Saunapalojen määrä viisi vuotta ennallaan

Vuosina 2016-2020 Suomessa paloi keskimäärin 257 saunaa vuodessa. Useimmiten kärysivät saunarakennukset (175 hälytystä), mutta myös omakotitalojen ja kerrostalosaunojen saunat aiheuttivat yhteensä lähes yhtä paljon vaivaa palokunnille. Merkittävä osa paloista voitaisiin välttää omistajien ja käyttäjien ennaltaehkäisevillä toimilla. Tiedot selviävät Pelastusopiston Pronto-järjestelmästä, jonka tilastoja Saunologia analysoi.

Julkaisin Saunologiassa neljä vuotta sitten iloisen uutisen tuolloin positiivisesta trendistä saunarakennusten tulipalojen suhteen. Tuolloin palojen viiden vuoden keskiarvo oli saavuttanut alimman pisteensä vuosiin. Pyysin maaliskuussa 2021 uudelleen Pelastusopiston suunnittelija Heidi Liukkoselta tilastoja opiston ylläpitämästä Pronto-tietokannasta toistaakseni analyysin.

Savu ei hälvene

Viime vuosien kehitys ei ole saunoille edullista. Saunapalojen tulipalot ovat jälleen lisääntyneet. Hyvä laskusuhdanne on kääntynyt vastakkaiseen suuntaan.

kuvaaja lukumäärästä
Saunarakennusten tulipalojen lukumäärä 2004-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Saunoihin liittyviä paloja oli esimerkiksi vuonna 2020 245 kappaletta, lisäksi vaaratilanteita kirjattiin 118. Vaihtelu viimeisen vuoden aikana tässä vain vähäistä.

kuvaaja Saunasta alkunsasaaneiden palojen ja vaaratilanteiden lukumäärät
Saunasta alkunsasaaneiden palojen ja vaaratilanteiden lukumäärä 2004-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Vuonna 2020 hälytyksiä oli kokonaisuudessaan vähemmän kuin aiempana viitenä vuonna, ehkäpä pandeamian vuoksi ihmisillä oli aikaa saunoa rauhassa ja huolehtia myös saunoista?

Kuvaaja Tavanomaisimmat rakennukset, joissa palotilanteita tapahtuu 2016-2020
Tavanomaisimmat rakennukset, joissa palotilanteita tapahtuu 2016-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan.

Palohälytyksistä suurin, 44 %, kohdistui saunarakennuksiin. Tämä on merkittävä osuus ottaen huomioon, että saunoja on rakennuskannasta paljon vähemmän kuin omakoti- ja kerrostaloja, joissa tapahtui yhteensä vähemmän paloja ja vaaratilanteita.

Top 10 hälytyskohteet Kpl 2016-2020
Saunarakennukset 875
Omakotitalot 339
Asuinkerrostalot 328
Rivitalot 149
Osav. vapaa-ajan asuinrakennukset 99
Paritalot 33
Talousrakennukset 24
Laitospalvelujen rakennukset 22
Hotellit 18
Pienkerrostalot 16
Uimahallit 9

Saunapalojen todennäköinen syy saadaan useimmiten selville. Syitä on paljon. Alla olevaan listaan sisällytin kaikki vähintään 1 %:ssa tapauksista (kokonaismäärä 1987) mainitut syyt. Kaksitoista yleisintä syytä kattaa 95 % tapauksista, tosin 20 % näistä on ”muita” tai selvittämättömiä syitä.

Kuvaaja Saunasta alkunsa saaneiden palotapahtumien tilastoidut syttymissyyt 2016-2020
Saunasta alkunsa saaneiden palotapahtumien tilastoidut syttymissyyt 2016-2020 Pelastusopiston Pronto-tietokannan mukaan. Mustalla värillä on merkitty syyt, joihin saunan omistaja tai lämmittäjä olisi voinut todennäköisesti vaikuttaa.

Yleisin syy on riittämätön suojaetäisyys, tämän jälkeen sähkölaitteen tai –asennuksen vika, häiriö tai huoltamattomuus sekä vaurio tulisijassa tai hormissa. Luokittelisin nämä kaikki vältettävissä oleviksi syiksi. Kaiken kaikkiaan kaaviossa mustalla värillä eroteltujen, mielestäni vältettävissä olleiden tapahtumien osuus nousee yli puoleen. Esimerkiksi salamaniskusta käryää vain kourallinen saunoja vuodessa.

Älä kutsu palokuntaa saunaasi - ainakaan työtehtävissä

Saunojen paloturvallisuudessa riittää vielä parannettavaa. Erityisesti saunarakennuksia tuhoavien palojen määrä on kohtuuttoman suuri. Vaikuttaa sille, että harvemmin käytettävien saunojen tulipaloriski on poikkeuksellisen korkea. Tämä liittyy selkeästi myös puulämmitteisyyteen, tosin eivät sähkösaunatkaan turvassa ole, jos niiden asennus- ja sähkötyöt on tehty huolimattomasti.

Syitä paloille on lukuisia. 2000-luvun alkupuolella kevythormit aiheuttivat paloja välikattoon, että asiasta huolestuttiin. Aiheesta Tampereen teknillisessä yliopistossa väitöskirjan tehneen Perttu Leppäsen työssä havaittiin useita riskejä, joista liian paksu eriste ja riittämätön suojaetäisyys olivat keskeisiä. Vaikka kevythormien rajuimmat ylilyönnit on tiedottamisen ja tarkastamisen kautta toivottavasti nyt ohitettu, sytyttävä vajavaiset turvaetäisyydet edelleen (liikaa) paloja.

Jokainen saunan omistaja voi omalta osaltaan parantaa paloturvallisuutta rakentamalla fiksusti, huolehtimalla säännöllisestä nuohouksesta, pitämällä silmällä kiukaan ja hormin kuntoa sekä lämmittämällä kiuasta kohtuullisesti.

Lue lisää YLE:n artikkeli saunapaloista 2018

Katso Leppäsen esitys PSR/PSS roadshow'ssa YouTubesta

Kiitos Pelostusopiston Heidi Liukkoselle uudesta datapoiminnasta!