Uusi kiuaslaboratorio selvittää puukiukaiden päästöt

Puukiukaat ovat suomalaisille rakkaimpia saunan lämmittimiä. EU viranomaiset ovat kuitenkin iskeneet niihin silmänsä siinä mielessä, että Suomelta edellytetään vuonna 2018 kokonaisinventaariota maamme kaikista hiukkaspäästöistä sekä mustasta hiilestä. Näistä on tähän asti kiukaiden osalta ollut vain karkeita arvioita. Nyt Itä-Suomen yliopiston Kiuas-hanke tutkii suosituimpien puukiukaiden päästöjä uudessa, ainutlaatuisessa Simo-laboratoriossa. Saunologia kertoo miten tutkitaan ja että kiukaiden päästöistä tähän asti on paljastunut hurjasti vaihtelevia hiukkasmääriä, mutta lopullisten julkistaminen vielä odotuttaa.

Päivitetty 13.8.2018: Tuloksia ja mittasuureita tarkennut, kuvia vaihdettu.


Puhtaus on suomalaisen saunan tärkeimpiä elementtejä. Puhdas sauna havaitaan silmillä ja nenällä. Kaikkia ilman epäpuhtauksia ei kuitenkaan haista tai näe, mutta niillä voi olla ikäviä pitkäaikaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Pienhiukkaset ovat tällainen uhka, joka tutkimusten mukaan aiheuttaa moninaisia terveyshaittoja, mm. vaikuttaen tuhansiin ennenaikaisiin kuolemiin. Tämän vuoksi on tärkeää, että saunan lämmittäminen itsessään tuottaa mahdollisimman vähän päästöjä liikenteestä ja teollisuudesta syntyvien ilmansaasteiden rinnalle.

Miksi tällaista tehdään?

Saunologiassa on aiemmin kirjoitettu siitä, miten huonosti suosittujen puukiukaiden ympäristövaikutukset ja päästöt tunnetaan. Kiukaisiin liittyvän tutkimuksen olemattomuus selittyy osallaan sillä, ettei asialla ole ollut riittävästi merkitystä esim. tutkimus- tai innovaatiorahoituksen puitteissa, jotta sen tutkiminen olisi ollut mahdollista.

Tutkimuksen puute minua ällistyttää, sillä puukiukaita on käytössä todennäköisesti yli miljoona! Kotitalouksien puun käytöstä saunoissa tapahtuu vajaa viidennes. Kiukaissa palaa puita laskennallisesti yli miljoona kuutiota. Täysin vähäpätöisestä ilmiöstä ei siis ole kysymys. Tähdet päätyivät kuitenkin vasta vuonna 2017 sellaiseen asemaan, että kiukaiden päästöjen perinpohjainen tutkiminen tuli mahdolliseksi.

Syynä oli osaltaan pakko. EU:n sisällä jäsenmaat on velvoitettu seuraamaan erilaisia päästöjä niin sanottujen inventaarioiden avulla. Koska aiempien selvitysten perusteella on syytä olettaa myös kiukaiden vaikuttavan tiheästi asuttujen alueiden hiukkaskuormaan, ei asiaa voinut enää jättää arvailujen varaan.

180810-UEF-SIMO-valvontalaitteet
Mittalaitteet ja tarkkailuhuone sijaitsevat toisessa kontissa kuin sauna

Suomessa päästöjen raportoinnista vastaa Ympäristöministeriö. Ministeriön ja muiden julkisten toimijoiden tuella rahoitettiin Itä-Suomen yliopistoon Kiuas niminen tutkimusprojekti. Samaan aikaan Kuopioon saatiin myös rahoitusta takka- ja sauna-alan yritysten tuotekehityshankkeeseen, joiden ansiosta yliopisto pystyi rakentamaan uuden Simo-nimisen mittausaseman liikuteltavaan konttiin Kallaveden rannalle. Tavoitteena on ensimmäistä kertaa Suomessa saada kattava kuva, millaisia päästöjen markkinoilla olevista puukiukaista tyypillisessä käytössä syntyy.

simo-esite-uef
Simon esite. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Suomen ympäristökeskus Syke on mukana tietojen hyödyntämisessä. Sykkeen Niko Karvosenoja kommentoi projektia seuraavasti:

Kiuas-hankkeen tärkein tavoite on parantaa tietopohjaa puukiukaiden pienhiukkasten ja mustan hiilen päästöjen päästökertoimista, joita käytetään mm. Suomen virallisesti raportoitavien päästöinventaarioiden laskennassa ja pienpolton terveysvaikutuksia arvioivissa mallinnustutkimuksissa. Kiukaiden päästöjä on joitain vuosia sitten mittailtu, joihin mittauksiin perustuvat nykyään käytössä olevat päästökertoimet. Vuodesta 2013 vaadittu kiukaiden CE-merkintä, joka ei sinänsä sääntele hiukkaspäästöjä, mutta sen hyötysuhde- ja häkäpäästövaatimukset ovat saattaneet parantaa kiukaita jonkin verran myös hiukkasten suhteen vähäpäästöisemmäksi. Tätä päivitystä hankkeella ajetaan takaa:

Simo-laboratorio

180810-UEF-SIMO-kontti-ulkoa
Kahdesta kontista muodostuva Simo-laboratorio syksyllä 2017 Kallaveden rannalla yliopiston kampuksella

Laboratoriossa voidaan tutkia eri polttoaineiden vaikutuksia päästöihin sekä saunan energiataseeseen. Energiatase tarkoittaa sitä, kuinka paljon energiaa jää saunan sisälle ja kuinka paljon häviää savukaasujen ja ilmanvaihdon kautta. Lähes kaikki olosuhdetekijöitä voidaan mitata ja hallita. Esimerkiksi hormin vetoa voidaan säätää automaattisesti.

180810-UEF-SIMO-labra-monitori
Reaaliaikaista monitorointia

Laboratorion ainutlaatuinen piirre on mahdollisuus tutkia päästöjä reaaliajassa. Tämä ei ole aiemmin ollut mahdollista. EU:ta kiinnostavista päästöistä kaikki voidaan PAH-pitoisuuksia lukuun ottamatta tutkia reaaliaikaisesti. Hiukkasten kemiallinen koostumus määritetään perinteiseen tapaan keräämällä hiukkasnäytteitä suodattimeen, jotka analysoidaan manuaalisesti.

180810-UEF-SIMO-hiukkasnayte
Hiukkasia odottamassa punnituksia kontrolloidussa ilmastossa

Laboratoriossa voidaan tutkia myös takkoja ja muita pientulisijoja, tässä jutussa kiukaat ovat kuitenkin ensisijalla. Laboratorio on rakennettu kahden kontin sisään, jotta sitä voidaan pienellä vaivalla siirtää. Kontti tulee liikkumaan mm. tulisijavalmistajien tiluksille, kunhan Kiuas-projektin mittaukset saadaan ensin Kuopiossa valmiiksi.

Tutkimusprotokolla määrittää lopputulokset

Vuonna 2017 Itä-Suomen Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorion yliopistotutkija Jarkko Tissari sai tutkimusryhmänsä johdolla laboratorion käyttökuntoon. Saunologi kävi ottamassa ensimmäiset testilöylyt jo lokakuussa, mutta tutkimukset käynnistyivät vasta tänä vuonna.

180810-UEF-SIMO-ja-Jarkko
Simon isä Jarkko

Saunologia on toiminut yhteistyössä Kiuas-hankkeen kanssa osallistumalla asiantuntijatyöhön, jossa on määritetty mittausmenetelmää päästöjen arviointiin joulukuusta 2017 alkaen. Tissarin tutkimusryhmän luotsaama työ on vaatinut uusia ideoita. Menetelmässä on otettu mallia puukiukaiden CE-testistandardista, mutta sitä ei ole kokonaisuudessaan voitu soveltaa. Tämä tarkoittaa vastauksia kysymyksiin kuten, kuinka paljon puuta poltetaan kerralla, millaista se on, heitetäänkö mittausten aikana löylyä ja millainen veto tulisijaan kohdistuu.

Lopullisessa mittausjärjestelyssä saunan koko (16m3), polttotapa (3+3+1 kg), polttoaine (koivu, <20% kosteus), veto (6 Pa sytytyksessä) ja löylynheitto  vakioidaan.

Mittauksiin valittiin yhteensä kahdeksan kiuasta neljältä suurelta ja yhdeltä pieneltä puukiuasvalmistajalta, jotka ovat kokosuosituksiltaan testisaunaan sopivia. Kaikki kiukaat ovat teholuokituksen pienemmästä päästä. Kiuasmallit ovat tavanomaisesti saatavilla olevia tuotteita, eivät prototyyppejä.

180810-UEF-SIMO-lauteet
Tutkimussaunassa on ihan tavallinen peräseinälaude ja saunominenkin onnistuu

Kiukaan käytön lisäksi on ollut tehtävä päätöksiä siitä, miten hiukkasmittauksia tarkalleen ottaen tehdään. Syynä tähän on se, ettei kaikista päästöistä ole olemassa yleisesti, kansainvälisesti hyväksyttyjä standardimittamenetelmiä, tai ne ovat vasta valmisteilla. Monia mittauksia ei esimerkiksi ole mahdollista tehdä ilman näytteiden laimentamista eli ilman sekoittamista savukaasuun. Muutoin mittarit menevät tukkoon.

180810-UEF-SIMO-putkistoa

Suositeltavasta laimennusmenetelmistä ei tiedeyhteisössä ole kuitenkaan vielä yksimielisyyttä. Tämän seurauksena projektin sivutuotteena on syntymässä ainakin kansallinen standardiluonnos päästöjen mittaamisen teknisistä yksityiskohdista. Tavoite on julkaista SFS-standardi vuonna 2019, joka luotettavasti ja laajasti mahdollistaisi hiukkaspäästöjen tutkimuksen, myös puukiukaiden kohdalla.

Mitattavat päästöjä ovat mm.

  • CO, häkä
  • CO2 hiilidioksidi
  • Kaasumaisten hiilivetyjen kokonaismäärä (Organic gaseous carbon; OGC))
  • Pienhiukkasten massa, (Fine particular matter; PM2,5)
  • Musta hiili (noki; black carbon; BC)
  • Polysykliset aromaattiset hiilivedyt( Polycyclic aromatic hydrocarbons; PAHs)
  • Hiukkaisten lukumääräpitoisuus ja lukumääräjakauma

Tutkimus ripeästi täyteen vauhtiin

Kuopiossa on päästöjä tutkittu parikymmentä vuotta. Yliopiston piirissä on myös kaupallistettu hiukkastutkimusmenetelmä (kts. http://www.venacontra.com/). Tissarin ja Itä-Suomen Yliopiston pitkän kokemuksen ansiosta projekti on päässyt tuottavaan vaiheeseen erittäin nopeasti.

Sekä näytteistys- että asetelmakysymykset saatiin tyydyttävästi ratkaistua kevättalvella 2018 ja UEF:n tutkimusryhmä aloitti kiukaiden testaamisen huhtikuussa. Kesäkuussa 2018 tutkija Valtteri Nieminen oli ryhmänsä puolesta esittelemässä ensimmäisiä tutkimustuloksia kansainvälisessä saunakongressissa. Suomen Saunaseura huomioi Tissarin pitkäjänteisen työn viimeisimmän vaiheen onnistumisen myöntämällä tälle Löylynhenki-palkinnon kesäkuussa 2018.

Alustavia tuloksia: hurjasti vaihtelevia hiukkasmääriä

Tissari tutkijoineen ehti ennen kevään huoltotaukoa suorittamaan mittaussarjat kolmelle kiukaalle. Kiukaiden identiteettiä ei ole paljastettu, mutta joukossa on kahden eri tehoisia kiukaita.

Alustavista tuloksista selviää, että kiukaiden päästöissä on selviä eroja. Lisäksi kiukaiden hiilidioksipäästöt poikkeavat selvästi CE-testistandardin mukaisesti ilmoitettavista päästöistä, ja valitettavasti yläkanttiin. Kiukaiden keskimääräinen CO2-päästö ylittää standardin vaatimukset moninkertaisesti. Muutenkin eri hiukkaspäästöjen välillä on kiukaiden välillä suuria eroja. Esimerkiksi mustahiili ja PM1 päästöissä Kiuas2 ja Kiuas1 välinen ero on 3-5 –kertainen!

Kiuas-hankkeen alustavia tuloksia
Valtterini Niemisen esityksestä

Kuvista selviää lisäksi, ettei hiukkaspäästöjen välillä ole selviä korrelaatiota. BC ja PM1 päästöjen suhteen paras Kiuas1 tuottaa selvästi enemmän hiukkasia lukumääräisesti.

Tutkimustuloksilla tulee valmistuessaan olemaan monia kiinnostavia vaikutuksia, sillä tutkimuksen sivutuotteena saadaan ainutlaatuista tietoa kiukaiden toiminnasta, joilla niiden käyttöä voidaan aiempaa paremmin ohjeista.

Esimerkiksi alla olevasta höytysuhdetta kuvaavasta kaaviosta selviää, että panosten lisääminen lähes hiillokselle aiheuttaa hyötysuhteen romahtamisen täyttöjen välillä.

simo-kiukaan-hyotysuhde
Puukiukaan hyötysuhteen vaihtelu lisäysten välillä. Kuva: Itä-Suomen yliopisto

Kiinnostavat tulokset odottavat

Tulee olemaan erittäin mielenkiintoista nähdä millaisia tulokset kokonaisuudessaan ovat. Saunologian lukijoita kiinnostaa varmasti se, miten eri kiuasmerkit ja –mallit menestyvät ainutlaatuisessa päästötestissä. Hankkeen johtoryhmä ei ole toistaiseksi ottanut kantaa milloin, jos koskaan, tulokset tällä tasolla julkaistaan, olen kuitenkin kuluttajien puolesta esittänyt vetoomuksen, että näin olisi tärkeää tehdä.

Mikäli päästötietoja ei saada julkisuuteen, ei niillä voi ohjata kuluttajien ostokäyttäytymistä

Mikäli päästötietoja ei saada julkisuuteen, ei niillä voi ohjata kuluttajien ostokäyttäytymistä. Tästä projektissa ollaan samaa mieltä, joten uskon, että tulokset saadaan vielä julkisuuteen, kun koesarjat valmistuvat. Kiuas-projektissa ei ole taloudellisia siteitä kiuasvalmistajiin, joten tässä suhteessa poliittista vaikuttamista ei pitäisi tapahtua; rinnakkaisessa projektissa niitä tosin on. Rinnakkainen Simo-hanke toisaalta tähtää siihen, että tulisijavalmistajat saisivat mahdollisuuden tutkia ja kehittää hiukkaspäästöjä omissa tuotteissaan, joka on tähän asti ollut käytännössä käytännössä mahdotonta.

180810-UEF-SIMO-mustahiili

Tulen kirjoittamaan asiasta välittömästi lisää, kun kerrottavaa on! Jatkan syksyllä yhteistyötä Kiuas-hankkeen kanssa saatujen tulosten tuomiseksi koko kansan tietoisuuteen.

Kiitokset Jarkko Tissarille vierailun isännöinnistä ja ehdottoman tärkeästä työpanoksesta suomalaisen saunan puhtaan tulevaisuuden eteen!

-

Lue lisää laboratoriosta, testimenetelmistä ja tuloksista Jarkko Tissarin esitelmästä tai Valtteri Niemisen kongressiesitelmästä

4 kommenttia artikkeliin ”Uusi kiuaslaboratorio selvittää puukiukaiden päästöt

  1. mieli pide

    Jatkuvalämmitteiset kiukaat ovat siinä mielessä muista poikkeavia tulisijoja että niillä täytyy saada hyvin lyhyessä (45-60 min.) ajassa sauna kuumaksi siinä missä esim. varaavien tulisijojen lämmitys kestää useita tunteja. Poislukien ns.katiskakiukaat joiden lämmitys "saa" kestää n.1½h niiden sisältäessä valtavasti enemmän kiviä kuin ns. perinteiset kiukaat jotka ovat lähempänä kaminoita kuin kiukaita. Jatkuvalämm. kiukaan edellä kuvattu lämmitystapa (käyttötottumukset jne. ohjanneet jatkuvalämm.kiukaan ominaisuuksien kehittymistä "pikatulisijaksi") päästöjen suhteen on siis jo lähtökohdiltaan muihin tulisjoihin verrattuna epäedullinen. Kehitystä on toki huomattavissa jatkuvalämm. kiukaiden suhteen esim. siinä, että nykyään jokainen kiuasvalmistaja huomio tavalla tai toisella toisioilman palamattomien kaasujen polttamiseksi. Miten eri kiuasvalmistajat siinä onnistuvat onkin jo sitten toinen asia.

    Testeistä yleisesti asia mikä henk.koht. ottaa päähän on se, että niiden yhteydessä ole huomioitu enää pitkään aikaan jos koskaan jatkuvalämm. kiukaan alkuperäistä käyttötarkoitusta (kivien lämmityskykyä). Päästöistä ja hyötysuhteista pidetään suurta meteliä mutta kivien lämpötiloja ei edes vaivauduta mittaamaan sen ollessa kuitenkin kiukaan yksi tärkeimmistä ominaisuuksista. Voi käydä jopa niin, että suuripäästöinen kiuas huonolla hyötysuhteella on todellisuudessa paljon tehokkaampi kiuas kuin pienipäästöinen kiuas korkealla hyötysuhteella. Tapauskohtaisesti käytäntö sotii vahvasti teoriaa vastaan.

    Eri mieltä kiuas-hankkeen roolista mitä mm. "kuluttajien ostopäätöksien ohjaamiseen" tulee. Hankkeen tärkein rooli on ohjeistaa kiuasvalmistajia kehittämään kiukaitaan testituloksien pohjalta (yhtenä esimerkkinä artikkelissakin mainittu hyötysuhteen lasku panosten lisäämisen yhteydessä) ei niinkään tapauskohtaisesti lähes surkuhupaisan "tekniikan maailma testivoittaja" tyyppisen toiminnan sijaan. Yleensäkkin, kiuas-hankkeen "syyllistyessä" päästötutkimuksiensa jne. yhteydessä tuotevalmistajien markkinointiin edellyttää se sitä, että "kisaamaan" pääsee jokainen suom. kiuasvalmistaja ei vain muutama edellisistä.
    Toiseksi tärkein asia on valistaa kuluttajia kuinka omalla toiminnalla voi laskea esim. päästöjä riippumatta käytetystä tulisijasta. Ostopäätöksiin vaikuttaminen ei kuitenkaan ole käsitykseni mukaan kiuas-hankkeen rooli mitä hämmästelin heti hankkeesta kuullessani. Selvä pesäero tutkimuksiin tuotekehitys tavoitteena ja kuluttajien kaupalliseen ohjaamiseen. Toki kuluttajille voi (pitää) tuoda tiedoksi erot eri tulisijojen välillä mitä esim. päästöihin tulee mutta ei tyyliin "osta tämän tuotevalmistajan tuote älä tämän tuotevalmistajan tuotetta". En ihmettele yhtään jos hankkeen vetäjät epäröi julkistaako se edes tuotevalmistajien nimiä koska siihen päätyessään altistaa se itsensä juridisille vastuille. Asia kun on kuitenkin niin, että jokainen kiuas on testattu vallitsevien standardien mukaisesti, asia mitä ei tule unohtaa vaikka ko. standardeissa on suuria puutteita.
    Hankkeen rooli mielestäni on siis kehittää kiukaita vähäpäästöisiksi kuluttajia sekä tuotevalmistajia valistamalla tuotemarkkinoinnin suhteen olisin paljon varovaisempi. Henk. koht. OK tuotevalmistajien nimeäminen tuloseroineen kunhan jätetään pois "mitalien jakaminen". Erot eri kiukaiden välillä valistunut kuluttaja näkee vertaamalla eri tuotevalmistajien testituloksia toisiinsa.

    Mitä "pelkään" kiuas-hankkeen yhteydessä on se, ettei sen yhteydessä tuoda riittävästi esille sitä, kuinka tulisijan käyttäjän rooli mm. päästöjen suhteen voi olla jopa suurempi kuin käytetyn tulisijan sekä sen rak.teknisten ominaisuuksien. Itse tekisin testit kiuaskohtaisten vertailujen sijaan (lisäksi) niin, että suorittaisin yhdellä ja samalla kiukaalla toisistaan poikkeavilla polttotavoilla testit. Fakta kun on kuitenkin se, että kiuas jonka esim. kiuas-hanke julistaa "maailman pelastajaksi" päästötesteihinsä vedoten, riippuen käyttötavoista samainen kiuas ei "väärin käytettynä" välttämättä tavoita edes kiukaille asetettuja päästöarvoja. Ohjeista siinä sitten kuluttajia tekemään ostopäätöksiä vetoamalla päästötuloksiin joihin vaikuttaa tapauskohtaisesti enemmän muuttujat kuin yksittäinen tulisija? Valtaosa suomessa myytävistä jatkuvalämm. kiukaista on kieltämättä täyttä kuraa mutta asiayhteydessä unohtuu se, kuinka kuluttajia ohjaa enemmän tuotteen hinta kuin sen ominaisuudet (hyötysuhde, päästöt jne). Osasyy sille, miksi markkinoilla olevat jatkuvalämm. kiukaat ovat mitä ovat tuotevalmistajien valmistaessa kaupallisesti menestyviä kiukaita kuluttajien kulutustottumuksien pohjalta. Erikoista siinä mielessä (kulutustottumukset) että itse saunaan voidaan sijoittaa hyvin huom. summia ja kiukaaksi valitaan ns. halpa kiuas? Huomioitavaa edellisessä se, ettei kiukaan hinta ole aina tae sen laadusta (tapauskohtaisesti). Markkinoilla kun on jo hyvin hintavia kiukaita joiden sisältä löytyy valitettavan usein se peruskiuas.

    Vastaa
    1. Hei ja kiitos syvällisestä kommentista.

      Itseäni hankkeessa kiinnostaa ensisijaisesti kiukaiden kehityksen vauhdittaminen. CE-standardi muutti tilannetta jonkin verran, mutta ei mielestäni tarpeeksi. Huonoimmat kiukaat poistuivat kaupoista, mutta jäljellä jääneiden kesken tilanne vakioitui.

      Kuluttajille ei mielestäni ole juuri hyötyä CE-merkinnän vaatimista suoritustasotiedoista. Mitä esimerkiksi 5% hyötysuhde-ero tai 0,05%-yksikön häkäero tarkoittaa?

      Mainitsemasi kiuaskivien lämpötila on ensiarvoisen tärkeä juttu. Kuten huomautit, on kiukaan toiminnan kannalta aika iso juttu, lämpiävätkö kivet saunan kanssa samaa vauhtia. CE-standardikin on unohtanut ne.

      Kivilämpötilan mittaamisesta puhuin Tissarin kanssa, mutta sitä ei saatu mukaan koeasetelmaan. Teknisesti se ei kuitenkaan olisi vaikea lisätä. Tosin mittauksen yksityiskohdat pitää miettiä ja kiuastyyppien erot huomioida.

      Artikkeliin ei mahtunut kuvausta kaikesta Kiuas-hankkeen toiminnasta. Kahdeksan kiukaan lisäksi tutkitaan erilaisten käyttötapojen vaikutusta, joten joihinkin mainitsemiisi tekijöihin saadaan vastauksia.

      Tätä kautta kuluttajille saadaan hieman yleispätevämpää tietoa päästöjen syntymisestä.

      Testivoittajaa ei ole tarkoitus julistaa, erittäin todennäköinen lopputulos on se, että eri mittareille eri kiukaat pärjäävät eri tavoin.

      Itse näkisin, että tarvittaisiin kuitenkin jokin sähkölaitteiden energialuokituksia vastaava päästöluokitus, jotta informaatio saadaan tiivistettyä.

      Kun testiprotokolla valmistuu, tulee ainakin teoriassa mahdolliseksi tehdä testejä lisää. Käytännössä rajoitteita on kuitenkin jonkin verran. Meillä on Suomessa myynnissä niin paljon puukiuasmalleja, ettei kaikkien kiukaiden vapaaehtoiseen testaamiseen perustuva mittaaminen varmasti tule tapahtumaan. Virallisten päästövaatimusten uudistamiseen taas menee ainakin 5 vuotta.

      En usko, että projekti yleisesti ottaen suoraan auttaa kiuasvalmistajia. Simo-hankkeen kumppanit saavat itselleen mahdollisuuden kehittää tuotteita, mutta tämä ei ole ensisijaisesti polttotekninen tutkimus, joten hyvän palamisen ratkaisuja ei varsinaisesti kehitetä, vaan ainoastaan tarkkaillaan.

      Tämän tutkimuksen jälkeen tiedetään kuitenkin paljon enemmän siitä, onko helpompi sivistää kuluttajia vai motivoida valmistajia.

      Vastaa
      1. mieli pide

        CE-standardi näkyy jo pienessä määrin jatkuvalämm. kiukaiden "kehityksessä". Osa kiuasvalmistajista on jo tiedostetusti tehnyt kiukaisiinsa rakenteellisia muutoksia suuria ja pieniä parempien testituloksien saavuttamiseksi hyödynnettäväksi tuotemarkkinoinnin yhteydessä. Parhaimmillaan koko kiuas on rakennettu kokonaan uusiksi. Parasta edellisessä ilmiössä kuluttajia palvelevat lopputulokset esim. palorajoittimien ilmestyminen muutamiin kiukaisiin muodossa jos toisessa (laskevat maks. hormilämpötiloja kasvattaen laskennallista hyötysuhdetta). Ihan puhdasta kikkailua parempien testituloksien saavuttamiseksi mutta suotavaa sellaista. Em:lla tavalla kun lähes kaikkien kiukaiden hormilämpötilat olisivat laskettavissa turvalliselle tasolle hyvinkin pienillä rakenteellisilla muutoksilla (paloilmarajoittimet eri muodoissa). Kiuas-standardien mukaisessa paloturvallisuustestissä avataan "urut auki" eli paloilmamäärien säätimet avataan niin auki kun ne saadaan vaikka kuvattu lämmitystapa erikseen kielletään käyttöohjeissa uhaten takuiden eväämisellä kuvatun polttotavan mm. lyhentäessä merkittävästi kiukaan käyttöikää.
        Tähän mennessä kiuas-standardien ainoa saavutus omasta mielestäni paloturvallisuuden parantaminen kiuasvalmistajien kikkaillessa parempien testitulosten saavuttamiseksi (markkinoinnissa hyödynnettäväksi) ei niinkään kiukaan kehittämiseksi. Päästöillä ja puunkulutuksella kilpaillaan myös ce-merkintöjen kautta hyötysuhteiden jne. lisäksi palveli ne tarkoitustaan (kiukaan alup. käyttötarkoitus) tai ei. Toivottavasti päästöt huomioidaan jatkossa myös markkinoinnin yhteydessä esim. kiuas-hankkeen myötävaikutuksesta. Ongelma vain kaikessa edellisessä on se, että kiukaita kaupataan ce-merkinnöillä tuotekilvessä vakioarvoina joihin tav. kuluttaja ei voi kuin haaveilla pääsevänsä niiden ollessa ammattilaisten laboratorio olosuhteissa saavuttamia ihannearvoja. Omissa silmissä lähes syttypaperin arvo kiuas-standariden tulokset (suuria puutteita).

        Muuttujien (ilmanvaihto yms) huomiointi kiinnostaa itseä suuresti kiuas-hankkeessa. Kiukaita kun kaupataan kuluttajille tällä hetkellä ce-merkinnöillä joilla ei välttämättä ole mitään todellisuuspohjaa kannettaessa kiuas testilaboratoriosta rantasaunaan. Yleistys.

Vastaa käyttäjälle Päästöistä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.