Puukiukaiden mallit ja ominaisuudet

Saunoja on perinteisesti lämmitetty puulla ja moni edelleen uskoo puun taikaan saunan lämmityksessä. Savusaunoissa puun laadullakin on merkitystä. Käsittelen tällä kertaa kuitenkin ulossavuavia puukiukaita, joissa polttopuun tärkein laatu on kuivuus. Kerron seuraavaksi mitkä ovat puukiukaiden tärkeimmät ominaisuudet sekä käytännön vaatimukset.

Puukiukaiden kokemukselliset ominaisuudet vertailussa

Esittelin aiemmin kiuasvaihtoehtoja laajasti. Mukana oli seuraava puukiukaiden hyvien ja huonojen ominaisuuksien lista:

Hyvät ominaisuudet Huonot ominaisuudet
Ilmanvaihto Tilavaatimukset
Äänet Pienhiukkaspäästöt
Kivikapasiteetti (varauksin) Lämmityksen vaivalloisuus ja vaativuus
Haju (varauksin) Savukaasut johdettava ulos hallitusti
Elävän tulen näkyvyys Palonsuojaetäisyydet ja sijoituspaikka
Ei sähköriippuvainen Turvallisuusongelmat (varauksin)
Vedenlämmitysmahdollisuudet

Monet puukiukaiden hyvistä ominaisuuksista perustuvat puun polttamisen seurauksiin kuten samankokoisia sähkökiukaita suurempaan tehoon. Se mahdollistaa suuremman kivimäärän lämmittämisen nopeammin. Lämpötehoa on niin paljon, että sillä voi myös lämmittää pesuvettä. Sama syy tuo mukanaan myös huonoja puolia.

Jatkuvalämmitteinen kiuas edistää myös ilmanvaihtoa, mutta toisaalta vaatii lämmityksen aikana myös paljon ilmaa. Tämä täytyy huomioida erityisesti huoneistosaunojen kohdalla, jos talossa on koneellinen ilmanvaihto. Jos huoneistosaunaa uudistetaan, täytyy varmistaa, että saunan tuloilmassa on varauduttu puulämmitteiseen kiukaaseen.

Jos kiuasta lämmitetään saunasta, ulossavuava kiuas tuo huoneilmapiiriin valoa ja savunhajua. Haja-asutusalueella puusaunan saa lämpimäksi vaikka sähkönjakelu olisi katkennut.

Puukiukaan lämmitys edellyttää vaivannäköä. Lämmityspuut on hankittava, pidettävä kuivana ja työnnettävä uuniin kuumenemaan oikeaan aikaan. Kiukaan savut pitää johtaa piippuun ja samalla huolehtia, ettei tule sytyttyä saunaa tulee esimerkiksi huonosti eristetyllä hormilla. Turvallisuus- ja ympäristönäkökulmasta sähkökiuas voi siis olla parempi vaihtoehto.

Puukiuastyypit

Puulla lämmitettävät, saunasta ulossavuttavat kiukaat voi jakaa kahtia: jatkuvalämmitteisiin ja kertalämmitteisiin.

160612-puukiukaat-ulossavuavatJatkuvalämmitteisyys tarkoittaa sitä, että kiuasta pitää lämmittää ennen saunomista ja sen aikana, jotta lämpöä riittää. Tämän tyyppiset kiukaat ovat peruspuukiukaita. Näitä löytyy lähes kaikilta valmistajilta erilaisina malleina ja kokoina.

Kertalämmitteisistä kiukaista ei sen sijaan moni varmaan ole kuullutkaan. Nämä kiukaat lämmitetään kerralla kunnolla. Tämä vie yleensä pari kolme tuntia. Sen jälkeen niistä riittää lämpöä jopa toista vuorokautta – kiukaan koosta ja rakenteesta riippuen. Näitä kiukaita näkee harvoin ja niiden valmistajiakin on vain kaksi.

Jatkuvalämmitteisistä kiukaista on useampia variaatioita. Suomessa todennäköisesti suosituin on verkkokiuas. Kerron niistä ja kertalämmitteisistä tässä kirjoituksessa myöhemmin. Tunnelikiukaat ovat puukiukaita, joita lämmitetään seinän läpi toisesta huoneesta. Näistä olen kirjoittanut erillisen tunnelikiuas-artikkelin.

Näiden lisäksi löytyy myös muita erikoiskiukaita. Tällaisia ovat esimerkiksi Misan nykyään markkinoimat laavukiukaat. Ne ovat hybridikiukaita, joita voi lämmittää sekä sähköllä että puulla. Myös savukiukaita ja sähkökiukaita on risteytetty. Ne eivät kuitenkaan kuulu tämän artikkelin piiriin. Pellettikiuas on uusi tulokas, sen sijaan omakotitalon keskuslämmitysuunin korvikkeeksi sopiva Ukko-uuni on ollut saatavilla jo kymmeniä vuosia.

Katiska täynnä kiviä

Kiukaissa tärkein vaihteleva ominaisuus on kivien määrä. Isompi määrä kiviä mahdollistaa kiukaan monipuolisemman käytön. Edesmennyt saunakirjailija Pekka Tommila esitti, että kiukaassa pitäisi olla aina vähintään 50 kg kiviä (tai 5kg/m3). Ehdotukselle ei ole mitään objektiivista perustetta. Myös kivien laatu, erityisesti lämpökapasiteetti, vaikuttaa asiaan. Mitä enemmän lämpöä varaavia kiviä, sitä enemmän löylyä potentiaalisesti kiukaasta irtoaa. Ja reilun kivimäärän käyttö on nimenomaan verkkokiukaiden idea.

Peruskiukaan variaatioista tässä suhteessa tunnetuin on katiskakiuas tai verkkokiuas, jollaisia Oy Tapiro Ab (nykyinen Iki-kiuas oy) alkoi valmistamaan Suomessa vuonna 1996. Katiskakiukaiden keskeisin ominaisuus on suuri kivitilavuus. Kivimassa on suuri, eikä sitä ole näissä kiukaissa tarkoitus edes kauttaaltaan lämmittää. Erityisesti alimmat kivikerrokset ovat lähinnä koristeita. Tämän huomaa kiukaiden maltillisista suojaetäisyyksistä, jotka perustuvat alhaisiin pintalämpötiloihin. Lisäksi Ikin kiukaassa on palotilassa omalaatuinen, kierteinen savutorvi, joka lämmittää kiviä Rakennusmaailman 8/2009 testin perusteella muita kilpaileva ratkaisuja nopeammin.

 

IKI:n verkkokiukaan tulipesärakenne. Kuvalähde: Rakennusmaailma 8/2009
IKI:n verkkokiukaan tulipesärakenne. Rakenteen ainutlaatuisuus on mutkassa. Kuvalähde: Rakennusmaailma 8/2009

Kiuas oli erottuva ja johti siihen, että myös muut valmistajat innostuivat tekemään saman oloisia kiukaita. Suomessa kiuasmallien lainaaminen on ollut historiallisesti suosittua, eikä muotoilun mallisuojaaminen yleensä onnistu. Näin Ikin oikeustoimet kiuastyypin suojaamiseksi päättyivät vuonna 2009.

Kertalämmitteiset kiukaat

Ulossavuava, varaava pönttökiuas oli 1900-luvun alun hittituote. Kuva Helsingin kaupungin museo (Finna.fi). CC v.4 BY lisenssillä käytetty. Kuvaaja tuntematon.
Varaava kertalämmitteinen pönttökiuas oli 1900-luvun alun hittituote. Kuva Helsingin kaupungin museo (Finna.fi). CC v.4 BY lisenssillä käytetty. Kuvaaja tuntematon.

Sata vuotta sitten ulossavuavat, kertalämmitteiset kiukaat edustivat kehityksen kärkeä. Niin sanottuja pönttökiukaita valmistettiin usein paikallisesti. Niissä kiviä lämmitettiin suoraan tulen yläpuolella, niin että palokaasut pyyhkivät kivet mennessään nokiseksi. Lämmitystä jatkettiin kunnes kivien lämpötila nousi niin korkeaksi, että noki enimmäkseen paloi pois ja kivet hehkuivat punaisina. Ennen kiukaan käyttöönottoa lyödään ns. häkälöylyt lähinnä jäljellä jääneen noen poistamiseksi, varsinaisesti häkää ei ulossavuavasta kiukaasta pitäisi huonetilaan päästä. Kiukaita ei voi lämmittää saunomisen aika, sillä muutoin savua olisi karannut löylyhuoneeseen.

Kertalämmitteinen kiuas Neuvostoliiton terveyskomitean saunaoppaan mallisaunasta.
Kertalämmitteinen kiuas Neuvostoliiton terveyskomitean (Bureau of Health) saunaoppaan mallisaunasta vuodelta 1920. Kuvalähde: Aaland, Sweat, 1978.

Tämä historiallinen kiuasmalli on edelleen joidenkin saunaharrastajien mieleen, mutta suurin osa suomalaisista on sellaista tuskin kokenut tai ainakaan ymmärtänyt kokeneensa. Kertalämmitteisellä kiukaalla on hyviä löylyominaisuuksia ja se antaa yhdellä lämmityksellä löylyjä pitkään. Se vaatii kuitenkin vastaavasti myös pidemmän, parin kolmen tunnin lämmitysajan.

Kertalämmitteisten kiukaiden valikoima on myös hyvin rajattu. Aito-kiukaan lisäksi ainoastaan Sisu-sauna valmistaa kertalämmitteisiä kiukaita muuten kuin erikoistilauksesta. Nykyaikaiset kertalämmitteiset kiukaat poikkeavat esi-isistään jonkin verran, mutta 1940-luvulla viimeistely Aito-kiuas on uusiutunut hyvin rauhallisesti.

Narvin jälkimarkkinointipäällikkö Jarmo Huotari esittelee kertalämmitteistä Aito-kiuasta Kevätmessuilla 2016
Narvin jälkimarkkinointipäällikkö Jarmo Huotari esittelee kertalämmitteistä Aito-kiuasta Kevätmessuilla 2016

Valmistaja on lausunut kertalämmitteisen viehätyksestä seuraavaa:

Kertalämmitteisessä suuri määrä lämpöä on varastoitu kivimassaan. Löylyyn mennään ilmalämpötilan ollessa alhainen. Löylyluukun avaamisen jälkeen alkaa löylyhuone lämmetä ja jos löylyä heitetään, kuuma kosteus tekee kuumuuden tunnetta ihoon nopeammin. --- [kertalämmitteisen] edut tulevat siinä, että kun saunaan mennään saattaa löylyhuoneen ilmalämpötila olla vain 30-50 astetta. Tämän ihminen kokee miellyttävänä lämpönä.”

Puukiukaiden tekniset vaatimukset

Puukiukaisiin liittyy tehon lisäksi muitakin teknisiä ominaisuuksia ja vaatimuksia. Ne ovat suojaetäisyydet ja hormiliitäntä. Palamisen ympäristöystävällisyydestä ja tehokkuudesta kiinnostunut saattaa myös tutustua kiukaan höytysuhteeseen ja häkäpäästötietoihin. Ensimmäinen vaihtelee noin välillä 60-75%, jälkimmäinen 0,1-0,2%. Tiedot pätevät, kun kiuasta käytetään ohjeiden mukaan. Nykytiedon perusteella näiden teknisten ominaisuuksien vaikutus löylyjen laatuun on olematon.

Kiukaan suojaetäisyys vaikuttaa siihen, miten kiukaan voi saunaan sijoittaa. Suojaetäisyyksiä voi minimoida erilaisilla suojauksilla. Etäisyydet on syytä tiedostaa suunnitteluvaiheessa, sillä suojausten jälkeen kiukaan asettelu tai ulkonäkö voi merkittävästi muuttua. Voi yleistäen sanoa, että puukiukaiden suojaetäisyydet eivät ole koskaan samankokoisia sähkökiukaita pienempiä lämpenemisen vuoksi eikä niiden integrointi saunaan välttämättä onnistu yhtä huomaamattomasti.

Alla olevasta kuvasta selviävät puukiukaiden yleiset suojaetäisyydet, mutta valmistajat voivat testien perusteella esittää näistä poikkeavia arvoja.

Puukiukaiden yleiset suojaetäisyydet, Pelastusopiston ohje, Jani Jämsä ja Ismo Kärkkäinen.
Puukiukaiden yleiset suojaetäisyydet, Pelastusopiston ohje. Lähde: Jämsä Jani, Pientalon palotarkastus - opas aloittelevalle valistajalle, Pelastusopiston julkaisu 1/2006. Kuva: Ismo Kärkkäinen.

Tavallisten puukiukaiden savut on ohjattava savuhormiin. Hormi tarkoittaa joko metallista ja eristeistä tehtyä ns. kevythormia tai perinteistä tiilihormia, joka on osa savupiippua. Tätä ei kannata puukiukaan kohdalla unohtaa. Kiukaissa on hormiliitäntöjä yleensä taakse perinteiseen savupiippuun liittymiseen tai päällä esimerkiksi suoraan kevythormiliitäntään. Kevythormeilla on omat suojaetäisyytensä, jotka kiukaan tapaan kertovat kuinka kauas palavat materiaalit pitää hormista eristää. Hormeista lisää erillisessä, tulevassa artikkelissa.

Puukiukaiden lisävarusteet

Puukiukaissa on rajallinen määrä lisävarusteita. Näistä tärkein on integroitu vedenlämmitin. Se hyödyntää kiukaan suurta tehoa lämpimän veden tuottamiseen. Narvin tuotantojohtaja Manu Nummelan mukaan viime vuosina yleistyneet hormilämmittimet (tai piippuvesisäiliöt) ovat parempia. Syitä tähän on kaksi.

Piippusäiliössä kiukaan lämpö keskitetään kivien lämmittämiseen eikä käyttäjä voi epähuomiossa hajottaa kiuasta. Vaurio voi syntyä, mikäli vesisäiliössä ei ole riittävästi vettä kiukaan lämmityksen aikana. Piippusäiliössä vesi lämpiää tällöin kiukaan tavallisella ”hukkalämmöllä”, jota tehokkaimmissakin kiukaissa on useita kilowatteja. Misan sivuvesisäiliön mitoitusohjeessa kerrotaan, että yhdysrakenteinen vesisäiliö vastaa lisätehovaatimukseltaan kolmen kuution (3 m3, pari kilowattia) saunatilavuuden lisäystä. Piippumallin vedenlämmitintä ei luonnollisesti voi liittää sähkökiukaaseen.

Ilmankostuttimia on myös integroitu joihinkin kiukaisiin. Kostuttimella pitäisi olla suotuisia vaikutuksia saunaelämykselle, mutta luotettavia arvioita niiden toiminnasta en ole lukenut. Jotkut valmistajat tarjoavat kiukailla myös erilaisia suojakaiteita, joista voi olla iloa, mikäli kiukaan sijoituspaikka on lähellä kulkuväylää tai peseytymispaikkaa.

Puukiukaiden tulevaisuus

Eurooppalaisen yhteisön tuki suomalaiselle saunakulttuurille on ollut EU-standardien lanseerauksesta alkaen uhattuna. Tällä hetkellä puukiukaiden pitää ylittää 50% hyötyaste ja alle prosentin häkäpäästö (hiilimonoksidi CO, happipitoisuus 13%). Tulipesien pienhiukkasista ollaan yleismaailmallisesti huolissaan ja on pelätty, että nämä huolet vaikuttavat tulevaisuudessa myös puukiukaisiin. Pienhiukkaspäästöt ovat paljon kiinni kiukaan käytöstä ja jokainen saunanlämmittäjä voi osaltaan parantaa ilman laatua käyttämällä laadukasta, kuivaa polttoainetta ja noudattamalla kiuasvalmistajan ohjeita lämmityksestä.

Päästöjen lisäksi puukiukaissa ja erityisesti kevythormeissa on kytenyt viime vuosina tulipaloriski. Asiaa on tutkittu ja havaittu, että teräshormien asennukseen saunoissa pitää kiinnittää enemmän huomiota. Kuten Rakennusmaailman testikin osoitti, kiukaiden palokaasut voivat nousta korkeammaksi kuin CE-standardi hormeilta vaatii. Samaan aikaan Suomessa talojen yläpohjan eristysvahvuudet voivat ylittää standardin 20cm paksuuden. Lopputuloksena voivat paksummat eristeet kärähtää.

Erikoisista puukiukaista, joita markkinoilta löytyy, voisi nostaa yhden rohkean kotimaisen tuoteuutuuden. Kojonkulma Hake oy myy pellettikiuasta, joka on tehty yhdistämällä Narvin kiuas BeQuemin pellettipolttimeen. Samankaltainen ratkaisu on saatavissa myös savusaunan lämmitykseen. Suomessa pelletti on edelleen marginaalituote, mutta kansainvälisillä markkinoilla pelletillä voi olla parempi tulevaisuus. Pellettikiuas, jossa poltin on integroitu kiukaaseen, on vielä näkemättä.

Artikkelin pääkuva: Narvi oy

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.