Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Suomalaiset aktiivisaunojat ovat tyytyväisiä kiukaisiinsa, vaikka niistä löytyy usein pientä parannettavaa. Hyvä kiuas lämpiää nopeasti, mahdollistaa hyvät löylyt ja siinä on riittävästi kiuaskiviä, uusi tutkimus kertoo. Huono kiuas taas lämpiää hitaasti, hajoaa nopeasti ja kiuaskivien vaihto on vaikeaa. Saunan tavanomainen lämpötila vaihtelee 60-80 asteen välillä. Kiukaiden käyttöohjeista kiukaan omistajat eivät juuri perusta. Tällaisia havaintoja saatiin Saunologian toteuttamassa pienimuotoisessa Kiuas ja minä 2022 -kyselytutkimuksessa, jonka tulokset julkaistaan tässä artikkelissa.
Saunologia järjesti marraskuussa 2022 sähköisen kyselytutkimuksen lukijoiden kiuaskokemuksiin liittyen. Kyselytutkimus oli luonteeltaan eksploratiivinen, eli se ei sisältänyt testattava hypoteeseja vaan siinä selvitettiin käyttäjien hyviä ja huonoja kokemuksia heidän suosikkikiukaistaan avoimesti.
Vastaajat ja kiukaiden yleiskuva
Kyselyyn vastasi 212 henkeä. Vastaajat olivat voittopuolisesti miehiä (82 %). Kaksi kolmannesta vastaajista oli yli 50-vuotiaita. Koska tämä oli Saunologian lukijakysely, oli odotettavaaking, että jakauma ei ole kansallisesti edustava otos saunan omistajista.
Kyselyssä tiedusteltiin vastaajien kokemuksia ensisijaisesti käyttämästään kiukaasta. Suosituimmaksi kiukaaksi nimettiin useimmiten jatkuvalämmitteinen, tavallinen puukiuas (61 %). Se oli kaksi kertaa suositumpi kuin sähkökiuas (27 %) ja kertalämmitteiset puu- ja savukiukaat (10 %). Suosituin kiuasmerkki oli Harvia (40 %), jonka suosio oli yli kolminkertainen Narviin verrattuna (12 %). Noin viiden prosentin osuuteen pääsivät myös IKI, TyloHelo, Kastor, Misa ja Sydän-kiuas.
Kiukaiden keskiarvoinen keski-ikä oli 8 vuotta, mediaani 5. Mukana oli siis useita hyvinkin pitkäikäisiä kiukaita, toisaalta myös varsin tuoreita hankintoja. Pisimpään (yli 40 vuotta) käytössä olivat olleet kertalämmitteiset puukiukaat, itse tehtynä tai Aitokiukaalta.
Kiukaiden hyvät piirteet: löylyillä on väliä
Vastaajat olivat yleisesti ottaen kiuasmerkistä riippumatta tyytyväisiä kiukaisiinsa (84 %) eivätkä he osanneet nimetä kiukaissa mitään parannettavaa (58 %). Puukiukaiden omistajista tyytyväisiä oli 88 %, sähkökiukaiden 72 %.
Valmiiksi annettuja vastausvaihtoehtojen joukosta ”hyvät löylyt” keräsi eniten mainintoja (74 %) kiukaan pidetyimpänä ominaisuutena. Seuraavana tuli helppokäyttöisyys (41 %).
Avoimissa vastauksissa viittaukset hyviin, lempeisiin tai riittäviin löylyihin keräsivät neljänneksen maininnoista. Tämän jälkeen eniten arvostusta sai nopea lämpiäminen. Tämän nosti spontaanisti esiin toistakymmentä vastaajaa.
Seuraavaksi eniten kehuttiin riittävää kivimäärää. Moni toi esiin sen, että suuri kivimäärä takaa pitkän saunomisajan ja tekee tätä kautta saunomisesta mukavampaa. Parhaimmillaan kiuasta ei tarvitse lämmittää enää saunomisen aikana laisinkaan. Kertalämmitteisen kiukaan omistajat arvostivat mahdollisuutta seuraavan päivän löylyihin yhdellä lämmityksellä.
Puukiukaissa oli pari toistuvasti hyväksi todettua ominaisuutta. Lasiluukun lisäksi kiitosta saivat vedenlämmittäjät, vaikka myöhemmin kävi ilmi, että niihin liittyy myös ongelmia. Kiinnostavana yksityiskohtana useampi vastaaja kehui kiukaansa ulkonäköä.
Tyytymättömyyden aiheuttajat kiukaissa
Tyytymättömien joukosta moitteita annettiin ensisijaisesti kiukaan käyttöön liittyvistä ominaisuuksista. Puukiukaiden enemmistö näkyi siinä, että useamman mielestä sauna lämpeni liian hitaasti (28 %) tai kulutti paljon puita (9 %). Yhteisiä ongelmia sähkö- ja puukiukaiden kesken olivat kiuaskivien vaihtamisen vaikeus (19 %) ja vastenmielinen ulkonäkö (14 %).
Vapaamuotoisissa kommenteissa äänet jakautuvat moninaisten ongelmien kesken. Puukiukaissa on kirjava joukko haasteita, jotka alkavat sytytyksestä ja päättyvät loppupolttoon. Ahdas tulipesä vaikeuttaa päältäsytyttämistä tai kiuas voi vaatia erikoisia säätöjä palaakseen hyvin.
Vedenlämmittimet saattavat vuotaa ja lämmetä joko liian hitaasti tai liian nopeasti, jolloin vesi kiehuu. Muutamalle sama jäähtymis tai kuumenemisongelma tapahtui myös saunan lämpötilan kanssa.
Tulipesä on useimmiten puukiukaan ensimmäisenä vaurioituva osa, arinasta valitti vain yksi henkilö. Sen sijaan kokonaan arinattomiin puukiukaisiin useampi kaipasi arinaa erityisesti loppupolttoa jouduttamaan. Palo-ominaisuuksista useampi toivoi puhtaampaa palamista. Viimeiseksi joitakin mainintoja keräsivät hormit, joiden yhteensopivuus erilaisten kiukaiden kanssa koettiin heikoksi.
Käytän kiuasta joka päivä. Se palaa aina puhki 2-3 vuoden välein
Myös sähkökiukaissa raportoitiin puutteita. Näistä paria vastaajaa oli jäänyt harmittamaan liian pienitehoinen kiuas, jonka seurauksena lämmitys kesti kauan. Sähkökiukaissakin on kuluvia osia. Yllättäen vastusten hajoamisesta oli vähemmän valituksia kuin lämpötilan säädöstä viallisen anturin tai termostaatin vuoksi, molempia kuitenkin hyvin vähän.
Yhteisiä vaivoja kaikille kiukaille olivat kiuaskivien vaihtaminen sekä kalkin jättämät värjäytymät rosteripinnalla. Kalkkihan ei tavallisesti käytetyillä emäksisillä puhdistusaineilla lähde mihinkään, vaan vaatii hapanta pesunestettä.
Motivaatiot kiukaan vaihtoon
Kolmannes vastaajista suunnitteli kiukaan vaihtoa hyvin pian tai lähitulevaisuudessa. Nekin, joille se ei ollut ajankohtaista ottivat aktiivisesti kantaa kysymykseen siitä, miksi kiuas pitäisi vaihtaa.
Monet vastaajista puhuivat puukiukaiden puhkipalamisesta.
Tärkein syy kiukaan vaihtoon oli lähes aina kiukaan ikääntyminen. Monet vastaajista puhuivat puukiukaiden puhkipalamisesta. Joitakin sähkökiukaan käyttäjiä oli vuoden 2022 sähkönhinnankehitys motivoinut harkitsemaan puukiuasta. Mainintoja paremmasta käytettävyydestä, ulkonäöstä, suuremmasta kivimäärästä tai puhtaammasta palamisesta tuli vain muutamia. Kiuasta ei siis lähdetä vaihtamaan ihan pienestä.
Kiukaan käyttö- ja käyttöönottotapoja
Vastaajilta kysyttiin myös saunan lämmityksen tavoitelämpötilaa. Suosituimmaksi lämpötilaksi selvisi 70℃ astetta, mutta sekä 80℃ että 60℃ astetta saivat kymmeniä mainintoja. Kiinnostavaa kyllä, nämä kolme tasalämpötilaa saivat 60 % kaikista maininnoista, joten jostain syystä pyöreissä numeroissa on jotain vetovoima.
Kaikki vastaukset osuivat välille 50‑120℃, mikä vastaa hyvin käsitystäni suomalaisten saunojen käyttölämpötiloista. Jotkin savukiukaan käyttäjät eivät pitäneet kysymystä merkityksellisenä.
Käyttöohjeet toimitetaan aina uusien kiukaiden mukana. Vastausten perusteella niitä lukee varmasti alle kolmannes (26 %). Suurin osa ei enää vuosien päästä muista tuliko ohjeita luettua (41 %). Kolmannes vastaajista on joko jättänyt ohjeet lukematta (13 %), ei muistaa saaneensaohjeita tai lukeneensa niitä (10 % molemmat).
Yhteenveto
Saunologian pienimuotoinen tutkimus kiuassuhteesta toi esiin kiukaan merkityksen saunakokemuksen mahdollistajana. Saunaharrastajat odottavat kiukaalta hyviä löylyjä, helppokäyttöisyyttä ja nopeaa lämpiämistä. Useimmiten tunnistettu kielteinen piirre on hidas lämpiäminen.
Puukiukaat olivat vastaajien ensisijaisina kiukaina ylivoimaisesti suosituimpia, vaikka sähkökiukaita maassamme yleisesti ottaen käytetään enemmän. Useimmat olivat tyytyväisiä kiukaisiinsa siitä huolimatta, että kiukaista tunnistettiin monia ongelma-alueita. Nämä vaihtelivat kiukaan hajoamisesta vedenlämmityksen ongelmiin.
Tutkimus kirvoitti vastaamaan lähinnä iäkkäämpiä miespuolisia saunaharrastajia. Moni vastaaja oli selvästi läheisessä suhteessa kiukaansa kanssa ja vastauksissa saatiin runsaasti mielipiteitä. Vaikka vastaajat olivat valikoituneita, oli tässäkin joukossa suosituin kiuasmerkki Harvia, sitten Narvi. Tämä vastaa valmistajien markkinaosuuksia Saunologian 2022 selvityksessä.
Aineiston rajallisuuden vuoksi ei ole mielekästä vertailla kiuasmerkkejä keskenään, hyviä ja huonoja kokemuksia saatiin kaikista suosituimmista merkeistä. Tulosten perusteella puukiukaiden omistajat vaikuttivat useammin tyytyväisemmille kiukaisiinsa kuin sähkökiukaiden käyttäjät.
Puukiukaiden puhki palaminen on aiheellinen huoli, sillä kiuaskanta näillä tehokäyttäjillä oli suhteellisen tuoretta. Valmistajien peukalosääntö kymmenen vuoden eliniästä tuntuu pitävän paikkansa yllättävän hyvin tämänkin aineiston perusteella.
Kiukaan valmistajalla on siis vain yksi mahdollisuus kertoa asiakkaalle oppaan kautta tärkeimmät ohjeet kiukaan käyttöön
Valmistajien harmiksi käyttäjät eivät hirveästi piittaa käyttöohjeista. Asiaa ei erikseen kysytty, mutta näyttää ilmeiselle, että ohjeet häviävät käyttäjien näköpiiristä pian kiukaan hankinnan jälkeen eikä niihin enää palata. Kiukaan valmistajalla on siis vain yksi mahdollisuus kertoa asiakkaalle oppaan kautta tärkeimmät ohjeet kiukaan käyttöön. Tämä on kiukaan tullessa taloon.
Viime viikosta alkaen on mediassa kohkattu siitä, mikä on tai ei ole suomalainen sauna. En itse pidä tarkkoja saunomisen määritelmiä saunakokemuksen parantamiselle tai varmistamiselle tärkeänä (ainakaan ilman suojattua alkuperämerkintää). Uskon wittgensteiniläisittäin suomalaisten tunnistavan saunan perheyhtäläisyyden kautta ja haluankin vastata keskusteluun julkaisemalla tämän löylyjen laatua korostavan pamfletin, joka ilmestyi ensi kerran Rakentamisen laatu RaLa ry -blogissa viime vuonna.
Suomalaiset ovat ylpeitä saunoistaan. Missään muualla maailmassa ei ole näin paljon saunoja suhteessa väkilukuun ja yhtenäistä saunakulttuurin jatkumoa. Saunanatiivit suomalaiset helposti ajattelevat, että saunojen suunnittelu ja rakentaminenkin käy meiltä kuin luonnostaan. Kyllähän suomainen saunan tunnistaa!
Totuus on kuitenkin likaisempi.
Uusien saunojen toteutuksessa tehdään monenlaisia virheitä. Nämä laatuvirheet eivät yleensä aiheuta suoraan aineellista vahinkoa, vaan vaikuttavat negatiivisesti tilojen käytönkokemukseen. Lausahdukset ”happi loppuu” tai ”varpaita paleli” ovat varmoja signaaleja huonosta käyttökokemusta.
Paras mittari saunan laadulle on se, kauanko saunoja siellä viihtyy, jos saa itse hallita olosuhteita. Alle viisi minuuttia on heikko, yli vartin kelvollinen suoritus. Epäviihtyisät saunat vähentävät saunatilojen käyttöä. Viime vuosina tehtyjen tutkimusten perusteella saunominen vähintään 3–4 kertaa viikossa vähentää monien sairauksien ja ennenaikaisen kuoleman riskiä. Miellyttävien saunojen verkosto siis edistää kansanterveyttä.
Paras mittari saunan laadulle on se, kauanko saunoja siellä viihtyy, jos saa itse hallita olosuhteita.
Historiallisesti surullisin esimerkki saunalaadusta olivat vuosituhannen vaihteen kerrostaloasuntojen huoneistosaunat. Pienimpiinkin asuntoihin pyrittiin mahduttamaan sauna, vaikka sen tekninen toteuttaminen oli kallista, vaikeaa ja saunomismukavuus hyvin heikko. Tästä asuntomyynnin ajamasta trendistä on sittemmin luovuttu, vaikka YIT:n vuoden 2021 tutkimuksessa yli puolet kerrostaloasukkaista edelleen halusi oman saunan.
Kerrostaloasujat ovat kuitenkin nykyään yhä tyytyväisempiä yläkerroksiin sijoitettuihin yhteiskäyttösaunoihin. Kymmeniä tuhansia saunoja on kuitenkin jäänyt varastoiksi. Pahimmillaan niitä ei ole edes poistettu asianmukaisesti käytöstä, kuten vuoden 2017 neljän kuolonuhria vaatineessa Helsingin Vuosaaren tulipalossa. Tässä huono laatu: yhdistelmä tarpeettomuutta, heikkoa käytettävyyttä ja huonoa tuuria johti korjaamattomaan vahinkoon.
Saunan suunnittelun ja toteutuksen tyypillisimmät virheet
Saunojen teknisiä laatuvirheitä ei ole koskaan systemaattisesti tutkittu. Taustalla on se, ettei mistään rakentamisohjeesta tai -määräyksestä, kuten RT-kortit tai RYL:t, löydy yksiselitteistä arviointipohjaa.
Omien kokemusten ja lukuisten saunankäyttäjien kertoman perusteella ongelmia kuitenkin on. Ne ovat myös ehkä jopa lisääntyneet johtuen saunasisustamisen trendeistä. Olen käynyt aiheen yksityiskohtaisemmin läpi Hyvien löylyjen salaisuus -kirjassa, johon on ensimmäistä kertaa laajasti koottu ohjeita saunomisen laatuongelmien havaitsemiseen ja korjaamiseen.
Tyypillisimpiä virheitä uusissa saunoissa ovat:
Ilmanvaihdon väärä toteutus
Väärä laudekorkeus
Siivoamistarpeen unohtaminen
Väärä pintakäsittely
Esteettömyysvaatimusten unohtaminen.
Yleisin ongelmatilanteen aiheuttaja uuden pientalon saunassa on korkean, lauteisiin integroidun pilarikiukaan ja matalien, kiukaan mahtia korostavan yhtenäisen lauderakennelman yhdistelmä. Korvaus- ja poistoilmaventtiilit on sijoitettu kattoon.
Tässä esimerkissä yhdistyvät kaikki kolme ensimmäistä virhettä sillä seurauksella, että saunassa ei saa kunnollisia löylyjä. Perimmäinen syy on fysiikan lakien mukaisessa lämpimän ilman kerrostumisessa. Sauna lämpiää tehokkaimmin kiukaan yläpuolisista osista. Lämpimin ilma on saunan kattotasolla, mutta istumalauteen etäisyys katosta on enimmäissuositusta (< 1200 mm) kauempana. Tänne menee ensimmäisen myös kiukaalta haihtuva vesihöyry, jonka kattoon asennettu poistoilmaventtiili tehokkaasti hävittää. Löylyt tuntuvat vain korvalehdissä, varpailla on kylmä.
Pinnoitettu laudemonoliitti
Yhtenäinen, kaksi vastakkaista laudetta yhdistävä, lauderakennelma on mukava niin kauan kuin sitä ei tarvitse siivota. Useampi saunan omistaja on joutunut purkamaan tai tekemään muutostöitä lauteisiin, kun on käynyt ilmi, ettei lauteiden alle mahdu tai pääse puhdistamaan viemäriä tai pesemään lattiaa. Valaistuskin voi olla ongelma, mutta kannettavat ja siirrettävät Led-valot ovat onneksi ratkaisseet tämän.
Tämän vuosituhannen saunatrendeistä korkeiden kiukaiden ohella näkyvin on peittävä, värikäs pintakäsittely. Valmistajien ohjeita noudattaen pitäisi tehdä ohuita kerroksia, mutta jos tavoitellaan täysin peittävää pintaa, voivat ohjeet unohtua. Tai sitten luullaan, että saunaa voi käsitellä, kuten muitakin puupintoja. Lauteiden väärä käsittely tekee niistä epämiellyttävän kuuman tuntuiset tai liukkaat, riippuen siitä mitä tarkalleen ottaen meni pieleen. Lopputuloksena vesihöyrynvastus kasvaa ja puupaneelin luontainen hygrostaattinen toiminta estyy.
Esteettömyyden ja turvallisuuden huomiointi jää myös monissa kohteissa puolitiehen. Esteetön sauna on kieltämättä haastava, mutta nykyisillä kiertoilmakiukailla mahdollinen toteuttaa kohtuullisin lisäkustannuksin. Tila on kuitenkin mietittävä alusta pitäen niin, että liikuntarajoitteinenkin sinne pääsee. Monet apuvälineet, kuten kaiteet ja matalat askelmat auttavat meitä kaikkia tilapäisen liikuntarajoitteen kohdatessa: oli ongelma sitten nyrjähtänyt nilkka tai etukäteen nautittu saunajuoma.
Pienillä muutoksilla isoja parannuksia
Hyvä uutinen on, että useimpien saunan rakennusvirheiden korjaaminen on helppoa, halpaa ja maksaa itsensä takaisin parempana käyttöasteena sekä jopa vähentyneenä energiankulutuksena.
Uudiskohteiden osalta helpoin parannus on toteuttaa ilmanvaihto käyttäen ns. saunakanavaa, joka jatkaa poistoilmakanavan katon tasolta lauteiden alle (kts. Sisäsaunan remontti: LVIS pohjatyöt ja lämmöneristys). Kanavan lisäkustannus jää reiluun sataseen, mutta hyödyt saunaviihtyvyyteen kannattaa: varpaat eivät enää jää kylmiksi. Tyypillisen sähkösaunan kohdalla parempia ratkaisuja ei ole vaikea löytää, kunhan vaivautuu kiinnittämään asioihin huomiota.
Laadukkaammat saunat nostavat asumismukavuutta, kiinteistön käyttöarvoa ja parantavat aktiivisesti käytettyinä asukkaiden terveyttä. Saunomisviihtyvyys ei perustu pelkästään löylyhuoneen tekniseen laatuun, mutta siihen panostamalla päästään jo pitkälle.
Seinäjoella Lakeuden avantouimareita on vuosien ajan lämmittänyt Sydän-kiukaan laitosmalli. Saunologi kävi kokeilemassa, kumoaako tämä puulämmitteinen saunareaktori löylyn lain kuten väitetään ja lämpeneekö sauna tosiaan ennätysajassa lattiasta kattoon. Tulokset olivat yllättäviä. Kiuasta voi suositella, mutta löylyn lain perusteita jouduin miettimään ankarasti uusiksi.
Sydän-kiuas tuli julkisuuteen yli kymmenen vuotta sitten. Se oli myös ensimmäisiä kiukaita, joihin olen käynyt erikseen tutustumassa (Sydämen asiana puukiuas). Sydän-kiukaan tuotteet on suunnattu laatutietoisille kotisaunanlämmittäjille, mutta mallisto on kaikessa hiljaisuudessa laajentunut, vai pitäisikö sanoa jopa sanoa paisunut, kattamaan myös suuret, jopa100 m2 yhteisösaunat. Tätä varten Sydän-kiukaan Reijo Vierimaa on suunnitellut laitoskiuasmallin, jolla on kokoa ja näköä. Paremman nimen puutteessa kutsun sitä tuttavallisesti möröksi, sillä varsin pelottavasta ja kunnioitusta herättävästä ilmestyksestä on kyse.
Mistä on kyse, mikä on laitoskiuas?
Sydän-kiukaan perusmalli on vaatimattoman oloinen, klassista muotoilua edustava jatkuvalämmitteinen puukiuas. Sen viehätys perustuu teknisiin innovaatioihin, joista lämmönvaihdin on ainutlaatuinen ja antaa kiukaalle erinomaisen hyötysuhteen (yli 75 %). Käytännössä tehokkuus vaikuttaa jopa paremmalle kuin CE-vaatimusten mukainen testi antaa ymmärtää. Myös päästöt ovat hyvällä tasolla.
Niin tehokas kuin Sydänkiuas tavanomaisina variaatioineen (mallit 10 ja 30) onkin, jää se pieneksi, mikäli sauna kasvaa suuremmaksi tai käyttö kovenee tuntuvasti. Näin käy usein erityisesti avantouintipaikoissa, joissa on runsaasti laudekapasiteettia. Avantouimareiden lämmittäminen nimittäin haastaa kiukaan kuin kiukaan, sillä jatkuva kylmän veden kulkeutuminen saunaan suihkusta tai avannosta vaatii huomattavasti ylimääräistä energiaa saunan pitämiseksi kuumana ja kuivana.
Sama vaikutus on saunan koon kasvattamisella. Mikäli sauna kasvaa yli 50 m3 koon, loppuvat nopeasti kesken kiukaat, joilla saunaa voi pitää kuumana. Vaihtoehdoksi jää käyttää useampaa korkeintaan 50 kW lämpötehoon yltävää kiuasta tai tehdä laitoskiuas tilaustyönä.
Ylitehoisia kiukaita ei juuri ole. Aitokiuas AK-110 on eräs tällainen poikkeus, mutta kertalämmitteinen puukiuas ei sovellu joka paikkaan ja senkin käyttöaika on lämmitystavan vuoksi rajallinen. Sähkökiukaiden ”mersuja” eli Saunasampoja voi ladata saunaan useamman, mutta vuosi 2022 opetti mitä riskejä esim. 60 kW keskimääräiseen sähkönkulutukseen taloudellisesti liittyy, joten klapi- tai pelletti on houkutteleva ainakin juuri nyt.
Sydän-kiuas on suunnitellut kuumien saunojen ja kylmien vesien ystäville erittäin lupaavan tuotteen. ”Sydärin mörkö” jatkaa kiuasmallistoa valmistajan lupauksen mukaan 50–100 m3 saunoihin. Laitoskiuas on 174 cm korkea ja muistuttaa mitoiltaan muutenkin suurta varaavaa takkaa, paitsi että se on tehty metallista. Samaan aikaan luvataan, että itse saunan lämpiämisaika pysyy kohtuullisena ja yli 700 kg kiuaskiviä kuumina. Eikä tässä vielä kaikki. Lisäksi mörön pitäisi lämmittää sauna tasaisesti selvästi kivipintaa alempaa, mikä kuulostaa törkeälle löylyn lain rikkomukselle! (löylyn lain mukaan saunojan tulisi olla jalkapohjiaan myöten kiukaan kivipinnan yläpuolella)
Voiko tämä pitää paikkansa? Näitä kiukaita ei Suomesta montaa löydy, joten saunologi pakkasi laukkunsa ja hyppäsi junaan. Juna pysähtyi Seinäjoen asemalla, josta matka jatkui Reijo Vierimaan kyydissä Lakeuden uimareiden saunalle. Siellä sauna olikin jo lämpiämässä ja uimareiden saunamestari Pekka Lyly ottamassa meitä vastaan.
Testissä Sydän-kiukaan iso puukiuas
Kiukaiden testaaminen on sillä lailla hankalaa puuhaa, että kiuasarviota on mahdotonta tehdä ilman löylyhuoneen arviointia tai vakiointia. Tämän takiahan puukiukaiden suoritustasomittaukset tehdään tylsässä vakiomuotoisessa kopissa, jonka tilavuus riittää vain alle 30 m3 tiloihin tarkoitetuille kiukaille.
Näillä sanoilla pohjustan sitä, että kiukaan toiminta on käytön lisäksi kiinni olennaisesti siitä, millaisessa tilassa se on. Tilavuus vaikuttaa eniten, mutta materiaalit, mittasuhteet ja ilmanvaihto ovat myös ratkaisevia.
Lakeuden uimareiden sauna on suuri, n. 28 m2 ja 73 m3. Laudepinta-alaa on niin paljon, että saunaan mahtuu viitisenkymmentä henkeä yhtä aikaa nelitasoisille lauteille. Materiaalit ovat puuta ja tilassa on pari maltillisen kokoista ikkunaa, jotka eivät juuri lisää lämmöntarvetta. Kiuas istuu keskellä huonetta. Uloskäynti on järjestetty kätevän höyryeteisen kautta, jolloin lämpötase edelleen parantuu.
Saunassa riittää tavanomaisena talvipäivänä kävijöitä sadasta kahteen sataan henkeä. Sauna lämpiää pari tuntia ennen avautumista kolmella pesällisellä puita. Lämmityspäiviä on keskimäärin viisi viikossa ja testatun kiukaan neljän käyttövuoden aikana lämmityskertoja on tullut pari tuhatta. Tällä välin kiuas on tarvinnut vain pientä huoltoa ja kaksi kivienvaihtoa vuoteen.
Tarkoitukseni oli seurata saunan lämpiämistä sytytyksestä lähtien, mutta uimareiden vapaaehtoiset lämmittäjät olivat päättäneet tehdä vieraille palveluksen, jotta sauna olisi lämmin kun saavuimme ennen tavanomaista avautumisaikaa. Näin ollen arviointi alkoikin siitä, kun lämmitys oli jo loppuvaiheessa. Puun kulutuksen perusteella sauna oli kuitenkin ollut lämpiämässä vasta pari tuntia.
Tulokset mittarin perusteella
Kiuas oli kieltämättä komea ilmestys ja hallitsi kuninkaallisesti koko saunan sisätilaa. Kun seurasimme kolmatta lisäystä kiukaaseen, hikeä puski jo pian otsalle ja vaatteita oli vähennettävä.
Mittasin saunaolosuhteita parilla eri tavalla. Selkein tulos on lämpökameran kuva, josta saunan lämpötilajakauma käy hyvin esille. Se oli odottamattoman tasainen.
Lämpötila pään korkeudella ylimmällä lauteella on 65 ℃, seuraavan lauteen pinnassa 52 ℃ ja ylhäältä katsottuna kolmannen lauteen kohdalla 47 ℃. Jos ylhäältä toinen laudetaso lasketaan jalkalauteeksi, niin tästä saadaan tämän ”löylytaskun” lämpötilaeroksi vain 18 ℃. Tämä on erinomainen tulos ja paljon vähemmän mitä voisi kuvitella saunasta, jonka katto 260 cm korkealla ja kiukaan yläosa tästä vain 85 cm alempana.
Mittailin lämpökameralla myös kiukaan eri osien lämpötiloja. Odotetusti kiukaan sisäinen lämmönvaihdin toimii tehokkaasti saaden aikaan voimakkaan ilmavirtauksen kiukaan läpi. Tämä pitää kiuasta viileänä ja lämmittää saunaa. Kiukaan kylkien lämpötilat ovatkin kohtuullisia, parin tunnin lämmityksen jälkeen 80-125℃, kaukana punahehkuisista.
Savukaasujen lämpötila puolestaan kertoo kiukaan höytysuhteesta. Se pitäisi mitata hormista tai piipun päästä, mutta joudumme nyt tyytymään teräshormin eristämättömän alkupään pintalämpötila-arvioon lämpökameran kautta. Hormin pinta oli n. 125-150℃ asteinen. Tämäkin on erinomainen arvo pitkään jatkuneen lämmityksen päätteeksi. Se on samaa luokkaa vuosi sitten esitellyn AK-95 esimerkin kanssa ja täysin toista maata telttasaunan surkeaan, punahehkuiseen kamiinaan verrattuna.
Sydän-kiukaan pienempien mallien savukaasulämpötilat ovat luokassaan erinomaisia, ja niiden vuoksi kiukaiden kanssa voisi periaatteessa käyttää T400-lämpötilaluokiteltuja hormeja. Tätä ei voi suoraan yleistää tähän mörköön, mutta minulla on valistunut veikkaus myös tähän numeroon.
Sain nimittäin viime vuonna Itä-Suomen yliopiston Jarkko Tissarilta pyynnöstäni dataa heidän testisaunansa koelaitteiston hormin pinta- ja savukaasulämpötilojen suhteesta. Kuopiolaisten mittauksissa hormin pintalämpötila seurasi yllättävän hyvin savukaasujen lämpötilaa, lineaarisen korrelaation ollessa peräti 0,98. Lämpötilaero oli systemaattisesti keskimäärin 78℃, kun kahden mittasarjan tulokset yhdistettiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että mörön tapauksessa putkessa savukaasut olisivat korkeintaan 230℃. Tämä on uskottava lukema sen perusteella, miten kiuas tuntuu toimivan.
Kiviä ja penkkiä
Viimeinen mitattu asia oli kiuaskivien lämpötila. Kiviähän kiukaassa oli n. 700 kg. Kivilämpötilat tässä vaiheessa lämmitystä olivat maltillisia, 90-120℃ pinnasta. Puukiukaan kivet ovat kuumimmillaan tulipesän päällä, eivät pinnasta, joten luku ei ole suoraan vertailukelpoinen yleensä paljon korkeampiin sähkökiukaiden lukemiin. Tulos se jää kuitenkin jonkun verran tyypillisestä puukiukaan lukemasta. Tämä ei ole täysin mörön vika, sillä tässä tapauksessa vaikutti selvälle, että kivien vaihtoväli oli tullut jo täyteen, mikä vaikuttaa negatiivisesti myös pintakivien lämpenemiseen. Tämä on saunan lämpiämisestä erillinen ilmiö, sillä ilma lämpiää kivitilan ulkopuolella.
Kun sitten siirryttiin aistinvaraiseen arviointiin, niin kyllähän kiukaasta silti löylyä lähti, vaikkeivat kivetkään olleet punahehkuisia. Lämpöä on riittävästi haihduttamaan ämpärillisen vettä varsin nopsaan. Löylyttelyllä ei kuitenkaan aloitettu, vaan kävin eri puolella saunaa istuskelemassa ja varmistumassa siitä, että lämpökameran osoittama tasalämpöisyys todella päti. Ylimmän lauteen kohdalla näin odotetusti oli. Seuraavalla tasolla lämpötilaerot sitten kasvoivat, mutta tämä ei enää ole mielestäni ongelma, vaan myös mahdollisuus saunojille, esimerkiksi lapsille, valita viileämpi isumataso.
Sitten hetkeen, jota olimme kaikki odottaneet. Miten löylyt, selättikö mörkö löylyn lain?
Mittausten perusteella odotin, että löyly olisi kiltisti laskeutunut tässä valtavassa löylyhuoneessa tasalämpöisen löylytaskun pohjille. Näin ei kuitenkaan käynyt. Suuri ilmamassa ensinnäkin luontaisesti puskuroi löylyjä ja vettä täytyi käyttää moninkertaisesti kotisaunaan nähden löylyn tunnun loihtimiseksi. Kun löylyä sitten syntyi, se pysytteli hämmentävän nöyrästi, lain kuuliaisesti saunojien hartioiden eli kiukaan yläreunan tasolla! Siellä oli todella kuumaa, mutta ylimmän istuimen penkin tasolla ei.
Mää olin ku klapil päähä lyöt!
Käytin kosteusolosuhteiden mittaamiseen entuudestaan tuttua tutkimuslaitetta, jonka tuottamia löylygraafeja on Saunologiassa julkaistu lukuisia. Ilmankosteusmittaus vahvisti perstuntuman eli löyly jää varsin miedoksi, ilmankosteuden suhteellinen vaihtelu on alle 10 %-yksikköä. Vertailun vuoksi pienemmissä ja eri muotoisissa saunoissa sen huippuarvot voivat nousta reilusti yli 60 % RH.
Suuren Sydän-kiukaan lämmittämässä saunassa olot olivat kuitenkin kaikin puolin muutoin kohdallaan. Tasainen lämpötila ja riittävä ilmanvaihto takasivat miellyttävät saunomisolosuhteet.
Istuimme Reijon kanssa lauteilla hyvän tovin ennen kuin oli aika laskeutua viileän veden syleilyyn. Ja tehdä sitten sama pari kertaa uusiksi.
Vaikka tämä ei ole sauna-arvio, niin todettakoon, että Lakeuden avantouimareiden saunatilat on hyvin ajateltu kylmässä Tanelinlammessa pulahtamista varten. Pukeutumistilat ovat riittävän suuret ja saunan lisäksi voi lämmitellä suihkussa. Paikka on syystäkin saanut Suomen ladun ansiomerkin.
Johtopäätökset
Matkani Seinäjoelle oli vaivan arvoinen. Vaikka tarinan kertomiseen onkin mennyt yli vuosi vierailun jälkeen, niin kokemus oli minulle merkittävä.
Tätä ennen olin uskonut, että kiukaan korkeutta merkittävämpi tekijä on löylytilassa aikaansaatu lämpötilajakauma, sillä oli saunan löylytasku (kiukaan kivipinnan yläpuolinen tila) millainen tahansa, löyly menee kuitenkin ensin kattoon ja laskeutuu sieltä alemmas. Joten, jos lämpötilajakauman saa tavalla tai toisella suoristettua – ilmanvaihdolla tai kiukaan poikkeuksellisella konvektiolla – niin löylynkin pitäisi seurata.
Näin ei sitten kuitenkaan Lakeuden saunassa käynyt, vaan löyly jäi havaintojen perusteella katonrajaan.
Näin ei sitten kuitenkaan Lakeuden saunassa käynyt, vaan löyly jäi havaintojen perusteella katonrajaan. Miksi ihmeessä? Seuraavat johtopäätökset kuitenkin tein:
Kiuas voi korkeudestaan riippumatta lämmittää saunatilan pystysuuntaisesti suhteellisen tasalämpöiseksi. Tätä voi kiukaassa edesauttaa poikkeuksellisen suuri konvektio, olosuhteissa ilmanvaihto ja lämmitysaika.
Tasaisesta lämpöjakaumasta huolimatta löyly ei välttämättä laskeudu korkeudesta varpaille asti, vaan voi jäädä löylyn lain ennusteen mukaiselle tasolle.
Voi esittää kysymyksen oliko kysymys liian pienestä löylyvesimäärästä, sillä jos käytinkin vaikka 8 litraa vettä kerralla, niin oliko sekään riittävästi suhteessa 75 m3 saunaan? Jos oma saunani on tästä 10 % ja siellä riittää 0,4 l (eli 5 %) vettä niin en oikein usko tätäkään selitystä. En toisaalta ole kiertänyt monessakaan näin suuressa saunassa ja yleisesti ottaen niissä löylyt ovat olleet samankaltaisia eli mietoja kiukaan korkeudesta riippumatta.
Suositus ja kehoitus
Oli löylyjen kanssa niin tai näin, se on selvää, että Sydän-kiukaan laitosmalli on erinomainen puukiuas suuriin julkisiin saunoihin, joissa on puulämmitys. Mörkö syö klapeja kohtuudella, vuositasolla alle 50 m3, ja sen toimintavarmuus on häkellyttävän hyvä.
Luottamuksesta kiukaaseen kertoo, että seinäjokelaiset ostivat aikanaan kaksi kiuasta kerralla. Varakiuas sai levätä rauhassa nelisen vuotta, ennen kuin sen tunnit tulivat täyteen. Tässä vaiheessa kiuas vaihtui ja Seinäjoelle tilattiin varastoon taas uusi samanlainen Sydän-kiuas. Kuvissa esiintyy vielä vanha yksilö viime päivinään ja pienen ikääntymisen huomaa pinnalta. Neljän vuoden elinikä on yli tuhat tuntia vuodessa käytössä olevalle kiukaalle hyvä saavutus. Uusi, vajaan vuoden palvellut kiuas toimii edelleen ensimmäisellä arinalla, vain kivet on vaihdettu.
Saunologian mielipide on , että tätä kiuasta voi suositella sellaisiin yleisiin saunapaikkoihin, joissa jatkuva lämmittäminen ei ole este.
Saunologian mielipide on, että tätä kiuasta voi suositella sellaisiin yleisiin saunapaikkoihin, joissa jatkuva lämmittäminen ei ole este. Seinäjoella saunojia on paljon ja käytön aikana asiakkaat huolehtivat tulen palamisesta. Investointina kiuas itsessään osuu reilusti alle kymmenen tuhannen euron hintaluokkaan ja polttopuun ollessa edullista se on kilpailukykyinen vaihtoehto myös kaupalliseen toimintaan.
Jos investoiminen nimenomaan kiukaisiin kiinnostaa, niin on hyvä tietää, että Reijo etsii tällä hetkellä Sydän-kiukaan toiminnalle jatkajaa siirtyäkseen ansaittujen eläkepäivien viettoon.
Lopuksi kehoitan kaikkia seikkailunhaluisia saunojia kokeilemaan itse!
Mörköön voi tehdä talvisaikaan lähempää tuttavuutta Seinäjoella (kts. https://lakeudenavantouimarit.net/ aukioloajat ja hinnasto). Sauna on avoinna kaikille jäsenyydestä riippumatta. Kertamaksu on puoli-ilmainen kuusi euroa, hintaa tulee tosin monikertainen lisä, jos junamatkan jälkeen täytyy ajella saunalle taksilla. Tiedossa on toki hieno saunaelämys.
Viides ja viimeinen osa saunaremonttia sisältää yksityiskohtien viimeistelyä. Säädetään valaistusta, rakennetaan suojakaiteet, käsijohde sekä kotelointi, suojataan puupinnat ja viimeistellään ilmanvaihto parantamalla ilmanlaatua. Tuunaaminen on työajaltaan ja materiaalikustannuksiltaan vähäinen vaihe aiempiin nähden, mutta vaikuttaa tuntuvasti löylyhuoneen yleisilmeeseen, käytettävyyteen ja turvallisuuteen. Lopuksi teen yhteenvedon nyt valmiin sisäsaunan remontin kestosta, kustannuksista ja lopputuloksesta sekä upotan ensimmäistä kertaa vuosia vettä odottaneen löylykauhan kiulun pohjalle.
Monissa kertaluonteisissa, yksilöllisissä sauna-asennuksissa saunan viimeistely tapahtuu vasta suurimpien rakenteiden, paneloinnin, lauteiden, valaistuksen ja kiukaan asentamisen jälkeen. Tällöin selviää, tarvitaanko jonkin yksityiskohdan hienosäätöä. Lähestymistapaa voi hienommin kutsua iteratiiviseksi suunnitteluksi, sillä alkuperäiset suunnitelmat muuttuvat ja päivittyvät, kun toteutus vaikuttaa siihen millainen saunasta muotoutuu ja miten suunnitellut ratkaisut toimivat käytännössä.
Tukea kaiteesta
Esimerkkisaunassa on kaksi kiuasta, joista puukiuas sijaitsee valmiiksi palamattoman materiaalin ympäröimässä poterossa. Se ei ole vaaraksi saunojille toisin kuin sähkökiuas, joka on lähempänä lauteita ja oviaukkoa.
Sähkökiukaan suojakaide tehtiin mittojen mukaan paikan päällä. Sen keskeinen elementti on pystysuuntainen käsijohde, joka syntyi 28 x 80 mm laudelaudasta. Lautaa olisi voinut kaventaa, mutta nyt ratkaisu saatiin tuettua kunnolla joka suuntaan, kun kiinnityspisteet sivuille sijoittuivat kauemmas toisistaan.
Pystytolppa käsijohteena on hyvä siinä, että siihen voi tukeutua monesta kohtaa lauteille noustessa ja laskeutuessa. Standardikorkuinen (90 cm) kaide kiukaan ympärillä ei olisi tähän auttanut. Vaakatasossa tukipuut kiinnitettiin 93 cm korkeudelle. Kiuashan nousee tästä ylemmäs, joten tuet eivät estä löylynluomista.
Materiaalina pystylaudalle ja sivutuille oli lämpökäsitelty haapa. Kuten aiemmasta remonttia esittelevästä jutusta kävi ilmi, lauteet oli tehty lämpökäsitellystä tervalepästä, mutta tätäpä ei enää kaupasta saanut. Lämpöhaapa on kyllä myös ruskeaa, mutta selvästi leppää vaaleampaa, erityisesti ennen parafiinikäsittelyä.
Puupintojen pintakäsittely
Kaikki puupinnat - lauteet, paneelit ja kulmalistat - käsiteltiin parafiiniöljyllä ennen käyttöönottoa. Tämä suojaa pintoja ja vaikuttaa lämpökäsitellyn puun ilmeeseen huomattavasti. Lämpökäsitelty puu näyttää öljyämisen jälkeen tummemmalle ja muuttuu himmeästä kiiltävämmäksi. Käsittelyn vaikutus ei ole pysyvä, vaan öljyämistä täytyy toistaa säännöllisesti, jos ulkonäön ja lian hylkivyyden haluaa säilyttää tällaisena. Muunlaista pintakäsittelyä ei tulla tekemään (kts. artikkeli pintakäsittelyn vaaroista).
Parafiiniöljyä levitin sekä 120 mm ulkomaalisiveltimellä että vaahtomuovisienellä. Paksu ulkosivellin on hyvä ratkaisu suuren imukykynsä ansiosta. Sivellin on nopea, tosin 100 mm sivellin olisi riittänyt mainiosti. Sienellä voi täydentää ja tasoittaa ja vaihtoehto sienelle on käyttää pienempää sivellintä lauteiden rakoihin.
Asennuskoteloiden kotelointi
Eräs pieni, mutta näkyvä toimenpide oli pinta-asennettujen sähköasennuskoteloiden (jakorasia, kytkentärasia) kotelointi. Sekä kiukaan ohjauskeskus että LED-valojen muuntajien lattian rajaan asennetut rasiat peitettiin seinäpaneelista rakennetuilla koteloilla.
Toimenpide on ensisijaisesti esteettinen, ohjauskeskuksen kohdalla myös tarkoitettu minimoimaan keskukseen kohdistuvaa lämpökuormaa. Keskus on lämpösuojattu ja kytkeytyy pois päältä, jos kuumenisi liikaa. Tämä ei testien perusteella ollut todellinen riski, mutta kotelo sillekin tehtiin . Puukotelo itsessään ei ole tiivis paneloinnin profiilin vuoksi eli se vain hidastaa säteilylämmön kulkeutumista.
Lopputulos oli vaivan arvoinen. Kotelointi entisestään rauhoittaa saunan yleisilmettä, joka on pienen koon ja avoimien lauteiden vuoksi hyvin avonainen, eikä mikään yksityiskohta jää vahingossa piiloon.
Selkänojan ruuvinkannat piiloon
Eräs minimaalinen, mutta erityisesti valokuvauksessa (!) häiritsevä yksityiskohta on ylälauteen selkänojan kiinnitys. Se on nimittäin harvoja päältä ruuvattuja kiinnityksiä minkä vuoksi tuumankin syvyydeltä rosteriruuvin pää loistaa silmään. Loisteen takaa se, että ruuvi on aika lailla silmän korkeudella.
Tämä pieni epäkohta oli kuitenkin helppo korjata pienellä alkuperäisen laudelaudan pätkällä, jonka sahasin ensin sopivan pituiseksi eli korkuiseksi. Sitten kiinnitin muutoinkin tarkkaan sovitetun täytepalan puutapilla kiinni selkänojan lauderunkoon. Siellä se on ja pysyy.
Valaistuksen säätöä: LED-valojen himmentämisen himmeä maailma
Esimerkkisaunaan asennettiin kaksi 170 cm pitkää suomalaisen Saas instrumentsin Led-valaisinnauhaa ja molemmille erilliset muuntajat. Sähköverkkoon kytkettävät muuntajat ovat välttämättömiä, sillä nauhat tarvitsevat 24 voltin tasajännitteen. Kokonaissähkö- ja valotehon määrää nauhan pituus joka tässä tapauksessa määräytyi asennuspaikan mahdollistaman enimmäispituuden mukaan. Mikäli käytössä olisi ollut tehokkaampi muuntaja, olisi molemmat nauhat voinut liittää siihen.
Valaistus osoittautui turhankin tehokkaaksi
Valaistus osoittautui turhankin tehokkaaksi. Tummista pinnoista huolimatta valoa tulvi yllin kyllin ylös ja alas. Ylhäällä valo häikäisi toista saunan omistajaa ja vaalean lattian voimakas valaiseminen ei sopinut saunan tunnelmaan.
LED-valaistuksessa on useampia sähköisiä sekä mekaanisia tapoja vaikuttaa valaistuksen voimakkuuteen. Esimerkissä käytettiin himmentämiseen molempia.
Himmennysprojektin yhteydessä selvisi, että ledien himmentäminen elektronisesti on yllättävän monimutkaista, sille erilaisia teknisiä ratkaisuja riittää. Jos ajattelit, että LED-muuntaja on yhtä yksinkertainen kuin kännykän laturi, et ole varmaan kuullut siitä, miten monipuolisesti ledejä voidaan ohjata.
Ledien ohjaus- ja himmennysvaihtoehtoja ovat mm.:
Triac (perinteinen rulla)
DALI (uusi valaistusohjausstandardi)
Zigbee (langaton)
Push Dim (painonappihimmennin)
1-10V ja 0-10V (analoginen)
RF (langaton)
Wifi (langaton, merkkikohtainen)
LED-valojen himmentämisen yksityiskohtia
Erilaiset himmennystavat ovat kehittyneet LED-teknologian myötä. Nykyaikaiset muuntajat tukevat useampia tekniikoita, kuten AM ja PWM (amplitude modulation ja pulse-width modulation), joiden ansiosta säätöalue valoisuudelle on laaja. On valaisimesta ja sen muuntajasta kiinni millä tavalla valaistusta voidaan säätää. Suosittelen ensin kysymään suunnitellun valaisimen tai sen muuntajan jälleenmyyjältä millainen himmennin siihen tarvitaan.
”Vanhaan aikaan” suosittu pyöritettävä ja painettava Triac rullasäädin ei välttämättä toimi kaikkien LED-muuntajien kanssa. Se voi myös tarjota liian pienen säätöalueen, sillä se käyttää vanhanaikaista etureunaohjausta (leading edge) himmentämiseen.
Eurooppalaiset valaisinvalmistajavat ovat kehittäneet DALI-standardin (Digital Addressable Lighting Interface), jonka avulla ledejä voidaan ohjata, himmentää ja värilämpötilaa säätää hyvinkin suurissa asennuskokonaisuuksissa.
DALI:n ohella käytössä on painonappihimmentimiä (ns. Push-dimmer). Valokytkimessä jousipalautteinen nappi keskustelee muuntajan kanssa ja kertoo tälle, miten kirkkautta säädetään. Valaisimia myyvä Muudi kuvaa järjestelmää seuraavasti:
Lyhyellä painalluksella valot syttyvät, toisella lyhyellä painalluksella valot sammuvat. Pitkällä painalluksella valo himmenee ja voit pysäyttää himmennyksen haluamaasi kohtaan, toisella pitkällä painalluksella valo kirkastuu edellisestä himmennyskohdasta. Kun valon sammuttaa lyhyellä painalluksella, himmennystaso jää tietenkin muistiin seuraavaa sytytyskertaa varten.
Näiden lisäksi käytössä on muutamia langattomia järjestelmiä, jotka toimivat radiotaajuuksilla (RF) tai Zigbee-verkossa. Näiden lisäksi joillakin valmistajilla on omia, langattomassa wifi-verkossa internetin avustuksella toimia ohjainsovelluksia. Joissakin muuntajissa himmennystoiminto on sisäänrakennettu, mutta myös erillisiä himmentimiä on saatavilla. Vaihtoehtoja siis riittää. Itse tartuin analogiseen oljenkorteen.
Valaistuksen säätö esimerkkikohteessa
Esimerkkikohteen LED-valojen muuntaja on TCI:n valmistama, Saas Instrumentsin myymä DJ JOLLY US (todellakin!) Italiasta. Tämäkin muuntaja kätkee sisälleen lukuisia säätöominaisuuksia. Se osaa vaihtaa jännitettä ja himmentää valaistusta.
Himmennystä voidaan ohjata useammalla tavalla, kuten suoraan muuntajaan yhdistettävällä ”analogisella” säätövastuksella eli potentiometrillä, josta käytetään termiä 0/1-10V himmennin. 1-10 tarkoittaa, että minimiteho on n. 10%, 0-10V antaa himmentää nollille asti (0-100%). Useamman muuntajan himmennyssäädön voi myös ketjuttaa, jolloin ne samasta virran syötöstä riippumatta himmenevät yhtä aikaa.
Tässä asennuksessa käytin 1-10V säätimenä potentiometriä eli potikkaa. Valovalmistaja Saas:lta saamani potikka tarjosi riittävästi säätövaraa, mutta oli myös erittäin herkkä, joten säätöä piti iteroida pariin kertaan. Oma kokemukseni oli, että nimellinen 1-10V säädin mahdollisti valon täyden himmentämisen. Tärkeintä on, että säätövara riitti hyvin valojen koetun voimakkuuden asettamiseen vastaamaan toisiaan, ei se paljonko tarkalleen ottaen säädettiin.
Säätäminen edellyttää toista silmäparia. Kun valaistus oli asennettu, ei muuntajan johdotuksessa ollut juurikaan pelivaraa niin, että kytkentäpaikalta olisi nähnyt miten valaistus tarkalleen ottaen muuttuu. Valon voimakkuuden mittaaminen ei myöskään auta, sillä tässä tapauksessa ylemmästä valosta tuli lähes kaksi kertaa kirkkaampi lux-mittarilla mitattuna kuin alemmasta (n. 100 Lx vs. 50 Lx puolen metrin päässä katossa vs. lattialla).
Pistorasiaan kytkettävä himmennin olisi tässä mielessä helpompi käyttää, mutta sen asentaminen ei onnistunut helposti, sillä se olisi vaatinut lisää johtoja valokytkimelle tai vaihtamista langattomasti ohjattavaan muuntajaan. En myöskään ehtinyt selvittämään miten se olisi toiminut kahta erillistä muuntajaa käytettäessä.
Sähköisen himmennyksen lisäksi valoja säädettiin mekaanisesti. Ylempää LED-listaa tiputettiin alemmas selkänojan takana, jolloin valo diffusoitui lisää. Tasoeroksi pintaan tuli n. 35 mm.
Alemman valaisimen eteen asennettiin peitelista, niin että valaisimen sivuprofiili ja sen johdotus hävisivät näkyvistä ja valo suuntautui voimakkaammin suoraan alas. Ainoastaan johdon läpiviennin reikä jäi näkyviin pienenä kauneusvirheenä, alkuperäisen laudekorkeuden väärän tulkinnan takia.
Muistutuksena kerrottakoon, että mekaaninen himmentäminen on mahdollista kuituvaloprojektoreissa myös liikuttamalla kuitunipun päätä fyysisesti. Tämä ei tosin ole kovin käytännöllistä tai tarkkaa.
Lopputuloksena saunan valaistuksesta saatiin himmentämällä tunnelmallisempi ja toimivampi, miellyttävämpi tavallisessa käytössä. Saunan LED-valojen sähköinen, katkaisijalta toimiva himmennys on siis erittäin suositeltava ominaisuus kaikkiin uusin saunoihin.
Puhtaampaa korvausilmaa
Esimerkkikohde sijaitsee Helsingissä pientaloalueella. Alue on hyvä esimerkki paikasta, jossa erityisesti talvisaikaan on kohonnut heikon ilmanlaadun riski puulämmittämisestä syntyvien päästöjen vuoksi. Löylyhuoneeseen johtaa oma korvausilmakanavansa, joten ilmanpuhdistaminen paikallisesti on mahdollista ns hienoilmansuodattimella.
Terveysilma oy valmistaa suodattavaa Velco-korvausilmaventtiilä. Yritys sijaitsee Helsingissä kohteen lähistöllä. Terveysilman toimitusjohtaja Peter Schlauf on suuri saunan ystävä ja suositteli tuloilman hienosuodatusta myös saunaan. Yksi tällainen suodattimellinen malli kiinnitettiin sovitteella saunaan johtavan kanava päähän hieman patentoituna. Talon muiden suodattimien tavoin tämäkin pitää tulevaisuudessa vaihtaa säännöllisesti. Muistutuksena aiemmasta, kohteessa on koneellinen poisto, muuten suodatus ei toimi sen aiheuttaman ilmanvaihdon painehäviön takia.
Varustus ja somistus
Kun kaikki kiinteät toiminnalliset osat saunaa olivat valmiina, jäljelle jäi vielä löylyhuoneen viihtyisyyden viimeistely. Olen itse saunatekstiilien ystävä ja saksalaisen lauteiden suojelu ideologian suurpiirteinen kannattaja. Näin ollen laudeliinat ja saunatyynyt lähtivät heti tilaukseen, kun saunan koeajo oli tehty.
Aiempien kokemusten perusteella valikoin pellavaiset liinat ja tyynyt Jokipiin Pellavan listoilta. Pellavasekoite on Suvikallion saunan kuuden vuoden käytössä osoittautunut hyväksi materiaaliksi ja nyt valikoimissa ollut Katri Kivetys-kuosi sopi tähän saunaan kivasti. Laudeliinan mitat (45 x 160 cm) olisivat jossakin toisessa saunassa liian naftit, mutta tässä kohteessa juuri ja juuri riittävät. Leveyttä olisi voinut olla 10 cm enemmän, mutta kun ei noudata saksalaisia suojeluperiaatteita kirjaimellisesti, niin tämäkin koko toimii hienosti.
Pehmeiden pakettien lisäksi saunavarusteisiin piti lisätä löylykiulu eli saunasanko sekä silmänlumeeksi lämpömittari. Kiulu ja mittari löytyivät kotimaisen Rento Sauna brändin kuvastosta. Molempien pohjaväri on musta. Kiulu on viiden litran, mikä on riittävä tämän kokoiseen saunaan.
Kiulun tärkein valintaperuste oli värin ohella puinen kantokahva. Se on Rennon sangossa bambua. Rennon saunamittari on pyöreä ja hieman iso, mutta toisaalta maastoutuu hyvin tummasävyiseen saunaan. Rento lähetti paketissa myös pari variaatiota koivuntuoksuisesta löylyaromista, joista minulla olikin aiempaa kokemusta.
Tarkkaavainen lukija huomaa, että jotain olennaista puuttui. Nimittäin löylykauhan olin hillonnut jo kuusi vuotta sitten kauhatestin jälkimainingeissa odottelemaan sitä päivää, kun pääkonttorille saataisiin sauna.
Nyt se päivä koitti ja Mastermarkin valmistama, Ari Kostamon suunnittelema Tapio pallokauha pääsi lopulta käyttöön! Ei tosin aivan sellaisenaan, vaan sävytin vaalean kumipuisen kädensijan samalla saunavahalla kuin lauteiden tukirakenteet välttääkseni ylimääräisiä kontrasteja.
Katseita eteen ja taakse saunarempassa
Jälkikäteen ajateltuna saunan katon korottaminen 15 sentillä olisi ollut hyvä idea. Tämä olisi vaatinut tosin laatoitetun, tiiliseinäisen kiuassyvennyksen laatoituksen jatkamista yläosastaan tai hieman poikkeuksellista paneloinnin ja laatoituksen yhdistelmää. Mikäli en olisi jo ennen purkuvaihetta sitoutunut käyttämään huonosti saatavilla olevaa paneelia, olisin voinut periaatteessa rakentaa sisäkaton ylemmäs, mutta se jäi tässä remontissa tekemättä.
Toinen kaduttamaan jäänyt asia on kiukaan seinäkiinnitystukien tekemättä jättäminen. Nimittäin varaus seinäkiukaalle pitää tehdä perustustöiden yhteydessä tai seinäkiukaan asentaminen myöhemmin on aika lailla mahdotonta.
Itse ajattelin kaikki tietävänä, etten tulisi vaihtamaan lattiakiuasta seinäkiukaaseen. Näin pari kuukautta myöhemmin on myönnettävä erehdykseni tämän suhteen. Kevään mittaan Saunologiassa selviää, miksi näin on, vaikka nykykiukaasta en olekaan luopumassa.
Kolmas, kaikista pienin harmi on saunan valaistuksen staattisuus. Jälkikäteen ajateltuna olisi ollut kivempi saada nykyaikainen, monipuolisesti säädettävissä oleva valaistus, jolloin siivous- ja huoltovalaistus olisi hoitunut samoilla LEDeillä, mutta se ei onnistunut vielä. Push-DIM himmennyksen voisi toteuttaa tulevaisuudessa pienellä pinta-asennuksella.Toisaalta on parempi, että valaistus menee aina yhdestä napista yhteen asentoon, joka on optimoitu miellyttävän hämärään saunomiskokemukseen.
Sitten saunaan! Näin valmistui saunologin supersauna
Tähän päättyy yhden saunahankkeen tarina. Projektin kuvailusta tuli lyhyempi kuin Suvikallion saunan eepoksesta, mutta olihan sisäsaunan remppaaminenkin tuntuva ponnistus.
Hanke alkoi kesäkuussa 2022, kun hain Saunumin tehtaalta Tallinnasta Primaryn neljä pakettia ja pienokaisen Leilin. Tämän jälkeen seuraava suurempi askel oli lokakuun vierailu Finnfoamin tehtaan varastolla Salossa.
Sen jälkeen aktiivinen purkaminen, rakentaminen ja viimeistely tapahtui marraskuun alun ja tammikuun välisenä aikana. Kustannukset jäivät noin tuhanteen euroon per neliö kiitos yhteistyökumppaneiden myötämielisyyden, mutta vastaavan tyyppisestä täysremontista haaveilevan kannattaa varautua vähintään 1500€/m2 kustannuksiin – sen verran kallista lystiä saunan remppaaminen on.
Projekti viivästyi pari viikkoa maalattujen ilmanvaihtoventtiilien odottelussa ja muutoinkin sen olisi voinut paremmalla valmistautumisella saada valmiiksi olennaisesti lyhyemmässä ajassa. Nyt aikataulu oli riittävä saunan ympärillä tapahtuneisiin asioihin nähden.
Tapaninpäivänä 2022 saimme kokeilla ensimmäisen kerran uuden Narvi NC16 puukiukaan lempeitä löylyjä. Narvista ei tällä kertaa ole omaa kuvaa sen epäkiitollisen poterosijoituksen vuoksi.
Supersaunan löylyistä ja saunomiskokemuksista lisää Saunologiassa kesän jälkeen, seuraavaksi Saunologiassa on tiedossa valmiimpia kokonaisuuksia koko alkuvuoden kestäneen rakennussaagan sijaan.
Tuliko saunasta sitten tuiki tavallinen? Tavallaan kyllä. Saunumin kiuasta lukuun ottamatta saunassa ei ole mitään täysin ennen näkemättömiä materiaaleja tai ratkaisuja. Kiertoilmatoiminto ei ole pelkkä mainoskikka, vaan suurin tekninen muutos, jonka löylyihin voi tehdä ja on ollut säännöllisesti käytössä.
Yksi pieni saunologinen yksityiskohta saunaan kuitenkin tehtiin, nimittäin saunan paneloinnin taakse asennettiin sarja lämpöantureita. Tulen myöhemmin toteuttamaan kokeen, jossa selvitän miten paneloinnin lämpötila nousee huonetilan molemmin puolin.
Sauna on toteutettu huolella valituista yksityiskohdista kokonaisuuteen panostaen. Sen verran voin paljastaa lopputuloksesta, että se vastaa varsin hyvin odotuksia, paremmin kuin Suvikallion sauna, tosin odotukset olivatkin nyt hyvin erilaiset.
Remontoidussa saunassa viihtyy, lämmittää sitä sitten sähköllä tai puilla.
Remontoidussa saunassa viihtyy, lämmittää sitä sitten sähköllä tai puilla.
Saunaremontissa on nyt vuorossa kiukaiden asennus. Tässä artikkelissa kerron mitä puukiukaan ja sähkökiukaan päivittäjän on hyvä ymmärtää asennusvaatimuksista kuten sulakkeista, kaapeloinneista ja hormiliitännöistä. Esimerkkikohteen ”supersaunaan” asennettiin nimittäin sekä puu- että sähkökiuas ja tämän seurauksena kamppailtiin sekä johtospaghetin että väärässä paikassa olevan hormiliitännän kanssa.
Saunan kiukaat olivat pitkään yksinkertaisia, ”pinta-asennettavia” tuotteita, joita oli helppo siirtää paikasta toiseen. Sähkökiukaan saattoi vaihtaa nopeasti liittämällä uuden kiukaan sähkökaapelin päähän ja puukiukaan vastaavasti uudella hormiyhteellä. Erityisesti sähkökiukaiden puolella maailma on kuitenkin monimutkaistunut.
Integroitavat kiukaat, etäohjausratkaisut ja hienostuneet ohjauspaneelit lisäävät sähkökiuasjärjestelmien johdotustarpeita ja hidastavat sitä kautta kiukaan asentamista. Jos kiuas pitää integroida lauteisiin, on työjärjestys myös saunaremontissa erilainen, sillä integroitavaa kiuasta ei yleensä voi noin vain sujauttaa paikoilleen jälkikäteen.
Mitään rakettitiedettä kiukaan vaihto ei kuitenkaan ole ja seuraavilla ohjeilla ainakin ymmärrät mitä asentaminen edellyttää.
Sähkökiukaan vaihtamisen perusteet
Ensiksi muistutan, että sähkökiukaan kytkeminen on suoritettava pätevöidyn (S2 sähköpätevyys 2) sähköasentajan toimesta. Ilman lupia tehty sähköasennus ei ole laillinen, se voi olla vaarallinen tai kiuas saattaa toimia väärin. Osan kiukaan asennukseen liittyvistä toimista omatoimirakentaja voi tehdä itse ja siten säästää pätevän sähköasentajan kallista työaikaa.
Saunan omistajan on syytä ymmärtää pari asennustöihin vaikuttavaa asiaa. Nämä ovat seuraavat:
Kiuas tarvitsee paljon sähkötehoa
Sulakkeet ja johdotus tehotarpeen mukaan: tarkista niiden riittävyys
Ei koskaan vikavirtasuojaa sähkökiukaalle
Johtoja tarvitaan runsaasti: varmista kaapelien saatavuus
Sähkökiukaan vaatima teho
Sähkökiuas tarvitsee huomattavan paljon sähkötehoa toimiakseen . En käsittele tässä tehomitoitusta, se on kiuaskohtainen asia ja valitaan löylyhuoneen tilavuuden mukaan. Runsaan virrankulutuksen takia ns. sulaketaulussa kiuasta varten varataan usein vähintään kolme 10 tai 16 ampeerin (6 tai 9 kW kiukaalle) sulaketta.
Sulaketaulun oikea tekninen nimitys on ryhmäkeskus ja ryhmäsulake on kolmen kiuasta suojaavan sulakkeen yhteisnimi.
Jos kiuasta ollaan vaihtamassa tehokkaampaan, voi olla tarvetta vaihtaa isompiin sulakkeisiin. Tämä on mahdollista, vain jos kaapelointi ja sulakkeet sen sallivat. Molempia voi päivittää, sulakkeita helpommin, kaapeleita vaikeammin.
Oheisessa taulukossa on esitetty ohjeellisesti joitakin kiuasvalmistajien suosittelemia sulake- ja kaapelointiyhdistelmiä kiukaan tehon mukaisesti. Koska saman kiukaan voi kytkeä jopa kolmella eri tavalla (1-vaihe, kolme erillistä vaihetta tai 400 V kolmivaihe) niin jokaisessa kohteessa tilanne on arvioitava uuden kiukaan ja olemassa olevan sähköjärjestelmän mukaan.
Teho
Esimerkki sulakkeet (ryhmäsulake)
Pääsulake kiinteistössä
Kaapelointi
6 kW
3 x 10 A, 230 V
3 x 25 A
3 x 1,5 mm2
9 kW
3 x 16 A, 230 V
3 x 25 A
3 x 2,5 mm2
10,5 kW
3 x 16 A, 230 V
3 x 25 A
3 x 2,5 mm2
12 kW
3 x 20 A, 230 V
3 x 16A, 400 V
3 x 35 A
5 x 6 mm2
19 kW
3 x 16, 400 V
3 x 35 A
5 x 6 mm2
24 kW
3 x 20 ,400 V
3 x 35 A
5 x 6 mm2
Taulukko: esimerkkejä eritehoisten sähkökiukaiden vaatimista sulakkeista ja johtojen poikkipinta-alasta
Taulukosta voidaan päätellä, että kiuasta varten kannattaisi aina asentaa vähintään 3 x 2,5 mm2 johdotus, jolla voidaan viedä 16 ampeerin verran sähkövirtaa. Mikäli kiuas on yli 10,5 kW tehoinen, tarvitaan jykevämpää 6 mm2 johtoa ja kiukaaseen 400 V kolmivaihevirtakytkentä.
Isoille saunoille ja niiden sähkökiukaille koko talon sähköjärjestelmän on suunniteltava kiukaan mukaan, sillä jossakin kohtaa myös talon pääsulakkeiden, eli etusulakkeen, koon on kasvettava tavanomaisesta 3 x 25 A koosta kokoon 3 x 35 A.
Pääsulakkeiden kasvattaminen tarkoittaa myös muutosta sähkösopimukseen. Esimerkiksi Vantaan Energia laskuttaa 25 A - 35 A korotuksesta 450€ kertamaksun ja edellyttää, että pääsulakkeiden tulee sijaita ulkokeskuksessa tai teknisessä tilassa. Muita lisäkustannuksia ei vantaalaisille tule kapasiteetin lisäyksestä, mutta joillakin sähköyhtiöillä perusmaksu voi nousta.
Mikäli taloudessa on muuta poikkeuksellisen suurta sähkönkulutusta, kuten sähköauton latauspiste, niin sähköasentajan tai -suunnittelijan kanssa kannattaa keskustella siitä, tarvitseeko kiinteistössä ottaa käyttöön automatisoitua tehovuorottelua. Tehovuorottelu tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sähkökiukaan lämmetessä joidenkin muiden tehosyöppöjen laitteiden virransyöttö tilapäisesti katkeaa, jotta pääsulakkeen kuormitus ei ylity.
Pientaloissa sähköverkon ns. pääjännite on 400 V, joka koostuu kolmesta vaiheesta. Tämän takia sulakkeistakin puhutaan aina kolminkertaisina, esimerkiksi 3 x 16A. Yleensä kodin sähkölaitteet kytketään toimimaan ns. yksivaiheisesti jännitteellä 230 V, jota kutsutaan myös tehollisarvoksi. Esimerkiksi valaisimeen menee vain yksi vaihejohdin ja suurin osa ihmisistä tunnistaakin 230 V tavanomaiseksi jännitelukemaksi.
Suuritehoiset sähkölaitteet kuten kiukaat tai lämminvesivarajaat voivat kuitenkin hyödyntää kaikkia vaiheita yhtaikaa. Mikäli kiuas on suunniteltu toimimaan kolmivaiheisesti, otetaan kaikki kolme vaihetta käyttöön ja käyttöjännite nousee 400 volttiin, tehon lisääntyessä vastaavasti noin 70 % (neliöjuuri kolmesta).
Sähkökiuas sulakkeen, mutta ei vikavirtasuojan taakse
Sulake eli ylikuormitussuoja on perinteinen turvamekanismi sähkölaitteelle. Se suojelee sähköjärjestelmää esimerkiksi väärän asennuksen tai vikaantuneen sähkölaitteen aiheuttamilta vahingoilta. Kaikki tällä vuosituhannella asennetut sulakkeet ovat automaattisulakkeita, jotka ovat vanhoja tulppasulakkeita näppärämpiä siinä kohtaa, kun sulake on ”lauennut”. Automaattisulake palautuu toiminta-asentoon napista vääntämällä, tulppasulake pitää aina vaihtaa uuteen.
Ylikuormitussuojan lisäksi nykyään lähes kaikki sähköasennukset suojataan vikavirtasuojalla. Näitä käytettiin aiemmin vain tietyissä kohteissa, esim. kosteiden tilojen pistorasioissa.
Vikavirtasuoja on kehittynyt suojausratkaisu nimenomaan sähkölaitteiden käyttäjien suojelemiseksi viallisten laitteiden vuotovirralta. Se havaitsee tilanteen, jossa sähkölaitteen sähkövirrassa tapahtuu poikkeavuus, jonka seurauksena laitteelle menevä ja tuleva virta poikkeavat toisistaan. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi sellainen, jossa sähkövirtaa kulkisi laitteeseen koskettavan ihmisen vartalon kautta maahan eikä takaisinpäin nollajohtoa pitkin. Tällöin vikavirtasuoja laukeaa alle 300 millisekunnissa ja sähköisku ihmiseen jää lyhyeksi. Lisää tietoa vikavirtasuojauksesta saat esimerkiksi Matti Käen laajasta artikkelista.
Sähkökiuasta ei kuitenkaan kytketä vikavirtasuojan taakse, ainoastaan ylikuormitussuojan taakse. Tämä asennusohje löytyy useimpien sähkökiuasvalmistajien ohjeista. Esitetty syy tähän on se, että sähkövastusten toiminta voi kosteuden (pitkäaikainen käyttämättömyys tai löylyheitto) takia tilapäisesti muuttua ja laukaista vikavirtasuojan, vaikkei vikavirtasuojan havaitsemaa vikatilannetta olekaan. Esimerkiksi Harvian käyttöohjeissa on maininta siitä, että lämmitysvastuksien eristeaineeseen voi päästä imeytymään ilmankosteutta, minkä takia niiden resistenssi vaihtelee.
Sähkökiukaan johtospagetti
Vaikka sähkönsyöttöjohto on kiukaan toiminnalle tärkein kaapeli, eivät johdot siihen lopu. Todennäköisesti nykyaikaiseen sähkökiuasjärjestelmään liitetään seuraavat johdot:
Sähkönsyöttöjohto
Ohjauskeskuksen kaapeli
Lämpötila-anturin kaapeli (ylikuumenemissuojaus)
Ovianturin tunnistinkaapeli (etäkäyttöä varten)
Valaistuksen ohjauskaapeli
Muut mahdolliset suoja-anturit tai ohjaukset
Tämä tarkoittaa sitä, että jo remontin alkuvaiheessa on hyvä miettiä missä ja mihin nämä johdot viedään. Suositus on asentaa kaapeleille putket, jolloin niitä ei tarvitse pinta-asentaa. Tästä puhuttiin artikkelisarjan aiemmassa osassa.
Ilman putkitusta kaapelien siisti asentaminen on myöhemmin vaikeaa. Pinta-asennettavien johtojen tulee olla lämmönkestäviä, 125 tai 175 asteeseen asti riippuen asennuskorkeudesta, alle metri tai sitä korkeammalla lattiasta. Lämmönkestävät johdot ovat useimmiten kumi- tai silikonipäällysteisiä ja eivät useimmiten mitään silmäniloja.
Anturien johdot toimitetaan yleensä kiukaan mukana, mutta ”virtajohtoja” tai ohjauspaneelin johtoa ei. Riippuu sähkökiuaslaitteiston kokonaisuudesta, montako kaapelia yhteensä tarvitaan. Käytettävän kaapelien valinta on loppujen lopuksi sähköasentajan vastuulla, mutta löylyhuonetta varten kannattaa varata ainakin pari metriä esim. H07RN-F kumikaapelia 5x2,5 mm2 tai 5 x 6 mm2 koossa kiukaan ja sen ohjausyksikön eli ns. tehoyksikön väliin.
Ohjauspaneelin kytkentään esimerkiksi Harvia myy valmista 10 m kaapelinpätkää noin viidellä kymmenellä eurolla. Omaan kiukaaseeni hankin Onniselta Rekan merkinantokaapelia HF KLMA-HF C 4x0,8+0,8, jossa on riittävä määrä johtimia tarkoitukseen ja hinta kolmasosa brändätystä tuotteesta. Tämä mahdollistaa myös sen, että ohjauspaneelin voi halutessaan sijoittaa hyvinkin kauas löylyhuoneesta, mikäli tämä on perusteltua. Turvallisuussyistä pitäisin itse paneelin näköetäisyydellä kiukaasta.
Omatoimiasentaja voi suunnitella ja toteuttaa kaapeloinnit valmiiksi, jos vain ymmärtää mitä on tekemässä. Liittäminen on kuitenkin jätettävä pätevälle sähköasentajalle.
Sähkökiuasesimerkki
Esimerkkikohteeseen asennettiin Saunumin kiertoilmakiuas Primary 9 kW avoimella kivikorilla. Saunum on toistaiseksi markkinoiden ainoa kiertoilmakiuas ja sen kiertoilmaominaisuutta voidaan käyttää myös puukiukaan kanssa. Aiemmat kokemukseni kiertoilmatekniikasta ovat olleet positiviisia, joten halusin ehdottomasti nauttia tästä myös kotisaunassani.
Sähkökiukaan asennuksen näkökulmasta ainoa valmiiksi kohdallaan ollut asia oli johdotus, sillä kiukaalle oli varattu 3x2,5mm2 johdot ryhmäkeskukselta. Aiempi 6,8 kW kiuas oli kuitenkin kytketty 3x10 A sulakkeilla, jotka piti nyt vaihtaa isompiin.
Sulakkeiden vaihdosta tuli yllättävää päänsärkyä sillä ryhmäkeskus oli täyteen ahdettu ja keskuksen rivastojen ruuvit aiemmin tuhottu niin, etteivät ne enää irronneet. Vaihdettavia sulakkeita ei saatu irti, vaan kiukaan ja viimeisten vapaana olleiden sulakkeiden väliin piti tehdä uudet johdotukset, jotta 3x16A sulakkeet saatiin jonnekin ja vanhat 10 A sulakepakat laitettiin muuhun käyttöön.
Seuraavat haasteet olivat löylyhuoneen päässä. Hankkimani Saunum Primaryn lisäksi olin hankkinut Saunum Leil ohjausyksikön, johon sisältyi etäohjaus ovikytkimellä. Tästä kertyy yksi johto lisää.
Kiertoilmaa tuottavan puhaltimen takia Primaryssa on asentajan harmiksi kaksi erilaista asennustapaa , sekä vaatimus erilliselle johdotukselle eli ohjausyksiköstä tulee yhden sijaan kaksi kaapelia. Niinpä kokonaisuuteen tarvittiin seuraavat johdot:
Ohjausyksikön ja kiukaan välinen kaapeli (5x2,5 mm2)
Ohjausyksikön ja kiertoilmalaitteen puhaltimen välinen kaapeli (5x1,5 mm2, mutta käytännössä 5x2,5 mm2 koska pienempää johtoa ei sattunut olemaan)
Ovianturin kaapeli
Lämpötila-anturin kaapeli
Ohjauspaneelin kaapeli
Koska en ollut varautunut tähän, jäi valaistuksen ohjauskaapeli optio vielä käyttämättä! Joka tapauksessa johdottamista tuli enemmän kuin olin odottanut.
Lisää päänvaivaa aiheuttivat Saunumin mukana tulleet asennusohjeet, jotka sekoittivat ensimmäisen paikalle tulleen sähkömiehen täysin ja joulusauna jäi Saunumin osalta välistä käyttöohjeen tulkintaerimielisyyksien vuoksi. Uuden vuoden ja uuden sähköasentajan käynnin jälkeen tämä asia saatiin ojennukseen.
Kaiken kaikkiaan olin jo tässä vaiheessa tyytyväinen siihen, että saunaan oli tulossa myös puukiuas, jonka asentaminen oli olennaisesti helpompaa vaikkei täysin ongelmatonta.
Puukiukaan asentamisen perusteet
Sähkökiukaan asentamiseen nähden puukiukaan vaihtaminen saattaa olla nopea toimenpide. En käsittele tässä puukiukaan hormia, siitä löytyy Saunologiassa jo yksi pitkä artikkeli hormeista. Sen sijaan mietitään läpi kiukaan vaihto olemassa olevaan hormiin. Tällöin on muistettava seuraavat asiat:
Hormiliitännän koko (halkaisija)
Hormiliitännän sijainti
Kiukaan esilämmitys
Hormiliitännän mutkat
Puukiukaiden hormiliitännät ovat pyöreitä ja niiden yleisin halkaisija on 115 mm. Tämä ei ole mikään standardi ja pieniä vaihteluita löytyy, kuten 112, 120 ja 150 mm, joten tarkista sekä vanhan kiukaan että uuden kiukaan liitäntä ennen jatkotoimia. Mikäli kiuas liitetään tiilihormiin, erityisesti yhden kiven hormiin, ei yhteensovittaminen tässä suhteessa ole ongelma ellei uusi hormi ole paljoa isompi.
Mikäli halkaisijat eivät vastaa toisiaan, ratkeaa tilanne usein yhdyshormin supistus- tai laajennusosaa käyttäen. 150 mm ei kannata supistaa 115 milliin, jos tätä voi välttää sillä hormin pinta-ala pienenee tällöin n. 40 % ja veto heikkenee palamisen ja paloturvallisuuden seurauksella (176 cm2 vs.104 cm2 pinta-ala).
Jos hormiliitännän halkaisijan haaste on selätetty, niin seuraavaksi täytyy katsoa hormiliitännän paikka. Joissakin kiukaissa liitäntä on sekä ylös että sivulle tai taakse, joissakin vain päälle. Erilaisilla hormin yhdysputkilla myös ylöspäin kohoava putki voidaan kääntää tiilihormiin sivuttain.
Sivuliitännän kanssa voi tulla pään vaivaa, mikäli tiilihormissa on reikä väärällä korkeudella tai sivusuunnassa väärässä linjassa, kuten esimerkkisaunassa. Säädettävä nivelmutka voi tällöin auttaa sovittamaan kiukaan liitäntään. Huomioi, että hormiliittimen on oltava CE-hyväksytty ja T600 lämmönkestoluokkaa, tai kiukaan vaatimusten mukaisesti matalampi T400.
Kun hormi on lopulta saatu paikoilleen, jää tehtäväksi vielä liitännän tiivistäminen, ettei hormiin vuoda tarpeettomasti ilmaa.
Kiukaan esilämmitys
Epäloogisesti tässä on kiukaan esilämmitys mainittu viimeisenä. Suosittelen kuitenkin erittäin voimakkaasti esilämmittämään kiuasta ainakin kahteen kertaan pihalla ennen sen tuomista sisälle. Itä-Suomen Yliopiston tutkimusten mukaan uudesta kiukaasta tulee huomattavasti pienhiukkasia (ja havaittavaa käryä) sisäilmaan parin kolmen ensimmäisen lämmityksen aikana. Ensimmäiset lämmitykset kannattaa siis tehdä ulkona.
Esilämmityksen ohjeet löydät täältä. Lyhykäisyydessään, polta vähintään yksi iso pesällinen ja et voi olla huomaamatta, miten kiuas käryää.
Esimerkki puukiuasasennus
Oman saunani toinen kiuas on Narvin NC 16 mustalla viimeistelyllä. Se on yksi markkinoiden vähäpäästöisimmistä puukiukaista, jos katsotaan häkäpäästöjä (CO). Tutkimustulosten perusteella on syytä uskoa, että tämä pienet häkäpäästöt ennakoivat suotuisasti myös muita päästöjä, vaikka korrelaatio on matala ja valmistajat eivät ole valmiita kertomaan CE-ilmoituksen ulkopuolisista päästöistä yksityiskohtaisesti.
Päästöt olivat joka tapauksessa minulle keskeinen syy kiukaan valintaan Saunologian pitkään jatkuneen yhteistyön ohella.
Muutoin kiuas on mittasuhteiltaan ja ominaisuuksiltaan riittävä tilaan. Siinä on 50 kg kiviä, juuri ja juuri riittävästi, ja kiuas on 77 senttiä korkea, mikä on tilaan ja laudekorkeuksiin nähden aivan maksimikorkeus.
Asentamisen suurin päänvaiva oli hormiliitäntä. Aiempi puukiuas oli sovitettu tiilihormiin lyhyellä putkella, joka oli Narvin lähtöön nähden 20 mm liian matalalla ja vaakatasossa noin 50 mm sivussa. Kiukaan pystyi kyllä liittämään hormiin hieman sivusuunnassa vinossa, mutta lopputulos ei näyttänyt hyvälle. Pystysuunnassa tiilihormin sekä välikappaleen välys oli juuri ja juuri riittävä kompensoimaan korkeuseroa.
Vaihtoehtoja tilanteessa oli muutamia, esimerkiksi pystysuunnassa tiilihormin aukkoa voi aina suurentaa. Päädyin kokeilemaan ensin mutkallista sovitekappaletta hormiin. Verkosta On24 kaupasta tilaamani ”säädettävän nivelmutkan” valmistaja oli itävaltalainen Bertrams ja se on CE-hyväksytty. Hyvin vastaavaa tuotetta on saatavilla Jeremias tuotemerkiltä, nimellä savuputken nivel 0-90 astetta. Tällaisia on saanut rajoitetusti mm. Puuilosta aika lailla samaan hintaan kuin netistä.
Sovite ei tietenkään välittömästi ratkaissut pulmaa. Ennen kaikkea nivelmutkan kokonaispituus oli liian suuri ja kiuas työntyi nyt turhan kauas seinästä. Kulmahiomakoneella lyhensin mutkaa kiukaan päästä n. 30 mm. Tällä oli suurempi vaikutus kuin olin uskaltanut toivoa. Mutkakappaleessa on nimittäin kaksi liikkuvaa osaa ja näiden kesken on haastava kuvitella etukäteen, miten muutokset vaikuttavat sovitukseen.
Lyhennyksen jälkeen sopiva kulma löytyi, putki solahti tiilihormiin nätisti ja kiuas pysyi riittävän lähellä seinää. Tarinan tavoite ei ole myydä uusia hormipätkiä, vaan opetus on se, että käyttämällä alusta pitäen ylöspäin osoittavaa hormilähtöä säästyt monilta asennusongelmilta, koska pystyputkessa pystykohdistus on helppoa eikä vaakasiirtokaan vaadi ihmeitä. Ulkonäkö ei tosin tietysti vastaa takalähtöä, kun putki sojottaa suoraan ylöspäin.
Viimeinen etappi oli hormiliitännän tiivistäminen. Tiilihormin läpivientiaukon eristämiseen olisi fiksuinta käyttää palamatonta sullontavillaa, kuten Paroc Pro Loose Mat 70. Tätä ei valitettavasti saatavilla ollut, joten läpivienti tiivistettiin Tytan palokuidulla, jota löytyy mm. Motonetin ja Tokmannin hyllyltä. Palokuidun pakkauskoko on niukka, mutta riittää yhteen hormiin. Hyvänä puolena sitä on helppo käsitellä ja sen lämmön kestävyys on yli 1200 astetta, mikä varmasti riittää.
Sauna Aid -tukihanke jatkaa vuonna 2023 aktiivista toimintaa hädänalaisten auttamiseksi saunojen kautta. Maaliskuussa järjestetään World Sauna Aid Moment -tempaus lauantaina 11.3.2023, jolla kerätään varoja mm. Ukrainan tukihankkeeseen aktivoimalla saunan omistajia avaamaan saunan ovensa tärkeän asian puolesta.
Sauna Aid on viimeisen vuoden aikana toimittanut useampia kenttäsaunoja Ukrainan sotilas- ja siviiliväestön avuksi. Sauna on myös ukrainalaisille tuttu hyvinvoinnin lähde ja avustuskohteena erittäin myönteinen tapa tukea Ukrainaa pitkittyneessä sodassa.
Kampanja aktivoituu ensi kuussa ennen näkemättömällä tavalla. Sauna Aid kampanjaan kuuluu maaliskuussa järjestettävä kansainvälinen sauna hetki, World Sauna Aid Moment, joka kutsuu kaikki saunan omistajat järjestämään saunaillan ja keräämän kolehdin ukrainalaisten hyödyksi.
Voit osoittaa tukesi Sauna Aidille lahjoittamalla rahaa PayPaylin kautta. Tässä pääset alkuun vierailemalla Sauna Aidin verkkosivuilla: https://sauna-aid.com/
Lehdistö tiedote Maailman sauna hetki -tempauksesta:
Suomeksi
Maailman sauna hetki 11.3.2023 - World Sauna Aid Moment
Lauantaina 11.3.2023 International Sauna Association (ISA) kutsuu saunan omistajat ympäri maailman isännöimään saunatapahtumia ja keräämään lahjoituksia Sauna Aid -kampanjalle. Sauna Aid on ISA:n sponsoroima monikansallinen aloite, joka tarjoaa liikkuvia saunojja ja tukea luonnon- ja ihmisen aiheuttamien katastrofien uhreille. Tällä hetkellä Sauna Aid avustaa ukrainalaisia ja etsii tapoja auttaa Turkin ja Syyrian maanjäristyksen aiheuttamassa tragediassa.
World Sauna Aid Moment -tapahtuman kautta julkisia saunoja ja kylpylöitä kannustetaan myös lahjoittamaan tuottoja tai välittämään vieraiden suoria lahjoituksia Sauna Aidin kautta.
World Sauna Aid Momentista kerätyt rahat menevät seuraaviin Sauna Aid -hankkeisiin:
Hankitaan 10 valmista telttasaunaa paikallisille Ukrainan viranomaisille sekä toimitetaan standardeja ja piirroksia ukrainalaisten omien telttasaunavalmistajien käyttöön.
Laajennetaan Liettuan kylpyakatemian aloittamaa saunakoulutusohjelmaa.
Valvotaan viiden standardisoituihin kuljetuskontteihin sijoitetavan saunan rakentamista ja toimittamista. Tehdään yhteistyötä Ukrainassa paikallisen teollisuuden kanssa.
Lisätietoja Ukrainan tilanteesta:
Sauna eli laznia/banya, kuten se ukrainalaisten keskuudessa tunnetaan, on tärkeä osa jokapäiväistä elämää. Se tarjoaa välineitä hygieniaan, stressin lievitykseen, yhdessä oloon, psyykkiseen tukeen ja sosiaaliseen identiteettiin. Sitä ei pidetä ylellisyytenä, eikä siinä ole kyse vain peseytymisestä. Ukrainassa, kuten muuallakin maailmassa, sauna on sosiaalinen tapahtuma, joka kokoaa yhteen nuoret ja vanhat, rikkaat ja köyhät sekä edistää rauhaa ja yhteistä inhimillisyyttä. Ukrainalaiset kutsuvat banyaa "toiseksi äidikseen".
"Ukrainassa noin 40 prosenttia maan energiainfrastruktuurista on tuhoutunut Venäjän vajaa vuosi sitten käynnistämässä sodassa. Noin kuusi miljoonaa kansalaista on sittemmin siirtynyt Ukrainan sisällä pois sodan jaloista." - Eurobserver, 30.1.2023.
Tiedotteen käännös: Lassi A. Liikkanen, Saunologia.fi, 16.2.2023
Englanniksi (alkuperäinen)
Press Release
February 8, 2023
World Sauna Aid Moment, Saturday 11 March 2023
On Saturday 11 March 2023 the International Sauna Association (ISA) is inviting private sauna owners all over the world to host a sauna party and collect donations for Sauna Aid. Sauna Aid is a multicountry initiative, sponsored by the ISA to provide movable sauna facilities and supportive services to people facing natural and man-made disasters. Currently Sauna Aid is focused on helping Ukrainians and exploring ways to help with the recent Turkey/Syria earthquake tragedy.
Public sauna/baths are also encouraged to contribute proceeds and/or direct donations from guests with Sauna Aid.
The money collected from World Sauna Aid Moment will go to the following Sauna Aid initiatives:
-Purchase and deliver 10 ready-made tent saunas to local Ukrainian officials as well as provide standards and blue prints for a "home grown" Ukrainian tent sauna manufacturing industry.
-Expand the educational sauna training program started by the Lithuanian Bath Academy.
-Oversee the building and delivery of 5 ready-to use saunas built into standardized shipping containers as well as work with local Ukrainian industry to make their own.
Note: The sauna, or laznia/banya, as it is known among Ukrainians, is an important part of everyday life and provides a means of hygiene, stress relief, socialization, psychological comfort, and social identity. It is not considered a luxury, nor is it only about cleanliness. In Ukraine, as it is in other parts of the world, the banya is a social event that brings together the young and the old, the rich and the poor and promotes peace and a common sense of humanity. Ukrainians call the banya their “second mother”.
"In Ukraine About 40 percent of the country's energy infrastructure has been destroyed by the Russian-initiated war, now a month shy of a year old, and around six million are displaced within Ukraine's borders. "
Panelointi ja lauteiden rakentaminen ovat saunaremontin näyttävimpiä työvaiheita. Ennen rakentamista pitää tarvittavat materiaalit valita ja hankkia, mikä ei ole viime vuosina ollut aina helppoa. Esimerkkikohteessa tyhjensin valmistajien varastoista epätavallisia puumateriaaleja ja rakensimme niistä sormipaneloinnin, tuiki tavalliset peräseinälauteet sekä saunajakkaran.
Käyn tässä artikkelissa läpi paneloinnin ja lauderatkaisujen historian. Niiden suhteen tässä pikkusaunassa oli kaksi merkittävää suunnitteluhaastetta:
1) materiaalivalinnat ja
2) yksityiskohtainen laudemalli.
Materiaalien suhteen on parin vuoden ajan saunamaailmassa eletty poikkeusaikoja. Koronan takia vilkastunut korjausrakentaminen ja kansainvälisen logistiikan nikottelu aiheutti ensin toimitusvaikeuksia. Kun näistä toivuttiin, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan aiheuttaen uusia ongelmia Ukrainasta, Valko-Venäjältä tai Venäjältä aiemmin Suomeen tulleiden lehtipuumateriaalien (haapa, tervaleppä) saatavuuteen.
Tummia puumateriaaleja etsimässä
Pienen kalastelun jälkeen löysin kesällä ja alkusyksyllä 2022 haluamani pintamateriaalit. Seinäpaneelit hankin kotimaiselta Centiltä, jonka Dyyniksi nimeämään profiiliin törmäsin Lohjan Asuntomessuilla 2021. Samaa profiilia saa myös Virosta, mutta vain Cent on tehnyt paneelia voimakkaasti lämpökäsitellystä latvialaisesta haavasta. Tämänkin saatavuus on nyt heikkoa. Kattopaneelia ei vastaavasta materiaalista ole eikä sormipaneelityyppinen paneeli mielestäni sovi kattoon, joten siihen valikoitui Centin suosituksesta, lämpökäsiteltyä Radiata-mäntyä oleva STS paneeli toiselta puolelta maailmaa, Uudesta-Seelannista. Radiata on varsin tummaa ja vastaa hyvin lämpöhaapaa.
Paneloinnin ja lauteiden yhteensovittaminen oli seuraava haaste. Laudevaihtoehdoksi valikoitui virolaisen Thermoryn voimakkaasti lämpökäsitelty tervaleppä, joka on Radiataakin tummempi materiaali. Tätä onnistuin tilamaan K-Raudan kautta viisi pakettia, vaikka tuote kärsii pahoista saatavuusongelmista. Tervaleppää käytetään muina variaatioina runsaasti ja raaka-aineiden niukkuuden takia erikoistuotteita ei ehditä valmistamaan, kertoo Thermorya Suomessa edustava Siparila.
Siinä vaiheessa, kun tajusin, että olisi ollut hyvä ostaa paketti myös leveämpää laudelautaa otsalaudaksi, oli jo liian myöhäistä. Näin olleen laudesuunnitelmat muuttuivat myös materiaaliteknisistä syistä hieman alkuperäisestä poikkeaviksi. Thermoryn lämpöhaapaa joka on vain aavistuksen vaaleampaa, saa kaupasta onneksi hyvin ja rakensin siitä myöhemmin kiukaan suojakaiteen.
Panelointi pikaisesti
Esimerkkisaunan panelointi toteutettiin tyylikkään yksinkertaisesti Saunologiassa aiemmin julkaistuja ohjeita seuraten. Kattopaneelit asennettiin ovelta katsottuna vastapäisen takaseinän vaakapaneloinnin suuntaisesti. Tämä vähensi hukkapaloja saunan erikoisen kiuassyvennyksen katon kohdalla.
Seinäpanelointi tehtiin luonnollisesti vaakana aloittaen takaseinästä. Sivuseinät tehtiin lopuksi puskusaumaan parin millin raolla. Dyynipaneelin pontin lyhyys aiheutti haasteita piilonaulaukseen, mutta lopputuloksesta tuli kokeneen rakentajan ansiosta siisti. Toinen haaste oli, että paneelierä meinasi loppua kuitenkin kesken ja normaalisti täyspitkinä käytettäviä paneeleita piti nyt jatkaa huomaamattomista paikoista lauteiden takana.
Lopuksi kattopaneelista sahattiin sirkkelillä kulmalistat ovelle, ikkunalle ja seinäpaneelien reunoihin. Seinäpinnat käsiteltiin kertaalleen parafiiniöljyllä ennen lauteiden asennusta.
Pintakäsittelyn sävy paikkaa materiaalipuutteita
En ole lauteiden tai seinien pintakäsittelyn kannattaja. Tässä tapauksessa löylyhuoneen tumma sisustus kuitenkin haastoi miettimään lauteiden kannatinrakenteita ja niiden sävyttämistä. Nimittäin lauteiden kanssa identtistä materiaalia ei ollut tarjolla lauderunkoihin. Tummaa panelointia vasten vaaleat kannattimet näkyisivät ikävästi.
Päätin etsiä Teknoksen ja Tikkurilan sävykartoista paneeli- ja laudemateriaalin kanssa samanlaista läpikuultavaa sävyä. Tämä löytyi lopulta, kun kävin paneelin pätkän kanssa myymälässä ja valitsin mahdollisimman lähelle vastaavan sävyn. Pienestä painetusta tai digitaalisesta sävykartasta vastaavuutta on yllättävän vaikea tunnistaa, monissa K-Raudoissa on hyllyssä isompia puisia sävymalleja, joista saa paremman käsityksen tuotteen todellisesta peittävyydestä, vaikka saunakäsittelyaineet eivät tuota samanlaista jälkeä kuin muut tuotteet.
Kokeilukäsittelyssä yllätyin iloisesti siitä, miten peittävä Tikkurilan Saunavaha oli yhdellä käsittelyllä höylättyyn lautaan sekä siitä, miten hyvin sävy vastasi lämpökäsiteltyjä puita. En edelleenkään missään tapauksessa suosittelisi tekemään sävytettyä vahausta lauteille, sillä se muuttaa niiden pintatuntumaa, mutta tukirakenteissa tällainen sävyn sovitus on mielestäni hyväksyttävä ratkaisu.
Lauteiden rakentaminen: peräseinän lauteet
Tukirakenteiden pintakäsittely antoi vihiä siitä, että lauteiden rakentamisessa päämateriaali on laudelauta, mutta niiden tueksi tarvitaan runsaasti muutakin puuta. Riippuu täysin laudemallista, millaisia tarpeita tarkalleen ottaen on. Lauteita voi nimittäin rakentaa lukemattomilla tavoilla. Annan tässä yhden esimerkin, jonka suunnittelutavoitteina on keskilauteen liiketultavuus, ilmavuus ja tukevuus.
Olen aiemmin suunnitellut ja rakentanut hirsisaunaan itseseisovat lauteet, jotka pysyvät saman korkuisina, vaikka katto laskee. Nyt työn alla on peräseinälaude, joka kiinnittyy sivuseiniin. Malli on helpoimmasta päästä. Esimerkiksi II-tyypin seurustelulaude on paljon työläämpi rakentaa, sillä mitä enemmän näkyvää pintaa, sitä enemmän myös tukimateriaaleja.
Jos lauteista haluaa ilmeeltään poikkeuksellisen kepeät, voi rungon tehdä metallista. Valmiina kaupasta teräsrunkoja saa rajoitetusti. Kikka, Sarax ja Markki tuotemerkeiltä saa keskenään samankaltaisia peräseinälauteiden runkoja. Henkilökohtaisesti en pidä kuitenkaan niiden tyylistä, tällöin vaihtoehdoksi jäisi tehdä lauteet tilaustyönä. Esimerkiksi 20 x 50 mm pyöristetty teräsputki on mahdollinen materiaali korkeintaan 3000 mm jännevälille.
Laudesyvyyden yksityiskohdat olivat tässä kiinni saunan mittasuhteista. Kumpikin käyttölaude tehtiin 550 mm leveiksi. Tämän jälkeen lauteiden raot mitoitettiin niin, että laudetaso syntyi täysleveistä laudelaudoista. Lauteiden rako on tavallisesti 10-12 mm, nyt siitä tuli tarkoituksella 18 mm. Kun laudepuita kiinnitettiin runkoon, varmistettiin rakojen koko ja lautojen suoruus tukipalikoilla ja puristimilla.
Lauteiden tukirakenteiden suunnittelu
Peräseinälauteiden tuentaa varten on jo eristysvaiheessa asennettu paneloinnin taakse sivuseiniin tolpan pätkät koolauksiksi, joihin lauteiden sivukiinnityksen voidaan asentaa. 1,8 m on vielä mahdollinen puurakenteen jänneväli kiinnitettäväksi vain päistään. On kuitenkin käytettävä riittävän vankkaa puumateriaalia, jotta laude ei notku. RT-kortti 91-11258 Saunan rakenteet ja lauteet suosittelee seuraavien kannattamien koko – jänneväli -suhteita:
Jänneväli
Kannatteen koko
< 2000 mm
45 mm x 95 mm
2000–2500 mm
45 mm x 120 mm
2500–3000 mm
45 mm x 145 mm
Tämän perusteella siis esimerkiksi 1800 mm laude tarvitsee puisen runkopalkin, jonka korkeus on vähintään 95 mm. Tämä luku on varman päälle, eikä taulukosta löydykään arvoja poikkeuksellisen lyhyille laude-elementeille, kuten 1200 mm. Toisaalta kolmemetrinen laude voi 145 mm paksunakin notkua, jolloin olisi suositeltava kiinnittää se väliltä seinään tai tehdä tukijalka jännevälin lyhentämiseksi. Käytännössä hieman ohuempikin tavara voi toimia, mutta tämä riippuu siitä, minkä kaliiberin penkin painajia saunaan on tulossa. Omaan käyttöön tulevassa saunassa tätä voi spekuloida puntarilla.
Esimerkkilauteet
Lauteiden koon määrittävät pienen saunan mittasuhteet. Ne tulevat olemaan 1800 mm pitkät, tai leveät, ja 550 mm syvät. Saunan sisäkorkeus on vain 2,1 m joten ylä- ja alalauteen lisäksi saunaan tulee vain nousujakkara. Näiden korkeusasemat ovat 340 mm, 770 mm ja 1210 mm lattiasta. Näillä lukemilla saunaan saadaan juuri ja juuri löylyn lain vaatimat korkeusasetelmat, kun puukiuas on tarkalleen 770 mm korkea. Enempi olisi parempi, mutta ei tällä kattokorkeudella mahdollinen.
Esimerkkisaunan lauteet tehtiin optimisesti 48x75 kokoisilla tukirakenteilla. Tikapuurakenteessa oli vaakatuki n. 400 mm välein. Ylälaude kiinnitetiin 30 mm ilmaraolla takaseinän pystykoolauksiin kolmesta pisteestä, jolloin sen notkahtelusta ei ole vaaraa. Jalka- tai keskilaude tehtiin liikkuvaksi, niin että sen voi työntää ylälauteen alle siivouksen tai vihdonnan aikana. Siinä ei ole lisätukia, mutta se on toistaiseksi osoittautunut riittävän vakaaksi.
Kaikki kiinnitykset tehtiin ruuvaamalla alapuolelta niin, ettei ruuvin päitä tai kärkiä näy käyttöpinnoilla ollenkaan. Ruuveina käytettiin ruostumattomasta teräksestä valmistettuja, kosteisiin tiloihin sopivia uppokantaisia ruuveja.
Alin askelma eli nousuporras suunniteltiin irralliseksi, koska se ei mahdu tilaan muutoin. Sen syvyys ja leveys (850 ja 450 mm) olivat kiinni tilan mittasuhteista ja olin valinnut ne 3d-mallinnuksen perusteella.
Laudepuiden välisten rakojen koko on eräs kiinnostava suunnitteluvalinta. Tässä tapauksessa halusin ehdottomasti laudepuut paikoilleen pitkittäin ilman ”päätyjä”. Materiaalin leveys, tavoiteltu laudeleveys ja erillisen otsalaudan puute vaikuttivat siihen, että lauteiden raon kooksi tuli 15-20 mm, mikä on hieman tavallista enemmän. Visuaalisesti tämä näyttää paljolle, mutta saunan toiminnan kannalta pidän lauteiden ilmavuutta ainoastaan hyvänä asiana.
Ulkonäön puolesta lauteet olisi voinut tehdä nykyistä umpinaisimmiksi, mutta tämä ei nyt ollut mahdollista. Suurempi puute lauteissa kuitenkin on niiden niukka leveys, 550 mm, jota en voi suositella mihinkään kohteeseen, jossa ei ole pahaa tilanpuutetta.
Saunajakkaran tukevoittaminen
Ainoa asia joka kirvesmiehen kanssa rakentaessa meni aluksi pieleen, oli laudejakkara eli nousuporras. Tämä irrallinen elementti on suhteellisen korkea (340 mm) ja sen pitää olla vakaa. Tätä varten 410x820 mm kokoisen jakkaran jalkojen täytyy olla vinot ja osua lattialle vähintään samalla leveydellä kuin jakkaran istuinosan.
Jos jalat jäävät istuinalan ”sisälle”, jakkara ei ole tukeva. Niin pitkään kun askelman päällä istuu tai seisoo paikoillaan, kuten nyt kirjoittaessani tätä selontekoa, ei ongelmaa huomaa. Mutta kun saunojan painopiste ja liikevektori osuu tuetun alan ulkopuolelle, niin jakkara uhkaa kipata. Lopputuloksena kiikkeriä jalkoja piti modifioida askelman vakauttamiseksi.
Seuraavassa vaiheessa saunaan asennetaan kiukaat ja päästään kohti koelöylyjä!
Sisäsaunan remontissa merkittävä osa ovat erilaiset pohjatyöt. Näihin sisältyvät lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköasennukset (LVIS) sekä niihin liittyvät valmistelut. Saunan tapauksessa perustushommiin kuuluvat myös lämpö- ja vedeneristystyöt. Pohjatöihin luen kuuluvaksi ne toimet, joiden vaikutukset jäävät pintarakenteiden alle piiloon, kuten myös hormit ja puiset runkorakenteet.
Vedeneristyksestä Saunologiassa on ilmestynyt erillinen artikkeli (Sisäsaunan vedeneristys), joten sitä ei tällä kertaa käsitellä pidemmälti. Muut työt esittelen esimerkkien kautta.
Pohjatyöt tarpeiden mukaisesti
Sisäsaunan remontin aloitusosassa esiteltiin saunaremontin osa-alueita sekä purettiin vanhaa suunnittelun tueksi. Kun remontin laajuus on viimeistään purkuvaiheessa selkiytynyt, aloitetaan uudelleenrakentaminen alimmista kerroksista.
Jos saunan lattia uudistetaan, pitää se tehdä toteuttaa ensin. Tämän artikkelin esimerkkikohteessa lattiaan ei puututtu, joten aloitamme sähkö- ja ilmanvaihdon päivityksistä ja siirrymme sitten runkorakenteisiin, jotka kannattelevat ensin lämmöneristeitä, myöhemmin myös panelointia sekä lauteita.
Sähkötyöt: kiuas ja valaistus
Huoneistosaunassa tai omakotitalon saunassa on useimmiten sähkökiuas. Isomman remontin yhteydessä on syytä tarkistaa, että sähkötyöt ovat ajan tasalla ja kiukaalle saadaan riittävästi virtaa oikean kokoisesta kaapelista. Mikäli saunatilan koko tai kiukaan sijainti ei muutu ja kiuas on alun perin ollut oikein mitoitettu, ei uutta kaapelointia todennäköisesti tarvita.
Vaikkei sähköjohtoihin tulisi muutoksia, on usein tarpeellista uudenaikaistaa kaapeleiden viennit. Johtokimput on hyvä sijoittaa jo pohjatöiden aikana putkiin ja viedä oikeille paikoilleen, jotta eristeet ja höyrynsulku voidaan tehdä hyvin.
Valaistusta todennäköisesti muutetaan. Valaistusratkaisuja on runsaasti erilaisia. Tätä myöten niihin varautuminen myös vaihtelee. Esimerkiksi kattoon tai seinään asennettavien kuituvalojen projektorin (LED tai ei) ja kuitujen reitityksen valmistelu on hyvä aloittaa tässä kohtaa ja erilaisten komponenttien kuten muuntajien paikat suunnitella.Vaikka valokuidut ovat lämmönkestäviä, niihin liittyvät johdot pitää kuitenkin asentaa paneloinnin taakse lämmöneristeen päälle. Saunan sähköasennuksista on Saunologiassa puhuttu aiemminkinkin (katso Saunan valaistussuunnittelu ja valot) ja totean tässä vain, että kotitimpurin kannattaa jo tässä vaiheessa konsultoida pätevää sähköasentajaa sen varmistamiseksi, että tulevat asennukset hoituvat määräysten mukaisesti.
Valaistuksensähköjohtojen putkitus asennuspaikan lähistölle on helppo tapa varautua myöhempiin sähköasennuksiin. Nykyään suosittuihin LED-valoihin liittyy aina muuntaja, joka täytyy sijoittaa lämmönkeston ja IP-luokituksen mukaisesti jonnekin turvalliseen paikkaan mieluiten löylyhuoneen eristeiden viileämmälle. Joidenkin valaisintyyppien, kuten perinteiset upotettavat valot, kanssa on varmistettava riittävä upotussyvyys paneloinnin ja eristeiden suhteen.
Esimerkkinä pitkulainen LED-valaisin
Saunologian mallisaunaan halusin lauteiden myötäisen pitkän, yhtenäisen LED-valon. Näitä on tarjolla useammalta valmistajalta. Tämän kohteen kumppaniksi tuli kotimainen Saas instruments. Saasin valikoimista löytyy niin pistemäisiä LED-valoja kuin Viiva-niminen nauhatyyppinen valaisin. Päätin käyttää saunassa kahta tällaista valaisinta, joista yksi suuntautuu ylälauteen selkänojan takaa ylös epäsuoraksi yleisvaloksi ja toinen lauteiden alta alaspäin valaisemaan lattiaa ja askelmia.
LED-valaisimien suunnittelu ja asentaminen on suoraviivaista. Yhtenäiset valonauhat ovat lähekkäisten valaisinelementtien muodostamia, valoa hajottavan kapean diffuusorin takana jonossa. Nauhat toimitetaan tietyn mittaisina, esimerkiksi 2,4 m, mutta niitä voidaan kätevästi lyhentää Saasin tapauksessa 7 cm välein olevista leikkauskohdista haluttuun käyttöpituuteen. ”Ylijäämä” nauha on itsessään toimiva valonlähde, sillä kummassakin päässä on johdotus. Viivan kohdalla varsinainen Led-nauha on alumiiniprofiilin ja sitä peittävän diffuusorin sisällä valmiina.
Valaisimen teho ja sen tuottama valomäärä on suorassa suhteessa nauhan pituuteen. Esimerkiksi Viivan teho on 8 W/m. Vaihtelevan pituisten valaisinten takia valaisimen tarvitsema virtalähde hankitaan erikseen tehon käytön mukaan. Saasin virtalähde säädetään 24 voltin jännitteelle. Virtalähdettä hankkiessa on virtalähteen nimellistehon lisäksi kiinnitettävä huomiota siihen, kuinka suuri jatkuva virta on suositeltava. Tämän takia Saas toimitti minulle yhden sijaan kaksi virtalähdettä, yhden kummallekin nauhalla. Tehokkaammalla muuntajalla molemmat nauhat olisi voinut kytkeä sarjaan tai rinnakkain. Muuntajat pinta-asennettiin lattian rajaan IP65-kytkentärasiaan eli perinteiseen neliskanttiseen, valkoiseen muovirasiaan..
Valaisimet asennetaan vasta lopuksi jolloin näemme mille ne näyttävät käyttöpaikalla! Kerron myöhemmin myös lisää siitä, millaisia mahdollisuuksia nykyaikaiset LED-muuntajat, kun tässä käytettä italialaisen TCI:n valmistama DJ JOLLY US tarjoavat valaistuksen virittelyyn.
Ilmanvaihdon päivitys
Ison remontin yhteydessä kannattaa varmistaa, että ilmanvaihto on toteutettu suositusten mukaisesti (kts. Painovoimaisen ja koneellisen ilmanvaihdon oppaat). Mikäli parannettavaa on, se on helpointa korjata tässä työvaiheessa.
Esimerkkikohteessa on koneellinen poistoilma ja painovoimainen korvausilma lattiakanavalla. Mittasin ennen remonttia kummankin kanavan virtauksen ja totesin, että virtaukset ovat riittävät. Poistoilmaventtiilien eli "ilmanvaihdon päätelaitteiden" sijoittelu piti kuitenkin muuttaa, sillä aiemmin ainoa poisto oli keskellä kattoa. Nyt kattoon jäisi suljettava poisto, ns. KSO-S tyyppinen venttiili Fläkt Groupilta, ja lauteiden alle seinälle asennettaisiin aina auki oleva poistoventtiili tyyppiä KSO, myös Fläktilta.
Jotta muutokset onnistuisivat, piti vanha katon poistoventtiilille johtava kanava ensin haaroittaa. Aiempi asennus oli hieman erikoinen, mutta onneksi siinä oli korkeutta niin paljon, että haaroituskappale mahtui lyhennetyn pyöreän kanavan kohdalle ja siitä vedettiin suora putki saunakanavan yläpäähän. Kulmat tehtiin tavallisella ilmastointiteipillä, sillä ne sijaitsevat eristyksen kylmällä puolella. Erilaisia sovitinkappaleita hommaan tarvittiin harrastajarakentajan näkökulmasta hämmentävän monta, sillä useimmat IV-osat eivät yleensä suoraan sovi yhteen.
KSOS-venttiilin oikea säätö
Tässä mainitussa poistoventtiilissä on kaksi isompaa säätöaluetta. Vakiona poistoventtiili ei mene koskaan täysin kiinni. Suosittelen tämän takia säätämään KSOS:n niin, että sen voi sulkea täysin. Vasta tällöin saunan koneellinen ilmanvaihto voi toimia ihanteellisesti saunomisen aikana.
KSOS:n säätö tapahtuu kiertämällä säätötangon päässä oleva lukkomutteri irti ja asettamalla muovinen ohjainholkki toiseen asentoon. Tämän jälkeen venttiili on kaikissa asennoissaan silmin nähden enemmän ”kiinni”. Mikäli on perusteita tarkempaan säätämiseen, voi ohjainholkkia modifioida, jolloin venttiilin liikerataan tulee enemmän pelivaraa.
Saunologin puuhissa minua on vuosia kummastuttanut venttiilien eli ”ilmastoinnin päätelaitteiden” oudot nimet: KSO ja KSOS. Tuotteita valmistavan Fläkt Groupin avainaasiakaspäällikkö Juho Kääriäinen sivisti minua tuotteiden etymologiasta.
KSO on lyhenne sanoista Kilsan Sordiino, jossa Kilsa viittaa yrityksen Toijalan (nyk. Akaa) tehtaan sijaintiin ns. Kilsan kalliolla. Sordiino taas on musiikkitermi vaimentimelle, joka kuvaa KSO:n akustisia ominaisuuksia, tässä tapauksessa useampaa ääntävaimentavaa keksintöä. KSO-S:n viimeinen kirjain viittaa sitten yllätyksettömästi saunaa, johon puunupista suljettava venttiili on perusmallista muunnettu. Termi on tullut käyttöön 80-luvulla ja vakiintunut alan standardiksi sitä mukaa, kun tehdas on pukannut maailmalle vuosittain jopa satoja tuhansia venttiilejä.
KSO on lyhenne sanoista Kilsan Sordiino
KSO ja KSOS-venttiilejä myydään yleensä tylsän valkoisina perusväreinä. Tehtaalla on valmiuksia toimittaa venttiilit mihin tahansa RAL-värikartan sävyyn maalattuna. Tämä on käytännössä järkevää vasta, kun saman sävyisiä venttiilejä tilataan kymmeniä. Tehtaalta vastaanottamani musta väri on yksi standardivariaatio, joita valmistetaan isommissa erissä. Katsoin helpommaksi valita varmasti tietyllä tavalla selkeästi erilaisen sävyn kuin tulevilla katto- ja seinäpaneeleilla.
Kanavan paikka
Fläkt Groupin toimittama saunakanava asennettiin tällä kertaa eristyksen taakse. Tämän asennusvaihtoehdon höydyistä ja haitoista olen kirjoittanut aiemmassa artikkelissa saunan eristämisestä. Syy tähän oli se, että seinä, jolle kanava tulisi oli pystykoolausten suhteen poikkeuksellinen. Siellä oli valmiina 400 mm jaolla 48x96 mm pystytolpat, jotka toimivat saunan yläpuolisen tilan kantavina rakenteina. Normaalisti nämä tolpat olisi poistettu ja eristeet vedetty seinän päälle, kanava pintaan ja vähintään 50 mm koolaus sen päälle. Se ei nyt kuitenkaan käynyt päinsä ilman saunan kohtuutonta supistumista.
Tilan säästämiseksi nykyisten pystytolppien väliin upotettaisiin FinnFoamin eristeet ja saumat peitettäisiin 100 mm alumiiniteipillä. Kanavalle ei jäänyt tilaa tähän asennukseen, joten se jäi eristeen taakse.
FläktGroupin teleskooppinen SKT-100 saunakanava on sinänsä arkisen näköinen kanttikanava. Joistakin kilpailevista tuotteista poiketen siitä puuttuvat ruuvikannakkeet. Näin ollen asennus vaatii lisäkannattamia teleskoopin virittämiseksi haluttuun pituuteen esimerkiksi asennusvanteella.
Lämpöeriste sisäsaunaan
Saunan eristyksen voi hoitaa useammalla tavalla, kuten Saunologiassa on aiemmin ohjeistettu. Esimerkkikohteessa halusin käyttää nykyaikaisinta, tilaa ja vaivaa säästävää PIR-levyä (PIR = polyisosyanuraatti, uretaanipohjainen). Käyttämäni PIR-levyt ovat FinnFoamin 30 mm saunalevyä, joka on ympäriinsä pontattua ja alumiinikalvolla päällystettyä. Tämän ansiosta levystä saa helposti yhtenäisen, tiiviin ja valmiiksi höyrytiiviin pinnan. Pienessä saunassa se myös säästää tilaa, mutta tarjoaa kuitenkin hyvän lämmöneristävyyden perinteisiin villaeristeisiin verrattuna.
PIR-levyn menekki on myös helppo arvioida ja hävikkiä tulee suhteellisen vähän, kun valitsee sopivan levyn, 1200 tai 2400 mm saunan mittojen mukaan. Jos jaksaa ahertaa PU-vaahdon kanssa voi hukkapaloista askarrella tiiviitä palapelejä. Tämä tosin hävittää asennuksen helppouden tarjoaman edun. Vertailussa vaikkapa lasivilla ja alumiinipaperi yhdistelmään, PIR-levy on listahinnaltaan hieman kalliimpaa. Lisäksi kuluu reilusti alumiiniteippiä, tässä kohteessa vajaan 17 m2 eristepinta-alan saumoihin kului noin 50 metriä 50 mm sekä 100 mm teippiä.
Levyt kiinnitettiin seiniin pääasiassa PU-vaahdolla ja asennusliimalla minimoiden seinäproppaukset takana olevaan harkkoseinään. Sisäkatto rakennettiin uusiksi 48 x 48 mm runkopuita käyttäen ja PIR-levyt asennettiin uusien koolausten välit. Seinäkoolaukset eristeille tehtiin samaan tapaan ja seiniin tehtiin vahvikkeet tuleville kiinnityspisteille.
Vanhan sisäsaunan remontointi alkaa suunnittelulla, mutta mikäli kohteen historia ei ole tiedossa, suunnittelun viimeistely onnistuu vasta, kun uusittavia rakenteita on purettu. Lukemalla tämän artikkelin onnistut suunnittelussa ja hahmotat remonttitarpeen laajuuden.
Saunologian vuosi 2023 käynnistyy artikkelisarjalla, joka esittelee saunologin omassa päämajassa toteutettua sisäsaunan kunnostusta. Tämä remppa ja muutto -projekti on marraskuusta alkaen vaatinut niin paljon aikaa ja energiaa, että muutamia sosiaalisen median päivityksiä lukuun ottamatta tämä neliosainen tarina käynnistyy vasta nyt ja päättyy maaliskuussa.
Ensimmäisessä osassa puhutaan suunnittelusta, mutta käsittelen myös saunan purkamista, joka on tärkeä vaihe saunasuunnitelmien tarkentumiselle. Ennen vanhojen rakenteiden purkamista remontin kokonaiskustannuksia ei voi tietää. Rakenneavaus myös voi avata uusia mahdollisuuksia saunasaneeraukselle – tai vaikeuttaa joitakin uudistustoiveita.
Remontin alkuvaiheet ovat
Esisuunnittelu
Urakan ja materiaalien kilpailutus
Purku
Tarkka suunnittelu
Esisuunnittelu: miten iso remontti on tulossa?
Saunaremontin voi toteuttaa monella tasolla. Pintaremonttina, lauderemonttina tai täysremonttina. Jos sauna puretaan kokonaan ja siirretään toiseen paikkaan, on kysymys uudesta saunasta. Koska sauna on märkätila, käsitellään uutta saunaa esimerkiksi kerrostaloyhtiöstä eri tavalla kuin remontoitavaa saunaa. En käsittele tässä uusia saunoja.
Inventaario saunan tyypillisesti vaihdettavista osista pitää sisällään kahdeksan isoa kohtaa:
lauteet,
paneloinnin,
valaistuksen,
kiukaan,
eristeet ja höyrysulun,
ilmanvaihdon,
vedeneristeet ja lattian sekä
hormin (vain puulämmitteisessä saunassa).
Milloin saunan pintoja kannattaa uusia?
Jokainen osa-alue täytyy arvioida erikseen ja miettiä onko uusiminen tarpeellista tai toivottavaa. Arvioon vaikuttaa eri kohtien toimivuuden, oikean mitoituksen ja kunnon lisäksi myös näkemys odotetusta teknisestä käyttöiästä. Tämä on näkymättömien rakenteiden kuten vedeneristyksen ja höyrysulun kohdalla tärkeää.
Esimerkiksi lauteiden kohdalla on ne joskus mahdollista huoltaa hiomalla. Tämä edellyttää riittävän paksuja laudepuita, jotka on kiinnitetty alhaalta päin sopivan lyhyillä ruuveilla runkoon. Mikäli laudepuut eivät ole alkaneet rakoilla pahasti, voidaan hionnalla palauttaa ne lähes uuteen loistoonsa.
Panelointia ei voisen sijaan vastaavasti korjata. Paneelien taipumus on ”kutistua” kuivumisen seurauksena, irrota pontista ja ”irvistää” saunaan päin. Paneelin kiinnittäminen takaisin voi auttaa hetkeksi, kunnes sama ongelma toistuu jossain toisessa kohdassa. Paneelien vaihtaminen on tällöin ainoa pidempiaikainen ratkaisu.
Esimerkkikohde
Tässä artikkelisarjassa seurataan saunologin kotisaunan remonttia eri vaiheissa. Kyseessä on pienen (3.5 m2), rintamamiestyyppisen vanhan puutalon pienen sisäsaunan uudistus. Sauna on 1999 peruskorjatun ja samalla laajennetun talon uudisosassa.
Mistä ideoita remonttiin?
Inspiraatiota saunan sisustukseen löytää runsaasti netistä ja sosiaalisesta mediasta. Kuvapalvelu Pinterest tekee helpoksi omien esimerkkikokoelmien koostamisen, Instagramissa vastaava onnistuu auttavasti. Saunologian Asuntomessut-julkaisuista (esim. Asuntomessut 2021 saunaopas – trendejä ja pahimmat mokat , Kotisauna Asuntomessut 2019 -tyyliin) voi myös bongata hyviä ideoita.
Verkkokauppojen tuotekuvastot paneeleista, kiukaista ja lauteista ovat suuntaa antavia. Useimmat tuotekuvat eivät esitä tuotteita todellisessa käyttöympäristössä ja mittakaavassa, mikäli vaikeuttaa niiden arviointia. Tässä suhteessa asiointi rautakaupoissa on hyvä vaihtoehto kokea mille erilaiset ratkaisut esimerkkiasennuksissa näyttävät.
Urakan ja materiaalien kilpailutus
Kun ajatukset saunaremontin laajuudesta ja tavoitteista ovat selkiytyneet, on aika siirtyä sen kysymyksen äärelle miten, milloin ja mihin hintaan saunaremontin toteuttaa. Aloitan listan lopusta.
Saunan uusiminen voi nimittäin tulla kalliiksi. Jos saunan uudistaa täysin lattiasta kattoon, on todennäköistä, että neliöhinnaksi tulee selvästi yli 2000 euroa, tai vielä enemmän. Esimerkkihintoja löytyy Urakkamaailmasta ja ne puhuvat samaa. Kilpailutuksella kustannuksia voi hillitä, muttei estää.
Saunan uusimisurakan voi kilpailuttaa yhtenä kokonaisuutena tai osissa. Ympäri Suomea löytyy erityisesti koronan jälkitunnelmissa runsaasti yrityksiä, jotka tekevät kokonaisia saunaremontteja. Osaurakoiden vaihtoehdossa omistajalle jää vaihtoehdoksi tehdä osia töistä itse. Työ on suhteellisen kallista, joten siinä voi säästää noin puolet pakettiremontin hinnasta. Laadusta saa parhaan käsityksen referenssikohteiden kautta.
Kaikkea työtä ei yleensä voi itse kokonaan tehdä, esimerkiksi jos sähkökiuas vaihdetaan tai vedeneristys uusitaan pitää työ teettää henkilöllä, johon on tähän luvat ja pätevyys.
Myös pelkkää suunnittelutyötä voi ulkoistaa. Esimerkiksi Saunologia neuvoo ja suunnittelee erityisesti haastavampia remontteja, eikä kilpaile saunan rakennuttajien kanssa, mutta voi auttaa remontin kilpailuttamisessa.
Kun olet arvioinut mitä töitä haluat ulkoistaa, ne kannattaa kilpailuttaa. Jotta hommat etenevät halutussa aikataulussa, kannattaa kilpailutus aloittaa varsin pian ainakin ensimmäisten kyselyiden kohdalta. Saunaremontin kilpailutukseen ei ole omistautunutta verkkopalvelua, mutta esimerkiksi Urakkamaailmassa voi kilpailuttaa myös saunaremontin.
Töiden tilaaminen ennakkoon auttaa välttämään sen, ettei käy vaikkapa niin, että Juhannukseksi toivottu sähkökiukaan asennus venyykin elokuun alkuun, kun sähköliikkeillä on kiireitä. Kirjoitushetkellä tammikuussa 2023 Suomessa vallitsee rakennusalalla vielä suhteellisen korkea suhdanne ja tekijät ovat kiireisiä.
Hanki könttänä, jos et tarvitse eksoottisia tarvikkeita
Remonttitarvikkeiden hankinnassa omatoimirakentaja pääsee todennäköisesti halvemmalla ja erityisesti helpommalla, jos keskittää ostokset yhteen paikkaan. Mikäli pystyt vastaanottamaan kaikki remonttitarvikkeet kerralla ja varastoimaan ne, säästyy hirveästi vaivaa toistuvien noutojen suhteen.
Tämä onnistuu niin kauan, kun et tarvitse mitään erityisen poikkeuksellista saunaasi. Suurin osa perinteisistäkin rautakaupoista suostuu tilaamaan tuotteita, jotka eivät kuulu niiden normaaliin valikoimaan, mutta jossain kohtaa voi tulla raja vastaan. Näin ainakin minulle kävi, sillä lähdin hakemaan tähän kohteeseen tarkoituksella vähän erikoisempia tuotteita, joista läheisin rautakauppa ei lopulta pystynyt edes antamaan tarjousta, koska tämä olisi vaatinut heiltä liikaa vaivannäköä.
Purkaminen paljastaa remontin laajuuden
Suunnittelutyö ei ole valmis ennen kuin remontoitavan kohteen kaikki tarvittavat rakenteet on purettu. Tähän sisältyy se ironinen huomautus, ettei tarvittavaa purkulaajuutta voi määritellä varmasti ennen kuin yhden osa purkaa. Esimerkiksi puukiukaan poistaminen voi paljastaa vaurioita hormissa, paneloinnin irrottaminen puutteita höyrysulussa ja niin edelleen.
Purkamiseen kannattaa siis suhtautua osana suunnitteluprosessia. Vasta sen jälkeen selviää, millainen remontti on tarkalleen ottaen tulossa.
Saunan purkaminen ei sinänsä poikkea muiden tilojen purkamisesta, joten jätän sen yksityiskohdat käsittelemättä. Ainoa huomion arvoinen seikka on, että jos sauna on todella vanha esim. 60-luvulta, pitää olla tarkkana löytyykö saunasta suojamateriaalina asbestia sisältäviä levyjä. Asbestitöihin ei saa laittaa ketä tahansa, vaan työhön on palkattava yritys, jolla on lupa ja osaaminen tähän työhön.
Esimerkiksi omassa remontissani paljastui pari odottamatonta yksityiskohtaa, joilla oli tosin vain vähäistä vaikutusta myöhempiin vaiheisiin.
Ensinnäkin kävi ilmi, että sisäkatto oli tuplaeristetty. Muualle välikattoon ruiskutettu selluvilla oli päätynyt paksuna mattona myös saunan yläpuoliseen välipohjaan. Kun saunan katto avattiin, lattialle lävähti pari kuutiota pölyistä villaa allekirjoittaneen iloksi. Tästä selvittiin lapiolla, harjalla ja uudella rullalla jätesäkkejä. Olin onneksi vuokrannut riittävän ison jätelavan, joten pääsin säkitetystä villasta helposti eroon.
Toinen, ikävämpi yllätys koski takaseinää. Seinän sisältä löytyi varsin erikoinen välipohjan tukirakenne, seinään nähden pystyyn poikittain asennettuja kakkosnelosia, joiden väleihin alkuperäinen eristys oli asennettu. Tämä muutti välittömästi eristyssuunnitelmaa, sillä uudella eristyksellä oli tarkoitus säästää tilaa, mutta tämän seinän kohdalla se ei tulisi olemaan mahdollista seinärakenteen vuoksi.
Suunnitteluhommiin – mittaa ensin vanha sauna
Uuden saunan suunnittelun lähtökohtana on vanha sauna ja sitä ympäröivät tilat. Suuremmassa remontissa saunaa voidaan siirtää tai laajentaa, pienemmässä korjauksessa saunaa ympäröivät seinät pysyvät paikoillaan. Tästä syystä vanhan saunan ja viereisten tilojen tarkistusmittaus on välttämätöntä. Puhun tarkistuksesta, sillä vaikka uudemmissa kohteissa saattaakin olla olemassa ajantasaiset piirustukset saunatiloista, on syytä varmistaa, että sauna on rakennettu niiden mukaisesti.
Mittaaminen kannattaa tehdä huolella. Huomioi kaikki lattian muodot, oven sijainti sekä mitat, katon korkeus ja mahdollisten valoaukkojen paikat.
Kuten vanha sanonta menee, mittaa kahdesti, sahaa yhdesti. Sama juttu ennen suunnittelua. Suunnitella voi sitten lukemattomia kertoja, kun raamit ovat oikeilla paikoilla.
3d-malli helpottaa uudistuksen visualisointia
Kun ideoita uudeksi saunaksi on karttunut ja tarkat mitat ovat tiedossa, voi lähteä sommittelemaan miten ne sopisivat käytettävissä olevaan tilaan. Mitä isompi sauna, sitä enemmän vaihtoehtoja.
Itse luotan suunnittelussa sekä kynään ja paperiin että 3d-mallinnukseen. Paperi on erinomainen valinta niin pitkään, kun saunan suuret linjat hakevat paikkaansa. Mutta jos haluat keskustella ideasta muidenkin kuin itsesi kanssa, kannattaa se visualisoida kolmiulotteisesti ja digitaalisesti.
Olen tänäkin vuonna suunnitellut Saunologian asiakkaille Suomessa ja ulkomailla useampia saunaratkaisuja SketchUp-mallinnusohjelmalla. SketchUp on kevyt ohjelma, jonka verkossa toimitavalla ilmaisversiollakin voi suunnitella nopeasti erilaisia tiloja. Tämä avaa monesti uusia oivalluksia haastavimpien saunojen kohdalla.
SketchUp ei ole ammattimaisten arkkitehtuurisuunnitteluohjelmien tasoa, mutta soveltuu erinomaisesti pikaiseen tilankäytön ideointiin. Sillä voi auttavasti myös mallintaa rakenneratkaisuja. SketchUpissa tekee vartissa parikin hahmotelmaa siitä, miltä sauna voisi näyttää. Sen suurin puute on valmiiden kiukaiden 3d-mallien puute kirjastosta sekä vaikea suunnitelmien muuttaminen piirustuksiksi. Todelliseen rakennesuunnitteluun tarvitaan järeämpiä työkaluja.
Materiaalit, tuotteet ja tarvikkeet käytännössä
Tietokonemalli ei korvaa tutustumista materiaaleihin käytännössä. Erityisesti pintamateriaalien valinnassa kannattaa olla tarkkana, kuten olen aiemmin Saunologiassa kirjoittanut. Eri tuotteiden tarkat sävyt ja mittakaava on mahdollisuuksien mukaan parasta tarkistaa fyysisesti.
Netistä löytyy yleisiä tuotetietoja nykyään erittäin kattavasti. Netin kautta pystyy paremmin hahmottamaan valikoiman kirjon, mutta vierailu suuressa rautakaupassa on silti hyvä idea, jotta kiukaisiin tai paneeleihin saa perspektiiviä ja ymmärtää niiden oikeat mittasuhteet.
Seuraavassa artikkelissa tutustutaan saunarempan seuraavaan vaiheeseen eli LVIS pohjatöihin sekä lämmöneristykseen.
Saunologin saunan suunnittelukirjallisuuden klassikko, Hyvien löylyjen salaisuus 2.0 marraskuun ajan vain 25€. Toimitus sisältyy hintaan!!!
6 kk vertailuhinta 29€.
Joulukuussa 2022 ilmestynyt uusi laitos kertoo uusista tutkimuksista, tuotteista ja määräyksistä. Vuoden 2019 painokseen nähden perussisällöt pysyvät samoina, sillä kirjasta ei ole löytynyt asiavirheitä vuosien varrella.
Uusi laitos, nimeltään Hyvien löylyjen salaisuus 2.0, on Saunologian omakustanne. Tämän ansiosta kirjaa voi ostaa myös sähköisenä Pdf-versiona. Kirja saatavilla myös signeerattuna versiona.