopeammin kuin ilman vettä, lämpöä tai edes suojaa.

Saunaperinnön dekadenssi

Keskustelumme aikana Matti nostaa esiin erilaisia näkökulmia nykyaikaisiin saunoihin, jotka heijastelevat saunaperintömme rappiota. Hän ei erityisesti arvosta ns. design saunoja.

Kun arkkitehti saa tehtäväkseen rakentaa saunan, arkkitehti tekee sen niin, että se näyttää hyvältä. Hän unohtaa usein ne kolme muuta perusasiaa: onko se toimiva, onko se käyttökelpoinen onko se käyttäjälle nautinnollinen paikka?

Matin näkemykset kunnioitettavasta suunnittelutyöstä ovat yllättävän lähellä samoilla linjoilla saunologin elämyksellisen saunan suunnittelun agendan kanssa! Matti sanoo suunnittelusta seuraavaa:

”Kun saunaa rakennettaan, pitäisi ensin ajatella lopputulosta, tuleeko siitä sellainen paikka jossa on hyvä olla vai sellainen mikä on hyvä nähdä? Tällaisia kertakäyttösaunoja, joita on mukava nähdä mutta ikävä käyttää, rakennetaan liikaa. ”

Viimeisten seitsemänkymmenen vuoden saunainnovaatiot eivät Mattiin ole tehneet vaikutusta. Hän uskoo vahvasti alkuperäissaunan voimaan ja perinteisiin suunnitteluratkaisuihin, joilla saunan näkymättömät voimat saadaan valjastettua löylynautinnon käyttöön.

Jos minä etsin saunasta saunanautintoa, niin toivon että sauna on sellainen, että minun on hyvä olla. Jokainen ihminen menee saunaan hyvin itsekkäästi ja hänen pitää kuunnella omaa kehoaan.

”Kaikki ideat ovat viritelmiä, saksaksi Machwerk, jotka palvelevat keksijän omaa kunnianhimoa. Tekijän mielestä loistavia ideoita, mutta eivät muuta saunan perusasioita. Alkuperäistä ei voi parantaa, se on ainoa kunnollinen”

Alkuperäissaunan suunnitteluvinkit

Savusaunat ovat selvästi Matille sydämen asti. Matin kanssa keskustelu kääntyy toistuvasti savusaunojen hyviin ratkaisuihin.

Tiedätkö miksi alkuperäissaunat on rakennettu pohjois-etelä –suuntaan, ja miksi oviaukko niiden on länteen?

Matti kysyy.

Vastaus ei liity estetiikkaan vaan kesäisin vallitsevaan tuulensuuntaan lännestä. Kun palamisen tarvitsema ilma otetaan tuulen suunnasta ja vastakkaiselle seinälle laitetaan ”räppänä liki lakea”, saadaan palokaasut poistumaan saunasta keskimäärin hyvin. Ei kuitenkaan niin nopeasti, että sauna ehtii lämpiämään kunnolla. Tästä syystä Matti ei ole lakeisten kannattaja.

Jos tuulee jostakin muusta suunnasta, tarvitsee lämmittäjä joko päivän tauon tai kekseliäisyyttä. Matin oma sauna Isossakyrössä on varustettu kahdella vastakkaisilla seinillä sijaitsevilla räppänillä. Tämän lisäksi Matti on kehittänyt räppänän kokoisen tuulenohjauslaudan, jonka avulla väärästä suunnasta puhaltava puhurin voidaan tilapäisesti taltuttaa niin, että savu pääsee ulos vaikka tuuli olisi vastainen.

Löylyn lain noudattaminen ja sisäkaton muotoilu on myös tärkeä osa toimivaa löylyn kiertoa saunassa. Esimerkiksi kaksitaittoinen katto ohjaa löylyä miellyttävällä tavalla kylpijöiden luokse sekä mahdollistaa suuremman ilmatilavuuden

Katon muotoilu on ensisijaista. Jos halutaan löylyn leviävän tasaisesti kylpijöiden päälle kuin peitto, pitää katon ohjata löylyä alaspäin.

Löylyn laki taas ennustaa, että löylyä saadaan vain siellä missä on riittävän lämmintä. Joten tätäkin vanhaa mitoitusohjetta on Matin mukaan syytä kunnioittaa. Kiukaan ja lauteiden korkeussuhteista on siis huolehdittava.

Matin mukaan vanhojen saunojen oviaukoissa ei kumarreltu pelkästä kiitollisuudesta, vaan matala oviaukko turvaa löylyjen pysymistä saunassa. Matin saunassa yläkarmia on laskettu, muttei aivan riittävästi. Matti teki oviaukon visuaalisesti sopivalle korkeudelle, mutta on sittemmin joutunut opettelemaan kumartamista monen oppitunnin ajan. Kuten olen toisaalla kertonut LINKKI, riittävän matala oviaukko perinnesaunan oviaukko on vielä matalampi kuin voisi kuvitella.

Suuret kiitokset Matti Kiviselle haastattelusta!