Saunakokemuksen neliapila

Mitä hyvään saunakokemukseen tarvitaan? Mielestäni saunaelämysten vaatimuksena on sauna, jossa kolme tärkeää tekijää on kohdallaan ja saunakulttuuri kukoistaa. Tässä artikkelissa esittelen neliapilaksi kutsumani saunakokemuksen mallin.

Neliapilaa etsimässä

Hyviä ja huonoja saunakokemuksia on meillä kaikilla. Jos kaksi saunojaa kipuaa samoille lauteille, voi toisen kokemus olla nautinnollinen ja toisen tuskainen. Joitakin saunoja kaikki kehuvat, tai haukkuvat, kilpaa.

Jos on sillä tavalla onnellisessa asemassa, että vasta suunnittelee saunan rakentamista tai peruskorjausta, on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että saunan tarjoamista kokemuksista tulee ainakin itselle mieleiset – jos vain ymmärtää mitä vaatia.

Aloitin itse saunantutkimusmatkan kolme vuotta sitten. Aloin etsiä vastauksia siihen mikä saunasta tekee hyvän. Olen saanut huomata, että helppona teknillisinä haasteena pitämäni sauna on loputtoman monipuolinen aihe. Vuosien varrella kokemuksia, näkemyksiä ja tietoa saunan suunnittelusta on niin paljon, että olen tänä vuonna kasannut löydöistä keskeisimmät tietokirjan käsikirjoitukseen.

Suuren tietomäärän keskellä minun on ollut toistuvasti pakko nostaa katse ja miettiä millaisesta kokonaisuudesta on kysymys. Kuten suunnistuksessa karttaa, tarvitaan saunan suunnittelussa kokonaiskuvaa siitä mitä ollaan tekemässä, tai yksityiskohdat vievät mennessään eikä metsää näe puilta. Saunakokemuksen neliapilasta on tullut minulle kartta hahmottaa, mistä saunakokemuksessa on kysymys.

En ole ollut matkassa täysin ilman apuja. Vuosikymmenten varrelle moni edesmennyt sauna-ajattelija on tehnyt siitä, mikä tekee suomalaisesta saunasta saunomisen arvoisen.

Maininnan arvoisia ovat kaksi Suomen saunaseuran Sauna-lehdessä ilmestyneet ehdotukset kolmenkymmenen vuoden takaa. Professori Niilo Teeri esitti vuonna 1988 ajatuksiaan hyvästä saunasta. Hänen mukaansa saunassa tasapainoteltavia asioita ovat lämpötila, löylyt & kosteus, säteilylämpö sekä ilmanvaihto.

1988-Teeri-Saunan_nelja_elementtia
Niilo Teeri: Hyvän saunan neljä laatukomponenttia. Sauna-lehti 1988

Arkkitehti Pekka Tommila pisti samana vuonna vielä paremmaksi. Tommilan Saunanautinnon sinfonia jakaantui kolmeen osaan: saunarakennukseen, ympäristötekijöihin sekä kylpemiseen. Tommila pilkkoi sinfoniaan yhä pienempiin osiin päätyen yhdeksään alaotsikkoon ja peräti sataan tekijään!

1988-Tommila-Saunanautinnon_sinfonia
Pekka Tommilan saunanautinnon sinfonian pääosat. Sauna-lehti 1988

Viimeisenä aiempien sukupolvien saunatietäjänä mainittakoon pitkän linjan sauna-aktiivi Matti Kivinen. Haastattelin häntä Saunologiassa maaliskuussa 2018 julkaistua tarinaa varten. Matti paljasti oman näkemyksensä ns. saunan näkymättömistä salaisuuksista. Nämä olivat kreikkalaisten alkuaineiden tapaan maa, tuli, vesi ja ilma. Näiden keskinäisen tasapainon saavuttaminen on saunan suunnittelun onnistumisen edellytys.

Kaikissa ehdotuksissa on puolensa, itse kannatan yksinkertaisuuden vuoksi yksinkertaisinta mahdollista ratkaisua. Professori Niilo Teeri on vaikuttanut omien ajatusteni kulkuun vuosien varrella eniten.

Olen itse vuosia tutkinut ja suunnittelut fyysisiä ja digitaalisia tuotteita sekä palveluita silmällä pitäen käyttäjäkokemusta, eli sitä mille tuotteen käyttäminen tuntuu ja miten se liittyy suunnittelijan tekemiin valintoihin. Alalla yleisesti hyväksytty ajattelumalli on, että elämykset perustuvat aina onnistumiselle toiminnallisuuden ja käytettävyyden osa-alueilla. Palvelun on toimittava ja oltava hyvin käytettävissä, tämän jälkeen se voi erottautua kokemuksellaan. Kun innostuin saunojen salaisuuksista, tämä näkökulma tuntui sopivalle ja jostain syystä puuttuvan alalta. Oma saunakokemusmallini on sittemmin rakentunut saman näkemyksen päälle.

Löydä saunaelämyksen neliapila

Saunatutkimusmatkan kuluessa olen löytänyt, tai pikemminkin kasannut, saunaelämyksen mallin jota kutsun tässä neliapilaksi.  Sen lehdet ovat lämpö, ilmanlaatu, löylyhuoneen rakenteet ja saunakulttuuri ja saunomisseura. Kolme ensiksi mainittua ovat etusijalla, kun pohditaan miten saunasta saadaan unohtamattomien elämysten keskipiste. Saunakulttuuri vaatii itselleen materiaaliset puitteet, mutta se toteutuu vain saunojien ajatusten, puheiden ja tekojen kautta.

181021-saunakokemuksen-neliapila
Saunakokemuksen neliapiala, Lassi A Liikkanen 2018

Neliapila pitää kasvattaa jokaisella unelmien saunatontilla erikseen. Sen periaatteet pätevät hyvinkin erilaisiin saunoihin, niin savusaunoihin kuin auton peräkärryssä kulkeviin, vaikka itse sauna toteutetaankin hyvin eri tavoin.

Terälehtien tasapaino on ratkaisevaa suunnittelussa onnistumiselle. Suunnittelijan täytyy hallita suhteellisin yksinkertainen, mutta toisistaan riippuvista tekijöistä muodostuva kokonaisuus, jossa minkään yksittäisen elementin erinomainen toteuttaminen ei takaa onnistumista.

Olemme Saunologia.fi yhteistyökumppani Narvin kanssa tehneet seuraavan videon Täydellisen saunakokemuksen jäljillä, jossa selitän näkemykseni neljässä minuutissa:

Apilanlehti tarvitsee vartensa

Tommilan sinfonia sisälsi paljon tekijöitä, jotka ovat selvästi oman neliapilani ulkopuolella, sillä katson asioita tiukasti löylyhuoneen rajojen sisältä. Saunan sijoittaminen, mitoittaminen ja sovittaminen ympäröivään rakennettuun ja luonnolliseen ympäristöön on myös tärkeää. Sijoituspaikkana Saimaan tuulinen saari, töölöläisen kerrostalon ullakko tai Kaamasen jänkä asettaa arkkitehtuurille sekä lopputuloksen tuottamalle saunakokemukselle luonnollisesti erilaiset raamit. Yhteistä on kaikille se, että yhteys ulkoilmaan tuntuu erottamattomalle osalle hyvää suomalaista saunaa.

Saunan suunnittelua ohjaa siis suuri joukko valintoja. Tärkeää on ratkaista löylyhuoneen suunnitteluhaaste niin, ettei saunasta tule vain kallista ja näyttävää kulissia.

Kolme lehteä kerrallaan

Lämpö on saunassa ensimmäinen vaatimus. Keskeisin asia ei pelkästään ole kiuas, vaan tärkeää on muistaa kiuaskivien sekä löylyhuoneen lämpiämisen vaikutus. Suomalaisessa saunassa kiviin varastoitava lämpö on alkuperäinen lämmön salaisuus ja löylyjen lähde. Myös jatkuvalämmitteisten kiukaiden aikana on hyvä kunnioittaa löylyhuoneen tilavuuteen perustuvia kivitilavuuden mitoitusohjeita. Näin saunan käyttömahdollisuudet ovat monipuoliset. Viimeaikaiset kiuastrendit ovat onneksi tehneet tästä mahdollista erilaisissa kohteissa. Toki myös kiukaan tehomitoitus löylyhuoneen koon mukaan on tärkeää. Tehoa pitää olla tilavuuteen ja materiaaleihin nähden sopivasti. Ei liikaa, ei liian vähän.

Ilmanlaatu on mielestäni monien lupaavien saunojen suurin kompastuskivi. Hyvä ilmanlaatu toteutuu parhaiten toimivalla ilmanvaihdolla. Ymmärrettävä selitys on, että ilmanlaatu ymmärretään kokonaisuudessaan poikkeuksellisen huonosti. Esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto yhtenä saunan ilmanlaadun varmistamisen ratkaisuna on käytännössä täysin tutkimaton teknologia! Koneellisen ilmanvaihdon, eli mekaanisen tulo- ja poistoilman, hyviä ratkaisuja on tutkittu jo 1990-luvulla, mutta tänäkin päivänä niiden soveltaminen on epäyhtenäistä eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole toteutettu ainakaan saunanautintoa ajatellen.

Lämpö ja raitis ilma saunassa eivät ole mitään ilman sopivia löylyhuoneen rakenteita. Katto, lauteet ja kiuas ovat kolmiyhteys, joita ei voi suunnitella toisistaan riippumatta. Paraskaan ilmanvaihto kiertoilmasaunassa ei kumoa niitä fysiikan lakeja, jotka näkyvät lämpimän ilman kerrostumisena löylyhuoneen eri korkeustasoilla. Lauteiden ja katon sopiva muotoilu mahdollistaa sen, että löylyistä päästään nauttimaan, istuen, maaten tai vaikka seisten. Monien harrastajien keskuudessa kiertää vahva usko Sakari Pälsin kirjailemaan ns. löylyn lakiin. Ajatus kiuasta korkeammista laudetasoista on aiheellinen, sillä löyly kiertää huoneessa vain lämmön perässä, se ei lämmitä kylmää lattiaa. Laki ei tarkalleen ottaen ole tosi, mutta hyödyllinen sääntö se siitä huolimatta on.

Moni kakku päältä kaunis on mielestäni osuva vertaus sille, mikä monissa uusissa saunoissa on ongelmana. Tämä tapahtuu helposti silloin, kun sauna suunnittelu on tehty pelkästään estetiikan ehdoilla.

Löylyhuoneen ulkonäköön vaikuttavat tekijät löytyvät myös neliapilamallin rakenteet- terälehdeltä. Rinnastan löylyhuoneen ulkonäön  täytekakun kuorrutukseen. Ymmärrän kuitenkin sen, ettei monikaan edes halua maistaa vastenmielisen näköistä kakkupalaa – tai saunoa rumassa saunassa. Pidän toisaalta erinomaisena, että nykyään suunnittelijalle on esimerkiksi laudemateriaalien kohdalla valittavana lukuisia teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisia materiaaleja, jotka erottuvat lähinnä ulkonäöllään. Esteettisten valintojen merkitystä ei ole tarkoitus vähätellä, mutta mallissa korostustuvat saunan näkymättömät voimat: lämpöä ja ilmanvaihto, jotka näkyvien rakenteiden ohella mukana mahdollistamassa kokonaisvaltaista saunaelämystä.

Jokaisesta terälehdestä riittäisi paljon enemmän kerrottavaa. Näitä tarinoita on jo vuosien varrella kertynyt runsaasti Saunologia.fi alle, mutta hiotussa muodossaan saunakansa pääsee nauttimaan niistä keväällä 2019, kun Rakennustiedon kustantama Hyvien löylyjen salaisuus -kirja tulee kaupan.

Uskon, että hyvien löylyjen salaisuus on neliapilamallin avulla kenen tahansa löydettävissä! Seuraamalla mallin ääriviivoja suunnittelun ja rakentamisen aikana syntyy lopputuloksena hyviä kokemuksia mahdollistava sauna: sauna, jossa viihdytään pitkään ja joka mahdollistaa saunomisen himoitut terveysvaikutukset.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.