Näin valitset saunapuut – oikeat polttopuut saunaan

Puulajit ja polttopuiden valinta - saako saunassa polttaa muuta kuin koivua? Tämä artikkeli avaa saunapuukori–artikkelisarjan, jossa esitellään puukiukaan käyttöön ja polttopuihin liittyviä temppuja ja välineitä. Ensimmäisessä osassa aloitetaan saunapuiden valinnasta, sen jälkeen kuivataan ja varastoidaan klapeja, tehdään halkoja, poltetaan niitä ja lopuksi mietitään mistä puita voi ostaa.


Puulämmitteinen kiuas lämmitetään polttopuilla. Tarkemmin ottaen puihin hiilenä varastoituneella energialla. Puut ovat edullinen ja ekologinen tapa lämmittää, kunhan huolehtii parista perusasiasta.

Ne ovat:

  1. Polttoaine on puhdasta puuta
  2. Puu on riittävän kuivaa

Kiukaassa poltetaan tarkemmin sanottuna klapeja, eli 20-50 cm pitkiä ja 4-15 cm halkaisijaltaan olevia pilkottuja puita. Haloiksi kutsutaan 50-100 senttisiä polttopuita. Saunapuu on yleensä 25-30 cm mittainen klapi, vaikka eri puolilla Suomea nimitykset vaihtelevat.

Klapin pituus valitaan kiukaan tulipesän koon mukaan, yleensä 25-35 cm. Paksuuden suhteen voi antaa yleisohjeita. Pienemmät puut palavat isompia nopeammin ja syttyvät myös helpommin, joten yksityissaunojen pienissä puukiukaissa puiden on hyvä olla halkaisijaltaan selvästi alle 10 senttisiä. Tätä suuremmilla puilla voi lämmittäminen kestää tarpeettoman pitkään aiheuttaen myös turhia päästöjä. Sytyttämistä varten olisi hyvä olla tätäkin pienempiä, mielellään alle 5 cm tikkuja.

Muoviroskien, pahvin ja sekalaisen rakennusjätteen erottaminen puusta ei pitäisi keskimääräiselle kuluttajallekaan ylitsepääsemätön haaste. Tällaista jätettä ei saa kiukaassa polttaa. On tulipesiä ja polttolaitoksia, joissa pahvit ja muovit palavat, mutta kiukaaseen ei kannata laittaa muuta kuin puuta. Koivu ei ole huono valinta, mutta tässä artikkelissa perustellaan miksi sekapuu käy saunaan yleensä oikein hyvin.

pahvin polttaminen takassa lisää pienhiukkaspäästöäjä
Jarkko Tissarin tuloksia pahvinpolttamisen vaikutuksista takan pienhiukkaspäästöihin. Lähde: TSY

VTT on määritellyt polttopuun ihanteelliseksi kosteudeksi 15-20% suhteellista kosteutta. Puun kuivuuden arviointiin yksinkertaisin vaihtoehto on kopautustesti. Jos puut eivät yhteen lyötäessä kolahda, eivät ne todennäköisesti ole kuiviakaan. Tosin myös puut, jotka ovat kuivuneet vasta pinnasta, saattavat myös kolista.

Puun kosteushan on määritelty niin, että kosteusprosentti tarkoittaa veden painoa koko puun painosta, eli se on aina alle 100%. Kuluttajan ei ole kuitenkaan helppo varmistua kosteustilanteesta. Mittaustakin varten puu on ensin halkaistava, sillä vasta sisäosa paljastaa puun todellisen kosteustilanteen.

Kosteuden vaikutus polttopuun lämpötehoon
Kosteuden vaikutus polttopuun hyötyenergiamäärään, kun vesihöyryn lämpöä ei kerätä talteen. Lähde: Mari Sappisen lopputyö JAMK:sta.Eija Kaasinen, VTT, 2003

Kerron seuraavaksi ensin puulajin valinnasta ja sitten puun kuivumisesta, joilla molemmilla on suuri merkitys puusaunan lämpiämiseen.

Mitä puuta saunanuuniin?

Polttopuulajin keskusteluttaa saunan omistajia. Jatkuvalämmitteisten kiukaiden valmistajien näkökulmasta puulaji on aika yhdentekevää, kunhan käytetään kuivaa puuta.

Mikä on paras polttopuu? Kuiva.

Kostean puun polttaminen kotioloissa on tyhmää. Se tuhlaa energiaa ja aiheuttaa päästöjä. Viime vuosina on kuultu kummia uutisia siitä, että teollisesti on tuoreen (jopa 50% kostean) puun polttamisesta saatu hyviä kokemuksia. Tämä onnistuu kuitenkin vain polttolaitoksissa, joissa myös höyrystyneen veden energia otetaan talteen ja polttolämpötila on erittäin korkea, +800-1000°C.

Mitä polttopuu sisältää
Palavaa eli kaasuuntuvaa materiaalia on kuivasta polttopuusta suurin osa. Kuva: Halkoliiteri / VTT. Eija Alakangas

Koivu on lämmittäjien klassikkosuosikki polttopuuna. Suomessa noin kolmannes käytetystä puusta on koivua. Tärkein seikka, joka tukee koivun käyttöä on sen ominaispaino. Koivu on lähes kolmanneksen muita yleisiä kotimaisia puulajeja tiheämpää. Suurempi paino tarkoittaa suurempaa energiamäärää. Siten samaan kokoiseen puukoriin mahtuu kilomääräisesti enemmän koivua kuin vaikkapa kuusta. Meillä harvinaiset jalopuut kuten tammi tai pyökki ovat vielä tiheämpiä.

Koivun käyttöä puoltaa myös klapien raaka-aineen, koivukuidun edullinen hankintahinta ja hyvä saatavuus. Suomalaisista talousmetsistä muuhun käyttöön sopivammista puista maksetaan moninkertaisia kuutiohintoja, koivutukkikin maksaa lähes kolme kertaa enemmän kuin kuitu.

Puulaji Lämpöarvo kWh/kg Paino kg/p-m3 Paino kg/i-m3 Energiasisältö kWh/p-m3 Energiasisältö kWh/i-m3
Koivu 4,15 410 243 1700 1010
Mänty 4,15 328 195 1360 810
Kuusi 4,10 322 193 1320 790
Leppä 4,05 304 183 1230 740
Haapa 4,00 333 198 1330 790

Kuivan polttopuun (kosteus 20%) lämpöarvo, irto- ja pinokuutiometripaino ja energiasisältö puulajeittain. Lähde: Halkoliiteri http://www.halkoliiteri.com/?id=587

VTT:n Eija Alakangas kertoo, että tutkimuksissa on havaittu tiheiden puulajien, kuten koivun ja Keski-Euroopassa suositun pyökin kaasuuntuvan hitaammin ja palavan siten rauhallisemmin.

Lars Myttingin kirjasta löytyy seuraavia ominaispainoja eri puulajeille:

Puulaji Paino kg/m3
Pyökki 570
Tammi 550
Saarni 540
Koivu 500
Tervaleppä 440
Mänty 440
Haapa 400
Kuusi 380
Harmaaleppä 360

Kiinnostavaa kyllä, puulajeista ei helposti löydy kovinkaan kattavia tietoja niiden tiheysjakauman, kosteuskäyttäytymisen (tasapainokosteus), haitallisten aineiden tai muiden polttamisen ja säilyttämisen kannalta merkityksellisten ominaisuuksien suhteen. Mytting esimerkiksi mainitsee lepän kuivuvan alle 10% kosteuteen, mikä lisää sen suhteellista lämpöarvoa merkittävästi.

Koivussa on myös huonoja ominaisuuksia. Näistä tärkein on koivun kuoren kemiallinen koostumus, joka aiheuttaa palaessaan nokeentumista. Noki taas ei ole missään tulisijassa ja ilmakehässä toivottu yhdiste. Koivua voidaankin siksi kuoria ja käyttää kuoret johonkin muuhun käyttötarkoitukseen (ei, ei edes sytykkeeksi).

Toinen koivun ongelma on sen kovuus ja kiinteys, eli kääntöpuoli hyvästä energiasisällöstä. Kuivista koivuklapeista on todella vaikea tehdä pienempää pilkettä esimerkiksi sytykkeiksi. Kuusi ja haapa ovat tässä suhteessa hyviä puita sytyttäjälle.

Leppäklapit
Kuivan lepän tunnistaa punaruskeasta väristä

Miksi puulajilla ei ole suurta merkitystä

Puiden tiheyserot vaihtelevat myös lajien sisällä. On täysin mahdollista löytää hitaasti kasvanutta mäntyä, joka on nopeakasvuista koivua raskaampaa, vaikka keskimäärin näin ei kuitenkaan ole. Lajiketta tärkeämpää on puun paino, sillä tulisijojen käyttöohjeet on tehty kilomääräisiä panoksia käyttäen.

Jos poltat koivua etkä sekapuita tai pelkkää kuusta, niin kuuden klapin sijaan panoskoko voikin olla vain neljä klapia! Vaaka ja kokemus auttavat oikean puumäärän arvioinnissa.

Polttopuun vaakitus
Keittiövaa'an avulla voit varmistaa, että poltat sopivia puumääriä kerrallaan. Tässä kuvassa saunologin nurmikolta pelastaman klapin tasapainokosteuden seuranta.

Mielestäni voikin hyvillä mielin suositella saunan uuneihin sekapuuta. Puukiukaiden eivät ole päästöjensä takia paras mahdollinen kaveri kaarnaiselle koivulle. Sekapuulla polttolämpötila pysyy kohtuullisena ja kiukaan elinikä pitenee, eikä hormisto kuumene tarpeettomasti.

Muoveja, roskia, pahveja, vaippoja tai edes vanhoja lehtiä ei pidä saunan lämmittämiseen käyttää. Itä-Suomen yliopiston tutkimukset osoittavat kiistattomasti, että pienetkin määrät muita aineita tavallisissa tulipesissä aiheuttavat kymmenkertaiset pienhiukkaspäästöt, jotka päätyvät myös saunan lämmittäjän keuhkoihin hyvin pienellä viiveellä.

Savusaunan ja kertalämmitteisen kiukaan puut

Kertalämmitteinen kiuas ja erityisesti savukiuas ovat sitten asia erikseen. Savusaunoissa polttopuut ovat osa saunatunnelmaa palamisen jättämällä tuoksullaan. Tästä syystä harrastajat suosivat leppää savusaunan lämmityksessä. Kansainvälisen Savusaunaklubin Seppo Leskinen kertoo, että toivottu hajuste pitää polttaa ensimmäisen pesällisen mukana, kun savu vielä kiertelee saunassa verkkaisasti ja tarttuu viileisiin pintoihin.

Kuorittu koivu on myös suositeltu savusaunapuu, sillä noen minimoinen pitää saunaa siistinä ja parantaa paloturvallisuutta. Savusaunassa havupuiden kipinöinti voi olla turvallisuusriski, jos kiuas on matala ”rauniokiuas”. Nykyaikainen korkea savukiuas (kts. savusauna-artikkeli) polttaa sekapuita vaivattomasti ja Leskisen mukaan havupuiden sekoittaminen sopii polttokuvioihin mainiosti. Koivun kuorta eli tuohta pitää sen sijaan välttää.

Kuoritut koivuklapit
Kuorittuja koivuhalkoja käytetään monien julkaisten saunojen lämmityksessä hormien nokeentumisen ja päästöjen vähentämiseksi

Kertalämmitteisen kiukaan kanssa tilanne on vähän samanlainen kuin savusaunassa, mutta vaikutukset ovat paljon pienempiä. Leppää, ja miksei muitakin lehtipuita, voi kokeilla aromin vuoksi, mutta eroa ei välttämättä huomaa. Sekapuun käyttöä ei myöskään ole ongelma, sillä kipinät menevät hormiin, eivät löylyhuoneeseen.

Seuraavassa saunapuukori-artikkelissa puiden säilytyksestä ja kuivaamisesta!

Lue lisää

VTT: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuudet –julkaisun polttopuita käsittelevä osuus sisältää hyvän tiivistelmän myös saunan polttopuista. Luettavuus on sitten eri juttu. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T258.pdf

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.