Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
As public saunas in Finland were close due to the pandemic, over a fifth of Finns reduced their sauna bathing. Before the Covid-19 countermeasures, Finns typically bathed at least once a week, men bit more frequently than women. Only a small fraction of Finns never go to sauna.
New data about sauna bathing in Finland emerge from a fresh publication of Saunologia.fi and the University of Eastern Finland. The peer-reviewed study appeared in the Complementary Theories in Medicine journal. It looked at sauna bathing in general and particularly the impact of Covid-19.
The study confirms the devotion of Finns to sauna bathing. 59 % of the respondents bathed at least once a week, every third at least two times a week and 5 % over four times a week. The survey took place in the Covid-19 Spring of 2020. During the pandemic, 23 % reported reductions in bathing, 11 % increases. One thousand randomly selected Finns aged 18 to 75 years took the survey.
Sauna bathing frequencies in Finland across two genders
Age predicts how frequently women attend sauna
Finnish men enjoy sauna slightly more often than female. Among those who go to sauna at least twice a week, 40 % men qualify , but only 28 % of women do. Among women, 9 % never visit sauna, whereas only 5 % of men say the same.
Figure of the proportion of men and women who bath at least weekly, showing a slight decrease for youngest women from the average
The most active sauna going group were men under 25 years. Their eagerness was evident in comparison to women of the same age, but no in comparison to older males. Overall, all women under 35 were less frequent bathers than older women. However, even among these young ladies, 37 % enjoyed sauna on a weekly basis.
Private saunas facilitate frequent bathing
The majority of Finns have an access to a private sauna. Among detached house dwellers, 98 % had a sauna, in attached rowhouses 91 %, and in block of houses 64 %. When public saunas closed in Spring 2020, the residents in blocks of houses were mostly affect. Up to 38 % of them reduced sauna bathing, 10 % increased. This was reverse in detached house: 13 % increased and 10 % decreased.
“The availability of sauna clearly affects its use, there’s no doubt. What else what people do during a lockdown? Public saunas are important for Finns, many people prefer the sauna at their gym and losing access to it bothers them” states Dr. Lassi A Liikkanen, the primary author of study and an Adjunct professor of Aalto University, Finland.
Fear of infections caught up
Although sauna closures hit few hard, the clear majority (74 %) agreed with the policy. This was associated with the fear of infections being transmitted in saunas (67 % agreed). Respondents generally did not believe saunas would provide immunity. However, among those bathing more frequent beliefs about sauna’s positive effects around viral infections were two to three times more prominent.
“We need more research about the relationship of sauna and health. It would be necessary to follow behaviors and attitudes longitudinally now that we have plenty of results about positive health effects of sauna bathing” recommends professor Jari Laukkanen, the second author of the study.
The study was published by Complementary Therapies in Medicine journal in November 2020 and can be access by this link: https://authors.elsevier.com/a/1c2RX3RTyQXlIO for a limited period of time.
Citation:
Liikkanen, Lassi A. & Laukkanen, Jari A. (2020) Sauna bathing frequency in Finland and the impact of COVID-19. Complementary Therapies in Medicine 56 (2021) 102594. https://doi.org/10.1016/j.ctim.2020.102594
Toteutin kokeellisen projektin, jossa rakensin pieneen kerrostalon kylpyhuoneeseen infrapunahuoneen, tai yhden hengen ”infrapunasaunan”. Korvikesauna vaati paljon suunnittelua, mutta on toteutukseltaan yksinkertainen ja lisää asumismukavuutta tarjoamalla mahdollisuuden hikoiluun ja lämmittelyyn. Projektista tuli myös saatua useampi kokemus, joita lukijoiden ei kannata toistaa.
Jos kaipaa nykyiseen asuntoonsa saunamaista lämmittelyvaihtoehtoa, infrapunaratkaisuissa on joitakin etuja perinteiseen saunateknologiaan nähden. Näistä tärkein on se, että sellaisen voi pystyttää asunnossa lähes mihin tahansa ilman rakennuslupaa tai ilmoitusta. Kiuas on sen sijaan lämmittimenä haastava sähkölaite, joka edellyttää pysyvää asennusta sähkö- ja paloturvallisuusasiat huomioon ottaen. Se vie aina vähintään puolisen neliötä omaa tilaa, helposti selvästi enemmän.
Infrapunalämmittimet taas ovat seinälle asennettavia paneeleita, joiden lämpösäteily suuntautuu voimakkaasti. Ne vievät tästä syystä vain vähän tilaa ja ovat paloturvallisuuden kannalta paljon kiuasta turvallisempia. Kiukaiden tavoin myös niiden sähköosat on useimmiten suojattu vedeltä (näkyy IP-luokituksessa), joten sähköasennusvaatimusten mukaisesti IR-paneelin voi sijoittaa märkätilassa vesipisteen lähelle, koska kysymyksessä on teknisesti lämmitin.
”Huone” huoneessa
Infrapunaelementtejä on suunniteltu erilaisiin tiloihin, mukaan lukien märkätilat. Myynnissä on infrapunakoppeja, joissa on yhdistelmä suihku, höyrysauna ja IR-lämmitys. Vaatimattomampikin infrapunakoppi vaatii kuitenkin noin neliön verran vapaata tilaa. Mitäpä jos sitä ei ole?
Infrapunakaappi olohuoneessa. Kuva: TyloHelo.com
Omalla kohdallani tilaa ei ollut, mutta tarvetta oli ja tästä kypsyi ajatus, että mitä jos infrapunakopin olohuoneeseen istuttamisen sijaan integroisi sen nykyiseen kylpyhuoneeseen. Onko tämä mahdollista, tai onko se turvallista?
Aiempien artikkelien kirjoittamisen yhteydessä selvitin asiaa Tukesia ja lämmitinvalmistajia myöten ja tulin siihen tulokseen, että kyllä, pitäisi olla mahdollista!
Räätälöity infrapunahuone kylpyhuoneeseen kylpyammeen rinnalle
Lähtökohtana projektilleni oli tavanomainen, n. 3 m2 ja 6.6 m3 kokoinen kerrostalon kaakeloitu kylpyhuone. Huoneessa oli lattialämmitys, kaksi vesipistettä ja kylpyamme. Katto on laskettu pari vuotta sitten tehdyn linjasaneerauksen yhteydessä ja kylpyhuoneeseen tulee kaksi sähkölinjaa, joihin on molempiin 16 ampeerin varoke. Ilmanvaihtona on koneellinen poistoilmaventtiili. Korvausilmaa tulee oven alta.
Tästä voidaan arvioida onko hankkeelle onnistumisen mahdollisuuksia. IR-lämmityksen tehomitoitussuositus on suoraan sähkökiuasmaailmasta, eli n. 1 kW / 1 m3. Tähän nähden tilaan tarvittaisiin siis ideaalisti 6 kW säteilytehoa – tai itse asiassa jopa 9 kW, jos pintamateriaalien lämpöävarastoiva vaikutus huomioidaan.
Infrapunahuone ja käyttäjä. Kuva: Rauduspuu.
Sähköturvallisuusnäkökulmasta sekä aiempien kokeilujeni pohjalta olin päättänyt käyttää projektissa kotimaisen Rauduspuun valmistamia Duetto-lämmittimiä. Nämä ovat Suomessa valmistettuja, IP-56 luokiteltuja 900 W tehoisia paneeleja, joiden huipputeho on n. 7 mikrometrin kohdalla. Kysymyksessä on siis IR-säteilyn ”kaukoalue” (IR-C) ja sen alkupää. Keskeinen ominaisuus on se, että huipputehon aallonpituutta vastaavasti säteilijän sisälämpötila on toiminnassa maltillinen, noin sata astetta. Identtinen tuote löytyy eri nimillä esimerkiks TyloHelon valikoimista. Tällaisia pitäisi siis saada suosituksen mukaisesti mahtumaan 7 kappaletta.
Kompromissit jatkuvat
Suunniteltuun tilaan paneeleita ei kuitenkaan saanut sopimaan kuin kolme. Vapaata seinätilaa olisi ollut vielä yhdelle, mutta sähköistys olisi muuttunut hieman mutkikkaammaksi, kun yhden 16 A sulakkeen taakse voi asentaa vain kolme paneelia. Otin tietoisen riskin sen suhteen miten kokonaisuus tulee toimimaan, suurimpana riskinä pidin liian viileäksi jäävää huonetilaa.
Sähkötyöt suunniteltiin niin, että kaikki liitännät on sijoitettu välikattoon, huonetilan ulkopuolelle. Vedot seinien pinnalla vielä koteloitu johtokouruin. Näin minimoituu mahdollisuus, että vesi pääsisi kosketuksiin maadoitettujen sähkölaitteiden kanssa.
Kahden tunnin ajastin on kiinnitetty kattoon, kuvakulma sen mukaisesti outo
Laitteistoon kuuluu paneelien lisäksi ainoastaan ajastin (kaksinapainen, 2h, IP 45), joka toimii käyttökytkimenä. Se on asennettu katonrajaan huoneen toiseen päätyyn, niin ettei kukaan vahingossa pääse käynnistämään lämmitystä. Järjestelmässä ei ole termostaattia, koska oli selvää ettei tila tule näillä tehoilla ylilämpiämään.
Kylpyamme, istuin ja lämpönurka
Paneelien sijoituspaikaksi tuli kylpyammeen pääty suihkua vastapäätä. Paneelit asennettiin n. 30 cm ammeen reunan yläpuolelle. Osittain ulkonäkösyistä, osittain siitä syystä, ettei paneelein tai niitä suojaaviin nojailuritilöihin kohdistu liikaa kosteusrasitusta. Asennuskorkeudesta seuraa välittömästi tarve jollekin räätäliratkaisulle, jonka avulla pääsee istumaan samalle tasolle paneelien kanssa. Tätä varten kylpyammeen päälle piti nikkaroida istuin, jota voisin kai leikkimielisesti kutsua lauteiksi.
Lämpönurkka ilman "lauteita" normaalitilassa käyttöhetken ulkopuolella. Huomaa IR-paneeleiden valkoiset johtokourut
Istuin tehtiin mielikuvituksen ja puutyötaitojen puutteessa vuoksi kaksiosaisena. Alempi osa on kylpyammeen levyinen laveri, jonka päälle voidaan asettaa hieman kapeampi taittuvajalkainen penkkiosa. Molemmat kalusteet mahtuvat säilytykseen kylpyammeen alle, mutta painavat useamman kilon.
Istumatasolla pääty lauta on hieman koholla tasosta, jolloin varpaat voi työntää sitä päin.
Istuinrakenne ja nojailuritilät on valmistettu vaaleasta haavasta ja ne on käsitelty yksipuolisesti valkoiseksi sävytetyllä saunavahalla, joka suojaa herkkää puuta ja helpottaa puhtaana pitämistä.
Tee-se-itse kokonaisuus käyttökunnossa
Lämpönurkaksi nimetty rakennelma valmistui erittäin verkkaisesti. Sähköasennuksiin ja puutöihin kului aikaa suunnilleen saman verran aikaa, eli puolisen päivää, aikaa kun töihin lopulta tartuttiin. Ryhtymiseen meni kuukausia. Sähköasennukset teki ammattilainen, puutyöt hoidin enimmäkseen itse, tosin puolittain asiantuntijan avustuksella. Isosta työstä ei ollut kyse.
Miten kylpyammesauna toimii?
Lämpönurkan käyttöönotto alkoi vaiheittain, kun istuinosat eivät valmistuneet saman aikaisesti. Ensimmäiset kokeilut olivat hieman ristiriitaisia. Lämpötehoa ei vaikuttanut olevan riittävästi, vähän kuten pelkäsinkin etukäteen. Kylpyhuoneen ilman lämpötila kohosi tunnissa alle 10 astetta.
Lämpönurkka käyttövalmiina
Kun tarkalleen paneelien tasolle nouseva istuin saatiin paikalleen, tilanne kuitenkin korjaantui. Säteilyenergian kannalta etäisyys säteilylähteeseen on ensisijaisen tärkeää ja kun asettautuu istumaan aivan paneelien korkeudelle, lämmittävä vaikutus on parhaimmillaan. Erityisesti jos pysyttelee yhden ohuen vaatekerroksen verhoamaa. Varsinaisissa IR-kopeissa etäisyys onkin minimaalinen.
Saunologi lämmittelemässä. Olen havainnut jonkinmoisen vaatetuksen nopeuttavan lämpiämistä
Lopputuloksena ratkaisu on kyllä edelleen lämpöteholtaan alimitoitettu, mutta soveltuu satunnaiseen lämmittelyyn ja on ollut talvikaudella ollut käytössä pari kertaa viikossa puolisen tuntia kerrallaan. Tilaa voi lämmittää noin 30 minuuttia etukäteen, tämän jälkeen lisäajasta ei ole juuri iloa.
Kokonaisuus vaikutelma tuntuu olisi välimerellisellä hiekkarannalla kuumana päivänä, kevyttä hikoilua ei voi välttää
Kantapään kautta opittua
Projektista jäi käteen joitakin selviä opetuksia. Ensinnäkin se, että tehomitoitusohjeet ovat todellisia ja kaakelipintainen seinä on huono energitehokkuuden kannalta. Teho jäi tässä pahasti vajaaksi, mutta asiaa olisi voinut kompensoida kylpyhuoneen osittaisella puuverhoilulla. Tähän tuskin koskaan ryhdytään, mutta jos sinun kylpykomerossasi on vastaava tilanne, kannattaa harkita, voi olla helpompaa kuin lisätä paneeleita.
Käsittelin säteilijäpaneelien suojaritilät kahteen kertaan saunasuojalla. Tiesin itse, että tässä on riskinsä, mutta tein kuitenkin ja nyt kaduttaa. Toisaalta jätin käsittelemättä paneelien vaalean haapakehikon. Tämäkin harmittaa.
Oikea toimintatapa olisi ollut käsitellä nojailuritilä sekä paneelin kehys molemmat yhden kerran. Ainoa paikka jonka voi käsitellä kahdeksi ovat puiden poikkipinnat (sahauspinnat), joista kosteutta pääsee laudan sisään. Nämä on hyvä saada täysin tukkoon, koska ne saavat haavan hyvin nopeasti vaihtamaan väriään.
Käsittelemätön vaalea haapa imee helposti itseensä vettä ja mikäli kuivuminen ei ole nopeaa, se harmaantuu kuten tässä yhdelle laudan päälle on käynyt.
Kolmas epäkohta liittyy edelliseen, eli puuosin suojeluun kosteuden vaikutuksilta. Tosiasia on, että puuosat säilyisivät mainiosti, jos ne voisi suojata vesiroiskeilta. Nyt tämä ei ole mahdollista. En ole keksinyt tähän mitään eleganttia ratkaisua. Katosta vedettävä rullakaihdin on tullut taittuvan lasioven lisäksi mieleen, mutta en ole lähtenyt testaamaan kumpaakaan.
Jotkin asiat myös onnistuivat. Ensinnäkin ilmanvaihdollisesti tila toimii edelleen hyvin. Vaikka korvausilmaa rajoittaisi, ei ilma muutu ”raskaaksi”. Suhteellisen yksinkertainen istuinratkaisu on myös riittävän hyvä ja mukava. Istuimen käsittelinkin saunasuojalla vain kertaalleen, mikä oli selvästi oikea ratkaisu.
Kannattiko?
Lämpönurkka tuli maksamaan töineen ja tarvikkeineen noin puolitoista tuhatta euroa, joten mikään halpa kokeilu tämä ei ollut. Kylpykäyttöön sopivia IR-lämmittimiä voi hankkia vaikka Kiinasta kymmenesosa hintaan, mutta en halunnut tässä tapauksessa ottaa lisäriskejä tuotteiden laadun tai turvallisuuden suhteen. Duetto-lämmittimet on suunniteltu tavanomaiseen kiuassaunaan, ja ne ovat tästä syystä myös ohjehinnaltaan kiinalaisia paljon kalliimpia (350-450€/kpl kaupasta riippuen).
Kun tätä kirjoitettaessa eletään edelleen pandemiahysterian aikaa, niin korvikesaunaan investoiminen vaikuttaa asumismukavuutta parantavalle idealle. Huoneistoon ei olisi voinut tavanomaista saunaa integroida ja IR-kopille ei ollut tilaa.
Yksityiskohta vierekkäin asennetuista paneeleista. Nojailuritilät on itse asiassa kiinnitetty toisiinsa eikä reikiä suojaavien "puunappien" alla tässä kohtaa ole ruuveja. Ruuvit on kiinnitetty vain ulompiin reunoihin, niin kylpyhuoneen kaakelia on tarvinnut rei'ittää vähemmän.
Suosittelen kaikki kokeilunhaluisia saunanpuutteessa eläviä kokeilemaan IR-saunoja ja miettimään sitten voisiko se tyydyttää saunahaluja edes osittain. 1500 eurolla jo pitkälle tuotteistetun valmiin kopin.
Tee-se-itse vaihtoehdon voi rakentaa kuivatilaan olennaisesti edullisemmin kuin tässä esimerkissä. Maailmalta löytyy infrapunapaneeleita halvemmallakin, jos IP-luku tai säteilyalue eivät ole kriittisiä vaatimuksia. Jos itse nikkaroi tiukasti mitoituen kopin, niin pärjää pienemmällä teholla. Tee-se-itse -ratkaisuja voi keksiä loputtomasti erilaisiin tiloihin.
Hyviä uutisia! Olen juuri solminut sopimuksen englanninkielisen saunansuunnittelukirjan julkaisemisesta amerikkalaisen Culicidae Architectural Press -kustantamon kanssa. Kirja ilmestyy alkuvuodesta 2021.
Brief in English:I have just signed a deal to publish Secrets of Finnish Sauna Design book with Culicidae Architectural Pressfrom Iowa. The book is expected to appear in early 2021. Now I'm looking for interest sauna owners and companies to promote their awesome saunas in the book, contact via form below or by email 🙂 You can subscribe to book production updates on a separate book page.
Kirjan käsikirjoitus on viilailuja ja esimerkkisaunasisältöjä vaille valmis. Pyydänkin nyt kiinnostuneita Saunologian lukijoita ottamaan rohkeasti yhteyttä marraskuun alkuun 2020 mennessä, mikäli haluatte saunanne tai ideanne kansainväliseen jakeluun. Tämä mahdollisuus koskee sekä yksityisiä saunoja että yrityksiä. Yksityisiltä otan vastaan sekä valokuvia (painolaatu) että valokuvausmahdollisuuksia Etelä-Suomessa. Yritysten kanssa keskustelen mielelläni tapauskohtaisesti.
Kuvia ja kuvaideoita tarjonneet tullaan mainitsemaan kirjassa, mutta julkaisupalkkiota ei valitettavasti ole mahdollista maksaa. Pyrin järjestämään mukana oleville mahdollisuuden ostaa kirjaa alennuksella Amazonista, mutta tämä selviää vasta myöhemmin.
Mitä kaipaan kirjaan?
Minua kiinnostavat sekä tyylikkäät kotisaunat, yksilölliset ratkaisut että uudet ideat. Kirjan lisäksi näitä voi aina tarjota myös Saunologiassa esiteltäviksi.
Ilmianna rohkeasti vaikka kaverin sauna 🙂
Ilmoittaudu mukaan oheiselle lomakkeella tai lähetä sähköpostia lassi@saunologia.fi
The Secrets of Finnish Sauna Design book cover for 2019 crowdfunding campaign.
Tympäiseekö vanha sauna? Tuletko sisustuslehtien ja somen saunoista kateelliseksi? Kokeile paraneeko saunomismukavuus omassa saunassa pienillä ja edullisilla korjauksilla ilman isompia investointeja.
Tuleeko saunassa käynnin yhteydessä harmiteltua saunan kuntoa enemmän kuin rentouduttua löylyissä? Tyytymättömyyden kasvaessa saunanomistaja saattaa innostua saunan täysremontoinnista. Into tyssää kuitenkin helposti kokonaisuudistuksen hintalappuun. Kustannukset nousevat helposti yli tuhanteen euroon neliö, mikä on pienenkin saunan kohdalla 5 000 ja 10 000 € välinen summa.
Tässä Saunologian artikkelissa selvittelen paraneeko sauna vaihtamatta eli mitä saunan omistaja voi tehdä joko ilmaiseksi tai kohtuullisin kustannuksin saunomisen miellyttävyyden ja saunakokemuksen parantamiseksi. Aloitetaan tarina arvioimalla epäviihtyvyyden syitä ja tutustumalla sitten kuuteen erilaiseen kunnostuskohteeseen:
Siivous ja siistiminen
Kiuaskivien vaihto ja kiukaan putsaus
Kiinteiden rakenteiden kunnostus
Ilmanvaihdon tarkistus
Stailaaminen
Hyödylliset lisälaitteet
Mikä saunassa mättää?
Aloita selvittämällä löytyykö saunan epämiellyttävyydelle yksi vai useampia selityksiä. Ensimmäiseksi mieti ovatko ongelmat läsnä silloinkin kun sauna on kylmillään vai ainoastaan saunomisen aikana. Jos ongelmat ovat ilmeisia saunan ollessa poissa käytöstä, ongelman luonne on yksinkertaisempi, vaikkei aina helpompi.
Esimerkkiongelmia:
Saunassa haisee – mistä haju tulee?
Lauteet tai paneelit repsottavat tai ovat tikkuisia
Kiuas ei lämpiä - ovatko kivet vanhoja tai vastukset rikki?
Puukiuasta lämmitettäessä tulee savua sisään – onko kiuas puhki vai hormi tukossa?
Saunan ulkonäkö vanhahtava
Löylyt huonot
Löylyissä ei jaksa olla
Varpailla on kylmä
Viisi ensimmäistä asiaa selviävät yleensä omin neuvoin. Käytönaikaisten löylyongelmien diagnosointi voi vaatia ammattiapua. Esittelen seuraavaksi mahdollisia tee-se-itse kunnostustoimia.
Siivous ja siistiminen
Aloita tyhjentämällä sauna kaikesta irtaimesta. Kun saunan kunnolla tyhjentää, löytää yleensä myös tarpeetonta tavaraa, joka on vuosien varrella sinne vahingossa kertynyt. Hyvällä tuurilla vastaan tulee myös haiseva rätti, jonka poistaminen jo raikastaa ilmaa.
Saunat ovat usein hämäriä paikkoja ja mikäli niissä ei ole erillistä siivousvalaistusta, saattaa saunaan kertynyt lika tai puuosien vaurioituminen jäädä huomaamatta. Ota siis käteen tasku- tai otsalamppu ja kierrä koko löylyhuone läpi nurkasta nurkkaan. Tutki myös tilannetta lauteiden alapinnoilla. Kiinnitä huomiota lauteiden ja paneelien mahdollisiin home- ja lahovaurioihin.
Kiilto Sauna Pesu mainostaa irrottavansa nokea. pH on 13 (vahvasti emäksinen). Mikäli saunassa on kalkki tai saippuajälkiä, tämä ei pure niihin.
Pese sitten saunan pinnat, ikkunat ja lattia huolella. Yleensä kerrottu ohje on aloittaa lämpimällä vedellä alhaalta ylöspäin ja lopuksi huuhdella kylmällä vedellä. Yleispesuaine tai mäntysuopa on hyvä, mutta varmista mikä sen pH on. Riippuu siitä millaista likaa saunassa on, mikä pesuaina puree: rasva, kalkki- ja saippuapohjaista likaa vastaan käytetään emäksistä tai hapanta pesuainetta. Rasva irtoaa emäksisellä (pH > 7), kalkkeumat ja saippua happamalla aineella (pH < 6). Voimakkaat pesuaineet (pH > 10 tai pH <4) voivat vahingoittaa herkkiä pintoja, joten huolellinen huuhtelu on tarpeen. Klooria ei kannata käyttää puupinnoille tai huokoisille laatoille. Älä siis valitse ainetta etiketin, vaan tuoteselosteen mukaan.
Puhdista myös viemärikaivo ja täytä sen jälkeen vesilukko huuhtelemalla.
Kiuaskivien vaihto ja kiukaan putsaus
Aloitetaan yleisen väärinkäsityksen oikaisemisesta. Kiukaan vaihtaminen on harvoin ratkaisu saunaongelmiin. Jos puukiuas on oikeasti palanut puhki, vaihtaminen voi olla tarpeen, mutta moni vaisu kiuas paranee vähemmälläkin.
Kiuaskivet on paras sijoittaa pystyyn, niin kivet sekä sauna lämpenevät tehokkaimmin.
Kiuaskivien vaihtaminen tai tarkastaminen on tarpeellinen toimenpide viikottaisessa käytössä olevassa saunasa vähintään parin vuoden välein. Kivien vaihtaminen tuo saunaan lisää löylynautintoa, päivittää kiukaan ilmettä ja pidentää kiukaan käyttöikää. Kun kivet ottaa pois, selviää tarvitseeko kiuas todellista huoltoa ja ovatko kaikki kivet vaihdon tarpeessa.
Kiuaskivien vaihtaminen on tyypilliseen kiukaaseen erittäin halpa (yleensä korkeintaan pari kymppiä maksava) toimenpide. Saunologiasta löytyy kattavat ohjeet sekä sähkökiukaan että puukiukaan kiuaskivien vaihtoon.
Kiuaskivien kestosuosikki Saunologian yhteistyökumppanin Parhaat Löylytvalmistama lohkottu oliviinidiabaasi. Se sopii tavanomaisiin kiukaisiin erinomaisesti ja kestää parin vuoden huoltovälin kerran viikossa saunottaessa hyvin. Tämän lisäksi samassa hintaluokassa tarjolla oleva tummempi vulkaniitti on oma suosikkini näistä tavallisista luonnonkivistä.
Parhaat Löylyt valmistaa itse mm. oliviinidiabaasi ja vulkaniitti löylykiviä sekä pyöristettyjä ja lämpökäsiteltyjä versioita näistä.
Pintakivinä voi käyttää punaista graniittia, valkoista dolomiittia tai kalifornialaista Mt Shastaa. Kivistä löytyy Saunologiasta useampia artikkeleita, esimerkiksi Kivikausi-artikkelisarja ja ainutlaatuisia testiraportteja kiuaskivien kestävyydestä. Jos kivien vaihtoruljanssia haluaa helpottaa, voi ostaa kiukaaseen keraamisia kiuaskiviä, kuten Kerkesiä tai lämpökäsiteltyjä Eliitti-luonnonkiviä. Kertalämmitteinen tai varaava kiuas höytyy erikoisemmista oliviini tai peridotiittikivistä.
Kun kiuaskivet on ottanut pois kiukaasta, selviää myös kiukaan todellinen kunto. Sähkökiukaan mahdolliset vastusviat selviävät käynnistämällä sähkökiuas lyhyesti (korkeintaan 5 min) ja katsomalla, että kaikki vastukset alkavat hehkumaan tasaisesti. Sähkökiuasta ei muutoin saa käyttää ilman kiviä paloturvallisuuden vuoksi.
Puukiukaan kohdalla kannattaa samalla puhdistaa nouhouskanavat sekä tulipesä kaikesta tuhkasta. Tarkista myös onko arina ehjä. Hormin kunnon arviointi ja puhdistus kannattaa jättää säännöllisesti vierailevan nuohoojan tehtäväksi.
Ilmanvaihdon tarkistus
Eräs monessa saunassa löylymukavuutta laskeva tekijä on epähuomiossa väärin säädetty ilmanvaihto. Saunoissa, joissa on koneellinen ilmanvaihto, pitäisi olla yksi tulo- ja kaksi poistoilmaventtiiliä. Tyypillisin moka on, että lauteiden alla sijaitseva alempi poistoventtiili on suljettu vahingossa. Se voi olla auki jatkuvasti. Katossa sijaitseva suljettava poistoventtiili sen sijaan suljetaan vain lämmityksen ja saunomisen ajaksi.
Ilmanvaihtokanavien puhdistus ja ilmanvaihdon tasojen tarkistaminen on aiheellista silloin tällöin myös pientalossa. Ohuella paperinsuikaleella selviää nopeasti, jos poistoilma ylipäänsä toimii.
Katon poistoventtiili, jossa vetimen avulla luukun saa helposti auki ja kiinni.
Painovoimaisen ilmanvaihdon saunoissa on samaten huolehdittava venttiilien auki pysymisestä. Puulämmitteisissä saunoissa on tärkeää, että raitis ilma on todella raitista. On nimittäin käynyt niin, että tiiviissä saunamökissä puukiukaan tarvitsema paloilma on alkanut tulla osittain viemäriputkesta, kun viemäröinnissä ei ollut vesilukkoa. Seurauksena on pahaa hajua lattian tasossa ainoastaan lämmityksen aikana.
Jos puulämmitteisessä saunassa meinaa ”happi loppua”, voi yksi helppo parannus olla korvausilmakiihdytin. Sen avulla lattiatasossa olevasta korvausilmaventtiilistä johdetaan ilma kiukaan päälle, mikä voi radikaalisti parantaa saunan ilmanlaatua varmistamalla raittiin ilman sekoittumisen. Ratkaisu on esitelty erillisessä artikkelissa. Kustannuksiltaan huokea, mutta ulkonäöllisesti haastavampi tuunaus.
Lauteita ja paneeleja voi kunnostaa tiettyyn pisteeseen asti ilman vaihtamista. Paneelien kanssa käy usein niin, että ne kuivuessaan ja painuessaan karkaavat ponteistaan. Varovasti irroitettuna paneeleita voi asentaa naaraspontin alle takaisin, mutta on oltava tarkkana, että naulaat koolausten kohdalle, mutteet vanhoihin reikiin niin naula myös pysyy paikoilla.
Lauteiden huolto alkaa pesemisestä. Mikäli puunsyyt ovat tulleet selkeästi pintaan tai pinta on karhea, voi kysymykseen tulla myös lauteiden hiominen tai hyöläys. Koska laudepuut ovat usein alun perin ainakin tuuman paksuisia, voi niistä hioa pari kolme milliä pois ilman kantavuusongelmia. Tämä peruskunnostus vaatii tosin sitten jo omia työkaluja ja pölynhallintaa, eikä suju ihan käden käänteessä. Se voi kuitenkin tulle edullisemmaksi kuin lauteiden vaihtaminen, mikäli lauteet ovat yhtään hienostuneemmat. Yksinkertaisen, korkeintaan 2,5 m leveän peräseinälaudekokonaisuuden vaihtaminen uuteenkin onnistuu jopa alle 300 euron käyttäen laude-elementtejä.
Video: SaunaMaxin esimerkki huollosta, johon sisältyy lauteiden hionta (Youtube-linkki videoon)
Jos teet lauteisiin muutoksia, niin kannatta muistaa jättää ylälaude vähintään 50 mm irti seinästä niin saunan ilmankierto toimii paremmin. Lopuksi käsittele lauteet parafiiniöljyllä. Käsittely auttaa pitämään pinnan puhtaana ja hylkimään vettä, mutta sillä ei ole tunnettuja haittavaikutuksia – vaalea haapalauta tosin muuttuu kellertävämmäksi. Käsittely on toistettava ainakin kerran vuodessa, käytön mukaan.
Stailaaminen ja valaistus
Jos saunan rakenteet on saatu kuntoon, voi saunan ulkonäköä kiuaskivien lisäksi stailata uusilla kalusteilla. Saunatekstiilit, laudeliinat ja saunatyynyt tuovat nopeasti uutta ilmettä. Niin kauan kun ne pysyvät puhtaina, ei niistä tule saunaan pahoja hajujakaan. Kustannukset ovat joitakin kymmeniä euroja.
Eräs tapa saada vanhaan saunaan uutta ilmettä on myös asentaa uusi LED-valaistus. Suomalaiset Cariitti ja Ledify valmistavat saunoihin LED-valaisimia, joiden sovittaminen onnistuu vanhaankin saunaan. Tuloksena on näkyvästi uusi saunatunnelma! Laitteistoon kuluu kuitenkin joitakin satoja euroja plus sähköasennustyöt.
Suvikallion saunan laudevalaistus on pistemäinen LED valo
Hyödylliset lisälaitteet
Saunoihin on saatavilla runsasti erilaisia lisälaitteita. Saunologiassa on testattu näitä ja havaittu suositeltavan arvoisiksi muun muassa seuraavat:
Retkisuihku: helpottaa kantoveden varassa olevassa saunamökissä peseytymistä
Kastee saunailmaston hallintajärjestelmä tekee löylynheitosta tarpeetonta ja muuttaa saunomisen jatkuvaa (n.800e)
Saunum ratkaisee pysyvästi ongelman, jossa saunassa varpailla on kylmä ja korvilla kuuma (alk. 1100e)
Testaa saunomisen aikana
Joitakin temppuja voi soveltaa saunomisen aikana ja kokeilla miten saunominen siitä muuttuu:
Lämmitä saunaa ovi tai ikkuna auki: saunasi lämpiää kuten savusauna etupäässä kiukaasta.
Laske saunan lämmityksen tavoitelämpötilaa ja ota ronskimmin löylyä
Käytä erilaisia saunatuoksuja
Nauti löylyistä lauteilla maaten
Jos huoneistosaunasi paras vilvoittelupaikka on parvekkeella, hanki sinne mukava tuoli ja itsellesi kevyt kylpytakki!
Yhteenveto
Vanhaa saunaa ei välttämättä tarvitse pistää täysremonttiin, jos se on alkanut kyllästyttämään. Käymällä läpi tässä esitetyt ohjeet pääset itse selville, onko sauna pikkutempuilla korjattavissa vai onko ongelma kinkkinen, tai täysremontointi tarpeen.
Ohjeet vielä kertauksena:
Nämä eivät maksa mitään:
Puhdista puukiukaan tulipesä ja tuhka-astia kunnolla, niin palaminen onnistuu paremmin
Varmista, että löylyhuoneen ilmanvaihtoventtiilit ovat toiminnassa ja ilmanvaihto on säädetty kylpytiloissa toimimaan oikein
Saunan perusteellinen puhdistus
Kiuaskivien uudelleen ladonta ja kivitilan puhdistus
Luukkujen kiinni pitäminen saunomisen aikana
Lauteiden siirtäminen irti seinistä
Halpoja
Kiuaskivien vaihto
Asenna korvausilmankiihdytin
Lauteiden parafiiniöljykäsittely
Alle tonnin muutostöitä
Kiukaan vaihto
Lauteiden vaihto
Katon ja paneelien vaihto
Valaistuksen vaihto
Lämpövuotojen paikkaus
Lauteiden korottaminen
Jos saunaongelmat jatkuvat, tutustu Saunologian erilaisiin neuvontapalveluihin!
Syntyykö savua ilman tulta? Parhaimmillaan tulta syntyy ilman savua, tai näin ainakin väittää tämän artikkelin kirjoittaja ja ainutkertaisen erillispolttoa höydyntävän kaasutuskiukaan keksijä Jouko Kettunen.
Päivitys 25.10.2020 Artikkelin loppuun lisätty Joukon vinkki kiukaan käyttäjälle.
Puukiukaan toiminta on yksi saunakeskustelujen pysyvistä mielenkiinnon kohteista. Olen tänäkin vuonna kertonut päästötutkimusten uusimmista havainnoista ja arinan vaikutuksesta palamiseen. Tarina jatkuu. Saunologian saunavieraana tässä artikkelissa on Jouko Kettunen, pitkän linjan keksijä. Joukon mielenkiinto on riittänyt myös puulämmittämiseen. Jouko kertoo saaneensa kipinän puun palamiseen liittyvään tutkimukseen noin 30 vuotta sitten protokurssin opettajalta ja siitä lähtien aihealue on kiehtonut keksijää.
Joukon puheenvuorossa esitellään ajatuksia puhtaimman mahdollisen palotuloksen saavuttamiseksi. Tämä kiteytyy hänen kehittämänsä kaasutuskiukaan historian ja päästömittaustulosten kuvailuun.
Puhdas palaminen puukiukaassa, onko mahdollista?
Puhdas palaminen puukiukaissa on mutkikas tapahtuma. On useita tekijöitä, jotka vaikuttavat syttymisen, palamisen ja hiipumisen aikana palamisen laatuun. Palaminen on hyvää silloin, kun energiaa sisältävät aineet luovuttavat palamisessa energiansa lämmöksi ilman savun ja saasteiden muodostumista.
Olen rakennellut tulipesäympäristöjä erilaisia kokeiluita varten. Nämä ovat tuoneet minulle runsaasti uutta tietoa palamisen salaisuuksista. Niiden antama tieto yhdistettynä olemassa olevaan eri lähteistä löytyneeseen aiempaan tietoon on johtanut minua oikeille jäljille. Voikin sanoa, että tiedossa ovat kyllä ne tekijät, joilla saadaan aikaan puhtaampi, hyvin lämpöä antava ja ei-toivottuja aineita vähäisesti tuottava palaminen.
Yksi palamisen laatuun vaikuttava tekijä on oikea palamislämpötila. On selvää, ettei syttymisvaiheessa palamislämpötila ole korkea. On kuitenkin tärkeää, että oikeaan, hyvään palamislämpötilaan päästään mahdollisimman nopeasti. Miksi sitten palamislämpötila on tärkeä ja mikä on riittävä lämpötila?
Hiilen syttymislämpötila on noin 850ºC. Toinen tunnettu asia on, että samainen lämpötila on eräänlainen kääntöpiste. Tämän lämpötilan alapuolella palaminen tuottaa hiilidioksidia (CO2) herkästi, tämän yläpuolella voi muodostua helposti häkää (CO) mikäli happea ja palamaton hiiltä on ilmassa (kts. https://en.wikipedia.org/wiki/Carbon_monoxide#Industrial_production)
Lämpötilan vaikutus palamisen puhtauteen on ratkaiseva. Lämpötilan ollessa tulipesässä hiilen syttymislämpötilan alapuolella, palaa vain liekin sisäpuolella oleva osa hiilestä puhtaasti. Osasta hiiltä muodostuu hiilimonoksidia (CO), ja mikäli happi tai lämpö ei riitä loppu jää hiileksi. Tulipesän yläosan ollessa täynnä kaasuuntunutta hiiltä, siitä merkittävä osa karkaa palamattomana ulos sillä ympärillä oleva lämpö ei riitä hiilen syttymiseen.
Tästä tulemme siihen johtopäätökseen, että hyvän palamisen vähimmäislämpötila on noin 850 C astetta. Siihen pääseminen ei ole aivan helppoa. Tulipesän rakenteet ja palamisilman läpivirtaus siirtävät tulisijassa lämpöä pois tulipesän palamisvyöhykkeeltä nopeammin kuin lämpöä muodostuu.
Palamislämpötilan ollessa sopiva tulee mukaan toisenlaisia ongelmia. Korkeassa lämpötilassa palaminen kiihtyy. Myös polttopuiden kaasuuntuminen nopeutuu. Kun happea on runsaasti, lämpötila nousee entisestään asettaen tulipesän rakenteille huomattavia lämmönkestovaatimuksia. Koska paloilman happi tulee tarkkaan käytetyksi, myös hapen loppuminen on lähellä. Kaasuuntuvien aineiden vähetessä alkavat hiili (C) ja hiilimonoksidi (CO) pitoisuudet kohota. Palaminen on epävakaata ja sitä on vaikea hallita tarkasti niin kauan kuin kaasuuntuvat aineet, hiili- happi- vety-yhdisteet palavat yhtä aikaa hiilen kanssa tulipesässä. Puhtaat hiilet palavat sopivalla paloilman syötöllä hyvin vähäisillä päästöillä.
Yksi kaasuuntuvien aineiden ja hiilen yhtä aikaiseen palamiseen liittyvä ongelma on puussa olevan vedyn ( n.6%) ja kosteudesta aiheuttama epävakaus. 850 C asteeseen asti palaminen on vakaampaa, syntyy lämpöä, hiilidioksidia ja jonkin verran savua, mutta merkittävä osa kaasuuntuneesta hiilestä jää palamatta. Yli 850 C asteen lämpötilassa palaminen on puhtaampaa, edellyttäen että kaasuuntuvien aineiden seassa on vain vähän hiiltä ja palamisilmaa annetaan vain tarvittava määrä, tarkoittaa noin 7 - 8 % O2 pitoisuutta savukaasuissa. Silloin on mahdollista päästä alle 50 ppm häkä (CO) pitoisuuteen pitemmän ajan keskiarvona (toimittajan huomautus: nykyisten CE-hyväksyttyjen puukiukaiden päästöt voivat olla yli kymmenkertaiset).
Hiilet palavat puhtaasti, kun hiilikerros on ehyt, siihen saadaan sopivasti palamisilmaa ja palamislämpötila on sopiva. Ratkaisu, jossa kaasujen palaminen erotetaan kiinteän hiilen palamisesta, näyttääkin näiden periaatteiden mukaan yksinkertaisimmalta saavuttaa puhdas palaminen aikaan.
Erillispoltto käytännössä
Youtube video protokiukaan toiminnasta (id KPdtssHFbYY)
Yritystoiminnan alussa v. 1991 kokeilimme pienimuotoista puun palamista, eristimme vanhan kiukaan rungon ja siinä eri tavoin teimme kokeiluita. Silloin havaittiin jotakin outoa, välillä ei tullut savua yhtään. Vajaa kymmenen vuotta sitten yrityksellämme oli tuotekehityshanke, jossa selvittelimme palamisen salaisuuksia lähes kolmen vuoden ajan. Vaikealta näytti.
Hankkeen loppuvaiheissa tuli mieleen kokeilla palamista vielä yhdellä tavalla. Öljypönttö 20 l klapeja pystyyn niin paljon kuin sopi, yläosan tyhjään tilaan sytyt, kanteen reikä 100 mm, kansi päälle, reunoille neljän 4 millimetrin rako ympäriinsä, hormiksi 100 mm kierresaumaputkea kolme 3 metriä, pöntön ja hormin ympärille eristevillaa ja eikun kokeilemaan.
Aluksi näytti epävarmalle, syttyykö panos ollenkaan. Vähän ajan kuluttua alkoi kuitenkin palaa, kohina voimistui ja palaminen kiihtyi.
Ennen en ollut nähnyt eristevillan palavan. nyt näin, torvi ja pöntön yläosa oli punakeltainen. Tuli mieleen tuohonko sulaa. Ei sentään, ajan kuluttua palaminen hiipui. Kun sain kantta rao’otettua, suuri osa hiilistä oli vielä klapin muodossa.
Tästä näystä se tuli mieleen: Tässä on jotakin erikoista, tärkeää. Mitä? Sitä olen nämä vuodet selvitellyt, rakennellut erilaisia sovellutuksia ja testannut, testannut.
Olin muutama vuosi sitten mukana Itä-Suomen yliopiston SIMO pienpolttosimulaattorihankkeessa. Sillä laitteistolla ajetut kokeilut kiukaallani antoivat myönteisiä tuloksia ja lisäsivät uskoa polttomenetelmän toimivuuteen (toimituksen huomio: vertailukelpoista dataa ei ole julkaistu, mutta hankkeen vetäjä Jarkko Tissari on julkisissa puheenvuoroissaan viitannut vaihtoehtoisten polttotapojen lupaaviin tuloksiin).
Puiden palamiseen kiukaassa liittyi monta ongelmaa, ne ratkesivat menetelmällä jolla voi myös norsun syödä. Palanen kerrallaan.
Joukon vinkki tavallisen kiukaan puhtaampaan polttoon
Osassa markkinoilla olevista kiukaista toimii seuraava toimintatapa lämmitettäessä. Vain kokeilemalla omassasi sen voit saada selville.
Sytytyksen jälkeen kun puut ovat hyvin syttyneet ja veto vakiintunut laita kiukaaseen lisäilmaa antavat aukot, luukku ja tuhkaluukku ja muutkin mahdolliset ilma-aukot kokonaan kiinni. Seuraa tilannetta . Jos tuli jatkaa palamista kiukaassa ja alkaa kiihtyä ja antamaan lämpöä tilanne on OK.
Palotilan lämpötila nousee paremmin kun ei ole jäähdytys toiminnassa, ts. tuleva virtaus ei tuo kylmää ja menevä virtaus ei vie lämpöä. Toinen parannus on se, että suuri happiylimäärä aiheuttaa lähinnä saasteita.
Tämä johtuu siitä että tulipesän kuumetessa puussa mukana oleva happi tulee käyttöön ja ulkopuolisen hapen tarve pienenee ja palaminen tehostuu kun lämpö tulipesässä pysyy oikealla alueella ja tasolla. Kiukaiden suuluukut ovat usein ilmaa päästäviä ja osassa kiukaita hyvään palamiseen riittää puussa olevan hapen lisäksi suuluukun rakojen kautta tuleva ilma.
Jos taas käy niin että palaminen alkaa hiipua, tai tulee savukaasuja sisälle, laita asetukset normaalille lämmitysasetuksille ja pitäydy niissä jatkossa.
Niissä kiukaissa missä tämä toimii se ei kokonaan poista savua ja saasteita, mutta merkittävästi vähentää niiden muodostumista. Lähes savuton kiuas edellyttää toisenlaisia rakenteita ja toisenlaista tapaa lämmittää sitä.
HUOM! En suosittele savupellin tai muunkaan sulkimen käyttöä, mikä on kiukaan poistokaasujen virtaustiellä, tässä kokeilussa. Siitä seuraa useinmiten ongelmia.
Joukon esimerkki on kannustava. Kyllä puukiuasta voi vielä innovoida!
Liettualainen Rimas Kavaliauskas on rakentanut useampia ns. rakettiuuni-tyyppisiä (rocket stove) kertalämmitteisiä kiukaita, joissa on oma erityinen toimintaperiaatteensa. Suomessakin luennoinut mies on lähes mahdoton tavoitettavaksi, muuten esittelisin tämänkin ihmeen vielä Saunologiassa.
Rimas Kavaliauskasin suunnittelema ja rakentama kertalämmitteinen rakettikiuas. kuva (C) Rimas Kavaliuaskas, Facebook
Oletko rakentamassa omakotitaloa ja kaipaat näkemyksiä saunan suunnitteluun? Onko vanhassa saunassasi jokin vaikeasti määriteltävä ongelma? Saunologian saunan parannuspalvelut voi auttaa! Korona-aikana pääasialliseksi toimintatavaksi on vakiintunut etäkonsultointi, minkä ansiosta ihmiset niin Rovaniemellä, Ranskassa, Yhdysvalloissa kuin Virossakin ovat saaneet apua saunahuoliinsa suomeksi tai englanniksi.
Brief in English: Saunologia provides remote consulting on sauna design and improvement projects around the world. We help you to ensure your Finnish sauna works.
Palveluvalikoima
Saunan parannuspuhelu (korkeintaan 30 min), nopeaa apua hyvin määritettyihin ongelmiin. Edellyttää etukäteisvarausta (0-3 pv).
49€
Saunan testiajo ja sertifikaatti (vierailu ja määrämuotoinen dokumentaatio)
150€ (ei sisällä matkakustannuksia, saatavuus tarkistettava)
Saunan parannuksen peruspaketti uusille ja korjattaville saunoille (korkeintaan 3 h, sisältää dokumentaatio),
280€ kiinteä hinta
Hinnat (sis. ALV) voimassa kirjoitushetkellä, päivitetty 23.9.2020.
Katso ajantasaiset hinnat ja palvelujen tarkemmat tiedot suomen- ja englanninkielisiltä Palvelut sivuilta, sauna services in English).
Henkilökohtaisen maksullisen konsultoinnin lisäksi vastaan säännöllisesti lukijoiden kommentteihin Saunologian artikkeleiden yhteydessä. Sähköpostilla ilmainen neuvonta on rajallista. Mikäli kysyt sähköpostilla, varaudu sekä odottamaan vastausta että antamaan lupasi vastauksen anonyymiin julkaisemaan netissä myöhemmin (mm. kysymykset ja vastaukset sivu).
Saunologia testasi kaksi vaihtoehtoa perinteiselle valurauta-arinalle. Kannattaako erilaisesta arinasta maksaa moninkertaisesti? Saunologian testissä vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet paljastuvat, ja yksi arina jää pysyvästi saunauunin pohjalle! Lue mikä erottelee helmet arinoista ja oliko tässä arinahifistelyssä mitään tolkkua.
Perusarina on palvellut iäisyyden puukiukaita, mutta sille on tarjolla tyyriimpiä vaihtoehtoja, jotka lupaavat mullistavan polttotuloksen. Onko niistä selvästi huomattavia etuja toiminnalle tai käytettävyydelle? Vuosien haikailun jälkeen päätin ottaa asiasta selvää.
Mikä on arina?
Arina eli rosti on useimpien tulisijojen pohjalla käytettävä metallilevy, jonka läpi palamisen tarvitsema ilma kulkee. Tuhka varisee sen läpi alla sijaitsevaan tuhkalaatikkoon. Arina on muuratuissa tulisijoissa harvoja metalliosia ja kaikissa kiukaissa yksi harvoja huollettavia osia. Arinoita saa varaosina rautakaupoista parilla kympillä. Vaihtotarve liittyy useimmiten arinan hajoamiseen toistuvan ylikuumentumisen seurauksena, joka puolestaan johtuu useimmiten tuhkalaatikon tyhjentämättömyydestä. Klassinen arina on valmistettu valumetallista ja siinä on ilma-aukkoja pitkän sivun suuntaisesti. Arina asennetaan tulipesän pohjalle olevaan aukkoon ja se pysyy paikoillaan muotonsa ansiosta.
Mikä valurauta-arinassa mättää?
Eräs puukiukaan lämmityksessä minua pitkään vaivannut yksityiskohta koskee ns. loppupolttoa, eli viimeisen pesällisen loppuhetkiä. Eniten käyttämäni jatkuvalämmitteisen kiukaan (Narvin Löylymestari) kanssa haaste on se, ettei 20 kW tehoinen kiuas pala pienellä panoksella kaksisesti. Laskennallisesti 20 kW tarkoittaa noin viiden kilon maksimipuumäärää (tehollinen lämpöarvo 3,7 kWh/kg) , jos tästä mennään alle kiloon niin palaminen on niin ja näin. Ongelma korostuu loppupoltossa, jolloin viimeiset hiilet jäävät helposti palamatta ellei niitä tämän tästä kohentele.
Löylymestarin vakioarina tavanomaisen lämmityksen jälkeen. Saunologian arinatesti.
Käsitykseni on, että ilman läpivirtaus jatkuu loppupoltosta erinomaisesta vedosta johtuen kovana ja jäähdyttää tulipesää hilliten palamista liian paljon. Jos ihmettelet miksi haluaisin polttaa noin pienellä panoksella, niin sen taustalla on halu pitää kiuaskivet lämpinä ilman, että saunan lämpötila juurikaan nousee.
Minua siis eniten vaivaava ongelma on se, että hiilistä eroon pääseminen polttamalla vaatii tulisijan vahtimista loppupolton aikana ja mahdollisesti pienten puunpalasten lisäämistä hiillokselle, jotta palavaa materiaalia on riittävästi niin ettei palaminen lopu ennen aikojaan. Muussa tapauksessa hiillos kytee jopa tunteja viimeisen lisäyksen jälkeen. Tulipesään jää myös hiiliä vaikeuttamaan seuraavaa polttoa. Myös tuhka jää hyvin karkeaksi verrattuna pieneen varaavaan takkaan.
Paranisiko vaihtamalla?
Markkinoilla on vaihtoehtoisia arinoita, joiden väitetään eri tavoin parantavan palamista ja erityisesti tuhkaantumista. Itse en ole pitänyt tuhkan laatua tai määrää erityisenä ongelmana. Toisaalta olen havainnut, että kiukaan tuhkalaatikkoon kertyy selvästi enemmän ja karkeampaa tuhkaa kuin Nunnauunin varaavan takan, jossa on hyvin samanlainen arina, mutta hienostuneemmat paloilman säädöt, ja paljon vähemmän tehoa.
Kevään 2020 poikkeusoloissa saunan lämmittely muuttui lähes joka päiväiseksi, tuhkamäärä paisui ja mielenkiinto arinavaihtoehtoihin lisääntyi siinä määrin, että päätin kokeilla voisiko vaihtoehtoinen arina vähentää lämmityshuoliani.
Arinakolmikko sivuprofiilikuvassa, oikealla Aalto, keskellä perusarina ja vasemmalla Solu. Huomaa korkeuserot.
Testiryhmä
Testiin sain mukaan kaksi kilpailevaa tuotetta: Aaltoarinan ja Soluarinan. Olen tämän lisäksi aiemmin nähnyt markkinoilla kaksi muuta tuotetta, Tiilerin Reikäarinan ja tiheäreikäisen rostin, jonka valmistaja on jäänyt minulle epäselväksi ja jota en enää onnistunut paikallistamaan.
Testimenetelmät
Testaus tapahtui sekä kahden puolikontrolloidun kokeen että pidempiaikaisen vapaan testaamisen kautta. Ensimmäisessä kontrolloidussa kokeessa ("tuhkakoe") poltin samassa tulisijassa eri arinoilla identtisen määrän kuivaa 2 x 2” raakalankkua sahattuna samanmittaisiin pätkiin saunan normaalin lämmityksen yhteydessä. Kyseessä olivat 37 cm pätkiä, ensimmäisessä pesällisessä 1 kpl pilkottu niin pieniksi, että syttyy kunolla
Pesällisten koot ja panoksen ladonnan pyrin pitämään mahdollisimman samankaltaisena. Mittareina käytin tuhkamäärän punnitsemista, silmämääräistä arviointia sekä arviota saunan lämpiämistä. Ennen testiä harjoittelin jokaisen arinan kanssa viitisen lämmitystä. Näiden lisäksi suoritin vielä yhden testin pelkällä koivulla, karkeammin vakioiduilla panoksilla tutkiakseni palokaasujen lämpötilaa savuhormin päässä.
Toinen koe oli "lämpötilakoe", jossa poltin kuorellista koivua ja mittasin piipun päästä palokaasujen lämpötilaa.
Testitulokset:
Kokemuksia vakioarinasta
Perusarinaa testikiukaassa olen käytettänyt jo vuosia. Sen paras puoli on hyvin puhtaan oloinen poltto: käytön aikana näkyvää savua ei juuri koskaan tule. Heikkous on aiemmin loppupolton tulos ja työläys, jossain määrin myös tuhkan laatu. Tuhkan lanaus arinalta tuhkalaatikkoon on helppoa, mutta mikäli hiillosta ei ole kohennellut, jää sille helposti isoja hiiliä tuntienkin hehkumisen jälkeen.
Perusarinan polttotestin tulos.
Huomionarvoista perusarinassa on, että esimerkiksi Narvin kiuasmalleissa, kuten käyttämässäni Löylymestarissa, arinan yhteyteen on liitetty toisioilmanohjauslevyt. Levyillä on kiinnityskohdat arinan reunoilla, yläosassa ne nojaavat tulipesän reunoihin. Tämän seurauksena arinan vaihtaminen vaikuttaa väistämättä tulisijan toimintaan huomattavasti, sillä ohjaimia ei voi ainakaan täysin valmistajan aikomalla tavalla käyttää vaihtoehtojen kanssa.
Perusarinan tuhkatestitulos läheltä, mukana kaikenlaista.
Polttokokeesta sauna lämpeni vain kohtalaisesti. Havupuun pienempi tiheys ilmeisesti vaikutti ja sauna ei lämmennyt samaan malliin kuin sekapuulla tai koivulla, vaikka tulipesä oli hyvin samankaltaisesti noin puolillaan.
Kokemuksia Solu-arinasta kiukaassa
Solu-arina on tuote, jota alettiin valmistaa pienissä määrin jo 80-luvulla. Asiakkaina olivat suurien lämmityskattiloiden käyttäjät joiden vakioarinoista valahti läpi nyrkinkokoisia hiiliä. Vuodesta 2006 Soluarina on kuulunut yrittäjä Marko Valliluodon pajan tuotteisiin. Asiakaskunta on vuosien varrella laajentunut myös kiukaiden käyttäjiin, esimerkiksi isojen Aitokiukaiden omistajiin. Myyntiargumenttina on ollut se, ettei tätä arinaa tarvitse äkkiä vaihtaa. Arinaa saatavilla tilauksesta missä tahansa koossa.
Soluarina saa nimensä rakenteesta. Solun silmäkoko vaihtelee arinan ulkomittojen mukaan
Soluarina on selvästi raskasrakenteisin testijoukon tuotteista. Se on kasattu hitsaamalla, minkä huomaa ulkonäöstä. Testikappaleessa on kunnioitettava 72 kappaletta liitoksia. Arina ei kuitenkaan ole mikään näyttelyesine, joten tästä ei tarvitse hämääntyä. Lopputulos on tarkasti neliskulmainen ja suora, joten mittojen mukaan hankittuna se asettuu kiukaan pohjalle kiltisti.
Asentamisen jälkeen huomaan ensimmäisen huomionarvoisen asian korvikearinoista: ne eivät asetu perusarinan syvennykseen, vaan nousevat kokonaisuudessaan tulipesän pohjan yläpuolelle. Tämä käytännössä vähentää tulipesän korkeutta n. 15-20 mm perusarinaan nähden. Pinta-asennuksesta huolimatta arina pysyy hyvin paikoillaan suuren massansa ja tarkan sovituksen ansiosta. Joihinkin kiuasmalleihin valmistajalla on kauluksellisia malleja, joissa arina tippuu vakioarinan tavoin syvennykseen. Tämä on suositeltavaa.
Soluarina kiukaassa. Huomaa sivuille tungetut ilmanohjaimet, joiden vaikutus selvisi myöhemmin.
Seuraava havainto on, se että kun perusarinan ilmanohjaimineen poistaa, tulee tulipesän pohjalle olennaisesti lisää pinta-alaa. Tästä syystä voi puupanoksen kokoa kasvatta – tai pitää samana jättäen sen matalammaksi, mikä kompensoisi arinan korkeutta. Kokeilin eri vaihtoehtoja 5-6 käyttökerralla Soluarinan kanssa.
Sytyttäminen (päältä) Soluarinalla ei mielestäni olennaisesti poikennut perusarinasta. Syttymisen jälkeen vetoa tuntuu riittävän hyvin, näkyvää savua muodostuu kuitenkin silloin tällöin, ei kuitenkaan usein.
Solun tuottama tuhkatestin tulos. Koostumus tasainen, ei juuri lainkaan hiiltä.
Polttokokeessa saunan lämpiäminen oli yllättävän hidasta, vaikka teoriassa kiukaan tehon olisi pitänyt isomman arinan myötä kasvaa, ei sauna lämminnyt ainakaan yhtään nopeammin. Tuhkaa ja hiiliä syntyi grammamääräisesti enemmän kuin kahdesta muusta arinasta, noin sata grammaa (1%; per 10 kg puuta). Toisaalta arinan muotoilu selvästi helpotti loppupolttoa ja isoja hiiliä ei jäänyt arinan päälle. Myöhemmin minulle selvisi, mikä kiukaan suunnassa vaikutti havaintoihini.
Lämpötilatestin lopputulos Soluarinalla.
Soluarinan suurin ongelma on puhtaanapito. Tuhka tuntuu jämähtävän ”solukon” sisälle ja arina on käytännössä pakko nostaa pois kiukaasta harjattavaksi. Valmistaja on tiedostanut ongelma ja kehoittaa kolaamisen sijaan harjaamaan arinan puhtaaksi. Jos tulisijan mittasuhteet antaisivat myöten, tämä voisi olla hyvä idea. Tämä ei kuitenkaan ole triviaali juttu käyttämäni tunnelikiukaan kanssa, jossa arinaan käsiksi pääseminen on tavanomaista vaikeampaa.
Tuhkaa tarttuu helposti solukkoon. Nyt arinaa on jo kolkuteltu puhtaaksi, mutta jäämiä edelleen siellä täällä.
Kokonaisarviona voisi todeta, ettei Soluarinan yhteensopivuus testatun kiukaan kanssa ollut kovin hyvä, ja saadut höydyt jäivät pieniksi. Hintaan nähden se voi kuitenkin olla pitkäikäinen hankinta.
Aaltoarinan idea on peräisin kylmältä talvelta 1987, mutta tuotteen kehittänyt Hannu Laajala sai kaupallistamisen vauhtiin vasta vuonna 2008. Tätä seuranneina vuosina Laajalalle myönnettiin useampikin patentti (8390, 124270, 121285). Valmistajan mukaan Aaltoarinan avulla pitäisi palamisen tehostua niin, että polttopuun säästö on havaittavaa (10-20%). Tällä on luonnollisesti merkitystä ammattimaisissa lämmityskohteissa kuten keskuslämmityskattiloissa. Arinoita valmistetaan sekä standardikoissa että mittatilauksena.
Aaltoarina uutuuttaan kiiltävänä.
Aaltoarinan rakenteellinen idea on kauniisti selitetty tuotteen nimessä: tasaisen pinnan sijaan Aallon sivuprofiili aaltoilee. Aallon harjoille, sivuille ja pohjille on sijoitettu erikokoisia aukkoja ilman ja tuhkan liikkeitä varten.
Kaaviokuva Aaltoarinan patenttihakemuksesta kuvaa nuolilla ilman liikkeitä.
Aaltoarina on rakenteeltaan Solua kevyempi ja yhtenäinen, uutena siistin näköinen rosterilevyn pätkä. Alapuolelle on tosin joissakin malleissa hitsattu poikittaiset tukiraudat. Asentaminen on myös suoraviivaista, vanha arina pois ja uusi tilalle. Valmistaja ohjeistaa, että Aaltoarinan voi asentaa myös valurauta-arinan päälle, mikäli palamista ei muutoin saa hallintaan.
Kiukaassa Aalto toimii päältäsytyttäessä kuten vertailukohtansa. On mahdollista, että arinan päältä (eli panoksen alta) tapahtuva sytyttäminen paljastaisi eroja arinoiden välillä, mutta päällä eroja ei huomaa.
Polton aikana Aaltoarina kuitenkin osoittaa kyntensä. Arina vaikuttaa tehostavan palamista. Sama määrä puita palaa nopeammin, tai tulisijan teho nousee ja siinä voi samassa ajassa polttaa suuremman määrän puuta. Polttotestissä syntyy myös vaikutelma siitä, että saunan sisätilat lämpiävät Aaltoarinan kanssa jonkin verran nopeammin kuin verrokeilla. Jouduin nimittäin huomaamaan, että 10 kg polttoainemäärä ei 18-20°C lämpötilassa meinannut riittää saunan lämmittämiseen ja saunomiseen, ainoastaan Aallon kanssa päästiin normaalilämpötilaan.
Polttotestin jälkeinen tilanne Aaltoarinalla.
Tehon lisäyksen osittaiseksi selitykseksi paljastuvat kuitenkin kiukaasta poistetut ilmanohjauslevyt, jotka selvästi vaikuttavat paikoilla ollessaan kiukaan höytysuhteeseen negatiivisesti. Tätä korostaa kiukaan rakenteen erikoinen yksityiskohta; tulipesää kiertävät ohuet tulitiilet. Nämä tuntuvat yhdess eristävän tulipesän turhankin hyvin ja keskittävän lämmönsiirron kiukaan hormiputkistoon.
Aalto siis todellakin vaikuttaa parantavan primaaripolttoa eli puun kaasutusta. Valmistaja väittää sen ohjaavan ilmaa myös ylemmäs palotilaan, tästä en kuitenkaan ole niin vakuuttunut. Aallon haaste nimittäin on, että sen kanssa näkyvää savua meinaa ilmaantua tämän tästä. Myös paloilman säätöjä, kiukaan kohdalla tuhkaluukkua ja hormipeltiä, täytyy tarkkailla tai palaminen on turhan reipasta.
Testijakson aikana havaitsin, että lisääntynyt teho ei ollut pelkästään hyvä asia. Jos polttotestin niukka havupuuvaranto oli pieni ongelma, sekapuulla ja ”normaalisti” annostelluilla panoksilla sauna lämpesi omiin tarpeisiini liiankin kovasti. Toisaalta, 20 kW kiukaan toiminta antoi vasta Aallon kanssa ensimmäistä kertaa vaikutelman siitä tehosta, mitä olin kiukaalta alunperinkin odottanut.
Taiteilua aallonharjalla
Palamisen voimakkuus kävi esille, kun testasin Aaltoarinan pienempää, takkaan tarkoitettua versiota. Palamisen säätäminen vaati erittäin poikkeuksellisia tulisijan säätöjä ja vanhan arinan jättämistä Aallon alle. Tämänkin jälkeen polttotehon lisääntyminen oli selvää, tosin takan kohdalla tämä oli vain positiivinen asia, kun varsin niukkoja panoksia voi hieman kasvattaa ja lämmitysaikaa lyhentää.
Entäpä palamisen lopputulos? Aaltomuodon voisi kuvitella parantavan tuhkan poistoa ja auttavan hiillosta ”kohentamaan itseään”. Näin jossain määrin tapahtui. Loppupoltto sujuu nopeammin ja vaivattomammin kuin perusarinalla, mutta ero ei ole valtavan suuri. Tuhkaa syntyy suunnilleen yhtä paljon, silmämääräisesti laatuero ei ole keskimäärin havaittava. Aaltoarina vähentää kohentelun tarvetta, mutta ei tee ihmeitä. Toisaalta, jos viimeiseen pesälliseen valikoi sopivan pieniä puita, voi olla aika varma, ettei arinalle jää montaakaan sormenpäätä isompaa hiiltä jäljelle.
Tuhkaa Aaltoarinan loppupolton jäljiltä kokeesta.
Aaltoarinan puhdistus on sitten oma lukunsa. Soluun nähden sileäpintainen rakenne helpottaa periaatteessa tuhkan kolaamista. Käytännössä se on kuitenkin aika hankalaa. Havaitsin itse helpoimmaksi ratkaisuksi ensin arinan kohottamisen ja sitten paikoilleen kolauttamisen, jolloin tuhka varisee itsestään sen läpi. Tämän jälkeen aallon pohjia voi harjata tai rassata tangolla. Rakenne tuntuu päästävän tuhkaa lävitseen vähintään yhtä hyvin kuin perusarina, mutta sen muotoilu vain tekee hommasta työläämpää.
Rakenneteräksen hilseily alkaa 660 asteen jälkeen.
Jos tarkastellaan tuhkakertymiä, kiinnittyy huomio ensinnäkin siihen, miten vaihtelevaa polttotestissä (eli 10 kg 2x2" mäntyä/kuusta) syntynyt tuhka yhden testinkin sisällä on. Panoksen eri palovaiheissa tuhkaa tule eri tavoin. Väistämättä vahvistuu se mielikuva, että ”nykyaikainen” puukiuas on valitettavan alkeellinen tulisija ja sitä ei voi vain arinaa vaihtamalla modernisoida. Jos tuloksia vertaa Soluarinan kuviin alapalokattilan tuhkasta, on ero kuin yöllä ja päivällä. Tuhkamäärät kyllä tässäkin testissä vaihtelivat, mutta määrän sijaan laadun vaihtelu ei ollut niin suurta, että siitä olisi voinut tuotteita selkeästi erotella.
Tuhkapainot:
Vakio 41 gr
Aalto 50 gr
Solu 62 gr
Savukaasujen lämpötila piipun päässä polttokokeiden aikana
Mittasin kolmen arinan palokaasujen lämpötilaa savuhormin päästä (n. 4 m tulisijan päältä) polttotestin aikana kuorellista koivua käyttäen (n. 15 kg lämmitys). Erot lämpötiloissa olivat suhteellisen pieniä ja herkkiä pienillekin eroille panoksessa. Tulosten perusteella voisi ajatella, että kiukaan höytysuhde olisi kummallakin vaihtoehtoarinalla vakiomallia parempi. Panosten heikosta keskinäisestä vakioinnista johtuen tätä johtopäätöstä ei voi tehdä.
Vakioarinan hormilämpötila polttotestissä, Saunologian arinatesti. Lämpötila selkeästi korkein, n. 430 astetta. Panokset jakaantuivat tässä vain neljään ja polttaminen kesti vain reilun kaksi tuntia.Aaltoarinan hormilämpötila polttotestissä, Saunologian arinatesti. Palamisen nopeus havaittavissa "lyhyemmässä aallonpituudessa". Testipanokset riittivät n. 2:40Soluarinan hormilämpötila polttotestissä, Saunologian arinatesti. Palaminen verkkaisinta, lämpötilat kohtuullisia. Testipanokset riittivät noin kolme tuntia.
Johtopäätökset
Arinaa vaihtamalla tulisijan toimintaan voi vaikuttaa, mutta sen yksiselitteinen parantaminen ilman kiuasmallikohtaista optimointi ei ole helppoa. Vanha moottoriajoneuvojen virityksestä todettu väite ”viritys on onnistunut, jos teho ei laske enempää kuin 10%” tuntuu pitävän paikkaansa. Kiukaan kohdalla muuttujia on vaan enemmän ja kaikkia vaikutuksia ei ole mahdollista arvioida itse. Käytettävyys kuitenkin kiistattomasti paranee, kun loppupolttoa ei tarvitse vahtia ja hiillosta kohennella vuosia.
Toisaalta, mikäli arinan vaihto on ajankohtaista ja olet joutunut vaihtelemaan niitä toistuvasti, voi olla hyvä hetki harkita vaihtoehtoarinaa, jonka pidemmästä eliniästä valmistajat tuntuvat olevan hyvin varmoja. Kokemukset ammattikäytöstä kertovat samaa, esimerkki Saunasaaressa samoja arinoita on käytetty vuosia ja valmistaja kertoo, että eräässä jatkuvalämmitteisessä peruskiukaassa arina on kestänyt jo yli 3000 tuntia lämmittämistä. Hintaero ei ole loppujen kovin suuri (tosin 2-4 kertainen), ja jos huoltoväli pidentyy tai lämmitykseen kuluva vaiva vähenee, tulee investointi kyllä maksamaan itsensä takaisin.
Arinoiden kanssa pelailu opetti minulle useampia asioita sekä kiukaasta että arinoista. Ensinnäkin se vahvisti käytännön tuntumaa siihen, että arinan ilmarakojen pinta-ala määrittelee tehokkaasti kiukaan kaasutuksen (primaaripoltto) kapasiteettia. Arinan pinta-alaa muuttamalla kiukaan maksimiteho vaihtuu. Veto saattaa myös käydä niin kovaksi, ettei panos edes kunnolla syty.
Harvia Green Flame -kiuas (2020) ohjaa myös ilmaa arinan sivuilta panoksen sivuille. Kuva Harvian käyttöohje.
Testaamisen jälkeen en usko siihen, että kiukaan pohjalla olevalla arinalla voi juuri vaikuttaa toissijaiseen palaamiseen, sillä suurin osa valmiista ja patentoiduista toisiopaloilmaratkaisuista ohjaa toisioilman liekkien kohdalle tai niiden päälle, olennaisesti arinaa ylemmäs. Testin ulkopuolelle jäänyt Tiilerin arinakokonaisuus jäljittelee kiuasvalmistajien, kuten testin Narvin, arinan yhteyteen tekemiä ilmanohjaimia, joissa osa normaalisti primaari-ilmaksi menevästä ilmasta ohjautuukin ylemmäs tulipesässä. Myös Harvian 2020 julkaisema Legend Green Flame -kiuas käyttää tällaista ratkaisua. Se, voiko pelkkä arina yltää samaan tuntuu epäuskottavalle. Ei ainakaan testatun kaltaisella kiukaalla, sillä väittäisin että kaikilla arinoilla savutus vain lisääntyi.
Arinakokeilujen kanssa vierähti pitkä tovi, aktiivisesti noin pari kuukautta lämmityksiä joka toinen päivä. Lopputuloksena kiukaan pohjalle jäi Aaltoarina, joka on ollut sittemmin käytössä pari kuukautta. Siinä on omat puutteensa, mutta pidin sitä parempana kompromissina kuin muita vaihtoehtoja. Ainoa merkittävästi häiritsevä tekijä on se, että kiuas selkeästi savuttaa ajoittain toisin kuin perusarinan kanssa.
Viimeisin viritys Aaltoarinan ja ilmanohjaimien kombinaatiosta. Kaasutuskapasiteetti jää edelleen hieman niukaksi.
Olen sittemmin jatkanut virittelyjä yhdistämällä tehdasvalmisteiset ilmanohjaimet Aaltoon. Lopputulos on erilainen kompromissi, jossa teho pienenee, saunan lämpötila pysyy kurissa, ja savutus on vähäisempää. Viritys on kuitenkin hieman epäkäytännöllinen, joten viimeistä sanaa ei ole vielä sanottu…
Pohdintaa testimenetelmästä
Käytin testailuun kohtuullisen määrän aikaa ja vaivaa useiden kuukausien ajan, mutta yllätyksettömästi en ollut täysin tyytyväinen lopputuloksiin. Testin onnistumisiksi luen koepolton polttoaineen vakioinnin, määrämittaiset rimat paloivat kohtuullisen tasaisesti ja panoksen saattoi latoa lähes samalla geometrialla ja saman kokoisena. Toistoja esimerkiksi tuhkamäärän mittaamiseksi olisi kuitenkin pitänyt olla enemmän kuin kärsivällisyys antoi myöten. Kiuasmallin olisi myös hyvä olla sellainen, jossa arinan yhteydessä ei ole toisioilmaohjaimia tai muita härpättämiä.
Tuhkaa olisi kiinnostanut analysoida laadullisesti, mutta sen ilmiselvän vaihtelun vuoksi näytteistystä pitänyt suunnitella paremmin. En esimerkiksi kerännyt näytteitä erikseen talteen myöhempää rinnakkaisvertailua varten. Jonkinlainen mikroskooppi olisi voinut auttaa.
En myöskään odottanut, että arinat olisivat vaikuttaneet saunan lämpiämisnopeuteen juurikaan, joten en suunnitellut sisälämpiämisen mittaamista. Tähän olisi ollut valmiudet. Sen sijaan kuvittelin, että erot savukaasulämpötiloissa olisivat olleet suurempia. Nyt en saanut analysoitua dataa pidemmälle, kun silmämääräinen tarkastelu ei kerro eroista ja toistomittauksia ei ole.
Suoraan sanottuna arinoiden tekninen testaaminen pitäisi suorittaa Itä-Suomen yliopiston SIMOn kaltaisessa laboratoriossa, jossa teho- ja hyötysuhdemittausten lisäksi saataisiin käsitys mahdollisista muutoksista pienhiukkaspäästöissä. Valmistajan ilmoituksen mukaan Aaltoarina onkin jo ollut Kuopiossa testattavana (hyvin tuloksin), mutta virallista raporttia ei ole saatavilla eikä yliopiston politiikan mukaan varmaan koskaan tulekaan.
No, menköön puutteet koronakevään piikkiin, että tämä tuli tehtyä epäoptimaalisesti, mutta toisaalta aika oli antoisa, jotta testi ylipäänsä onnistui!
Kiitos Soluarinan ja Aaltoarinan valmistajille tuotteiden toimittamisesta testiin ja Aapo Ristalle (Forum Virium) palokaasulämpötilamittausten mahdollistamisesta.
Kylmät varpaat ja ahdistava ilma, toisin sanoen ilman kerrostuminen ja raikkaan ilman sekoittumattomuus, ovat huonon saunan tunnusmerkkejä. Nyt virolainen Saunum on tuonut markkinoille laitteen, joka ratkaisee nämä ongelmat kiertoilmasaunan ideaa hyödyntäen kohtuullisin kustannuksin tavalla joka sopii lähes joka saunaan. Saunum on ansainnut Saunologian Suositeltu saunatuote -merkin kiistattomasti! Lue tarina ja opit onko tässä ratkaisu juuri sinun saunaasi.
Mistä on kysymys?
Saunum on virolainen tuotemerkki, jonka tuotteiden idea on saunan ilmankierron muuttaminen mekaanisesti. Saunum valmistaa saunan lisälaitetta, joka kierrättää sisäilmaa, sekä kahta sähkökiuasmallia, joihin samainen lisälaite on integroitu. Lisälaitemalli on nimeltään Base, kiukaat Premium (6 ja 9 kW) ja Pro (12, 15 ja 23 kW).
Saunum-mallisto Pro, Base ja Premium vasemmalta oikealle. Jokaisesta mallista olemassa joitakin ulkonäöltään vaihtelevia variantteja.
Saunum-malliston on kehittänyt virolainen yrittäjä Andrus Vare. Ensimmäinen prototyyppi syntyi jo 16 vuotta sitten halusta saada kaupungin kotisaunaan yhtä pehmeät löylyt kuin savusaunassa. Kesti kuitenkin vuoteen 2014 ennen kuin idean kaupallistaminen pääsi vauhtiin. Saatuaan idean Vare käynnisti tutkimuksen siitä, onko ilmanlaadun kohentamiselle tarvetta. Tutkimuksiin otettiin mukaan lähes sata saunaa eri puolilta Viroa. Tutkimuksissa havaittiin selvä yhteys heikon ilmanlaadun, erityisesti korkean hiilidioksidipitoisuuden (yli 2000 ppm), ja saunomisen koetun epämukavuuden välillä. Tämä perusteli idean tuotteistamista. Tässä vaiheessa tutkimuksia jatkettiin selvittämällä, kuinka paljon ilmaa pitäisi kierrättää, jotta lämpöjakauma tasaantuu riittävästi saunomiskokemuksen kohentamiseksi. Vare teki tutkimuksia yhteistyössä Tallinnan teknisen yliopiston (nyk. TalTech) kanssa. Lopputuloksena syntyi pari patenttia ja kehittyvä mallisto uniikkeja saunatuotteita.
Saunum on suhteellisen yksinkertainen tuote, jonka idea on sekoittaa katonrajasta kaapattavaa kuuma ja kosteaa ilmaa viileämpään, lähes lattian tasosta, otettavaan ilmaan ja puhaltaa tämä lattiatasossa takaisin huoneeseen. Fysiikan lakia vuoksi sekoitettua ilma ei jää lattialle, vaan lähtee nousemaan takaisin kohti kattoa. Saunum-laitteissa kuuman ja viileän ilman sekoitussuhdetta voidaan säätää, samoin puhalluksen voimakkuutta, jotta saunatilaan palaavan ilman lämpötila olisi sopiva.
Ideassa on tiettyä samankaltaisuutta kotimaisen Saunasammon Älykiukaan kanssa, jonka patentoitu oivallus oli nopeuttaa varaavan sähkökiukaan lämmönluovutusta puhaltamalla kiukaan alta otettavaa ilmaa kivitilan läpi. Saunum Base toimii kuitenkin ikään kuin päinvastoin ja ei ole riippuvainen kiukaasta. Saunumia onkin parempi verrata auton sisätilalämmittimeen, jossa auton tasainen lämpiäminen perustuu voimakkaaseen puhallukseen.
Kaikkiin Saunum tuotteisiin sisältyy vielä pieni lisäkeksintö. Laitteesta ulospuhallettavan ilman tielle on asennettu kaukalo, johon voidaan sijoittaa suolakristalleja tai hajusteita. Nämä haihtuvat kuuman ilman mukana huoneilmaan. Base-malliin on saatavana myös värillinen valaistus, josta pääsee nauttimaan pinta-asennuksessa, sekä seinäpaneloinnin taakse integroitava versio, joka tehokkaasti kätkee koko laitteiston.
Miten sen pitäisi vaikuttaa?
Saunumia on asennettu Virossa ja lähimailla yli kahteen sataan kohteeseen. Valmistajan mukaan palaute on ollut hyvää. Astmaa-sairastavat pystyvät saunomaan mukavammin, lapsetkin tulevat spontaanisti saunaan ja kaikki käyttäjät viihtyvät saunassa pidempään. Hikoilua kuvaillaan kokonaisvaltaisemmaksi ja viihtyvyys kohenee. Ilmaan haihtuvan suolan kerrotaan tekevän hengittämisestä entistä helpompaa. Monet käyttäjät ovat kertoneet siirtyneensä saunomaan matalammissa lämpötiloissa Saunumin käyttöönoton jälkeen.
Kaikissa Saunum malleissa on pohjalla kaukalo, johon mahtuu reilu kourallinen suolapalloja. Tässä laboratorioasennetussa Premiumissa ilman sekoitussuhteen säätö puunupilla.
Koska Suomessakin on valitettavasti jouduttu tottumaan sauna-alan tuotteita markkinoivien yritysten yliampuviin ja perättömiin markkinointilupauksiin, ei virolaisia voi päästää helpommalla. Vaikka laitteen perusidea tuntuu kiistatta ratkaisevan yhden saunailmaston perusongelmista (kts. esim. Tutkimus: Korkea kiuas jättää varpaat kylmäksi!), en voi kritiikittömästi uskoa sen ihmeitä tekeviin vaikutuksiin.
Toimiiko se oikeasti?
Saunologian periaatteisiin kuuluu, että asioiden toimivuus on varmistettava käytännössä ennen kuin niitä kehutaan. Niinpä tein yhden päivämatkan Korona-viruksen globaalin hysterian vasta nostaessa päätään kevättalviseen Tallinnaan tutustuakseni. Täällä kokeiltava oli sekä tavanomaiseen huoneistosaunaan asennettua lisälaitemalli Base sekä saunamökkimaiseen laboratorioon asennettu kiuasmalli Premium.
Testaaminen käynnistyy huoneistosaunasta, jossa Varella on kiinnostava puu-sähkökiuashybridi, jonka muurattu osa ulottuu lähes lattiasta kattoon ja ennustaa korkealla kivitilallaan huomattavaa jalkojen ja korvien tason välistä lämpötilaeroa.
Saunum Base punaisella valaistuksella.
Saunum on näkyvä ilmestys. Pinta-asennettava lisälaitemalli erottuu saunaympäristössä erittäin selkeästi. Varen sisäsaunassa laite oli tarkoituksella esillä. Silmiinpistävä ulkonäkö pois lukien, Saunum ei pois päältä ollessaan mitenkään vaikuta saunomiseen.
Löylyn laki kellistyy
Kun Saunumin käynnistää, huomaa ensimmäisenä puhalluksen tasaisen vaimean huminan, sen jälkeen muutoksen saunailmastossa. Saunan yläosassa tavanomaisesti tuntuva kuumuus katoaa ja lämpötilaero tuntuu vähentyvän. Äänenvoimakkuus on erottuva, mutta mielestäni olennaisesti vaimeampi kuin Älykiukaassa.
Saunumin vaikutuksen huomaa voimakkaimmin löylyn heiton yhteydessä. Pienessä (sähkö)saunassa usein esiintyvä äkäinen korvia nipistelevät ja varpaat kylmäksi jättävä kokemus väistyy. Tilalle tulee paljon tasaisempi ja kokonaisvaltaisempi, yhtä aikaa päästä ja varpaista hiipivä löyly. Kokemus on lähes yhtä ympäriinsä syleilevä kuin Jukolan savusaunan valtavassa löylytaskussa.
Base ja Premium laboratoriosaunassa.
Tämä oli ensimmäinen kerta minulle saunassa, kun löylyn heittämisen jälkeen pään kyyryyn painamisen sijaan piti ensimmäisenä nostaa varpaita! Tämä kertoi myös siitä, että ilman sekoitussuhteessa viileä ilmaa tarvittaisiin hieman lisää aina istumapaikallani aivan laitteen vieressä. Onneksi tämä on huomioitu laitteen suunnittelussa ja säätäminen on suhteellisen yksinkertaista.
Kontrollien, ilman sekoitussuhteen ja puhallusvoimakkuuden käytettävyys jäi testissä epäselväksi. Tämä on harmi, sillä käytettävyys on yksi sähkökiukaiden tärkeimpiä erottelevia tekijöitä. Asuntomessuilla nähty tyylikäs, hipaisukytkimillä varustettu ohjauspaneeli Basen ohjaamiseen vaikutti lupaavan yksinkertaiselle. Saunumin sähkökiukaan hallintapaneeli ei vielä ole valmis.
Saunum Base -hallintapaneeli (Asuntomessut 2020)
Suolakristalleista irtoavan suolan maistaa ilmassa ja iholla selvästi. Suolakristallit kestävät yhteensä vähintään kuukausia päivittäisessä kotikäytössä, kylpylässä joitakin viikkoja. Saunan ”suolakuormitusta” vähentää se, ettei yksityiskäytössä Saunumia ole tarkoitus pitää päällä kuin löylyttelyn aikana. Toisaalta, jos suolasta ei pidä tai sen tervehdyttäviin vaikutuksiin usko, voi sen helposti jättää pois käytöstä pitämällä kaukalon tyhjänä.
Numeroiden valossa
Saunumin pitäisi vaikuttaa saunan lämpötilajakaumaan selvästi. Valmistajan tekemässä laboratoriovideossa nähdään, että ilmanlämpötila muuttuu erittäin nopeasti ja hetkellisesti, kun Saunum kytketään päälle. Saunan luontainen lämpötilajakauma palautuu, kun puhallus kytketään pois päältä.
Mittasin asiaa myös itse, mutta käyttämäni mittalaitteisto ei reagoi ilmanlämpötilan muutoksiin nopeasti rakenteensa vuoksi, joten täytyy tällä kertaa luottaa kokemukseen mittauksia enemmän, poikkeuksellisesti ero on niin selvä.
Tekemistäni mittauksista käy kuitenkin selväksi, että Saunumia käynnistämisen jälkeen (alla olevassa kuvassa aikajanalla 14:45) kuuma ilma saunan yläkerroksista lähtee liikkumaan. Löylynheitto sotkee tuloksia, mutta jalkalauteen ja istumalauteen lämpötilaero pienenee noin kymmenellä asteella kymmenessä minuutissa.
Saunum laboratorion lämpiäminen katosta, ylä- ja jalkalauteilta mitattuna (Sauna 1, 2, ja 4). Puhalluksen käynnistämisen ja löylyttelyn aika korostettu.
Kenelle tuotetta voi suositella?
Saunum Base on ehdottomasti suositeltava lisävaruste ja mielestäni Saunologiassa testatuista vimpaimista vaikuttavin. On ilmeistä, että siitä on eniten hyötyä tietyillä käyttäjäryhmillä ja tiettyihin saunoihin, tosin kiitos nykysaunojen kiuastrendien, näitä saunoja on nykyään turhan paljon. Käyttäjistä liikuntarajoitteiset tulevat ensimmäisenä mieleen sillä Saunumin avulla tavallisesta saunasta millä tahansa kiukaalla saa esteetöntä kiertoilmasaunaa muistuttavan tilan. Tämä jos mikä parantaa löylydemokratiaa!
Arvosana: Suositeltu saunatuote
Saunumin tarpeessa ovat selkeimmin ne saunat, joissa kiuas- ja lauderatkaisut rikkovat löylyn lakia. Esimerkiksi saunat, joissa on korkea pilarikiuas, tai kaikki sellaisesti saunat, joissa lämpötilaero hartiatason ja jalkalauteen välillä on huomattava.
Saunum on merkittävin saunainnovaatio vuosikymmeneen!
Saunologiassa aiemmin esiteltyihin saunan lisälaitteisiin verrattuna Saunumin vaikutus saunakokemuksen kriittisiin elementteihin, lämpöön ja ilmanlaatuun, on suurin havaittu. Lähin vertailukohde on Kastee-järjestelmä, joka on suunniteltu vakioimaan saunan ilmankosteutta. Tämän nähden Saunumin vahvuus on intuitiivisuus ja selkeä toimintapa, Kastee on lopulta enemmän mukavuustuote kuin ratkaisu fysiikan lakien saunan toimintaan aiheuttamiin ongelmiin. Laitteet ovat keskenään yhteensopivia ja mikään ei estä hankkimasta vaikka molempia!
Saunologin pohdintaa
Saunum ei pysty yksinään korjaamaan kaikkia saunan ilmanvaihdon puutteita. Mikäli ilmanvaihdon ongelma on raikkaan ilman sekoittuminen, Saunumista voi kuitenkin olla hyötyä sillä se todella sotkee ilmaa tehokkaasti. Jos raikasta ilmaa ei sen sijaan tule saunaan lainkaan, ei Saunumistakaan ole mitään iloa. Jos ilmaa tulee, mutta se ei sekoitu esimerkiksi liian suuren lämpötilaeron vuoksi, Saunum voi edelleen pelastaa tilanteen.
Sähkökiukaana (Premium ja Pro -mallit) Saunumissa ei lähtökohtaisesti ole mitään sen huonompaa kuin muissakaan sähkökiukaissa. Vakuuttavana yksityiskohtana Saunumissa käytetään erittäin kovaa kaliiberia olevia ruostumattomasta teräksestä valmistettuja sähkövastuksia, mikä todennäköisesti nostaa hintaa ja pidentää huoltoväliä. Tätä väitettä ei kuitenkaan tue toistaiseksi mikään muu kuin valmistajan sana.
Professional sarja (PRO-malli) on muotoilultaan lähempänä Suomessa tuttuja verkkokiukaita. Hintalappu saattaa kuitenkin olla monelle kipeä paikka.
Saunumin sovittamista suomalaiseen saunaan hillitsee kiuasmallien omintakeinen muotoilu. Suomessa kiukaiden muotokieli on viime vuosikymmeninä kehittynyt, Saunum Base ja Premium ovat linjoiltaan nykymuodista poikkeavia. Tämä ei ole pelkästään pahasta, mutta suomalaiset saunojat ovat tottuneet varsin konservatiiviseen muotoiluun.
Toisaalta elokuussa Asuntomessut 2020 kohteessa 18 Base-versio oli asennettuna seinäpaneloinnin taakse. Tämä tyylikäs asennus kätki laitteiston lähes täydellisesti! Asuntomessusaunaa ei ollut mahdollista kokeilla, joten jäi mysteeriksi, miten jalkalavon alle jäävä Basen alaosa sai ilmaa puhallettua lauteiden läpi. Toisaalta ulkonäkökysymykset unohtuvat kun laite on pois silmistä.
Saunum Base uppoasennettuna Tuusulan 2020 Asuntomessujen kohteessa 18. Yksiköstä näkyvillä on vain yläosan ottoa peittävä, hauskasti muotoiltu säleikkö.
Se, että Saunum yhdistää perinteiseen saunaan myös suolaterapiaelementin on oma juttunsa. Himalajan suolakiteitä voi itsekin tuoda saunaan, tosin Saunumissa ilmavirran eteen asetetut pyöreät suolapallot toimivat suolan haihduttamisen kannalta poikkeuksellisen hyvin. Vastaavaan tulokseen pääsisi ripustamalla suolamöykyn kiukaan päälle, mutta tällöin on pienoinen riski, että kiteitä rapisee myös kiukaaseen. Saunumissa laitteen alakaukaloon asennetut pallot pysyvät hyvin hallinnassa.
Saunumia kehitetään edelleen
Saunumin tuotekehitys jatkuu ja tuotteet muuttuvat. Jo vuonna 2020 on tulossa uusia tuoteominaisuuksia ja oma kiukaan ohjauskeskus. Muun muassa siihen miten kauan saunassa kannattaa kerralla oleskella – nyt kun se on erittäin mukavaa - tullaan kiinnittämään huomiota.
Koska konsepti toimii ja kiinnostaa ainakin virolaisia kuluttajia, kilpailijoita Saunumille on tulevaisuudessa odotettavissa. Asuntomessuilla 2020 nähty Harvian ilmankierrätyslaite esteettömässä saunassa tulee ensimmäisenä mieleen. Harvian ratkaisusta puuttui kuitenkin ilmeisesti sekä ilmansekoitus että puhallusvoluumin säätö, molemmat kriittisiä ominaisuuksia saunailmaston hienosäädön kannalta.
Mistä sitä saa?
Suomessa Saunumia (https://saunum.com/fi/) edustavat mm. Scaninno, Tähtisaunat Hollolassa ja Hehku-saunat Liperissä. Heidän kauttaan tuotteita saa asennettuna etelä- ja itä-Suomessa.
Scaninno tarjoaa Basea myös koekäyttöön 30 vrk ajaksi!
Myös virolainen verkkokauppa SaunaInter myy laitteita.
Hinnat alkaen (sis. ALV., plus toimitus alle 50 €):
Saunum BASE 995€ (kaksi eri korkuista malli ja kolme eri väristä mallia)
Saunum PREMIUM 1295€
Saunum PROFESSIONAL 3395€
Kiukaisiin tarvitaan ohjauskeskus (esim. Huum tai Harvia Xenio CX 170 ), jossa lämpötilan lisäksi ylimääräinen kytkin Saunumin puhalluksen hallintaan, hinta n. 400€. Asentamiseen tarvitaan pätevää sähköasentajaa kytkemään laite.
Mainitse tilausta tehdessäsi, että sait tiedon tuotteesta Saunologiasta!
Kiitos Andrus Varelle ja Saunumin väelle avusta artikkelin valmistelusta ja Kimmolle Niva-kyydistä.
Mikä oli saunologista messujen rohkein, houkuttelevin ja piristävin sauna? Mitkä ovat viisi huoneistosaunojen kuuminta trendiä? Entäpä mitkä olivat messujen kiinnostavimmat tuoteuutuudet? Selaa Saunologian Asuntomessujen 2020 saunaopas ja olet sauna-aikalaisiasi edellä!
Vuoden 2020 Tuusulan Asuntomessut järjestetään poikkeuksellisesti elokuussa ja erityisjärjestelyin. Tuusulasta löytyy laadukasta rakentamista ja myös kymmenittäin saunoja, sillä lähes kaikissa yli kolmessa kymmenessä kohteessa on jonkinlainen sauna. Saunanäkökulmasta messuilla onkin tänä vuonna mukavasti nähtävää. Useammassa kohteessa on esillä asuntojen ulkopuolisia saunarakennuksia. Saunat ovat kuitenkin suhteellisen kompakteja, kuten talotkin tontteineen.
Messualueen yleisilme on siisti ja tilava.
Kävin katsastamassa saunat ja poimin valokuviin messujen kiinnostavimmat kohteet sekä viisi asuntosaunatrendiä!
Kohde 17 Keuda ja sympaattinen selkänoja
Saunanosto 1: Rohkein sauna - Kohde 3 Veljesteco
Kohde 4 Veljesteco puusaunaa hallitsee jättiläismäinen kiuas sekä näyttävät lauteet. Valaistuksen viimeistely oli kuvaushetkellä kesken: LED-nauha odottaa sivuseinillä peitelistaa.
Kohde 3 Veljesteco läntisessä puoliskossa on saunatuvaksi nimetyssä ulkorakennuksessa rohkea ja omaleimainen sauna. Saunasta löytyy ensinnäkin IKIn suurin ja kallein Kivi-Iki puukiuas, joka on n. 16 m3 saunaan vähintäänkin riittävä . Sävymaailma on musta-ruskea, mutta lauteet on valmistettu poikkeuksellisen paksusta materiaalista, jonka materiaali jäi arvoitukseksi. Nousujakkara on upea!
Nousujakkara kohteessa 4 on viimeisen päälle tyylikästä puusepäntyötä.
Seinät ja katto on paneeloitu suorareunaisella, leveällä STS-tyyppisellä paneelilla ja sävytetty niin, että lopputulos näyttää (saumattomalle) massiivipuulle. Lauteiden kannatus metallikehikolla on pyritty piilottamaan, mutta rakennelma ei ole erityisen stabiili, mikä muistutus siitä, ettei massiivista laudetta ole helppo saada tuettua vain seinään.
Kaikista hämmentävin erikoisuus saunassa on kuitenkin perinteiseen ulkosaunatyyliin integroitu pesupiste kiuasta vastapäätä – mutta suihkulla! Rohkeaa.
Tyhmänrohkeaa on kuitenkin se, että ylälauteen korkeus jää suhteellisen korkeassa huonetilassa liian matalaksi. Ottaen huomioon kiukaan 151 cm korkeuden, en haluaisi olla suunnittelija kuulemassa palautetta saunan löylyominaisuuksista.
Veljesteco-saunan suurin yllätys on saunaan sijoitettu suihkupiste. Tilan korkeuden ansiosta suihkussa ei välttämättä tule hirveän kuuma, mutta sama koskee myös lauteita.
Saunanosto 2: Houkuttelevin sauna Villa Mikael
Kohde 6 Villa Mikaelin saunaosasto olisi kelvannut ehdokkaaksi myös rohkeimman saunan palkinnolle, mutta nyt se saa kunnian saunana, johon itse haluaisin ensimmäisenä mennä kylpemään.
Kohde 6 Villa Mikaelin esteetön kiertoilmasauna ja näyttävä lattialaatta. Kivi nousee myös saunan yhdelle seinälle.
Tämä kohde on kokonaisuudessaan esteetön ja myös sauna on toteutettu esteettömästi. Saunassa ei nimittäin ole perinteisiä lauteita, vaan ainoastaan lattiatasossa oleva penkki. Täällä saunominen on mahdollista, sillä sauna on toteutettu kiertoilmasaunana Harvian kehittämiä ilmankierrättimiä käyttäen (lue lisää esteettömän saunan ratkaisuista). Kiertoilman lisäksi erikoisuutena on voimakas lattialämmitys, joka nostaa kivilattian lämpötilan yli 40 asteen saunomisen aikana.
Villa Mikaelissa ilmaa kierrättävät kaksi mustaa pylvästä, jotka on sijoitettu kiukaan molemmin puolin. Onton pylvään yläpäästä imetään kuumaa ilmaa ja puhalletaan se alas.
Kiertoilmaratkaisu ei ole sinänsä uutta, mutta se, että Harvia on toteuttanut sen, kertoo siitä, että laitteisto on tulossa lopulta yleisemmin saataville. Twitterillä tavoitettu toimitusjohtaja Tapio Pajuharju kertoo tämän olevan vielä harkinnassa, joten tilausta ei voi vielä tehdä. Harvia ei tosin ole ”keksinnön” kanssa yksin, vaan kohteessa 18 on esillä jo pidemmälle hiottu vastaavanlainen, virolaisen Saunumin valmistama lisälaite. Tästä lisää Saunologian seuraavassa julkaisussa.
Mikaelin sauna on myös poikkeuksellisen suuri. Sinne mahtuu vaivatta pyörimään vaikka useampi pyörätuoli. Samaa ei voi valitettavasti sanoa juuri mistään muusta kohteesta.
Saunanosto 3: Piristävin sauna Terratinta
Yllättävin sauna pienistä kohteista löytyy paritalosta Kohde 26 Terratinta. Täällä toteutuu useampi seuraavaksi esiteltävä trendi: voimakas laatoitus ja epäsymmetriä. Saunoja on yksi molemmissa paritalon puolikkaissa, näistä erityisesti pohjoinen puoli vetosi minuun.
Kohde 26 Terratinta toisessa puoliskossa on käytetty erittäin voimakasta kuvioista, ja arvokasta, laattaa. Laatoitus ulottuu katkeamattomana suihkun takaa toiselle saunan seinälle (ylempi kuva ja alempi kuva).
Kohde 26 Terratinta toisessa puoliskossa on käytetty erittäin voimakasta kuvioista, ja arvokasta, laattaa. Laatoitus ulottuu katkeamattomana suihkun takaa toiselle saunan seinälle.
Trendit
Kohteista hahmottaa useampia saunoissa valitsevia ja nousevia trendejä. Helsingin Sanomien artikkeli kiinnitti huomiota puurakentamisen yleisyyteen, mutta saunoissa puu on aina ollut läsnä - trendi onkin pikemmin päinvastainen!
Trendi #1 - Laatoitus jatkuu saunaan
Suurien ja näyttävien 60 x 60 cm laattojen käyttäminen laajasti märkätilojen ulkopuolella oli näkyvä 2020 trendi arvokkaissa messukohteissa. Saunoissa raja kylpyhuoneeseen on pitkään hämärtynyt lasiseinän avulla, mutta saunojen oma ilme on luotu lauteiden ohella puuverhoilulla, joka on hengittävyyden kannalta hyvä ratkaisu.
Kohde 18 Lehtelän saunassa on Narvin varaava sähkökiuas sekä myös lattioilla käytetyillä laatoilla pinnoitettu seinä.
Selvä 2020 trendi on se, että laatoitus jatkuu kylpyhuoneesta yhtenäisenä jollekin saunan seinistä. Kovin montaa saunaa ei vielä ollut toteutettu näin, mutta esimerkit olivat vakuuttavia ja odotan, että tätä tullaan seuraavina vuosina näkemään lisää. Variaationa jonkin erittäin voimakkaan lattialaatan käyttäminen myös saunassa. Seinälaatta on tyypillinen ja asennusteknisesti mahdollisesti helpompi.
Trendi #2 – Listat ja paneelit pieniin päin
Vuosia saunoissa on suosittu ”ylileveitä” laudelautoja ja panelointeja. Tänä vuonna pienten muotojen paneelit olivat selvästi tulleet takaisin. Erityisesti sormipaneeli oli näkyvästi esillä erilaisina sävyvaihtoehtoina.
Kohde 19 Kultakoivu näyttää rohkeasti luonnollisia sävyjä sekä sormipaneelissa että lauteissa. Lauteet on tehty poikkeuksellisesti liimapuusta (kuusesta).Kohde 16 sisäsaunassa on sormipaneelia kahdella viimeistelyllä. Yksi olisi riittänyt. Saunan kokonaisvaikutelma nyt kovin levoton.Kohde 41 Huomen sauna on kaikkina heikkouksineen erittäin tyypillinen, mutta ohuine lautoineen ja paneeleineen kuitenkin tuore.
Trendi #3 – Epäsymmetria
Tämä trendi on vasta heikko signaali, mutta se on luonnollista seurausta saunaan hiipivästä laatoituksesta. Saunan sisustushan on yleensä symmetrinen, lasiseinä pois lukien, seinät ja lauteet on tehty materaalisesti symmetrisesti kiukaan ympärille. Kun yksi sisäseinä tehdäänkin laatasta, avautuu uusia mahdollisuuksia kokeilla selvästi erilaisia malleja saunan vastakkaisilla puolilla.
Terratintan toisen puolen saunassa värimaailma on päinvastainen, mutta sama vastakkaisten puolten epäsymmetria vallitsee.
Trendi #4 - Musta-ruskea sävytys
Musta-ruskeaa sävymaailmaa käytettiin monissa messukohteissa onnistuneesti. Tämä ei ole mikään vallankumous, mutta on hyvää vaihtelua mustavalkoisiin ratkaisuihin, joita niitäkin edelleen runsaasti löytyy.
Kohde 38 Hetena: kylpyhuoneen tumma harmaus muuttuu saunassa mustaksi ja saa tumman ruskeat puupinnat hehkumaan.
Trendi #5 – Puulämmitteiset pihasaunat
Tämä trendi voi olla ohuella pohjalla, mutta Veljesteco ja Linnamajuri kohteiden normaalikokoiset puulämmitteiset ulkosaunat ovat minusta hyvää vaihtelua piskuisille sähkösaunoille. Puulämmitteinen kiuas ei ole vieläkään täysin ongelmaton sovitettava koneellisen ilmanvaihdon taloihin, joita suurin osa messukohteista on. Sijoittamalla puusauna erilliseen rakennukseen ratkeaa ilmanvaihto ja myös lämmönsiirto-ongelma, kun helposti kuumeneva puusauna ei pääse lämmittämään hyvin eristettyä päärakennusta ja lisäämään jäähdytystarvetta.
Kohde 16 Linnamajuri pihasaunan lauteet ovat hauskan yksilölliset.
Napinaa huonoa suunnittelua vastaan
Yltiöoptimismi ei kuulu saunologin tavaramerkkiin, joten on syytä läväyttää myös saunakriitikin sanallista ruoskaa messukohteiden saunoille. Olen aiempinakin messuvuosina (kts. Asuntomessujen 2017 saunat ja Kotisauna Asuntomessut 2019 -tyyliin) valittanut siitä, että saunoissa on selviä ilmanvaihdon suunnittelun ja lauteiden mitoituksen mokia (liian matala ylälaude). Tämä vitsaus on edelleen läsnä. Kohteista löytyisi useampia saunoja, jotka olisi pitänyt korjata jo piirustuspöydällä.
Kohde 16 saunassa on yksi ulkonäköä vakavampi suunnitteluongelma, joka uhkaa pilata löylyt. Vinkki: katso kattoon.
Käsittämättömän pienet saunat ovat toinen luku. Vaikutelmani tänä vuonna oli, että yllättävän monessa suuressakin talossa oli 2-3 m2 sauna. En pidä tätä perusteltuna, etenkään jos neliöitä on muutoin 150-200. Talon kokonaispinta-alasta esim. 4 m2 sauna ei vielä lohkaisi suurta siivua, mutta saunan hyödynnettävyys olisi olennaisesti parempi.
lyhytnäköistä suunnittelua, kun messujen teemanakin on kestävyys
Liian pieni sauna tekee lähes mahdottomaksi myöhemmät muutostyöt, kuten kiuastyypin vaihdon, ja vaikeuttaa esimerkiksi esteettömyyden parantamista jälkikäteen. Tämä on lyhytnäköistä suunnittelua, kun messujen teemanakin on kestävyys.
Satunnaisia saunanostoja
Hauskoja yksityiskohtia ja huomionarvoisia ratkaisuja
Kohde 17 Keudassa on Cellon raidallista paneelia, joka sopii kivasti yhteen Tulikiven kiukaan viimeistelyn kanssa.Kohde 40 Illyria luottaa vanhoihin malleihin ihan onnistuneesti. Näiden lauteiden alta voi jopa siivota.Kohteessa 39 Unelma on Narvin NC kiuas upotettu täysin jalkalaudetasoon. Vain kivet näkyvät. Säteilylämpö minimoituu, mutta saunan lämmittyä lämpöjakauman pitäisi löylyn lain nojalla olla hyvin tasainen.Kohde 38 Hetenassa on tuttu väriteema, mutta erikoinen seinäpanelointi, joka vaihtaa orientaatiota kesken kaiken!BoKlok korttelin yhteisösaunassa ei ole yllätyksiä, mutta sauna on tilava, valoisa ja toimivan oloinen.
Mennäkö vaiko jäädä?
Jos kaipaat ideoita missä vierailla, ota pohjaksi vaikka seuraava lottorivi:
Kohteiden lisäksi alueelta löytyy sauna-aiheista sisältöä Tulikiven, Salvoksen ja Aino-kiukaan esittelypisteiltä.
Pääsyliput on ostettava etukäteen verkosta, sisään pääsee vain lipussa määritetyn saapumisajan mukaisesti.
Johtuen vallitsevasta epidemiasta, en voi varauksetta suositella osallistumista Asuntomessuille. Messujärjestäjät ovat tehneet toimia ihmisten turvallisuuden parantamiseksi, mutta lehdistöpäivän 31.7. perusteella on odotettavissa lähes aiempien vuosien kaltaista ihmisvilinää – olkoonkin että sisäänpääsyt alueelle ja kohteisiin on porrastettu. Messujen työntekijät eivät toistaiseksi käytä systemaattisesti kasvomaskeja vaan visiireja, joiden suojaava vaikutus on kyseenalainen. Vierailijoille on jaossa kirurgisia maskeja, mutta ainakaan lehdistöpäivänä tämä ei innostanut 95%:ia kävijöistä näin suojautumaan, mikä vesittää ajatuksen.
Näkemistä messuilla on kuitenkin aiempaa vuotta enemmän, joten jos uudisrakentaminen on ajankohtaista, on visiitti houkutteleva.
Saunakylässä voit piipahtaa lauantaisaunassa, opetella hirsisaunan kunnostusta sekä savusaunan lämmitystä. Ainoana maailmassa Jämsästä löytyy samalta tontilta peräti 23 savusaunaa, joista vuoden 2022 loppuun mennessä toimintakuntoisia 10. Täällä on ohittamaton mahdollisuus tutustua perinteisten savusaunojen kirjoon ainoalla oikealla tavalla eli saunomalla!
Yleinen sauna aina lauantaisin klo 16-20 lokakuun alkuun asti. Lämpimänä yhdeksän savusaunaa. Liput 10€, alle 12v ja jäsenmaksun maksaneet ilmaiseksi. Mukaan pyyhe, uimapuku ja tossut.
Tarkista ajankohtaiset tiedot Facebookista tai soita 040 5507097, ajoittain poikkeuksia erikoistilaisuuksien takia.
Jämsän Juokslahdella, noin viisikymmentä kilometriä Jyväskylästä etelään lämpiää kesälauantaisin tarkkaan valikoitu joukko huolella entisöityjä savusaunoja. Suomen eri maakuntien savusaunaperinteitä esittelevä rakennuskokoelma kokeilee uutta ja viehättävää tapaa historiallisten rakennusten sekä savusaunakulttuurin vaalimiseen - saunomalla.
Kylän taustalla on Risto Vuolle-Apialan aikoinaan Muurameen perustaman saunamuseo, johon oli kerätty peräti 29 saunaa. Toiminta Muuramessa loppui 2010 ja yhteissopimuksella vanhan museon peruina Jämsään siirrettiin 2015-16 se mitä pelastettavissa oli, 23 savusaunaa. Nämä edustavat laajaa skaalaa 1700-luvun puolesta välistä aina 1900-luvun puoleen väliin. Heinäkuun lopussa 2020 käyttökunnossa oli kuusi saunaa.
Saija Silén on yksi Saunakylän kantavista voimista, puuhanainen joka osana ydin porukkaa työskentelee aamusta iltaan lauantaisin, jotta muut saavat saunoa.
Pelastus- ja entisöintityön organisoi vuonna 2011 perustettu Suomen Saunakulttuuri ry, jonka kantavina voimina häärivät kahden sukupolven hirsirakennustaidon ystävät Ilkka ja Saija Silén. Isän ja tyttären intohimona on kestävän kotimaisen rakennusperinteen vaaliminen. Saunakylässä tämä energia kohdistuu saunaharrastajien iloksi nimenomaan saunoihin. Hienointa on, että Saunakylän konseptissa ei olla tekemässä Seurasaaren kaltaista ulkoilmamuseota, vaan suoranainen savusaunaelämyspuisto, jossa historiaa ei ainoastaan voi nähdä vaan myös kokea!
savusaunaelämyspuisto, jossa historiaa ei ainoastaan voi nähdä vaan myös kokea!
Uskollisna alkuperäisillä malleille
Saunojen entisöinti tai ennallistaminen pyrkii siihen, että saunat olisivat Jämsässä esillä mahdollisimman uskollisina niille dokumenteille, joita Vuolle-Apiala alkuperäisillä rakennuspaikoilla aikanaan teki. Filosofiaan kuuluu myös se, että saunojen ajatellaan säilyvän parhaiten mikäli ne pysyvät siinä käytössä mihin ne aikoinaan suunniteltiin. Saunat ovat kokeneet museointihistoriassaan jo muutoksia, joten yhdistyksen valittavaksi jää, minkä aikakauden ja mallin mukaiseksi ne muutetaan. Ainoastaan rakennussuunta on valittu nykyisen rakennuspaikan ja kaavan mukaan.
Historialliseen uskollisuuteen kuitenkin pyritään, poikkeuksena kiukaat. Rauniokiukaat on korvattu muuratuilla tai ladotuilla savukiukailla ja kiukaiden ympärille on tehty nykyvaatimusten mukaiset palosuojaukset ja niiden suuaukot on järjestelmällisesti käännetty kohti sisäänkäyntiä. Muutosten tavoite on se, että saunat voidaan tarvittaessa tämänkin jälkeen edelleen palauttaa ennalleen. Kolme neljä saunaa tullaan ennallistamaan täysin ja niitä ei tulla palauttamaan käyttöön. Nämä ovat Lapin Palojärvi 1700-luvulta ja 1800-luvun Moskuvaara, Varsinais-Suomen Iso-Honka ja jämsäläinen torpan savusauna 1800-1900-lukujen taitteesta Jäykkälä.
Saunakylälle on vuosien aikana saatu sen verran taloudellista tukea, että entisöinnin ohella aluetta on saatu kehitettyä. Tätä kirjoitettaessa Saunakylän perustukset ovat edelleen työn alla. Vaikka saunat ovat vanhasta pellosta rantakaavaksi muutetulla tontilla pystyssä, vielä 17 saunan lopulliset rakennuspaikat odottavat vielä pohjatöitä syksyllä 2020. Tämän jälkeen maasauna ja korsusauna saadaan nopeasti harjakorkeuteen ja entisöitävien saunojen korjaaminen voi jatkua.
Mitä saunakylä tarjoaa saunojalle?
Kylän idea on toimia alustana saunakulttuurin kokemiselle. Yhdistys pyrkii rakentamaan saunoista käyttökelpoisia ja tarjoamaaan tilat erilaiselle saunaan liittyvällä toiminnalle. Esimerkiksi kesällä 2020 saunapäivinä kylässä on voinut nauttia perinnesaunotuksista.
Saunahoitaja Siiri Koski työskentelee useimmiten Tampereen alueen saunoissa, mutta on käynyt hoitamassa vihtoen myös Saunakylän vieraita yhdessä kollegansa Kaisun kanssa.
Saunakylä toimii tällä hetkellä Saunakulttuuriyhdistyksen ydinaktiiviryhmän voimin. Rakennus- ja kunnostustyön lisäksi he lämmittävät heinä-elokuussa kourallisen savusaunoja joka lauantaina. Vaatimattomalla 7 euron sisäänpääsymaksulla saunoihin pääsee vapaasti kylpeämään iltapäivisin.
Saunakylä on ulkoilma-alue, jossa saunat nököttävät tällä hetkellä noin viiden kymmenen metrin päässä toisistaan. Kaksi saunoista toimii tällä hetkellä ainoastaan pukusuojina, mutta muutoin katettuja ulkotiloja ei juurikaan ole.
Alueella on kaksi peseytymispistettä, joissa Kodan lämminvesipadat lämmittävät kylpyvettä. Paras keino karistaa vihtomisen iholle jättämät lehden palaset on kuitenkin kävellä alueen reunalta avautuvaan Päijänteeseen vilvoittelemaan.
Ravintolapalveluita ei ole tarjolla, joten moni saunamatkailija on varannut omat pullot mukaan. Jos omat eväät unohtuivat, yhdistys myy myös pilkkahintaan virvoitusjuomia, snackseja ja makkaraa. Erikoisuutena tarjolla jopa kolmea makua Saunakylän omaa makkaraa, jonka valmistaa Säilyke Herttua Uuraisista.
Koe löylyjen monimuotoisuus!
Saunakylän vaatimattomien ja osin keskeneräisten tilojen keskellä on helppo unohtaa pienet puutteet pujahtamalla johonkin vapaaehtoisten lämmittämistä saunoista. Kokeilemaan pääsee jo nyt löylyjä sekä Virpiön suuressa parvisaunassa että pikkuruisessa Kerttulissa vuodel 1909, jossa kiuas kattaa neljänneksen koko saunasta!
Erilaisten saunojen henki paljastuu jo sisäänastuttaessa. Joissakin on polttavan kuuma välittömästi, joissakin lämpö vyöryy päälle hitaasti vasta löylyä luomalla.
Jätän Saunakylän saunojen löylyjen analysoimisen tällä erää sikseen. Tämä siitäkin syystä, että savusauna ei ole koskaan täysin samanlainen, vaan sen lämpö ja löylyt elävät lämmityksen mukaan. Lämmityksen loppulämpötila, polttopuulaji ja vaikka ilmasto-olosuhteet vaikuttavat siihen millaiseksi saunan löylyt muuttuvat.
Saunakylässä useamassa saunassa vierailu paljastaa miten kertalämmitteisen savukiukaan löylyt muuttuvat parissa tunnissa äkäisistä lempeiksi. Hyvin lämmitetyissä saunoissa ilma on ihanan pehmeää. Huolettoman lämmityksen tai äkkipikaisen veden roiskimisen jälkeen tuhkainen ja tikuinen. Ei tarvinne painottaa kumpi vaihtoehto on toivottavampi.
Saunakylä kokemus ei jää pelkästään löyihin. Saunomisen lisäksi piskuisessa Saunakylässä törmää väistämättä muihin saunojiin, joiden kanssa voi rupatella niin saunoista kuin marjasadosta, joten Jämsään voi rohkeasti suunnata myös ilman saunakaveria.
Saunakylän tulevaisuus
Saunakylässä on vielä paljon talkootöitä tehtävänä. Tämän syksyn perustustöiden jälkeen alue saa lopullisen muotonsa ja alkaa näyttämään niin suunnitelmalliselle kuin taustaidea sallii. Nykysuunnitelman mukaisen asemakaavan täydentymisen jälkeen alueelle on tehty varauksia myös uusien hankintojen varalle, mukaan lukien rantasauna. Se täyttyvätkö paikat uusista historiallisista saunoista vai tullaanko Jämsässä näkemään moderni, 2000-luvun savusauna, on vielä mysteeri.
Alueen sisäänajon puolella on tällä hetkellä kunnostusta vaativia ja syksyllä siirrettäviä saunoja. Kuva: Riikka Notkola
Nähdäkseni hankkeen suurin haaste on se, että pieni vapaaehtoisporukka jaksaa viedä ensimmäisen kunnostushankkeen loppuun asti. Tämän jälkeen ollaan uuden haasteen edessä, sillä saunakylän jatkuvampi operointi tulee vaatimaan sitä enemmän väkeä, mitä enemmän lämmitettäviä saunoja on. Toiminnan vakiintumisen aikana kriittistä on, millaiseksi muodostuu suhde yhdistyksen tarjoamien palvelujen ja ulkopuolisten yrittäjien välillä. Esimerkiksi, kenen keittämää kahvia alueella hörpitään. Jos kahvia keittää joku muu kuin yhdistyksen vapaaehtoinen, nousee sen hinta kolmin tai nelinkertaiseksi.
Saunakylä kaipaa lisää vapaaehtoisia!
Seuraavina parina vuonna on mahdollista päästä osallistumaan saunojen korjaamiseen, nyt jo tarjotaan mahdollisuuksia opetalla savusaunan lämmitystä. Mikäli asut lähialueilla ja savusaunat, historialliset hirsirakennukset tai saunan lämmitys kiinnostaa, lähde ihmeessä mukaan Saunakulttuurin ry:n toimintaan!
Ajantasaiset tiedot, liittymällä jäseneksi pääset saunomaan vapaasti aina kylän ollessa toiminnassa vaivaiselle 20 euron vuosimaksulla (v. 2020).
