Saunominen saa hien pintaan ja aiheuttaa kehossa monia välittömiä muutoksia. Tässä artikkelissa kerron mitä kehollemme tapahtuu saunassa, kuten verenkierron, ruumiinlämmön ja hengityksen muutoksista. Tämä nopeista vaikutuksista kertoa tarina on ensimmäinen osa Sauna ja terveys –artikkeleita. Seuraavassa osassa puhutaan saunan pidempikestoisista terveysvaikutuksista.
Saunominen aiheuttaa monia selvästi aistittavia ruumiillisia kokemuksia, mutta saa aikaan kehossamme myös paljon asioita joita emme itse tiedosta. Tässä saunantutkimuksiin perustuvassa artikkelissa kerrotaan mitä. Seuraavassa artikkelissa käydään läpi saunomisen pidempiaikaisia terveysvaikutuksia.
Lääketieteellinen saunatutkimus muodostaa erittäin tärkeän osan saunaan liittyvästä tietämyksestä. Olen tähän artikkeliin koonnut tärkeimpiä lääketieteellisten saunatutkimusten tuloksia. Suomalaisen saunan näkökulmasta täytyy muistuttaa, että monet saunomista koskemaan yleistetyt havainnot eivät ole kotoisin suomalaisesta saunasta, vaan lämpimistä tai kosteista saunan kaltaisista olosuhteista eri puolilta maailmaa.
Miksi sauna voisi vaikuttaa terveyteen ja sairauksiin?
Saunan parantavaan vaikutukseen on historiallisesti uskottu eri puolilla maailmaa (lue saunojen historiasta). Kuten saunakulttuureja on syntynyt itsenäisesti, on myös uskomuksia hikoilun terveyshyödyistä kasvanut niin Euraasiassa kuin Amerikoissakin.
Usko hikoilun hyvää tekevään vaikutukseen liittynee metaforaan kuumeesta. Kuumeen yhteys akuutteihin sairauksiin ja niistä toipumiseen on ollut helppo kuvitella, niin voimakkaasta reaktiosta on kysymys. Tästä on sitten päätelty, että keinotekoinen hikoilun aikaansaaminen voisi olla myös hyvästä.
Mikkel Aalandin saunakirjaklassikko Sweat on nimensä mukaisesti hikoilukulttuurin kannattaja. Aaland kirjallisuuskatsaus avartaa näkemystä hikoilun erilaisiin hyveisiin. Hän aloittaa toteamalla, että hikoilu on kehomme keskeinen puhdistautumis- ja säätelymekanismi, joka toimii enimmäkseen autonomisesti. Hikeä irtoaa isoista ja pienistä hikirauhasista.
Hikeä pintaan
Pienet hikirauhaset (eccrine sweat) ovat varsinaisen näkyvän kosteuden tuottajia. Niitä on ympäri kehoamme ihan pinnan välittömässä läheisyydessä. Niiden tuottama hiki koostuu lähinnä vedestä eikä haise, toisinkin kuin suurten hikirauhasten tuottama hiki (apocrine sweat). Suuret hikirauhaset ovat 10 kertaa pieniä suurempia sijaitsevat mm. kainaloissa, silmissä ja nivustaipeissa. Ne aktivoituvat murrosiässä ja välittävät hikeä pintaa ihokarvoja myöten. Dödöt eli antiperspirantit vaikuttavat näiden rauhasten toimintaan.
Pienten hikirauhasten toimintaa kiihdyttää ruumiin lämmön vaihtelu. Saunassa paljas iho saattaa lämmetä jopa 10 astetta, mutta ruumiinlämpötila sisäelinten ympärillä nousee korkeintaan 3 astetta. Ruumiinlämmmön nousu aiheuttaa hikoilua, jolla lämpötilaa pyritään säätelemään. Keho ei tosin tiedä, että tämä ei saunassa välttämättä onnistu, jos saunan kastepiste sattuu nousemaan kehon pintalämpötilan yläpuolelle. Tällöin hiki ei haihdu, vaan ilmankosteus tiivistyy iholle.
Iloa hiestä
Aalandin kirja lähes 40 vuoden takaa ylistää hikoilun ja lämpiämisen terveysvaikutuksia suhteellisen kritiikittömästi. Kirjan pohjalta tehdään paraikaa TV-sarjaa, joten lähivuosina hikoilun hyödyistä saadaan varmasti kattava, viimeisimmän lääketieteellisen tutkimuksen mukainen näkemys. Tuoreempia havaintoja aiheesta löytyy kootusti esimerkiksi Minna Hannukselan kansainvälisesti arvostetusta kokooma-artikkelissa vuodelta 2001.
Nykyinen lääketiede on sittemmin löytänyt joitakin todisteita hikoilun, tai pikemminkin sitä aiheuttavan ruumiin ylikuumenemisen eli hyperthermian, puolesta. Esimerkiksi Roswell Parkin syöpätutkijat havaitsivat kuumelämpötilan parantavan kehon immuunijärjestelmän toimintaa. (kts. http://www.jleukbio.org/content/90/5/951.abstract) Näin ollen on syytä olettaa, että saunominen parantaa elimistön luontaista vastustuskykyä. Tästä on olemassa myös empiiristä tutkimusnäyttöä, johon päästään seuraavassa artikkelissa.
Vanhoista suomalaisista tutkimuksista tiedetään, että myös saunominen saa ruumiinlämpötilan (hitaasti) nousemaan. Aikuisilla tässä kestää noin vartti, mutta lapsilla tämä tapahtuu nopeammin. Tämän takia lapset eivät yleensä viihdy saunassakaan yhtä pitkään kuin aikuiset.
Hikoilu on myös yksilöllistä, eivätkä kaikki hikoa yhtä nopeasti. Hitaasti hikoavat ihmiset höytyvätkin enemmän ihon kastelusta ennen saunaan menoa. Itse kuulun tähän joukkoon.
Mitä saunassa tapahtuu hikoilun lisäksi?
Seuraavassa taulukossa koottuja saunomisen vaikutuksia Hannukselan mukaan:
| Ruumiintoiminto | Saunan vaikutus |
|---|---|
| Ihon lämpötila | Nousee jopa 40 asteeseen |
| Ruumiin lämpötila (rektaali) | Nousee asteella 30 minuutissa |
| Hikoilu | Erittyy 0,6-1,0 kg/tunnissa |
| Ihon verenkierto | Suhteellinen osuus koko verenkierrosta lähes 10 kertaistuu |
| Verenkierto sisäelimeen | Vähenee 0,6l/minuutissa |
| Verenkierto lihaksiin | Vähenee 0,2l/minuutissa |
| Pulssi (sydämen lyöntitiheys) | Nousee 100-150 lyöntiin minuutissa harjaannuksesta riippuen |
| Verenkierron määrä | Lisääntyy 50% |
| Verenpaine | Systolinen pysyy samana tai laskee, diastolinen laskee tai pysyy samana |
| Verisuonten paksuus | Laajenee |
Saunominen vaikuttaa hien lisäksi monien hormonien eritykseen tilapäisesti. Hannukselan katsauksessa on lueteltu kymmenkunta hormonia joiden tasot saunassa kohoavat. Miten suuri käytännön merkitys väliaikaisilla muutoksilla on, siitä ei ole selvyyttä.
Pieniinkin tieteellisten todistusaineiston murusiin takertuvat amerikkalaiset (kuntoiluharrastajat) ovat tulkinneet hypertermian terveysvaikutuksia hyvin optimisesti. Rhonda Patrick kirjoittaa, millaisia positiivisia vaikutuksia saunalla voi olla mm. kasvuhormoneihin ja insuliinitasoihin. Kasvuhormonit luonnollisesti edistävät kehon palautumista voimaharjoituksesta. Hänen mukaansa hypertermia aktivoi sekä lämpöshokkiproteiineja ja FOXO3 geenejä, joiden tiedetään olevan yhteydessä pidempään elinikään.
Ihmisillä suoria saunomistutkimuksia näistä modernin biolääketieteen ei ole tehty. Laboratoriokokeet eläimillä antavat kuitenkin epäsuoraa todistusta asialle. Itsekin lämmittelen mielelläni lihaksia saunassa kuntoilun jälkeen, mutta suomalaisten saunojien kokonaiskirjoa katsellessa merkittäviin vaikutuksiin on vaikea uskoa.
Tämä oli ensimmäinen osa Sauna ja terveys –artikkeleita. Seuraavassa osassa puhutaan saunan pidempikestoisista terveysvaikutuksista.
Kiitos Emeritus professori Lasse Viinikalle taustatutkimushaastattelusta.
Artikkelin pääkuva:
Pixabay
