Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Saunologiassa alkaa vuonna 2018 jo kolmas toimintavuosi. Viime vuonna ilmaisesta saunatiedosta nautti yli 100,00 suomalaista. Uskon Saunologian seuraajien ottavan ilolla vastaan tiedon, että sauna-aiheisten juttujen julkaisu jatkuu säännöllisesti myös vuonna 2018! Tässä tarinaa tulevasta ja edellisen vuoden kohokohdista - katso oletko jo lukenut kaikki suosikkiartikkelit! Tarjolla on myös lukijoille kolme tapaa osallistua Saunologian tekemiseen.
Vietetään hyvä saunavuosi 2018!
Saunablogin kohokohdat 2017
Viime vuoden tärkein asia kirjoittajan näkökulmasta oli sekä saunan että alkuperäisen ”sähköisen kirjan” kokonaisuuden valmistuminen.
Vuoden aikana päästiin saunan rakentelun lisäksi myös itse asiaan eli saunomaan. Saunomista ja kokonaisia saunoja käsiteltiin eri näkökulmista. Erityisesti puulämmitteisiin saunoihin syvennyttiin saunapuukori-kokonaisuudessa, jossa käytiin läpi sekä puun polttamisen fysiikkaa että tulipesän käytön hyviä käytäntöjä.
Yleisien saunan käyttöohjeiden lisäksi tutustuttiin myös erityisiin, yleisiin saunoihin. Julkisia saunoja esiteltiin syyskaudella suositeltavien kohteiden näkökulmasta. Vuoden aikana testailtiin myös erilaisia saunojen ja saunomisen apuvälineitä, kuten Kastee, Löylynsielu ja lukuiset löylykauhat. Sekä saunatuotteiden että saunakohteiden arviointiin suositteluun esiteltiin Saunologian suositusmerkki.
Näiden vuoden 2017 julkaisujen lisäksi projektin puitteissa kokeiltiin kaikenlaisia tapoja lähestyä saunayleisöä digitaalisen maailman ulkopuolella. Saunologia oli Narvin mukana Kevätmessuilla, piti luennon Löyly Helsingissä, webinaarin ja järjesti Saunologian lukijamatkan. Aika näyttää jatkuvatko nämä toimintamuodot.
Vuonna 2017 tehtiin myös Saunologian ensimmäiset viralliset saunakonsultoinnit, niin uusiin kuin rakenteilla olleisiin kohteisiin. Kaupallisen toiminnan ohella olen opastanut kymmeniä lukijoita verkon välityksellä.
Vastaanotto ja vuoden 2017 luetuimmat julkaisut
Palaute lukijoilta on koko projektin ajan ollut yllättävän positiivista. Verkon kautta kommentteina vastaanotetut kysymykset ovat olleet asiallisia ja sävyltään rehellisiä.
Saunologian tavoittavuus verkossa saavutti myös ennätyksensä, kun Saunologiassa vieraili vuoden 2017 aikana yli 130,000 suomalaista. Näiden lisäksi yli kolme sataa ihmistä tilaa Saunologian uutiskirjettä.
Alkavalle vuodelle on julkaisukalenterissa monia kiinnostavia sauna-aiheita. Vuoden alkupuolella jatketaan saunomista pehmeiden aiheiden parissa ja tutustutaan saunatekstiileihin. Vuoden aikana tulee useampi kiuaskiviä koskeva artikkeli, joissa paljastuu kiinnostavia näkökulmia sekä kiuaskivien tuotantoon, terveysvaikutuksiin sekä kestävyyteen. Myös kokonaisia saunamökkejä on tarkoitus testata.
Eräs projektin haasteita on ollut pitää kokonaisuus mielekkäänä, motivoivana ja työmäärältään järkevänä. Asiaan on myös vaikuttanut tavoite muuntaa blogin suosio ja siihen käytetty aika harrastuksen sijaan voittoa tavoittelemattoman –yrityksen malliin, jossa blogi maksaisi aikainvestointinsa takaisin.
Tämä ei ole valitettavasti onnistunut. Blogin nykyiset yhteistyökumppanit mahdollistavat blogin ylläpidon jatkamisen, mutta uuden sisällön tuotanto ei nykyisessä mittakaavassa ole tämänhetkisessä elämäntilanteessa mahdollista.
Vuoden 2018 näkymät ovat itse asiassa aiempaa vuotta heikommat, sillä lupaava yhteistyö Taloon.com ja Netrauta –verkkokauppojen kanssa päättyi vuodenvaihteessa näiden toimijoiden erotessa yhteistyön mahdollistaneesta atraction-palvelusta. Tämän seurauksena vanhoista kiuas- ja kiuaskivi –artikkeleista puuttuu nyt linkkejä, joista mainittuja tuotteita voisi kätevästi ostaa. On harmillista, ettei kukaan suomalainen rautakauppatoimija tällä hetkellä tarjoa vastaavaa kumppanuusmarkkinointiratkaisua!
Tämä tulee tarkoittamaan sitä, että uutta Saunologia sisältöä ilmestyy vuonna 2018 harvemmin ja harkitummin. Viikoittaisesta julkaisuvauhdista on käytännön syistä kuitenkin luovuttava. Lupaukseni on se, että uutta Saunologia-sisältöä ilmestyy edelleen säännöllisesti useita kertoja kuukaudessa. Julkaisuvauhti tulee todennäköisesti olemaan 2-3 kertaa kuussa. On mahdollista, että osa julkaisuista on englanniksi ja nykyistä tiiviimpiä.
Jo olemassaolevat osat saunologiaa eivät kuitenkaan ole menossa mihinkään. Saunologiaa on tähän mennessä kirjoitettu yli 1,000,000 merkkiä ja visualisoita noin tuhat valokuvaa ja kuvaa. Uskon, että itse kukin löytää täältä vielä jotain lukemista!
Edistä Saunologian jatkuvuutta!
Saunologian tuotannon jatkumista voi auttaa eri tavoin. Tämän vuoden alusta Saunologiaa voi tukea Patreon-palvelun kautta https://www.patreon.com/Saunologia/ 2-10€ kuukausisummalla. Hanki uutiskirjepalvelu vaikkapa lahjaksi saunan ystävälle!
Vastikkeeksi tuesta saat vastaanottaa erikoisversion Saunologian uutiskirjeestä (ole hyvä äläkä valitse 1€/kk vaihtoehtoa, se ei ole Suomessa luvallista).
Toinen vaihtoehto on hankkia Saunologian uunituore Jokipiin Pellavan valmistama istuinalunen, hintaan 25€ + postikulut (sis. ALV). Tuotteita on rajoitettu erä, lähtökohtaisesti korkeintaan 2 kpl/henkilö, suuremmista määristä voidaan keskustella erikseen. Tiedustelut sähköpostilla, info@saunologia.fi.
Kolmanneksi, vaikka Saunologia projekti lepää hartioillani, otan erittäin mielelläni apua vastaan myös sisällön ja teknisen toteutuksen suhteen.
Niin juttuvinkit, valokuvat kuin käytännön apukin on tervetullutta! Viime vuoden tapaan olen aina kiinnostunut esittelemään ja kokeilemaan suunnitteluratkaisuiltaan erilaisia saunoja.
Ota yhteyttä vaikka sähköpostilla tai Facebookissa ja keskustellaan.
Kokemäkeläisen Markku Tuomikorven savusauna valittiin heinäkuussa vuoden 2017 parhaaksi yksityiseksi savusaunaksi. Kansainvälisen savusaunaklubin vuotuinen palkinto jaettiin perinteisesti Saunafestivaaleilla ja se yllätti iloisesti vastaanottajansa. Saunologia kävi kurkistamassa Markun saunaan ja kertoo, millaiset suunnitteluratkaisut tekivät siitä menestyksekkään. Esittelen tämän kohteena Inspiraationa kaikille, siitä että erinomaisen savusaunan voi rakentaa kohtuullisin kustannuksin ja kompaktissa koossa.
Vuoden Savusauna -palkinnon tausta
Kansainvälinen savusaunaklubi on jakanut kunnianosoituksia savusaunoille jo pitkään. Nykyisellään tämän vapaaehtoistyöhön perustuvan järjestön arviointimenetelmä on varsin hienostunut. Julkisuuteen siitä on kuitenkin hiiskuttu varsin niukasti.
Arviointi edellyttää erittäin kohtuullista kulukorvausta arvioitsijoille, joita vierailee kohteessa 2-4 henkeä. He seuraavat savusaunan koko käyttösyklin: puiden valinnasta lämmityksen kautta löylynheittoon. Lähes 200-kohtainen arviointilista sisältää niin objektiivisia kuin subjektiivisia mittareita, jotka arvioitsijat täyttävät toisistaan tietämättä. Seppo Leskisenmukaan arvioissa ollaan yleensä harvinaisen yksimielisiä, eikä oikeista arvosanoista eri kohdissa tarvitse myöhemmin kiistellä.
Ensimmäisellä käynnillä arvioitsijat antavat yleensä saunan omistajalle pisteiden sijaan parannusehdotuksia. Halutessaan arvioijat voi pyytää paikalle uudestaan varsinaista arviointia varten. Vuosittainen kilpailu sulkeutuu heinäkuun alussa, kun saatujen pisteiden perusteella valitaan mahdollisesti palkitut yksityis- ja yrityssarjan savusaunat. Pisteitä ei erikseen julkisteta. Turvallisuus on ehdoton osa-alue, josta reputtamista ei voi paikata minkään muun osa-alueen menestyksellä.
Miten huippusaunaksi tullaan?
Markku Tuomikorven lapsuudenhaaveena oli oma lihanpalvaamo. Savusauna syntyi kuitenkin lähes sattumalta. Kylältä löytyi kuolinpesän hallusta juuri riittävä määrä pitkään kuivuneita haapahirsiä, joiden entinen omistaja ei koskaan ehtinyt tekemään saunaa. Näistä saatiin kuitenkin kasattua vuonna 2007 sauna, jota alun perin suunniteltiin ensisijaisesti palvaukseen sopivaksi. Olihan pihapiirissä entuudestaan jo kourallinen saunoja.
Kiuas muurattiin aikanaan Jussi Kulmalan toimesta. Muurari oli kysynyt Markulta haluaako hän saunan joka lämpiää kolmessa vai yhdeksässä tunnissa. Ei ollut vaikea valita kohtuullisempaa lämmitysaikaa.
Ilmanvaihto saunassa perustui alusta asti lattian rajassa perustuksissa oleviin tuuletusaukkoihin. Näitä on kaksi noin 10 cm levyistä jokaiseen suuntaan, lisäksi lattia ei ole ilmatiivis. Lattian alla on n. 10 cm ilmatilaa.
Lihan palvauksen voluumi alkoi jossain vaiheessa kuitenkin kasvaa sen verran kovaksi, ettei saunan ”normaalikäyttö” oikein luonnistanut. Kokonaisten sikojen palvaamiseksi vaaditut rakennelmat eivät jättäneet tilaa ihmisille. Lopulta Markku päättikin rakennuttaa erillisen palvaamon ja saunasta purettiin palvausvarustelut pois. Sauna palasi takaisin ihmisten lämmittelyhuoneeksi ja vuonna 2015 Markku uusi lauteet ja lattian. Sauna oli valmis kilpailun ensimmäiseen erään.
Markku törmäsi Kansainvälisen savusaunaklubin testausohjelmaan ja kilpailuun sattumalta. Hän kuitenkin innostui ja päätti osallistua kisaan. Markun sauna kävi läpi saman prosessin kuin muutkin. Syksyllä 2016 neljää testaajaa vietti pitkän päivän saunaa arvioiden. Markku sai tiiviin listan korjausehdotuksia, jotka seuraavaan kevään uudelleen arviointia ennen toteutettiin.
Millainen sauna on vuonna 2017?
Sauna on pienehkö savusaunaksi. Pohjapinta-alaa löylyhuoneessa 7.5 m2, korkeus 2.4 metriä (yht. 18 m3). Kiuas on massiivinen, yli neliön pohjapinta-alalla. Savusaunaklubin ensimmäisen vierailun jälkeen Markun saunassa tehtiin useampia muutoksia.
Kiukaan kivitilavuutta kasvatettiin lähes 100% rakentamalla kiukaan vanhan kivitilan yläpuolelle ruostumattomasta teräksestä korotuslaatikko. Kiviä on nyt noin ämpärillinen per kuutio, eli reilu kolmesataa kiloa. Tämä laatikko täytettiin Savusaunaklubin ohjeiden pyöristetyillä kiuaskivillä. Parhaat Löyly oliviini-diabaasikivet Markku haki suoraan Sauna-Euroxilta Raumalta. Isompia kiviä alle, pieniä päälle.
Uudessa aatikossa on kansi, joka lämmityksen loppuvaiheessa suljetaan raolleen, jotta kiuas kuumenee kunnolla ja kivet palavat puhtaaksi.
Kivimäärän tuplaamisesta huolimatta sauna lämpiää nykyisellään aiempaa nopeammin, kahdessa ja puolessa tunnissa. Tämän jälkeen sauna siintyy vielä toisen mokoman. Kannen ansiosta kiukaasta saa vielä hyvät aamulöylyt seuraavana päivänä. Lämmittämiseen käytetään nyt pelkän lepän sijaan pystyynkuivanutta kuusta. Puolimetrisiä klapeja kuluu kohtuullisesti, alle 20 kg lämmitys.
Lauteet oli tässä matalahkossa savusaunassa jo valmiiksi nostettu mahdollisimman likelle lakea. Etäisyyttä kattoon on juuri riittävä 105 cm ylälauteelta. Katossa on molemmin sivuin pieni taite alaspäin. Suositusten mukaan lauteisiin lisättiin pystytolppa käsijohteeksi. Tolppa on portaiden yläpäässä ja helpottaa niille nousua. Portaita myös loivennettiin, niin että ne ovat nyt lähes mitoitusohjeiden mukaiset.
Koska saunassa on normaalikorkuinen ovi ja myös normaalihuonekorkeus, on löylytaskun eheys uhattuna aina, kun ovesta käydään. Tähän Savusaunaklubin ratkaisu on peittää oviaukko räsymatolla sisäpuolelta karmin yläreunasta kiukaan yläreunan tasolle asti. Tämä hillitsee löylyjen karkaamista ulos, vaikkei täysin ilmatiivis ratkaisu olekaan.
Kunnollisen löylytaskun aikaansaamiseksi oviaukon peitoksi kudottiin ovea hieman leveämpi ja puolisen metriä korkea matto. Matto roikkuu yläkarmin korkeudella ja ulottuu aina jalkalaudetason alapuolelle. Savusaunaklubin Seppo Leskisen mukaan tämä riittää eristämään löylytaskun, eli saunan yläosan, ulkoilmasta niin, että löylyt pysyvät aina ovi aukon oikealla puolella.
Lauteiden yllä oleva räppänä sen sijaan tarvitsi suurempaa muutosta. Tämä on erittäin tyypillinen arviointikäynnin lopputulos. Saunassa ei ole lainkaan lakeista.
Markku teki saunaan nykyaikaisen tuplaikkunaräppänän. Räppänä on moninkertaisesti aiempaa suurempi (jopa 10x !). Se toimii lämmityksen aikaisena savunpoistoreittinä ja saunomisen aikana ikkunasta luodaan saunaan epäsuoraa valoa ulkopuolelle kiinnitetyn LED-työvalaisimen heijastuksena. Nyt savu tulee ulos saunasta yksistään ikkunasta ja paloturvallisuus on kohentunut. Paloturvallisuutta parannettiin myös uusimalla kiukaan yläpuoliset palonsuojalevyt ja eristeet.
Saunassa oli jo valmiiksi useampia testaajia miellyttäneitä ominaisuuksia. Paloturvallisuutta parantaa vesiletkun, palosammuttimen ja sammutuspeiton käsillä olo. Vaikka sauna onkin vain yksi oma tilansa, on sen edustalla pitkä katettu terassi. Pukeutuminen hoituu viereisessä kodassa ja lämmintä vettä syntyy puulämmitteisellä painekeittimellä.
Loppusanat
Vuoden savusauna on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, että savusaunan voi rakentaa kohtuullisin kustannuksin. Siinä ei ole mitään erityisen monimutkaisia, eli kalliita rakenneratkaisuja tai edes lakeista.
En malta olla vertaamatta Markun saunaa tässäkin blogissa toistuvasti mainittuun Juha Telkkisen vuoden 2014 palkittuun savusaunaan. Juha on esitellyt oman saunansa yksityiskohtaisesti kirjassaan. Kirjasta käy rivien välistä myös selväksi, että Telkkisen saunaa on tehty kuin Iisakin kirkkoa vuosien ajan pieteetillä ja ilman huolta kustannuksista. Telkkisen merkittävä oman työn osuus toki vähentää laskennallista hintaa, mutta on selvää, että kysymyksessä on ollut kymmenien tuhansien eurojen arvoinen investointi. Markku kertoi saunan tulleen maksamaan alle kymppitonnin. Tähän vaikuttaa toki moni asia, mm. lähes ilmainen hirsimateriaali.
Ainoa tarinasta puuttuva osa on arvio saunan löylyistä. Ne jäivät aikataulusyistä testaamatta, joten on vain luotettava Savusaunaklubin veteraanisaunojien kokemuksiin. Kaikki testaajat pitivät saunaa niin hyvänä, että haluaisivat tulla sinne uudestaan.
Kaikki testaajat pitivät saunaa niin hyvänä, että haluaisivat tulla sinne uudestaan.
Savusauna on myös muodostunut Markun suosikiksi kaikkien talouden saunojen keskuudesta, vaimo tosin pitää enemmän pihan jatkuvalämitteisestä hirsisaunasta.
Onnittelut ja kiitokset Markulle! Kiitos myös Seppo Leskiselle.
Saunologia kokeili helsinkiläisen meriuimala Allas Seapoolin saunapalveluita. Seapool sauna osoittautui mukavaksi, suomalaisia mietojen ja kosteiden löylyjen perinteitä kunnioittavaksi kohteeksi. Identtisten sähkösaunojen ympärille on tuotettu kiitettävästi oheispalveluita, joista uima-altaat ovat vain näkyvin osa. Suositellun saunakohteen merkin Seapool saa selkeästi toteutusta palvelusta ja onnistuneesta joskin yksipuolisesta löylykokemuksesta.
Saunamatkailijan pikaohje
Tarjolla sähkösaunoja aamusta iltaan miehille ja naisille sekä vuokrattavissa oleva yhteissauna. Saunoissa käytetään uima-asua satunnaisia alastonuinti-iltoja lukuun ottamatta. Naku-uinti ja muut erityistapahtumat on listattu netissä. Saunapalvelut ovat ensisijassa oheispalveluita ulkoilmauimalalle, mutta eivät estä saunanautintoja. Saunojalle on tarjolla mieto sähkösaunakokemus, jossa saa kuitenkin yrittämällä kunnon löylyt.
Sisäänpääsy: aikuiset 12€/krt, lapset (3-11 v.) 6€ (maks. aika 10 h). Sarjalippuja ja kausikortteja myynnissä. Liput voi ostaa verkkokaupasta
Aukioloajat: ma-pe 07:00–21:00, la 09.00-21.00 ja su klo 10:00–20:00. Pyhien poikkeukset löytyvät verkkosivuilta.
Hyvää:
Sijainti
Aukioloajat
Uintimahdollisuudet
Siisteys
Parannettavaa
Pukutilat
Ruuhkahuiput
Esteettömyys
Saunologian arviot
Löylyt
★★★★☆
Ilmanlaatu
★★★★★
Vilvoittelumahdollisuudet
★★★★☆
Pesu- ja pukeutumistilat
★★☆☆☆
Oheispalvelut
★★★★☆
Vinkit
Ota ehdottomasti mukaan uima-asu ja pyyhe, suosittelen myös rantasandaaleja sekä muita uintivarusteita ja juomapulloa.Löylyä kannattaa heittää reilusti, alimitoitetun löylykauhan heiluttelun sijaan rohkaisen löylynystäviä heittämään kolmanneksen kiulullista, muut saunojat huomioon ottaen.
Saunojen lämpöluokitukset
Lämmin ja kostea
Kuuma ja kostea
Tilaussauna
Miesten sauna
Naisten sauna
-
Lämmin ja kuiva
Kuuma ja kuiva
-
-
Saunaan Presidentinlinnan kupeessa
Vuonna 2016 avautunut Allas Seapool on toinen Helsingissä huomiota keränneistä uusista ”saunoista”. Sauna lainausmerkillä, sillä kysymys on ensisijaisesti uimalaitoksesta. Eikä mistä tahansa uimahallista, vaan Helsingin vanhan keskustan ytimeen, Kauppatorin laitaan, Presidentin linnan edustalle, Uspenskin katedraalin viereen perustetusta meriuimalasta.
Uimalan altaat kelluvat todellakin meressä ja yksi niistä myös sisältää puhdistettua, lämmittämätöntä merivettä. Pääallas (25 x 15 m) on lämmitetty kuten myös kesäisin käytössä oleva lasten allas (17 x 11 m).
Erikoisen uimalasta tekee sen sijainnin lisäksi sen omistuspohja. Allasta rahoitettiin modernisti ensin vuonna 2015 joukkorahoituksella ja sitten vielä 2016 erillisellä osakeannilla. Omistajia on nykyisellään toista tuhatta .
Kävin itse Seapoolissa (siipuulissa) ensimmäisen kerran syksyllä 2016. Tällöin saunoista ei jäänyt hyvää vaikutelmaa ja arvelin sivuuttavani kohteen saunakohdearvioinnissa. Saunat remontoitiin seuraavana talvena ja kun vierailin uudestaan marraskuussa 2017, yllätyin niistä positiivisesti.
Yhteissaunassa ja miesten saunassa saikin nyt kunnon löylyt! Paikkaahan kehtaa suositella saunankin takia!
Tässä postauksessa kerron Allas Seapoolin saunapalveluista ja kenelle sitä suosittelen.
Reitti löylyihin
Saunaan pääseminen alkaa monella tänä päivänä netin kautta. Allas Seapool on voimakkaasti läsnä sosiaalisissa medioissa. Heillä on myös selkeät verkkosivut, joista palveluita voi etukäteen ostaa. Sivut on toteutettu suomeksi ja englanniksi. Lipun ostaminen ennakkoon on helppoa, sillä Seapooliin ei tehdä aikavarauksia, vaan lippua voi käyttää kun se itselle sopii.
Ainoa verkosta puuttuva tieto on tilaussaunan reaaliaikainen varaustilanne. Tämän avulla satunnainen saunaturisti voisi arvioida saunojen saavutettavuutta.
Allas Seapoolin löytäminen ei ole vaikeaa (katso kartalta). Sinne on noin kilometrin kävelymatka Helsingin rautatieasemalta. Lähellä sijaitsevat myös raitiovaunupysäkit. Ratikat 2, 4, 5 ja 7 pysähtyvät Allas Seapoolin lähistöllä. Lähin julkisen liikenteen pysäkki on kuitenkin Suomenlinnan lautan laituri, joten turisti voi yhdistää Seapool käynnin esimerkiksi Suomenlinnan visiitin jatkoksi.
Allas Seapoolin saunat ovat osa isompaa rakennuskokonaisuutta, johon kuuluu ravintola ja terasseja. Uimalan kassalta saa pääsymaksua vastineeksi rannekkeen, jonka avulla kääntöportista pääsee kylpylän alueelle. Maksu oli kirjoitushetkellä 12€ aikuisille. Samalla voi vuokrata mahdollisesti unohtuneen pyyhkeen tai uima-asun.
Saunat ja pukutilat sijaitsevat kylpylän eteläpäädyssä, sisäänkäynnistä suoraan eteenpäin. Rannekkeen avulla voi lukita tavaransa miesten, naisten tai yhteisökäytössä olevan pukuhuoneen pieniin kaappeihin. Pukuhuoneista paikka saa eniten pyyhkeitä.
Pukutilat ovat kävijä- ja kaappimäärään nähden erittäin niukat. On selvää ettei täälläkään ole sovellettu saunatilojen mitoitusohjeita, vaan tilat on optimoitu tila äärimmilleen pukeutumismukavuuden kustannuksella. Valitettavasti tämä on enemmänkin sääntö kuin poikkeus pääkaupunkiseudun saunapaikoissa.
Saunat ja saunapalvelut
Jokaisen pukuhuoneen yhteydessä on myös oma saunansa. Sunsaunan toteuttamat Seapoolin saunat ovat keskenään lähes identtisiä. Naisten ja miesten saunoihin mahtuu 15–20 henkilöä ja tilaussaunaan (nimeltään Yhteisösauna) hieman vähemmän. Saunojen tyyli on hillityn moderni ja selkeän puinen. Värimaailma on maanläheinen ja seesteinen. Seapoolin saunat on varustettu samanlaisilla Pilari-Iki –sähkökiukailla.
Yhteisösauna on kaikkien vierailijoiden käytössä silloin, kun sitä ei ole varattu ryhmän tai tapahtuman käyttöön.Yhteisösaunassa voi uima-asussa tavata toisen sukupuolen edustajia, oman sukupuolen saunassa uima-asu on valinnainen. Kertakäyttöisiä istuinalusia löytyi ainakin miesten saunan ulkopuolelta.
Seapoolin sauna tilauskäyttöön palvelee myös yrityksen erityisten saunaelämysten toteutuspaikkana. Kirjoitushetkellä joulukuussa 2017 Allas tarjoaa saunan ympärille suunniteltuja hyvinvointipalveluita otsikoilla Wild Herbs Sauna Experience, Winter Sauna Experience ja Saunayoga Experience. Elämykset maksavat 120€ per henki. Niihin kuuluu tapahtuman jälkeinen sauna menu -ruokailu.
Allas Seapoolin Tiina Vainio kertoo elämysten houkuttelevan aasialaisten turistien lisäksi myös kotimaisia elämysmatkailijoita. Yrttisauna vetoaa Tiinan mukaan erityisesti naiskävijöihin.
Palveluvalikoimassa on kaksi kertaa viikossa myös pelkkä saunajoogatunti (25€/krt/45 min) sekä vaihtuvaa ohjelmaa. Tämän lisäksi uimalassa on tarjolla erilaista uimiseen ja hyvinvointiin liittyvää tapahtumaa uima-altaan ympärillä.
Uima-allas ja ulkotilat vaikuttavat oleellisesti paikan viihtyisyyteen. Lämmitetty uima-allas on milloin vain vaikuttava kokemus jo itsessään. Kylmänä vuodenaikana se entisestään korostuu.
Jäähdyttelymahdollisuudet saunomisen välissä ovat uima-altaiden ansiosta hyvät. Kiitettävää arvosanaa en voi kuitenkaan antaa, sillä katettua vilvoittelutilaa ei muutoin juuri ole. Pukuhuoneista pääsee joko suoraan ulos tai yhdyskäytävälle. Ravintolaan ei tee mieli mennä uimapuvussa ja mikäli yhteisösauna on varattuna, ei sisätilaa juuri ole.
Kokemuksia Allas Seapoolin löylyistä
Heti saunaan astuessa aistii Allas saunan puisen sisustuksen vienon tuoksun. Tämä on erittäin tärkeä pieni elementti, joka etäännyttää kaupunkitunnelmasta. Kaupunki ei nimittäin muuten katoa koskaan näkyvistä, kun saunan ikkunoista jatkuvasti siintää eteläinen osa kaupunkia.
Allas Seapool sauna on sähkölämmitteisyyden vuoksi tasavarma kokemus, ainakin kunhan kiuas on ehtinyt lämmetä. Yhteisösaunassa tavoitelämpötila on 70 astetta, miesten ja naisten saunoissa 80 astetta.
”Saunayogassa lämpötila on noin 50 astetta ja Villiyrttisaunassa noin 70 astetta, koska näissä saunaelämyksissä saunassa ollaan yhtäjaksoisesti normaalia saunakokemusta pidempi aika.
Kun itse vierailin yhteisösaunassa ja Seapoolin miesten saunassa hieman ennen puolta päivää, ei lämpötila referenssikorkeudella käyttämälläni mittarilla noussut yli 55 asteen. Miesten sauna oli hivenen lämpimämpi, muttei missään tapauksessa 80 astetta.
Henkilökohtaisesti en ollut tästä pahoillani, mutta mikäli matkailija kaipaa kuumaa saunaa, ei tänne kannata tulla saunan takia ollenkaan.
Kylmä saunassa ei kuitenkaan ole. Korkeat lauteet ja toimiva ilmanvaihto tasaavat lämmön varsin hyvin.
Löylyä voi luoda tarpeen mukaan itse. Jättimäisestä kivipaadesta, jota kiukaaksi kutsutaan, löytyy mukavasti potkua. Löylyttelyyn on löylyhuoneen koon huomioon ottaen alimitoitetut luomisvälineet. Tuntuvat löylyt tilassa saa vasta noin litralla vettä. Kiuaskivien pintalämpötilat ovat sen verran kohtuulliset, etteivät löylyt ole hyökkäävät. Löylyn kierto sopivasti ja rauhallinen höyrystyminen takaa kohtuullisen pitkät löylyt, ei korvien käristymistä.
Ilmanvaihto saunoissa on onnistunut. Raitista ilmaa tuodaan tilaan useammasta kohtaa katosta. Tämän näkee paljain silmin, kunhan heittää reilummin löylyä. Lopputuloksena on raikas ilma, joka tekee miedossa lämmössä lekottelusta mahdollista pidempäänkin.
Loppusanat
Allas Seapool on uimalana ainutlaatuinen ja säväyttävä. Saunakohteena se on kieltämättä yksipuolinen. Toisaalta se tarjoaa helposti lähestyttävän, siistin ja miellyttävän tavan tutustua suomalaiseen saunaan. Pukuhuonetilojen ahtautta lukuun ottamatta kaikki toimii jouhevasti.
Paikkaa voi suositella mukavuudenhaluiselle turistille, joka haluaa helposti ja edullisesti mukavan ensi kosketuksen suomalaiseen saunaan. Hyvän palvelukokemuksen, kelvollisten löylyjen ja hyvin oheispalveluiden vuoksi kohde saa Saunologian Suositellun saunakohteen merkin.
Vieraillessani saunassa juttelin useamman kausikortin omistajan kanssa. Kausikortti oli heille edullinen hankinta. Se mahdollistaa saunakäynnit vaikka useamman kerran viikossa. Vakiovieraat varoittelivat kuitenkin, että paikka muuttuu iltaa kohden ruuhkaisemmaksi, minkä takia aamupäivä (ei aikainen aamu) ja puolen päivän aika ovat hyviä tapoja vältellä tungosta. Puolenpäivän aikoihin saunoissa oli lisäkseni vain pari kolme saunojaa.
Saunaksi Seapool on sijaintiin nähden edullinen. Sisäänpääsymaksulla saa saunoa käytännössä koko päivän (10 h). Satunnaisen saunaturistin lompakkoa kuitenkin kuritetaan, mikäli uima-asu tai pyyhe unohtuu kotiin. Pyyhe vuokraa maksaa suhteellisen paljon, eikä uima-asun vuokra ole sekään edullinen. Oma lukunsa ovat sitten saunelämyspalvelut, jotka on hinnoiteltu erottelemaan vierailijoista ne, joilla on kykyä panostaa omaan tai ystävänsä hyvinvointiin. Hintaa toki kompensoi ruokailu.
Saunaelämykset ovat kiinnostava avaus rakentaa uudenlaista liiketoimintaa saunan ympärille ja tuotteistaa saunaelämyksiä erityisesti ulkomaalaisille. En itse koe kuuluvani niiden kohderyhmään, mutta jos se olisi taloudellisesti mahdollista, kokeilisin ehdottomasti myös tällaista ohjattua ”saunarituaalia”. Tämähän on radikaali vastaliike yksityissaunan itsemääräämisoikeuteen tottuneelle suomalaiselle saunojalle.
Seapool saunoille Saunologian suositus pienellä varauksella.
Kertaliput saunaan ja elämyksiin voi ostaa Suomen ja Englanninkielisestä verkkokaupasta:
Saunologian kirjaesittelyssä on Jarmo Hiltusen Uudistunut perinteinen hirrenveisto. Tämä kirja iskee kapeaan sektoriin hirsirakentamisen kirjallisuutta ja esittelee valikoituja nykyaikaisia veistotekniikoita selkeillä kuvituksilla. Saunarelevanssia lisää kirjan esimerkki hirsien mitoituksesta saunarakennukseen. Kirja on hyvä päivitys suomenkieliseen hirsirakennuskirjallisuuteen. Se kattaa kolmella nurkkasalvoksellaan koko hirsirakennuksen tekemisestä vain osan. Sitä voi kuitenkin lämpimästi suositella alan ammattilaisten ja opiskelijoiden kirjahyllyyn.
Rakennustiedon julkaisema Jarmo HiltusenUudistunut perinteinen hirrenveisto päivittää suomalaisen hirsirakennuskirjallisuuden tälle vuosituhannelle. Kirjan sanoma käy nopeasti selväksi. Suomalaisten aikanaan kuuluisa hirsirakennustaito on jäänyt paikoilleen, kun samaan aikaan maailmalla on työtapoja kehitetty. Tämän kirjan myötä suomenkielistä tietovajetta paikataan.
Ulkomailta muuttanut hirrenveistäjä teettää lujuuslaskelmat edelleen Sveitsissä, koska ei Suomessa ei kukaan osaa tarjota samaa palvelua
Kirjan kirjoittanut Jarmo Hiltunen ei ole itse varsinainen hirsiveistäjä. Haastattelussa Jarmo luonnehtii itseään restaurointi-kirvesmieheksi ja media-alan monitoimijaksi. Hän on aiemmin rakentanut ja dokumentoinut yhden hirsisaunan.
Suomen hirsitaito ry:n piireissä liikkuva Jarmo teki vuonna 2014 katsauksen suomenkieliseen hirsikirjallisuuteen. Tässä yhteydessä hän totesi sen vanhentuneeksi. Jarmo innostui sen jälkeen ajatuksesta kasata nykyaikaisista veistotekniikoista kirja. Tämä päätyi sitten paperille syyskuussa 2017. Kirjaa voikin pitää marginalisoituneen käsityöläiskulttuurin elinvoimannäytteenä.
Mistä on kysymys?
Rakennustiedon kirjaksi teoksen kokoluokka ei ole tavanomainen, vaan se painettu erikoiselle noin letter-kokoiselle puolihimmeälle paperille pehmeiden kansien väliin. Se on myös alle 120-sivuisena epätavanomaisen lyhyt tietokirja.
Toisaalta kirja on tarkasti rajattu. Kirja ei ole kattava opas hirsirakentamiseen, vaan keskittyy nimenomaan moderniin veistämiseen. Jarmo aloittaa kirjan puiden valinnasta, analysoi puulajit ja eristeet ja päättyy lopulta kolmen nurkkasalvoksen yksityiskohtaiseen tee-se-itse kohta kohdalta –ohjeistukseen.
Veistä itse saunasi
Kirja ei siis ota kantaa hirsirakentamisen yksityiskohtiin hirsirungon perusrakenteiden ulkopuolella, vaikka siinä mainitaan esim. karapuut, orret ja lattiavasat niin näiden merkityksestä ja tekemisestä ei juuri puhuta. Hirsirakennuksen suunnittelua tai vaikkapa katon rakentamista ei myöskään käsitellä.
Kirjan ansiot keskittyvät alivaraustekniikan ja Chambersin hirrenvalintatekniikan esittelyyn sekä ristinurkan, lohenpyrstönurkan ja satulasulkanurkan yksityiskohtaiseen veisto-ohjeistukseen. Nykyaikaisen hirrenveiston dokumenttina se luettelee seikkaperäisesti myös modernin veistäjän työkalupakin, jossa riittää numeroituvia vehkeitä yli kahdeksankymmenen!
Keskeisenä ”paljastuksena” nykyajan ”käsitöistä” kirja toteaa moottorisahan olevan hirrenveistäjän tärkein työkalu 2000-luvulla. Jarmo ei ole unohtanut perinteisiä konsteja, piiluamisestakin on oma lukunsa. Tästä huolimatta kirves on auttamatta vain yksi kymmenistä nykyaikaisen veistäjän apuvälineistä.
Hirsitaidon jyväsiä
Itselleni kiinnostavimpia osia kirjassa olivat kotimaisten puulajien ominaisuuksien esittelyt sekä hirsieristemateriaalien esittely. Kirja esittelee myös juurta jaksain puiden valintaa metsästä seinälle asti.
Puista mukana ovat mänty, kuusi, haapa ja lehtikuusi. Näistä kuusi saa voimakkaan suosituksen, haapa mainitaan hyvänä saunan rakennusmateriaalina, kunhan se on asianmukaisesti kuivattu.
Puu vääntyilee ja kääntyy varmasti – ammattitaidon karttuessa sen oppii näkemään, mutta sitä on vaikea selittää
Eristeitä Jarmo esittelee pitkän listan: sammal, pellava, puukuitu, lasivilla, polypropeeni ja lampaanvilla. Eri materiaaleilla on omia hyviä ja huonoja ominaisuuksien hirsiseinän eristeenä. Lampaanvillaa en ole aiemmin kuullut käytettävän Suomessa., polypropeeni sen sijaan voisi olla tämänkin kirjan relevantti vaihtoehto juuri saunan ”märkien seinien” alavarvien eristämiseen. Tai Jarmon mukaan alimmat hirret voisi jättää saunassa vaikka eristämättä.
Hirrenveiston uudet temput
On kiinnostavaa lukea kirjasta miten kirjailijan mukaan merkittävimmät suomalaisten hirsiammattilaisten piiriin tulleet uudistukset ovat viime aikoina kotoisin joko Pohjois-Amerikasta tai Keski-Euroopasta. Kirja epäsuorasti kritisoi joitakin hirsirakentamisen uuden aallon kotimaisia tyylejä kuten koirankaula eli ämmännurkkasalvosta, joka kirjailijan haastattelun mukaan sopii rakenteellisten puutteidensa vuoksi lähinnä kylmiin ulkorakennuksiin.
Kirja puhuu voimakkaasti uusien rakennustapojen puolesta, ja miksi ei puhuisi, niiden dokumentointia vartenhan se on tehty!
Koska kirja puhuu voimakkaasti parhaiden veistokäytäntöjen ja uusien tekniikoiden puolesta, jää hieman harmittamaan, ettei se pysty kuitenkaan tarjoamaan esimerkiksi rakennusinsinööreille tai arkkitehdeille kättä pidempää keskusteluissa puurakentamisen energiatehokkuuden määrällisten vaatimusten täyttämisestä. Kirjailija antaa kuitenkin voimakkaasti ymmärtää, että uusilla tempuilla hirsirakennusten tiiviys on merkittävästi parempi – samaan aikaan, kun hirren keskipaksuutta edelleen tuijotetaan talvikäytettävyyden tai energiatehokkuuden mittarina.
Moni kirja päältä kaunis
Kirjan ulkoasu on asiallinen ja kirjan teemaan sopiva. Kirjassa on paljon kuvia, mutta se ei ole pelkkä valokuvakirja kuten monet uudet saunakirjat (esim. Sauna suomalainen elämys ja Kaupunkisaunoja) ovat. Kuvat ovat selkeästi informatiivisia, eivät taiteellisia tai pelkkiä tunnelmanluojia. Tämä ei tarkoita tosin sitä, että ne olisivat huonoja.
Ulkoasussa minua tosin häiritsee kannesta alkaen hieman halvan, 90-lukulaisen oloinen tyyli. Tämä on kiinni sekä käytetystä paperista että kahdesta eri maailmasta olevista kuvituskuvista. Tämä ei ole Rakennustiedon kirjoille ominaista. Toisaalta kokonaisuutta määrittävät Jarmon ansiokkaasti tietokoneella tekemät mallinnukset hirsien veisto-ohjeista. Näiden tyyliin en oikein tottunut, mutta toisaalta pidän niitä visualisointi mielessä onnistuneina, eihän kolmiulotteisten objektien pelkistäminen ole helppoa.
Kirjan kuvasisältöjä olisi ehkä voinut rikastaa parilla ulkopuolisella videotiedostolla, joissa nurkkien muotoutuminen olisi päässyt oikeuksiinsa. Taivaan värikylläisyyttä olisin kuitenkin hillinnyt, vaikkeihan kaikkien tarvitse saunologin tyyliä jäljitellä.
Saunologin vaikutelmia sisällöstä
Jos peilaan kirjaa omiin hirsirakentamisesta saamiini kokemuksiin, niin koen, että kirjan lukemisesta olisi ollut aikanaan iloa ennen kuin aloitin rakennuttamisen. Olisin todennäköisesti tehnyt joitakin asioita toisin.
Toisaalta kirja on laajuudeltaan turhan suppea. Itse jäin kaipaamaan sekä hirsirakennuksen suunnitteluun että veistämistä seuraaviin rakennusvaiheisiin liittyvää tietoa. Muistan itse, että eräs hankalimman oloisia vaiheita oli katon rakentaminen. Esimerkiksi siitä olisi ollut kiinnostavaa lukea alan parhaista käytännöistä.
Kirjallisesti kirjan tyyli on aiheeseen sopivaa ja kieli riittävän hyvää. Aiheen käsittelystä huokuu innostuneisuus, toisaalta tietynlainen epävarmuus. Asioiden esittäminen on enimmäkseen loogista, mutta olisin itse esimerkiksi käsitellyt puun käyttäytymisen, kuivumisen, kutistumisen ja painumisen selvästi omana osionaan.
On hieman harmillista, että Jarmo on jaksanut sisällyttää kirjaan vain kolmen nurkan veisto-ohjeet. Hän kertoi, että nurkkien mallintaminen osoittautui erittäin työlääksi. Tästä syystä kymmenistä Suomessa tunnetuista lyhyistä ja pitkistä nurkista kirjaan päätyi vain kolme.
Ois niitä nurkkia voinut lisääkin laittaa, mutta esimerkiksi satulasulkanurkan toteutuksessa meni puolitoista kuukautta
Kirja ei ole omasta mielestäni tai kirjailijan mielestä suunnattu täysin vihernokille, mutta se tekee hyvää työtä esitellen lähes kaikki käytetyt termit juurta jaksain. Joitakin huteja tulee, esimerkiksi lämpöloven esittelyn ainakin ohitin ennen kuin sitä alettiin jo veistämään.
Minun on tunnustettava etten voinut tässä tapauksessa arvioida kirjan keskeisen sisällön, eli nurkkien veisto-ohjeiden, ymmärrettävyyttä, kun omat pohjatietoni eivät olleet riittäviä ja mahdollisuutta kokeilla veistämistä käytännössä ei kirjan arviointiin varattuna aikana siunaantunut.
Tästä syystä pyysin oman saunani veistänyttä Kari Peltolaa arvioiman kirjan ohjeita. Karin mukaan esimerkiksi ristinurkan veisto-ohjeet ovat selkeät ja hän uskoi niiden mainioasti riittävän kyseisen nurkan veistoon. Varsinainen kirjan ohjeiden käytettävyystestaus jäi nyt kuitenkin seuraavaan kertaan.
Loppusanat
Tätä kirjaa voi suositella sekä hirsiveistosta kiinnostuneille että hirsirakennuttajille ja hirsirakenteiden suunnittelijoille.
Kirja on mielestäni henkisesti käsityötaitojen oppikirja. Kirjasta huokuu ajatus, että hirsiveistäminen on uudistumisestaan huolimatta idealistinen artesaaniammatti, jossa pyritään parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tekemällä työ ’oikein’. Tämä on mukavassa ristiriidassa nykyaikaista tehokkuus-, todennettavuus- ja tuottavuuskeskeistä rakentamista kohtaan. Haastattelussa Jarmo paljasti, että alan ammattilaiset hinnoittelevat työnsä eri nurkkatyyppien perusteella, kuten Hirsitikan hinnoittelusivultakin käy ilmi. Esimerkiksi lohenpyrstön kerroin on 1 ja norjalaisen nurkan 1.9. Tällainen työmääräkerrointaulukko olisi kiva nähdä myös alan kirjallisuudessa.
Odotan itse kirjalle jatko-osaa. Jarmo kertoi, että hän on elätellyt ajatusta laajemmasta hirsirakentamisesta kertovasta kirjasta. Tästä on hyvä jatkaa.
Edellisessä Saunologian julkaisussa esittelin kesällä valmistunutta Suvikallion saunaa. Kerroin siinä saunan viimeistelystä ja mm. painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttamisesta sekä lopputuloksena saaduista löylyistä.
Totesin silloin, että olin lopputulokseen erittäin tyytyväinen. Eihän siitä saunasta tietenkään täydellistä tullut. Totesin viimeksi, ymmärrys siitä mitä saunalta voi vaatia on merkittävästi muuttunut projektin kuluessa.
Tässä artikkelissa kerron mitä tekisin nyt eri tavalla, jos suunnittelisin saunaa ja mikä tässä saunassa voi vielä muuttua. Näillä ohjeille suunnittelet paremman saunan kuin saunologilla!
Kehityskohteet jakautuvat neljään osaan:
etukäteissuunnittelu,
hirsirakentaminen,
löylyhuoneen koko ja saunan malli ja
hormiratkaisu.
Suunnittelu ja budjetointi
Panosta suunnitteluun yksityiskohtaisesti. Paremmat suunnitelmat säästävät aikaa, rahaa ja hermoja. Tee myös sähköistyssuunnitelma alkajaisiksi, jos sähköä ylipäänsä käytät.
Tarkista saunamökin rakentajan tarkistuslistalta oletko huomioinut kaikki kululajit. Harrastelijalta unohtuu helposti pieniä kulueriä, joista voi sitten kertyä melkoinen vuo lisäkuluja. Jos tarvitset lainaa rakentamiseen, on budjetointi erityisen tärkeää. Mökkivalmistajien valmiit täystoimitukset ovat tässä mielessä tee-se-itse –rakentamista kustannusriskittömämpiä vaihtoehto.
Suunnittelun jälkeen aloita rakennuslupaprosessi heti kun voit, niin se ei myöhemmin muodostu hidasteeksi. Lupien käsittelyaikatauluja kannattaa tiedustella kunnan rakennusvalvonnasta välittömästi, kun ajatus saunasta alkaa kutkuttamaan. Näin voit varautua käsittelyn viemään aikaan ja odotettavissa oleviin lupaprosessin vaiheisiin.
Omassa kohteessani asemakatselmus viivästyi ja sitä kautta koko mökin pystytys.
En suosittele luvatta rakentamista.
Hirrestä huolella
Hirsirakentaminen on edelleen hyvä vaihtoehto saunan laittajalle, mutta sitä ei kannata tehdä niin kuin minä tein. Ensinnäkin on parempi kuivattaa hirret ennen veistämistä niin mökki ei myöhemmin elä niin paljoa.
Veistämisen ja valmiin rungon säilyttämisen aikana vaadi tuulettuvaa hirsien suojausta rakentajalta. Oma hirsirunkoni ehti kärsiä jo valmistuttuaan kosteusvaurioita, joiden kosmeettisten haittojen paikkaaminen on yhä kesken. Rakennusteknisesti pysyvää vahinkoa ei onneksi syntynyt.
Pelkkahirsi on parempi valinta.
En rakentaisi toista saunaa, tai muutakaan hirsirakennusta, täysin pyöreästä hirrestä. Pelkkahirsi on parempi valinta. Jos päädyt pyöröhirteen, mieti voiko sen pelkata ja piiluta edes sisäpuolelta – saat lisätilaa ja paljon helpommin käytettävän seinän. Pyöröhirren pinta-ala on myös jopa kolmanneksen suurempi kuin pelkan. Toki sen minkä ottaa lämmitettäessä, antaa saunottaessa.
Isompi on parempi, sisäkatolla on väliä
Jos suunnitelmaa tehdään sauna edellä, kannattaa panostaa siihen, että löylyhuoneesta tulee riittävän iso. Rakensin itse kahdelle ihmiselle suuren saunan, johon mahtuu juuri ja juuri viisi aikuista. Lauteet ovat kuitenkin niukat.
Tilaa ei myöhemmin voi lisätä. Suurempi löylyhuone, johon olisi mahtunut isommat lauteet II-mallia olisi ollut kiva. Jo 2,5 x 3 m kokoisessa saunassa tilanne olisi ollut olennaisesti parempi.
Kannattaa myös rakentaa mahdollisimman korkea löylyhuone. 3 metriä ei ole missään tapauksessa liikaa! Jos korkeutta on 3,5 m niin lauteiden alle voi rakentaa vaikka peseytymistilat
Kattoa voi aina laskea ja esimerkiksi muotoilla vapaammin, kun siihen on mahdollisuus. Esimerkiksi verkkokiukaat ovat korkeita ja painovoimaisen ilmanvaihdon saunoissa ei löylyn lakia kannata ehdoin tahdoin rikkoa. Saunan sisätilan korottaminen on jälkikäteen sen sijaan lähes mahdotonta.
Muotoile saunan katto holvimaiseksi. Pyöreämpi muoto on parempi löylyille, sillä se saa ne jakaantumaan tasaisemmin löylytaskun sisällä. Asiasta tulossa on pidempi perustelu, kun esittelen Holvisaunojen kaarevakattoista maasavusaunaa ensi vuoden puolella. Suvikallion saunan kattoa aion itse vielä tuunata pyöristämällä sen sivuilta, kuten alla olevan kuvan versiossa A.
Katon lisäksi oviratkaisu on jäänyt hieman puristamaan kenkää. Löylyhuoneen puinen väliovi tilattiin Starkin kautta virolaiselta valmistajalta, kun vastaavia tuotteita ei löytynyt kotimaasta. Ovi näyttää edelleen toiveiden mukaiselle, mutta on toiminnaltaan aiheuttanut muita ongelmia ja lisätöitä alusta pitäen. Oven sulkeutuminen ja kiinni pysyminen aiheuttavat ongelmia. Karmi ehti myös tilapäisesti vinoutua karapuun juuttumisen takia. Tämä hirsirakennuksen haaste on ohitse menevä. Sopiva oven sulkija on vielä haussa.
Kiuas ja hormi
Puukiukaan hormin kanssa, harkitse tiilihormia huolella, sillä sitä ei voi jälkikäteen tehdä kovinkaan helposti. Tiilihormissa on sekä huonoja että hyviä ominaisuuksia kevythormiin nähden, mutta se on erityisesti pitkäikäinen ja tulevaisuuden tarpeiden kannalta kevythormia joustavampi vaihtoehto.
Kiuas on tärkeä, muttei lopullinen osa saunaa. Omassa kiukaassani ei ole valittamista, mutta nykyinen tuskin jää viimeiseksi. Haaveiden kertalämmitteinen kiuas mahdollistaa vaivattoman saunomisen, kun lämmitykseen ei tarvitse keskittyä saunomisen aikana.
Toisaalta, jos minulla ei olisi kuutiokaupalla kuivaa polttopuuta varastoissa, huokailisin jo pellettilämmitteisen kiukaan perään joka käynnistyisi vaikkapa kännykän sovelluksesta nappia painamalla. Nykypuuvarasto riittäneen kuitenkin vielä kymmenen vuoden tarpeisiin…
Saunan kustannukset kertyvät tontista, suunnittelusta, rakennuttamisesta, itse rakennuksesta, varusteista, luvista ja valvonnasta. Tässä artikkelissa listattuna mihin kaikkeen omatoimirakentajalta rahaa kuluu.
Maa eli tontti
Jos rakennat ulkosaunaa, tarvitset maata, jolle rakentaa. Hyvän rakennustavan mukaista on hakea saunalle myös rakennuslupa. Tämä edellyttää riittävää rakennusoikeutta tontilla, jolle saunaa suunnitellaan. Jos kysymyksessä on savusauna, pitäisi olla myös riittävästi tilaa, jotta turvaetäisyys muihin rakennuksiin saavutetaan (kts. Saunan sijoittaminen ja lain vaatimukset). Maan hinta määräytyy paikkakunnan mukaan, vaihdellen Suomessa käytännössä ilmaisesta (syrjäseudut) jopa tuhansiin euroihin (suurkaupungit ja merenrantatontit) per neliö.
Rakentamisen todelliset kustannukset
Pienessä rakennuksessa on aina suhteessa enemmän kiinteitä aloituskustannuksia kuin suuressa. Kertaerät kuten toimitus-, lupa- tai käyntipohjaiset kohdistuvat pienempään neliömäärään. Peukalosääntönä omakotirakentajille Rakennustieto RTS Oy:n laajasti siteerattujen (mutta muutoin kyseenalaisten) tutkimusten mukaan todelliset kustannukset ovat n. 1500 € per bruttoneliö. Toisaalta hintoihin sisältyy valtavasti hajonta ja kustannukset voivat kasvaa tästä reilusti ylöspäin.
Pidän itse tätä arviota varsin hyvänä lähtökohtana.
Mökkien ja saunojen varustelutaso sekä rakennevaatimukset poikkeavat vakituisista asunnoista erityisesti energiavaatimusten että sähköistyksen suhteen. Tämä voi laskea kustannuksia, mutta edes suhteellisen yksinkertaisenkaan saunarakennusten kohdalla tuskin pääsee alle tuhannen euron, jos joutuu ostamaan ulkopuolista työtä tai runkorakennusmateriaaleja.
Hyvä vertailukohta ovat hirsirakennusvalmistajien valmiit mökkisaunapaketit, joiden todelliset hinnat - eivät 'alkaen' hinnat - ovat luokkaa 15,000-30,000 pienimmistä keskikokoisiin. Jos tilaa on saunan lisäksi enemmän, hintakin nousee. 1,500€ /m2 pitää hyvin kutinsa rakennuksen kohdalla, perustukset päälle.
Saunan rakentajan kustannuslajilista
Tein oheen listan olennaisista, satasen luokkaan nousevista kulueristä. Kulut on haarukoita erittäin löyhästi. Todelliset kulut riippuvat olennaisesti kohteen koosta sekä työn osuudesta. Jos paikalle ei ole sähköliittymää, sähköjen hankinta voi nopeasti nostaa kustannukset pilviin. Tosin nykyään esimerkiksi valaistuksen voi toteuttaa vaikkapa aurinkosähköllä hyvin edullisesti, kiitos LED-valaisinten.
Rakennusmateriaalit kuitenkin maksavat yllättävän paljon myös omatoimirakentajalle. Verkkorautakaupasta saa kerralla tilaamalla säästettyä rahan lisäksi kuljetusvaivan, joka on esimerkiksi peräkärrykuormilla mitattuna melkoinen. Viidenkympin rahti ei enää parin tonnin tilauksessa paina missään.
Suunnittelu (rakenne- ja arkkitehtuuri sekä sähköt) : 1000-3000 €
Ikkunapuite- ja räystäslaudat sekä räystäiden aluset
Lauteet (500-3000€)
Lattiamateriaalit
Kattopaneelit
Pintakäsittelyaineet (satoja euroja)
Terassilaudat
Kaiteet, askelmat ja käsijohteet
Kiinnitystarvikkeet sisään ja ulos (satoja euroja)
Hormi ja kiuas (800-3000€)
Vedenlämmitin tai vesipata (100-500€)
Talkoovakuutukset ja ruoat (100€+)
Projektin edetessä lopetin ihmettelemässä valmishirsisaunojen hintoja. Kun päätin investoida hartiapankkiin kustannusten taittamiseksi, oli näkymä työmäärästä vielä aika ruusuinen. Myöhemmin kävi ilmi, että työtä oli tällaisessa käsityön taidonnäytteessä moninkertaisesti enemmän kuin kuvittelin.
Tämä saunablogi käynnistyi reilu puolitoista vuotta sitten, kun aloimme rakentamaan Suvikallion saunamökkiä. Tämä kirjoitus dokumentoi projektin lopputuloksen ja kasaa ajatuksia siitä, mikä onnistui ja mikä ei, ja miten sauna lopulta toimii. Ekstrana kopterivideo saunasta syyskuulta.
Tämä saunablogi käynnistyi reilu puolitoista vuotta sitten, kun aloimme rakentamaan Suvikallion saunamökkiä. Rakentaminen ja suunnittelu vuorottelivat vuoden aikana Erityisesti monien yksityiskohtien ratkaiseminen pakotti palaamaan toistuvasti suunnittelupöydälle - hyväksytyistä pääpiirustuksista huolimatta.
Blogi seurasi viime vuonna tiivisti rakennushanketta, kunnes marraskuussa 2016 laitettiin hommat talveksi telakalle. Kylmyys pakotti lopettamaan pintakäsittelytyöt. Kun ei ollut pakko, ei myöskään terassia talvikaudella viimeistelty. Blogi ei kuitenkaan jäänyt laakereillaan lepäämään, ainoastaan saunaprojekti on meinannut välillä unohtua.
Ulkosaunan rakentamista on tänä vuonna keväästä lähtien jatkettu. Terassin kaiteet ja askelmat, pukuhuoneen lattiat ja ikkunalaudoitukset, tiilimuurin maalaus, saunan lattian viimeistely sekä lukuisia pieniä pintakäsittelytöitä on tehty ja dokumentoitu viimeisen puolen vuoden aikana. Nämä työvaiheet ovat olleet normaalia rakentamista,. Niillä ei ole enää juurikaan vaikutusta itse saunan toimivuuteen, mutta ympäröivätkin tilat on haluttu kuosiin.
Paikallinen rakennustarkastaja kävi tekemässä lopputarkastuksen jo heinäkuun alussa ja totesi, ettei aio palata saunan takia takaisin. Tämän jälkeen saunaa onkin ahkerasti käytetty. Sauna tuli siis jo tällöin ”virallisesti” lähes valmiiksi, pientä palonsuojaustyötä lukuun ottamatta.
Projektin päättymistä juhlistettiin talkooporukan kesken sekä paikallisen kunnan virkaa tekevän rakennustarkastajan, johtajan ja tilavastaavan, myös TV:stä tuttuna Maajussina sekä kohteen pääsuunnittelijanaa tunnetun Heikki Ronkaan valvonnassa heinäkuun lopulla. Meno oli pukukoodin tavoin vapautunutta:
Erilaisia yksityiskohtien hiomisia on kuitenkin jatkettu. Lokakuussa vielä tehtiin mökin alapuolisen rinteen pengerrystöitä ja levennettiin rinteen puoleista ruotasuojausta metriin anturasta ulospäin.
Sauna on siis kaikin puolin nyt valmis!
Jos video ei toimi, voit katsoa kopterivideon myös YouTubessa
Elokuussa saunamökki valittiin myös Suomen kaunein saunamökki -kilpailuun. Sen tuloksista en myöhemmin ole kuullut mitään. Kiitos kuitenkin kaikille saunaa äänestäneille!
Saunamökin pukuhuoneen toimivuus lisämajoitustilana on tullut todistettua jo useamman nukkujan voimin. Voin itsekin todistaa mökin soveltuvan ainakin kesäaikaiseen majoittumiseen täydellisesti. Meille tärkeän lisämajoitustilan vuoksi savusauna ei olisi ollut mahdollinen ratkaisu tässä projektissa. Ainoa majoitusmukavuutta laskeva tekijä on sisävessan puute…
Talvikäytettävä pihasauna ilman peruslämpöä
Saunamökki suunniteltiin niin, että se säilyy vaurioitta ilman peruslämmitystä. Siinä ei esimerkiksi ole herkästi homehtuvia eristemateriaaleja tai muita kosteusherkkiä rakenteita. Toisaalta pelkkä talven kestävyys ilman talvikäytettävyyttä ei ole tarpeeksi. Olennaista on, että etenkin löylyhuone saadaan lämmitettyä käyttökuntoon lattiasta kattoon kylmälläkin säällä.
Suvikallion saunassa tämä onnistuu. Tämä perustuu kiukaan lämmittämän ilman kiertämiseen saunassa. Sen ansiosta eristämätönkin lautalattia lämpenee riittävästi, jotta lattialla tarkenee seisoskella paljain varpain. Ulkosauna ei siis välttämättä tarvitse lattialämmitystä, kunhan se ei perustu maanvaraiseen betonilaattaan. Sellaisesta sähkölämmitykselläkään ei helposti saa mukavan tuntuiseksi.
Sauna uusvanhalla tyylillä
Saunan yksityiskohtia, niiden suunnittelua ja rakentamista on esitelty saunablogissa kattavasti. Olen esitellyt lattiaa, lauteita, hormia, hormin suojausta ja pintakäsittelyä. Viimeksi jaoin kokemuksia kiukaasta, Narvin Löylymestarin tunnelimallista. Tunnelimallista, eli seinän läpi lämmittettävyydestä, löytyi selvästi enemmän hyviä kuin huonoja puolia. Voin tätä epätavallista ratkaisua siis suositella.
Syntynyt kokonaisuus ei ole tyylipuhdas, klassinen ”hirsisauna” kuten esimerkiksi viime vuonna esitelty Oiva Kallion saunaklassikko. Rakenteellisesti Suvikallion saunassa on monia klassisia suomalaisia hirsirakentamisen piirteitä kuten pitkänurkkaiset nurkkasalvokset seinissä ja ilmavarainen perustus. Suvikallion seinät ovat kauttaaltaan pyöröhirttä ilman lisäeristyksiä tai panelointia.
Perustukset Suvikalliossa on kuitenkin tehty kevytbetoniharkkojen varaan, saunan sisäseinät on sävytetty, ulkopinnat käsitetty kauttaaltaan rautavihtrillillä ja lattiat höylätty ja myöhemmin pintakäsitelty vettä hylkiviksi. Kiuas on myös 1900-lopun tyyliä. Se ei toisaalta ole nykyisen verkkokiuasmuodin mukainen. Sauna onkin pikemminkin tyylihybridisauna modernin ja perinteisen väliltä.
Suvikallion ehkä merkittävin arkkitehtoninen nykytyylittely löytyy terassilta. Sen pinta-ala on suurempi kuin rakennusala seinien sisäpuolella (n. 16 m2 vs. 14 m2). Iso terassi lisää tuntuvasti käyttöalaa.
Alkuperäinen suunnitelma: pääpiirustus. Terassia levennettiin myöhemmin joka suuntaan vielä kymmenen senttiä.
Leveä terassi on myös välttämätön, jos ulkona haluaa pitää mitään suojassa sateelta, sillä syyssateet helposti kastelevat sivutuulessa terassin ja siellä säilytetyt tavarat perin pohjin. Alle metrin levyinen terassi kastuu helposti kokonaan, näin tosin voi käydä leveämmällekin terassille tuulesta, räystään pituudesta ja korkeudesta riippuen.
Tyylillä on hintansa
Sauna on ulkoasultaan näyttävä ilmestys. Tämän tarinan otsikoinnissa käyttämäni termi trofeesauna viittaakin metsästystrophyjen lisäksi venäjällä suosittuihin yksityisiin edustussaunoihin, joiden ulkoasuun on panostettu ehkä enemmän kuin tarpeeksi (lue venäläisten saunoista kertovan kirjan arvostelu ).
Suvikallion kokonaisuus muodostuu pelkistetystä tyylistä, luonnostaan rosoisista pinnoista ja kaiken tekemisestä isosti. Esimerkiksi räystäiltä löytyy 8” lautaa. Tästä täytyy kiittää arkkitehti Risto Vuolle-Apialaa, joka ehdotti tätä saunan piirustuksia tarkastellessaan. Lopputulos on erittäin sopiva, pienempi puu ei olisi ajanut tarkoitusta.
Pienehkön saunamökin rakentaminen suureellisella tyylillä on suhteellisen edullista. Tämän mökin alkuperäinen budjetti oli alle 15,000 €. Siinä ei toisn pysytty, mutta kustannukset jäivät silti vielä siedettävälle tasolle. Ja mitään asiaa ei ole tehty tarkoituksella halvalla, vaan tarkoituksella mahdollisimman hyvin.
Luonnollinen ilmanvaihto Suvikallion saunassa
Ilmanvaihto ja saunan ilmanlaatu on eräs Saunologian lukijoita jatkuvasti askarruttavia kysymyksiä. Eikä suotta. Erityisesti luonnollisen ilmanvaihdon toteuttaminen on suorastaan mysteeri. Se on todellisuudessakin huonosti ymmärretty asia .
Toteutin Suvikallion saunassa ilmanvaihdon lattian kautta noudattaen Kansainvälisen savusaunaklubin vinkkejä. Tämä siis siitä huolimatta ettei sauna ole kertalämmitteinen tahi savusauna. Yhteistä on kuitenkin se, että saunaa lämmitetään pukuhuoneen puolelta ja palamisen tarvitsema korvausilma liikkuu myös sen kautta, enimmäkseen pukuhuoneeseen sijoitetusta tuuletusventtiilistä. Joten löylyhuone on ilmanvaihdon kannalta omillaan, aivan kuten kertalämmitteisenkin kiukaan tapauksessa.
Saunomisen aikana ilmanvaihto tapahtuu lattiatasossa olevien aukkojen välityksellä. Kiukaan perustuksena oleva laatta on etuosastoon irti lattialaudoituksesta. Noin sentin rako ympäri laattaa tarkoittaa noin 100 cm2 pinta-alaa. Tämä vastaa 5 cm halkaisijaltaan olevaa reikää lattiassa. Kiukaan kuumuus nostaa sen ympäriltä ja lattiatasosta, tässä tapauksessa myös suoraan ulkoilmasta, raitista ilmaa ylöspäin. Löylyä heitettäessä ilma leviää löylyn mukana ympäri löylytaskua ja toisaalta työntyy takaisin ulos lattian rajassa olevista rei’istä. Erona on jatkuvalämmitteiseen puukiukaaseen on se, ettei ilmaa kiukaan ympäriltä aktiivisesti imetä tulipesään.
Ilmanvaihtoreikiä on myös sivuseinillä, seinien ja lattialaudoituksen välissä. Tästä tulee yli 500 cm2 lisää ilma-aukkoja. Lauteiden alla eräs lattialaudan pätkä on varustettu kahvalla, joten sen voi nostaa pois, mistä saadaan vielä yksi 400 cm2 tarvittaessa lisää.
Kokonaisuus toimii varsin mukavasti ja raitista ilmaa riittää lauteille.
Saunomisen päätteeksi tila pitää tuulettaa. Tuulettamiseen käytän sekä korkeaa ikkunaa että toiseksi ylimpään hirteen tehtyä räppänää, jonka takana on halkaisijaltaan 100 mm (<100 cm2) reikä. Jos sauna on jostain syystä ”lämmennyt liikaa”, ikkunaa voi myös avata. Tämä tarkoittaa yli 70 asteen lämpötilaa.
Pidän ikkunaa saunomisen jälkeen auki tunnin tai puoli tuntia, mutta räppänä jää illalla saunomisen jälkeen auki koko yöksi. Ilmankosteusmittaukset ja esimerkiksi lattian kuivuminen osoittavat kosteuden poistuvan ilmasta parissa tunnissa. Sauna kuivuu kokonaisuudessaan. Kuivuminen perustuu sekä kiukaan jäännöslämpöön että rakenteisiin sitoutuneeseen lämpöön. Kiukaan suuri kivimäärä auttaa asiaan.
Mites se saunaelämys?
Koska tämä projekti on ollut erittäin huolellisen mietinnän ja ”elämyksellisen saunan suunnittelun” kohteena, on aiheellista kysyä saavutettiinko siinä kokemukselliset tavoitteet? Tuliko saunablogin saunasta sellainen kuin piti?
Kyllä, sauna on minusta erittäin toimiva.
Sauna ei ole välttämättä tiloiltaan tai löylyiltään sellainen kuin kuvittelin. On myös sanottava, että käsitykseni saunoista ja niiden mahdollisuuksista on radikaalisti laajentunut Saunologia-projektin aikana. Saunamatkat Saksaan, Venäjälle ja vaikkapa palkittuihin savusaunoihin ovat valottaneet uudella tavalla saunojen suunnitteluavaruutta ja nostaneet myös omaa vaatimustasoani.
Tästäkin huolimatta olen tyytyväinen Suvikallion saunan lopputulokseen.
Saunasta tuli suhteellisen vaivaton lämmitettävä, pukuhuoneesta monikäyttöinen ja löylyistä mehevät. Kiuas on kivineen tilaan juuri ja juuri riittävän kapasiteetilta. Kuten kiuasesittelyssä totesin, se todellinen vaatii jatkuvaa lämmittämistä ja paljon polttopuita, sillä kivimäärää ei saa niin kuumaksi, että energiaa varastoituisi pitkälliseen saunomiseen.
Eräs hieman ennustamattomasti noussut ominaisuus on se, että sauna toimii parhaimmillaan lämpimänä ja kosteana. Äkäisesti pistävää löylyä, joten itse esimerkiksi urheilusuorituksen jälkeen usein odotan, ei täällä oikeastaan saa. Tämä ei minua tässä tapauksessa haittaa, sillä olen itse muutenkin alkanut vieroksumaan kuivia ja kuumia saunoja. Banjan kuuma kosteuskaan ei omassa mukavuuslaitoksessani ole toivottavaa.
Saunasta ei saa erityisen äkäisiä löylyjä, mutta käyttämällä 1-1,5 litraa vettä kerrallaan syntyy varsin kokonaisvaltainen löylyaalto, jonka toivoisi jatkuvan ikuisesti. Ainakin, jos on tätä ennen asettautunut lauteille pitkäkseen, koska muuten joku ylempi ruumiinosa on jo ylikuumentunut.
Suvikallion saunan referenssilämpötila on siis ”vain” n. 55 astetta. Saunaan voi mennä jo aiemmin, mutta se ei ole miellyttävää. En siis vanno täysin ”lämmitetään kiuasta, ei saunaa” näkemykseen. Syynä on se, että suuret lämpötilat erot tuntuvat paljaalla iholla ikävältä. Saunassahan ei ole peruslämmitystä ja siellä on siten käytännössä lähes ulkolämpötila. Jos saunaa ei lämmitä, on siellä liian kylmä.
Tämän lisäksi saunassa on tarjettava peseytyä lattialla seisten. Tämä tapahtuu omien saunatapojeni mukaisesti ehdottomasti ennen lauteille nousemista. Valitun kiukaan kanssa saunaa voisi käyttää myös toisin, mutta tämän kokeileminen jää ensi kesälle.
Saunamökin uusi saunomisolosuhde on muokannut omia saunomistottumuksiani suuntaan, jossa saunassa ja löylyissä tulee viihdyttyä selvästi aiempaa pidempään. Itse asiassa useimmiten sieltä ei viitsisi poistua ollenkaan. Tutkimusten mukaan pitkäkestoisella saunomisella voi olla jopa terveyshyötyjä verrattuna pikasaunavisiitteihin.
Vertailun vuoksi savusaunojen saunomisolosuhteista 70 vuoden takaa:
Jatkuvaa kehittämistä saunamökillä
Saunan muiden tilojen toimivuudessa ei ole valittamista. Silmälasihylly (kts. saksalaiset saunatavat) pitää vielä askarrella pukuhuoneeseen ja terassi kalustaa. Tilava terassi, jossa on suojainen puoliskonsa on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Tilaa on jopa tyhjänpanttina, joten potentiaalia sen kehittämiseen on jäljellä. Sekä polttopuiden että siivousvälineiden säilyttäminen voivat tulla kysymykseen.
Hirsirakennuksen ylläpitoon liittyy muitakin hienouksia, kuten nurkkasalvosten lisäeristäminen ja laskeutumisvaraa pidättävien säätöruuvien käyttö. Näistä lisää juttuaensi vuonna omassa artikkelissaan.
Tämä artikkeli saa jatkoa ensi viikon julkaisussa, jossa kerron mitä projektista jäi hampaan koloon, eli mitä saunassa voisi vielä parantaa. Tulevilla ohjeilla voit siis suunnitella paremman saunan kuin minulla!
Kiitos kaikille projektiin osallistuneille sekä erityisesti Riikalle rakennusavusta ja kärsivällisyydestä pitkittyneen projektin aikana!
Saunologia esittelee eksoottisen kiuaskivivaihtoehdon, Mount Shasta Sauna stonesit. Tulivuorikivien käyttökokeilu osoittaa, että niistä saa selvää hyötyä erityisesti sähkökiukaan liian ärhäköiden löylyjen hillitsemiseen. Tässä suhteessa Suomen kalleimmat kivet ovat erittäin kiinnostava vaihtoehto kiukaan lisälaitteisiin verrattuna. Käyttökokemukset ja pakkauskoko jättävät kuitenkin hieman hampaankoloon.
Alkusoitto: Vieraalla maalla kaukana
Yhdysvaltojen länsirannikolla osavaltioiden välinen tie numero 5 matkaa yli kaksi tuhatta kilometriä aina Kalifornian San Diegosta Washingtonin osavaltion läpi Kanadan Vancouveriin. Tie itsessään on tylsä ja pomppuinen, mutta matkan varrelle mahtuu monen moisia lännen ihmeitä.
Pohjois-Kaliforniassa kohoaa taivasta vaste siluettina horisontissa yksinäinen vuori. Se siintää hyvällä säällä jo parin sadan kilometrin päässä. Se on Mount Shasta, lumihuippuinen, aktiivinen tulivuori. Shasta ja Shastina huiput muodostavat yhden yli neljään kilometrin korkuisen uinuvan jättiläisen.
Pohjois-Kalifornia on kokonaisuudessaan vulkaanisesti aktiivista aluetta. Mannerlaattojen törmäyskohdissa ollaan pitkään odoteltu suurta järistystä. Niitä on historiassa tapahtunutkin. Alueelta löytyy mm. Lassenin vulkaaninen luonnonpuisto, jossa on paljon näyttäviä, tuoreen oloisia ja edelleen höyryäviä muistutuksia pinnan alla kuplivasta voimasta.
Osavaltion historia on liian lyhyt muistaakseen edellisen tulivuoren purkauksen tarkalleen, mutta siitä on vain joitakin satoja vuosia. Alueella on toki ollut asukkaita jo tuhansia vuosia ennen espanjalaistan valloittajien aikaa. Mutta tämä Saunologian artikkeli ei kuitenkaan perustu intiaanien hikimajaperinteeseen. Ei, kysymyksessä on suomalaisen uudisraivaajan tarina tämän vuosituhannen vaihteesta. Vulkaanista toimintaa saamme kuitenkin kiittää yhdestä erikoisesta maan antimesta, Mount Shastan kiviksi (Mount Shasta Sauna Stones) nimetyistä tulivuorkiuasikivistä.
Mistä on kysymys?
Yrittäjä Ohto Pöyhönen, diplomi-insinööri ja metallurgi, lähti ensimmäisen kerran töihin vieraille maille Tukholmaan 1990-luvun alussa. Parin vuoden jälkeen perhe saapui Helsingin kautta Fiskarsiin. Ohton matka länteen ei ollut vielä kuljettu loppuun asti. Yli kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 2005 Ohto siirsi elämänsä lähipiireineen kerta luokkaa lännemmäs, pohjoiseen Kaliforniaan. Siellä Ohto viihtyi viisi vuotta. Tänä aikana mies ei malttanut luopua saunomisesta, vaikka saunatarpeet olivat tiukassa.
Kiukaita oli saatavissa, mutta kunnon kiviä ei meinannut löytää. Ei ennen kuin Ohto oli aikansa samoillut läheisen Mount Shastan rinteillä ja yrityksen ja erehdyksen –menetelmällä löytänyt sopivan esiintymän tämän mystisen tulivuoren synnyttämiä murikoita. Kiveksi valikoitui mahdollisimman kestävä, sopivan kokoinen tuote tulivuoren sisuksista.
Amerikan vuosien aikana Ohto perusti kiviyrityksen ja hoiti luvat kivien kaupalliseen keräilyyn. Kansallispuistossa, jossa on normaalisti kielletty kaiken irtaimen poistaminen tämä oli ennen kuulumatonta! Lopulta lupa heltisi. Tänäkin päivänä kivien keräily herättää puistonvartijoiden ja alkuperäisväestön keskuudessa kysymyksiä, joihin Ohto vastaa esittämällä itsensä USA:n sinetöimän lupa-asiakirjan.
Koska kiuaskiville ei ole merkittäviä markkinoita jenkeissä, päätti Ohto alkaa laivamaan niitä Suomeen. Vuodesta 2012 kahden kilon pakkauksiin kerätyt, kotimassa testatut, kiuaskivet ovat olleet myynnissä erinäisissä verkkokaupoissa. Vuonna 2014 ne tulivat myös Bauhausin valikoimiin.
Vaihtoehdot houkuttelevat
Henkilökohtaisesti ajatus vaihtoehtoisten kiuaskivien käytöstä on jo pitkään kutkuttanut. Suomessa on rajallinen määrä kiuaskivimateriaaleja ja nämä ovat erityisesti ulkonäöltään kovin samankaltaisia.
Laavakivi tai magmakivi oli pyörinyt itsellänikin jossain kohtaa mielessä, sillä onhan tällainen kivi ”tuotantoprosessin” jäljiltä varmasti ainakin kohtuullisen kestävä ja viimeistelyltään uniikki, lupaavan huokoinen ja kiinnostavan rosoinen.
Kiven ominaispaino on selvästi tavanomaista pienempi, se sisältää siis enemmän ”ilmaa”, tai vähemmän kiveä, kuin samankokoinen kotimainen kiuaskivi. Vertailin yhtä Shasta kiveä saman kokoluokan oliviini-diabaasiin. Arvioin keittiövälinein, grammavaa’alla ja desilitramitalla, Shastan kiven ominaispainoksi n. 1,73 kg/dm3, diabaasin 2,64 kg/dm3.
Laavakivi on siis kolmanneksen keveämpää, tai diabaasi suhteessa puolet painavampaa. Kannattaa huomata, että kivien epäsäännöllisen muodon vuoksi todellisuudessa oliviini-diabaasia mahtuu yhteen litraan (1 dm3) vain n. 1,5 kg. Sama painomäärä Shasta stones -kiviä vie tilaa noin 1,5-kertaisesti. Esimerkiksi 40 kg sähkökiukaaseen tarvitsisit vain n. 25 kg vulkaanisia kiviä (eli 10 pakettia), jos täyttäisit niillä koko kiukaan. Tätä ei kuitenkaan suositella.
Laavakiven keveys tarkoittaa sitä, että kiven lämpökapasiteetti vietyä tilaa kohden on myös matalampi. Löylyjen näkökulmasta löylyistä tulee väistämättä miedommat, sillä kivessä on rakenteensa vuoksi enemmän pinta-alaa ja vähemmän sitoutunutta lämpöä. Odotettavissa on, että vesi jää kiven pinnalle pitkäksi aikaa kiehumaan.
Laavakivellä on luonnollisesti myös kotimaisista kivistä jonkin verran poikkeava koostumus. Kivien tärkeimmät osaset on tutkittu Suomessa ja listattu myyntilaatikon kylkeen. Kiviasiantuntija Teppo Hurmeen mukaan magnesium kiven yhtenä tärkeänä sidosaineena auttaa sitä pysymään kasassa.
Miten kiviä käytetään?
Mt. Shasta on täyte- tai pintakivi, eli se sijoitetaan tavallisten kiuaskivien sekaan tai päälle. Valmistajan ohje on tarkalleen ottaen sijoittaa kivet kuumimpaan paikkaan kiukaassa. Tämä tarkoittaa puukiukaassa hormiputkien läheisyyttä, sähkökiukaassa keskellä kiukaan vastuksia. Sähkökiukaan malli vaikuttaa asiaan. Verkkokiuas ja umpinainen kiuas lämpenevät eri tavoin.
Ohto on itse käyttänyt kiviä verkkokiukaassa (pilarikiuas, kts. kiuasmallit) myös tavallisten kivien joukossa. Tämä luo kiukaan kylkiin ”vesitaskuja”, joista vesi ei valahdakaan alaspäin, vaan jää kuplimaan pinnalle.
Ensimmäiset löylyveden pisarat haihtuvat nopeaan, mutta tämän jälkeen lämpöä pitää hakea syvemmältä kivestä tai kiukaasta ja höyrystyminen hidastuu.
Koska kiviä markkinoidaan sähkösaunaan ”puusaunamaisin löylyin” tulee vertailu toiseen äskettäin testattuun samaa tavoittelevaan tuotteeseen, Löylynsieluun väistämättä mieleen. Nämä eivät toimi ihan samalla tavoin. Löylynsielussa 2,5 dl vettä johdetaan suppilon läpi kiukaan sisuksiin. Jos suppilon teräsvillat on tiivistetty, kestää valuminen viitisen sekuntia. Höyrystyminen tapahtuu kuitenkin nopeasti.
Kuten videolta nähtiin, hidastavat Shasta Stonesit höyrystymistä huomattavasti enemmän. Ensimmäinen löylyaalto tulee nopeasti, mutta tämän jälkeen kestää kymmeniä sekunteja – itse asiassa video loppui kuvaajan kärsimättömyyden takia minuutin kohdalla ennen kuin vesi on höyrystynyt.
Testasin kiviä myös puukiukaan kanssa, mutta hyödyt eivät olleet tälläkään kertaa (kts. Löylynsielu arvio) yhtä suuret kuin sähkökiukaan kanssa. Uskoisin tämän johtuvan siitä, että sähkökiukaan kanssa käy helpommin niin, että kivet lämpenevät (turhankin) kuumiksi, alla olevassa kuvassa jopa 400 asteisiksi. Tällöin löylyn tasaamisesta on hyötyä. Asiaan todennäköisesti vaikuttaa sähkökiukaan tehomitoitus tilaan nähden, mitä niukemmin tehoja, sitä kuumemmat kivet. Jatkuvalämmitteisellä puukiukaalla tilanne on erilainen ja pintalämpötilat ehkä maltillisempia, jolloin höyrystyminen voi hidastua turhankin paljon.
Ainoa sivujuonne on se, että olen toistuvasti kokenut kivistä mahdollisesti irtoavan jotain löylyjen mukana. Tunne on kuin olisi hiekkaa hampaiden välissä. Yritin kaapata tätä kiinni puuvillaharsoon, mutta en saanut silmin erottuvaa näytettä eikä käsillä ollut mikroskooppia, joten asia jäi sikseen. Olen kuitenkin kokenut tämän useamman kerran, joten uskon kokemukseni olevan todellinen.
Kivillä on myös lämmitettäessä oliviini-diabaaseista poikkeava ominaistuoksu. Se ei ole voimakkaampi, mutta selvästi erilainen aromi.
Miksi merta edemmäs kalaan?
Suomessa on pitkään nostettu kiuaskiviä jokien uomista ja meren pohjista. Onko mitään tarvetta etsiskellä kiviä maailman toiselta puolen?
Haastattelin yrittäjää hänen kunnianhimoisesta hankkeestaan. Minua mietitytti onko kivien rahtaaminen Tyynenmeren rannoilta kymmenen tuhannen kilometrin päähän järkevää?
Pöyhöselle kivien tuominen Kaliforniasta on itseisarvo. Hänelle ei ole väliä löytyisikö vastaavaa esimerkiksi Islannista. Vaikkei mies uskokaan itse Shastan taikavoimiin, on tunneside alkuperämaahan vahva. Laivarahtina kaksi kiloa kerrallaan myytävät kivet aiheuttavat myyjän mukaan Suomen matkallaan yhtä paljon päästöjä kuin Etelä-Amerikasta laivattavat banaanit. Kiertotalouden ja jätteiden parissa työskentelevä Pöyhönen ei pidä päästöjä suurena ongelmana.
Kun asuin vuoren lähistöllä, pysähdyin aamuisin hetkeksi joka kerta nähdessäni vuoren, yhä uudestaan ja uudestaan
Ohto toteaa
Mies jatkaa kertomalla, että kiviin ja kristalleihin suurempaa yhteyttä tuntevat ihmiset aistivat Mount Shasta -kivissä erityistä vetovoimaa.
Pohdintaa
En itse ota kantaa taikavoimiin, mutta uskon että ne ovat varsin uniikki ratkaisu liian ärhäköihin löylyihin. Verrattuna kiukaan lisälaitteisiin, kuten Löylynsieluun tai erilaisiin löylynannostelijoihin, kivien käyttäminen löylyntasaajina on nokkelaa, koska näin se soveltuvat ainakin fyysisesti hyvin yhteen erilaisten kiukaiden kanssa. Uskokaa tai älkää, savusaunaa ei näilläkään kivillä kerrostaloon tule…
Kivien suurin ongelma on se, että niiden kilohinta on aivan omalta mantereeltaan ollen lähes 40-kertainen kotimaiseen perustuotteeseen nähden (2,5 kg myyntipakkaus, 29€ + postikulut, kilohinta n .11 €/kg vrt. oliviini-diabaasi jopa 0,25 €/kg). Tämä nostaa kivien kokeilukynnystä.
Yhdestä jälleenmyyntipakkauksesta ei myöskään saa edes täyttä pintakerrosta, jos pintasijoitus ja yhtenäinen ulkonäkö ovat vaatimuslistalla. Pienehkössa testisaunassa yksi paketti kuitenkin riitti jo muuttamaan löylyominaisuuksia.
Toinen kysymysmerkki ovat kivien mahdolliset terveydelliset sivuvaikutukset löylykäytössä. Niihin on valitettavasti mahdoton ottaa kantaa. Suomesta, ehkei edes koko maailmasta, löydy laboratoriota, jossa tällaisia asioita testattaisiin. Tässä suhteessa kiviä ei voi epäillä sen epäterveellisimmiksi kuin kotimaisiakaan luonnon antimia.
Kivet esilämmitetään, mutta terveen järjen mukaisesti suosittelisin esim. sähkösaunassa asennuksen jälkeen lämmittämän saunan reilusti normaali käyttölämpötilaa kuumemmaksi (esim. 100 astetta, jos normaalisti 80), avaamaan ovat ja ikkunat (tai koneellisen ilmanvaihdon), heittämään reilusti löylyä ja tuulettamaan saunan (laita kiuas hetkeksi pois päältä) niin pahimmat kivistä mahdollisesti irtoavat höyryt eivät tule hengitettäviksi enää myöhemmin. Tämä on pseudotieteellinen ratkaisu, mutta tekisin itse nykyään näin.
Kiuaskivet eivät kuulu Saunologian suosittelemien tuotteiden joukkoon, mutta Mount Shasta Sauna Stonesin kohdalla voi sanoa tuotteen olevan kokeilemisen arvoinen, jos kipakat löylyt vaivaavat. Sinä aikana, kun ehdin kiviä testaamaan, eivät ne kärsineet merkittävää vauriota tai tuottaneet muita ikäviä yllätyksiä. Pitkäaikaisia testituloksia joudutaan kuitenkin odottelemaan ensi vuoteen.
Yhteenvetona voisi sanoa, että irrallisena tuotteena laavakivi on visuaalisesti varsin erikoinen. Kuten videon testikiukaassa, se voi hypätä helposti silmille ja sopii siten ehkä parhaiten kotimaisista kivistä vulkaniitin kaveriksi sähkökiukaaseen. Odotellaan, että jokin kiuasvalmistaja tekisi laavakivien estetiikka korostavan kiukaan.
Tässä välissä voit tilata kiviä esimerkiksi suoraan Pöyhösen verkkokaupasta:
Olen tällä vuosipuoliskolla suunnitellut ja ottanut käyttöön Suositeltu saunatuote ja Suositeltu saunakohde –merkit. Näillä merkeillä on tarkoitus viestiä lukijoille Saunologian arvojen mukaisten, hyvien saunatuotteiden ja -palveluiden olemassaolosta. Kerron tässä artikkelissa mistä on kysymys.
Lyhyesti tarina on se, ettei kumpaakaan merkkiä voi ostaa ja ne myönnetään vain Saunologiassa julkaistun arvioinnin perusteella. Merkki myönnetään tällä hetkellä vain kuluttajille suunnatuille tuotteille ja palveluille, jotka liittyvät kiinteästi saunakokemuksen toteuttamiseen, joiden laatu on arvioitavissa ja tuotteet julkisesti saatavilla.
Suositeltu saunatuote
Suositeltu saunatuote on ajateltuun käyttötarkoitukseen istuva ratkaisu. Sen käytettävyys, design ja toiminnalliset ominaisuudet tekevät siitä tärkeän osan saunakokemuksen toteuttamista.
Saunatuotteet arvioidaan yleensä ryhmävertailuna. Testeissä kerrotaan myös, mihin käyttöön tuotetta on suositeltu ja miksi.
Lukijan kannattaa huomioida tämä. Esimerkiksi suureen saunaan suositeltu löylykauha ei välttämättä sovellu lainkaan pieneen saunaan. Suositus voidaan myöntää myös varauksella, mikä tarkoittaa sitä, ettei soveltuvuus on syytä arvioida tarkkaan. Jos tuotetta on suositeltu varauksetta, sen pitäisi olla sellaisenaan hyödynnettävissä saunassa kuin saunassa.
Millaisesta tuotteesta voi tulla suositeltu saunatuote?
Tavoitteeni on, että jokainen arvioitava tuote on hankittavissa kaupasta, mieluiten verkkokaupasta. Tämä siksi, että haluan tämän merkin avulla helpottaa hyvien tuotteiden löytämistyötä.
Saunologiassa testataan kaikenlaisia tuotteita, mutta suositellut tuotteet ovat yleisesti saatavilla olevia ”sarjavalmisteisia” tuotteita. Sarjavalmisteisia lainausmerkeissä, sillä jotkin saunainnovaatiot saattavat olla aina tapauskohtaisesti räätälöitäviä, kuten esimerkiksi Kastee-järjestelmä .
Tällä hetkellä tuotesuosituksia ei myönnetä kiukaille tai kiuaskiville, koska näiden objektiiviseen arviointiin ei ole resursseja.
Arvioitavat tuotteet perustuvat omiin mielenkiinnon kohteisiini.
Suositeltu saunakohde on yleinen saunapalvelu, jossa saunamatkailija voi nauttia hyvistä löylyistä. Tärkeä kysymys on se palaisinko tähän saunaan uudestaan?
Saunakohteita arvioidaan vierailuilla. Arvioinnin keskiössä ovat löylyt, mutta mukana ovat myös saunomista tukevat tilat. Tästä syystä vierailut eivät ole aina ”mysteerishoppaus” –tyyppisiä käyntejäm joissa saunotaan vaivihkaa, vaan olen usein tarkoituksella yhteydessä saunayrittäjiin haastatellakseni heitä saunan tavoitteista ja toteutuksesta. Uskon siihen, että vaikka henkilökunnan vakuuttelut voivat vaikuttaa kokemuksiin, on arvioissa riittävästi objektiivisia tekijöitä niin etteivät ne korostu liikaa.
Saunoissa arvioidaan löylyjen lisäksi erikseen ilmanlaatua, vilvoittelumahdollisuuksia, pesu- ja pukeutumistiloja sekä oheispalveluita. Arvioiduista kohteista julkaistaan yleensä myös ainutlaatuinen löylygraafi, joka kuvaa objektiivisesti saunomisolosuhteita lämpötilan ja kosteuden suhteen. Saunoista huomioidaan myös esteettömyys, mutta sitä ei huomioida suosituksessa.
Joissakin kohteissa on useampia saunoja. Näiden kohdalla on selvää, ettei yksi arvosana voi kuvata jokaisen saunan toimintaa erikseen. Kohteen yleisarvosana perustuukin ensisijaisesti parhaaseen mahdolliseen kokemukseen, esimerkiksi löylyjen osalta.
Esimerkkiarvio:
Löylyt
★★★★★
Ilmanlaatu
★★★★☆
Vilvoittelumahdollisuudet
★★★☆☆
Pesu- ja pukeutumistilat
★★☆☆☆
Oheispalvelut
★☆☆☆☆
Löylyt viittaavat kiukaan löylyttelykapasiteettiin ja ylipäänsä mahdollisuuksiin saada löylyjä. Arvio perustuu sekä aistinvaraiseen arviointiin että löylygraafin tulkintaan. Arvioon vaikuttaa lämmön ja löylyjen tasaisuus, kesto ja voimakkuus. Saunan kohdalla mainitaan myös onko kysymyksessä tyypiltään kuuma ja kuiva, lämmin ja kostea vaiko joko muu saunatyyppi.
Ilmanlaatu liittyy ensisijaisesti ilman vaihtuvuuteen, savusaunoissa myös tikun läsnäoloon. Subjektiivisesti tästä kertoo yleensä se, jaksaako saunassa lämpötilasta huolimatta viipyä. Vilvoittelumahdollisuudet arvioivat lämpimien ja viileiden tilojen sekä erilaisten kylmäkylpymahdollisuuksien (avanto, järvi, vesialtaat) saavutettavuutta saunan yhteydessä.
Pesu- ja pukeutumistiloista arvioidaan niiden toimivuutta, mitoitusta ja turvallisuusratkaisuja. Tärkeää on tilojen turvallinen järjestely sekä se, että tilaa on riittävästi kaikille julkisen palvelun käyttäjille. Oheispalvelujen arvio kertoo erilaisten saunomista tukevien hyvinvointi- ja ravintolapalveluiden toteutuksesta saunan ohessa. Näitä painotetaan kokonaisuudessa kuitenkin vähiten. Pidän kuitenkin olennaisena huomioida onko palveluita saatavilla, sillä se vähentää saunojan varautumistarvetta esim. nestehukan ja pikkunälän torjuntaan.
Millaisesta saunapaikasta voi tulla suositeltu saunakohde?
Säännöllisesti julkisessa käytössä pääsymaksulla tai ilman pääsymaksua olevat saunapalvelut voivat saada suositellun saunakohteen merkinnän. Kohteen ei tarvitse olla avoinna joka päivä ympäri vuoden, mutta saavutettavuuden pitää olla ennakoitavaa.
Suositusmerkintä myönnetään aina vuosikohtaisesti. Merkin vuosileimasta voi päätellä milloin saunakohde on arvioitu. Merkillä ei ole toistaiseksi voimassaoloaikaa, mutta lukijan on syytä ymmärtää, että kohteet voivat vuosien saatossa merkittävästi muuttua, kun saunoja remontoidaan, yrittäjät vaihtuvat ja muita asioita tapahtuu.
Tarvitaanko Suomeen uutta saunalaatumerkintää?
Suomessa on käytössä kaksi muutakin laadukkaita saunoja osoittavaa merkkiä. Sauna from Finlandin saunasertifikaatti (Authentic Finnish Sauna Experience) on kaupallinen merkki. Se perustuu järjestön kehittämään auditointiprosessiin, joka myös ohjeistaa jäsenyrityksiä saunapalveluiden laadun kehittämiseen.
Kansainvälinen Savusaunaklubi puolestaan palkitsee vapaaehtoisvoimin joka vuosi sekä yksityis- että yrityskäytössä olevia savusaunoja, jos riittävän hyviä ehdokkaita löytyy. Palkitseminen perustuu moniosaiseen saunojen toimintaa, löylyjä ja turvallisuutta käsittelevään arviointiin, jonka kustannukset saunan ylläpitäjä maksaa.
Saunologian lähtökohta on näistä poikkeava. Merkki ei ole kaupallinen, vaan ensisijaisesti lukijoille suunnattu palvelu, joka auttaa tunnistamaan laadukkaat saunapalvelut. Ostopäätöksen tueksi jokaisesta paikasta löytyy julkinen esittely, jossa myös kerrotaan millaista saunaelämystä hakevalla paikka soveltuu.
Saunologian suositusten kohteet on myös rajattu eri tavoin kuin muissa tapauksissa. Tärkeintä on saunojen avoimuus yksittäiselle saunojalle eli toiminta julkisena saunana. Pyrin tällä osaltani ratkaisemaan ongelmaa, joka liittyy löylyiltään hyvien saunojen löytämiseen ja niissä vierailuun. Tämä luonnollisesti samalla markkinoi kyseisiä paikkoja.
Suositeltujen saunakohteiden lista
Vuonna 2017 on Saunologiassa tähän mennessä suositeltu seuraavia kohteita:
Tässä vaiheessa arviointitoimintaa kirjoittelu keskittyy hyväksi havaittuihin saunoihin. En viitsi edes vaivautua kirjoittamaan saunoista, joihin en itse palaisi uudestaan. Tämän takia en ole julkaissut ainakaan vielä esittelyjä huonoista saunoista. Hyvistä saunoista sen sijaan usein oppii jotakin saunan suunnittelusta ja rakentamisesta vaikkei siellä kävisikään saunomassa.
Onko mielessä hyvä tuote tai palvelun, jota Saunologian kannattaisi testata? Kommentoi tätä sivua ja vinkkaa tai kerro sähköpostillaa!