Varastoi ja kuivaa saunapuut oikein

Polttopuiden kuivuminen ja kostuminen sekä varastointi: tämä artikkeli jatkaa saunapuukori–artikkelisarjaa, jossa esitellään puukiukaan käyttöön ja polttopuihin liittyviä temppuja ja välineitä. Tässä osassa kuivataan polttopuita ja pidetään huolta, että ne myös pysyvät kuivina!


Edellisessä artikkelissa esitin perustellun mielipiteen, että saunassa sopii polttaa muutakin kuin koivua, mutta puun on ehdottomasti oltava kuivaa ja alle 10 cm paksua. Puun kuivuus on kirjaimellisesti suhteellinen asia. Tässä postauksessa selitän miten puu jatkuvasti kuivuu ja kostuu, ja miten sitä kannattaa säilyttää ja kuivattaa.

Puun tasapainokosteus ja kuivaus

Tuore puu sisältää vuodenajasta riippuen kosteutta joko runsaasti tai paljon, jopa puolet puun painosta. Ennen kuin sitä voi tehokkaasti polttaa, puun pitää kuivua. Vesihän ei nimittäin pala. Jos märän puun heittää nuotioon, se sihisee pitkän aikaa höyrystäen sisällään olevaa vettä ja imien nuotiosta lämpöä kunnes lopulta, edelleen kituliaasti, alkaa palamaan. Yksinkertaisin vaihtoehto on puiden ilmakuivaus, mutta myös teollisesti kuivattua puuta on Suomessa myynnissä.

Polttopuiden tekoa suositellaan keväällä tai jo talvella. Keskimääräisesti Suomessa on heinäkuulle asti vuoden alhaisin ilmankosteus yhdistettynä kohtuullisiin päivälämpötiloihin. Näissä olosuhteissa puu pystyy hitaasti luovuttamaan kosteutta ilmaan.

Huhtikuun alussa ilmavassa tilassa oleva märkä klapi on hyvänä vuonna heinäkuun alussa jo käyttökuiva. Mitä pienemmäksi puut pilkkoo, sitä nopeammin ne kuivuvat, koska niiden pinta-ala kasvaa. Suositus saunaklapien halkaisijalle on alle 10 cm.

Pääsiäisenä kuivumaan laitettu klapi on juhannuksena kuiva

Puun kosteus hakee jatkuvasti tasapainoa ympäröivän ilman kanssa. Ympäröivän ilman kosteus ja lämpötila yhdessä määrittävät luovuttaako puu kosteutta vai imeekö se sitä. Tämä ominaistila on tasapainokosteus. Tämä on esitetty alla olevassa kaaviossa

Puun tasapainokosteus
Tasapainokosteus: Puun kosteus riippuu ilmankosteuden ja lämpötilasta. Lähde http://www.puuinfo.fi/

Puun polttajien iloksi puu kuivuu helpommin kuin kostuu. Tämän ilmiön nimi on hystereesi. Toisin sanoen samoissa olosuhteissa märkä puu ja kuiva puu eivät koskaan päädy ihan samaan kosteustilaan.

Normaalin vuoden syklissä puu kyllä kostuu, mutta lähinnä puun pintakerroksista. Tämä helpottaa ulkosäilytystä merkittävistä. Alla oleva VTT:n raportin kuva esittää kosteuden sykliä vuoden mittaan.

Polttopuun kosteuden vaihtelul
Pilkkeiden kuivuminen ja kosteuden vuodenaikainen vaihtelu. Lähde: VTT, 2016, Alakangas et al.

Polttopuiden pinoaminen

Vaikka kerran kuiva puu säilyykin pääasiassa kuivana, puut pitää suojata suoralta sateelta. Vesi kastelee puun ja laskee höyrynvastusta, jolloin koko puu kostuu. Lämmittämättömissä ulkovarastoissa vallitsevat yleensä lähestulkoon ulkoilman olosuhteet, joten tärkeintä on estää veden pääsy puihin.

Puut kannattaa säilyttää myös ilmavasti, jotteivät ne ala homehtumaan. Puiden nostaminen irti maasta auttaa katkaisemaan maan kosteuden kapillaarisen nousun puihin erityisesti syksyllä.

VTT:n tutkimuksen mukaan klapit kuivuvat parhaiten tuulettuvassa varastossa (joka oletettavasti lämpenee vähintään auringon vaikutuksesta), mutta lähes yhtä hyvin ulkona verkkosäkeissä.

Puun rakenne kostuu pitkittäisistä kuiduista. Tässä suunnassa puu on niin ilmava, että sen läpi voi jopa puhaltaa! Tämä hengityssuunta kannattaa huomioida kuivatettavan puun kohdalla, niin ettei puun päitä peitetä tiivisti, vaan kosteus pääsee poistumaan puun sisältä.

Klapien suunnalla ei ole hirveästi väliä. Koivun ja lehtipuiden kuoren voi kääntää ylös tai ulospäin, jos on vaarana, että niihin osuu vettä. Kuoresta vesi valuu helpommin pois, erityisesti koivun kaarna on niin hyvä vesieriste, että sillä voi jopa kattaa puupinon! Kuivumisnopeuteen suunnalla ei ole suurta merkitystä, koska puu hengittää ensisijaisesti päistään.

Talvinen puupino
Puut näyttävät olevan hangen keskellä, mutta ne on katettu hyvin, eivätkä ne ole alttiina suoralla sateelle. Paikka on ilmava ja pintakosteus haihtuu nopeasti.

Pinon pitää olla ilmava

Pinoa ei pidä peittää niin tiivisti, ettei ilma kierrä. Kannattaa myös muistaa, tuoreet klapit kutistuvat ainakin 6–7 %, minkä seurauksena puupinon tasapaino voi järkkyä. Kutistuminen alkaa puusyiden kyllästymispisteessä eli 23–25 % kosteudessa. Puupinon lysähtäminen onkin toisaalta hyvä merkki siitä, että puu alkaa pian olemaan kuivaa!

Mitä pidempiä puut ovat sitä helpommin ne saa pysymään pinossa. Lyhyemmät puut tarvitsevat enemmän tukipuita, esimerkiksi pinon päihin siistit kerrokset ristiin ladotut nurkkapinot. Ohuesta teräsverkosta voi myös tehdä aitauksen johon kuivattavat puut heitellään. Lisää pinoamisvinkkejä löytyy Myttingin Täyttä puuta –kirjasta.

Ilmava katto
Kuormalavoja voi käyttää myös pinon päällä nostamaan tiivis katto irti puista

Puun ulkonäkö voi säilytyksen ja kuivatuksen aikana auringon valon seurauksena muuttua. Tämä on normaalia. Ultraviolettisäteilyn seurauksena ikääntynyt ulkonäkö ei kuitenkaan vaikuta puun poltto-ominaisuuksiin. Jos puut sen sijaan kastuvat varastoinnin aikana, alkavat ne hitaasti palamaan!

Ei kuitenkaan näyttävästi leiskuen. Hidas palaminen tarkoittaa mätänemistä, jossa puun hiili reagoi hapen kanssa verkkaisesti. Lopputuloksena puun energiasisältö vähenee ja ilmaan vapautuu palamistuotteena metaania, joka on hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu.

Klapien varastointi ja välivarastointi

Laki edellyttää puiden säilyttämistä rakennusten ulkopuolella. Ilman erillistä palo-osastointia, polttopuuta saa säilytellä sisätiloissa tai seinustalla vain puoli mottia (0,5 m3) puita. Suomessa nämä paloturvallisuusmääräykset ovat poikkeuksellisen tiukat. Suomen suurruhtinaskunta oli ensimmäinen ns. valkoiset fosforititulitikut vuonna 1872 kieltänyt alue, joten holhousperinne on pitkä. Puun varastoinnin valvontaan ei kuitenkaan taideta juuri resursseja käyttää.

Rajoja myös koetellaan. Jotkin suomalaiset saunamökkivalmistajat ovat liittäneet mökin päätyyn kiinteän puuvaraston. Sen koosta riippuu, voiko tiukka rakennusvalvoja lisääntyneeseen palokuormaan puuttua. Määräys on kuitenkin selvä, tulkinta paikallinen.

Tilanne Suomessa on puita käyttävistä eurooppalaisista maista uniikki. Esimerkiksi Norjassa ja Saksassa voi vaikka koko pirtin ympäröidä haloilla. Halkojen pinoaminen länsi- tai eteläpuolisen pitkän räystään alle pitääkin ne varmasti kuivana. Rakennuksen muilla sivustoilla puupinoista saa julkisivuun sään suojaa ja lisäeristystä.

polttopuut nurkalla
Saksalaisia polttopuuvarastoja rakennuksen eteläsivustalla Baijerissa

Hyvin kuivatettua puuta voi säilyttää ulkona katon alla ilmavasti pitkiäkin aikoja ilman ongelmia. Paras vaihtoehto puiden varastointiin on erillinen katollinen ja ilmava puuvaja. Paloturvallisuussyistä puuvajan pitäisi sijaita 8 metrin etäisyydellä muista rakennuksista tai rakennusten julkisivu edellyttää jonkinasteista palosuojausta. Jälleen kerran lainkuuliainen kansalainen joutuu tarkistamaan asian paikallisesta rakennusvalvonnasta, jonka sana on laki.

Puuvaja on varma valinta

HSY:n Urbaani puuvaja -hanke on kerännyt kuvia vajoista ja järjestänyt niiden suunnittelukilpailun:

Urbaani puuvaja
Urbaanipuuvaja hanke edisti puuvajojen käyttöä kilpailulla. Kuvaruutukaappaus

Kilpailun voitti viime vuonna Jaakko Viertiö. Tyylikkäästi visualisoitu ratkaisu näkyy alla olevassa kuvassa:

Jaakko Viertiön voittajatyö. Kuva: HSY.fi

Kun saunaa sitten aikoo lämmittää, niin klapien välivarastointi on mahdollisuuksien mukaan hyvä idea. Mikäli käytettävissä on ulkoilmaa lämpimämpi ja kuivempi tila, on järkevää nostaa puut kuivumaan sisään vaikkapa edellisenä päivänä. Tällöin niiden pintakosteus haihtuu ja ne syttyvät helpommin. Aiemmin mainitun tasapainokosteuden takia ulkoa talvella tai syksyllä tuodut klapit ovat aina jonkin verran ilmakuivauksen optimia kosteampia.

ulkona säilytetty puu on syksyllä ja talvella aina hieman kosteaa

klapien välivarastointi sisätiloissa
Puut kannattaa nostaa kuivumaan huonelämpöön etukäteen

Eräs vinkki on myös latoa seuraavan lämmityskerran aloituspanos valmiiksi tulipesään, vielä kun uunissa on lämpöä jäljellä. Uunin korkea lämpötila laskee tasapainokosteutta ja kuivattaa puut (tilapäisesti) selvästi kuivemmiksi, jolloin ne syttyvät myöhemmin helposti. Tulipesä ei saa kuitenkaan olla liian kuuma tätä temppua varten. Eräs savusaunanlämmittäjä kertoo nimittäin toistuvasti löytäneensä pesästä hiiliä puiden sijaan…

Lisää lukemista:

Biohousing projekti on tuotti hauskan posterin puun säilyttämisestä. VTT:n Eija Alakankaan luvalla julkaisen sen täällä:

Klapia Liiteriin posteri PDF

Lars Mytting: Täyttä puuta. Pilko, pinoa ja kuivaa – puulämmittämisen taito. Bazar.
Toimittaja Anssi Orrenmaa on tehnyt erinomaisen työn Myttingin norjalaisen alkuperäisteoksen mukauttamiseksi Suomeen. Kirjassa on paljon Suomessa tuntemattomia ”puufaktoja” ja se on erinomaisen luettava.

VTT: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuudet –julkaisun polttopuita käsittelevä osuus sisältää hyvän tiivistelmän myös saunan polttopuista. Luettavuus on sitten eri juttu. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T258.pdf

Mari Sappisen lopputyö sisältää hyvän ja käytännönläheisen katsauksen erityisesti klapien varastointiin http://www.halkoliiteri.com/tiedostot/Tiedostot/Pilkkeen_ominaisuudet_kytt_ja_varastointi.pdf

Suomen metsäkeskuksen pilketuotanto-opas esittelee perinpohjaisesti polttopuuprosessia https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pilketuotanto-opas.pdf

Kiitos tekstissä mainituille asiantuntijoille haastatteluista!

Yksi kommentti artikkeliin ”Varastoi ja kuivaa saunapuut oikein

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.