Skip to content

Tutkimus: Korkea kiuas jättää varpaat kylmäksi!

Toteutimme Narvin kanssa pilottitutkimuksen löylyn lain paikkansa pitävyydestä syksyllä 2019. Vertailimme erikorkuisia sähkökiukaita samassa teholuokassa selvittääksemme miten kivipinna korkeus vaikuttaa saunan lämpiämiseen. Selvisi, että löylyn laki pätee umpikylkisiin kiukaisiin, mutta verkkokiuas lämmittääkin saunaa paremmin kuin laki ennustaa!


Kansatieteilijä Sakari Pälsin (Sauna, 1961. Otava) lanseeraama löylyn laki on eräs suomalaisen saunan suunnittelun kansaperinteen eläviä myytti. Niin sanotun ensimmäisen löylyn lain mukaan löylyhuone on toteutettava niin, että saunoja jää jalkapohjiaan myöten kiuaskivien yläpuolelle. Muuten vaarana ovat napalöylyt, tai mikä pahempaa, hartialöylyt, varpaiden kipristellessä kylmyydessä (laista hieman lisää artikkelissa lauteiden mitoitus ).

Löylyn lain peruste on lämpimän ilman kerrostuminen. Lämmin sekä kostea ilma nousee ylöspäin. Tästä aiheutuu esimerkiksi saunatilassa suuria lämpötilaeroja katon ja lattian välille. Löylyä ei  kylmempiin osiin saada.

Olen kirjassani käsitellyt tätä asiaa perinpohjaisemmin ja tullut siihen tulokseen, että löylyn laki on kokemusperäisen tiedon perusteella erityisesti painovoimaisen ilmanvaihdon saunoissa hyödyllinen yleistys (kts. Saunatutkimusklassikko: kiukaan korkeuden merkitys). On kuitenkin selvää, ettei se päde sellaisenaan koneellisen ilmanvaihdon saunoissa (kts. VTT tutkimus alla) tai edes painovoimaisissa kohteissa, joissa lämmitys jatkuu pitkään.

On myös kiuastyyppejä, kuten Saunasammon puhaltimelliset kiukaat, joissa tapahtuva voimistettu ilmankierto eli konvektiolämmitys voi vaikuttaa tilanteeseen. Tähän on virossa kehitetty jopa erillinen lisälaitteensa, nimeltään Saunum. Kotimaassa Sydän-kiukaan valmistaja myös väittää tuotteessa olevan lämmönvaihtimen muuttavan tasapainoa. Näistä väitteistä ei kuitenkaan ole selvyyttä, sillä varsinaisia tutkimuksia tuotteista ei ole julkaistu.

Myöskään löylyn laista ei ole koskaan tehty suoria tutkimuksia siinä mielessä kuin se edellyttäisi löylyhuoneen lämpötilajakauman seuraamista erilaisten kiuaskorkeuksien suhteen. Tämä on vaivannut minua pitkään, joten päätin ottaa härkää sarvista.

190519-narvi-velvet-steam
Narvi Velvet puukiuas ja löylyn luonti. Löyly menee sinne missä saunassa on lämpimintä.

Toteutimme Saunologian kumppani Narvin kanssa syksyllä 2019 pienen koesarjan Narvin tuotekehityslaboratoriossa. Laboratoriossa on mahdollista seurata tarkasti saunan lämpenemistä eri tavoin. Tutkimuksessa haluttiin selvittää saman teholuokkaan kuuluvien sähkökiukaiden muotoseikkojen (korkeus ja avoimuus) vaikutusta löylyhuoneen lämpiämiseen.

Tutkimus on luonteeltaan kokeilu, johon valittiin mukaan todellisia, tavallisia sähkökiukaita. Kysymyksessä ei ole tieteellisen tarkka testaus löylyn laista, mutta hallituissa olosuhteissa suoritettuna sen pitäisi kertoa jotain ”oikeiden” kiukaiden potentiaalisista eroista.

Miten tutkittiin: tutkimusasetelma

Tutkimus toteutettiin 8,5 m3 kokoisessa laboratoriotilassa. Siinä on painovoimainen, vaatimaton ilmanvaihto: poistoilma-aukko (n. 100 mm halkaisija) katon rajassa kiukaan vastakkaisella seinällä ja raittiin ilman tulo lattian rajassa. Kevyesti eristetty tila on sisäpuolelta käsittelemätöntä vaneria lattiasta kattoon. Laboratoriossa on peruslämmityksenä n. 20 asteen lämpötila.

191211-loylyn-laki-narvi
2019 Löylyn laki -testin kiuaskolmikko: Narvi NC, Style ja Saana

Laboratorioon tuotiin erillisinä päivinä testilämmitystä varten kolme kiuasta noin viikon aikana:

  • Narvi NC Electric 6 kW seinäkiuas , 58 cm korkea, asennettuna korkeus 65 cm, 25 kg kiviä. Suojaetäisyys 5/8 cm (sivulle/eteen)
  • Narvi Style 6,8 kW lattiakiuas, 100 cm, 60 kg kiviä. Suojaetäisyys, 5/5 cm
  • Narvi (ent. Kota) Saana 6,8 kW lattiakiuas, 90 cm, 80 kg kiviä. Suojaetäisyys, 12/12 cm
191211-narvi-llaki-lab-setup
Kiukaiden korkeudet mittakaavassa Löylyn laki -pilottitutkimuksessa suhteutettuna laboratoriotilaan.

Kiukaat on tarkoitettu keskenään samankokoisiin tiloihin, mutta niiden tehot vaihtelevat hieman. Kivimäärä on Saanassa yli kaksinkertainen NC:hen nähden. Ensimmäisessä kokeilussa seinäkiuasta käytettiin käyttöohjeiden vastaisesti ilman kiviä sillä ajatuksella, että kivien ladonnan vaikutus poistettaisiin. Tästä aiheutui kuitenkin ongelmia suojaamattoman vaneriseinän kuumentuessa suorasta lämpösäteilystä aivan liikaa.

Kiukaat ladottiin varsinaisissa testeissä täyteen normaalikokoisia luonnonkiviä. Tämän jälkeen aloitettiin vähintään kahden tunnin mittainen lämmitysjakso oven pysyessä kiinni. Löylyä ei heitetty. Termostaatti oli pois toiminnasta, eli sauna sai lämmitä vapaasti täydellä teholla.

Mittaukset suoritettiin yksinkertaisilla termistoreilla, jotka kiinnitettiin samalla pystysuuntaiselle linjalle noin 1,2 metrin päähän kiukaasta (kattoperspektiivistä katsottuna). Anturit sijoitettiin 40 cm välein katosta alaspäin aina -160 cm katosta tasolle asti. Kattosensori oli muista poiketen keskellä saunaa, n. 30 cm katosta alaspäin. Tietokoneohjelma rekisteröi anturien lämpötilan minuutin välein.

Hypoteesit

Jos jalka- ja istuinlauteelle lasketaan 45 cm ja istuinlauteelta kattoon niukka 105 cm eli yhteensä 150 cm, pitäisi kiukaan yläreunan olla 50 cm korkeudella. Löylyn lain perusteella ainoastaan matala NC-kiuas kelpaisi lämmittämään laboratoriotilaa. NC:kin ylittää suosituksen kymmenellä sentillä, muut reilusti enemmän. Koska laboratoriossa ei edes ole lauteita, jätetään tämä kauneusvirhe huomioimatta ja keskitytään lämpötilajakaumien mahdollisiin eroihin. Lämpötilajakauman pitäisi olla tasainen katosta vähintään pisteen -120cm, mielellään jopa -160cm pisteen tasolle asti.

Odotukseni oli, että lämpötilaeroja kiukaiden välillä syntyisi pisteissä -80 ja -120 cm, jotka vastaavat suunnilleen korkeimman Style-kiukaan ja matalimman NC-kiukaan kivipinnan korkeuksia. Korkean verkkokiukaan, Saanan, oletin käyttäytyvän lähes samalla tavoin kuin Stylen.

Mitä havaittiin? Tutkimustulokset

Kaikki kiukaat lämmittivät saunaa odotetusti. Löylyhuoneen lämpötila kohosi tunnissa n. 65-70 asteeseen katon pisteessä ja saavutti kahdessa tunnissa yli 85 asteen lämpötilan kaikilla kiukailla.

Kiinnostavinta on kuitenkin se, miten sauna lämpeni sisäkaton alapuolisissa osissa. Tässä kiukaiden välille muodostui selkeitä eroja. Erot olivat osittain odotetun kaltaisia ja löylyn lain mukaisia.

Klikkaa kuvia avataksesi suuremman kuvaajan:

Ensinnäkin kiukaiden välillä ei ollut juurikaan eroja siinä, miten katon ja mittauspisteen -40 cm lämpötila kehittyi. Tämä oli odotettua. Sen sijaan tasoilla -80 ja -120 cm erot olivat näkyviä. Korkea, suljettu pilarikiuas Style lämmitti 80 cm katosta (eli 20 cm kiukaan kivipinnan yläpuolelta) laskeuduttaessa jo olennaisesti heikommin. Lämpötilaero kattoon oli 36 astetta, -40 cm pisteeseen 26 astetta. Matalan seinäkiukaan kohdalla ero oli -80cm pisteeseen 24 astetta, -40 cm pisteeseen vain 14.

Hämmästyttävin tulos koski kuitenkin korkeaa, mutta avointa Saana kiuasta. Suureksi yllätykseksi se tuotti testitilassa pienimmät lämpötilaerot mittauspisteiden välille!

Saanan tuloksissa ei ole eroa matalaan NC-seinäkiukaaseen -40 cm tai -80 cm pisteissä, mutta -120 cm ja erityisesti -160 cm tasoilla lämpötilaerot ovat jopa 15 astetta pienempiä Saanan eduksi!

Johtopäätöksiä: valitse saunasi mittasuhteisiin sopiva (verkko)kiuas

Tässä tutkimuksessa käytetty aikajakso sekä testiyksilöt valittiin sillä perusteella, että ne edustavat sekä tavanomaisia käyttöaikoja että yleisesti käytettyjä kiukaita yksityistalouksissa. Johtopäätökset ovat selvät.

Jos saunasi on matala, ei kannata änkeä sinne korkeaa umpinaista kiuasta. Ylipäänsä näin matalaa (2m) saunaa ei kannata rakentaa, jos sitä voi välttää, koska mikään ainakaan tässä testatuista kiukaista ei lämmitä tilaa tasaisesti edes oman kivirajansa yläpuolelta.

Narvin sähkökiukaista NC:n lisäksi Minex ja Slim ovat tässä suhteessa suositeltavimpia valintoja pieniin, esimerkiksi 220 cm korkuiseen saunaan. Näiden lisäksi Saana, pieni pilarikiuas, vaikuttaisi soveltuvan yllättävän hyvin pieniin tiloihin korkeudestaan huolimatta. Narvin valikoimissa on myös monia muita sähköisiä verkkokiukaita, kuten Softy, Smooth ja Velvet Electric.

191216-narvi-verkkokiukaat
Narvin verkkokiuas valikoima joulukuussa 2019.

Style edusti testissä korkeaa pilarikiuasta. Tulosten ja odotusten perusteella se vaatisi tästä suhteessa huomattavasti korkeamman tilan (jopa 260 cm) – tai erilaisen ilmanvaihdon tuottaakseen sopivan lämpötilajakauman ja riittävän korkea löylytaskun.

Testin erilaisten rajoitteiden vuoksi (näistä lisää lopussa)  tuloksiin on suhtauduttava varauksella. Eri korkuisissa tiloissa testaaminen ja lisätoistot myös muunmerkkisillä kiukailla vahvistaisivat havaintoja. Toisaalta sähkökiukaiden erittäin yksinkertaisen rakenteen vuoksi uskon näidenkin havaintojen antavan käsitystä myös muunmerkkisten, vastaavien kiukaiden toiminnasta.

Löylyn lain muutos valmisteluun

Tämän alustavan tutkimuksen havainnot viittaavat siihen, ettei löylyn lakiin ole sellaisenaan luottamista. Se vaikuttaa sekä liian optimistiselle että harhaanjohtavalle ohjesäännölle saunan lämpiämisestä. Tämä ei tosin tule varmaan monellekaan harrastajalle yllätyksenä, sillä esimerkiksi Kansainvälisen savusaunaklubin suosituksiin kuuluu jalkalaudetason nostaminen kymmenisen senttiä kivipinnan yläpuolelle.

171103-esteeton-invalidiliitto-sauna-1325
Invalidiliiton kiertoilmasauna. huomaa epätavalliset lauteet

Tekniset ratkaisut voivat myös vaikuttaa ilman kerrostumiseen. Näistä radikaaleimpana esimerkkinä olen raportoinut Invalidiliiton kiertoilmasaunasta, jossa ilmankierrätyksen ansiosta lämpötila on lattiasta kattoon hyvin tasainen. Aiemmin mainittu Saunum tähtää samaan hieman kompaktimmalla kiuasmaisella ratkaisulla, jossa ilma kiertää myös koneellisesti.

Itselleni kiinnostavin havainta oli huomata korkean verkkokiukaan muista poikkeava käyttäytyminen. Kukaan ei voi tosin tämän perusteella väittää verkkokiukaidenkaan lämmittävän huonetta tasaisesti lattiasta kattoon. Toisaalta ainakin asennuksessa, jossa kiuasta ei ole integroitu lauteisiin, voi tämän tutkimuksen perusteella lopputulos olla paljon parempi kuin mitä löylyn lain ja kiukaan korkeuden perusteella voisi olettaa.

190519-Kota-Saana-Musta_sauna_1
Saana pilarikiuas integroituna lauteisiin. Integrointi vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi lämpötilajakaumaan.

Löylyn laki pitäisi siis rukata uusiksi. Tässä ehdotus. Löylyn lain luenta Liikkasen mukaan:

Saunojan on mahduttava kokonaisuudessaan löylytaskuun. Jos löylyhuonetta lämmitetään kiinteäkylkisellä kiukaalla, muodostuu löylytasku eli suhteellisen tasalämpöinen osa huonetilaa parikymmentä senttiä kiukaasta avautuvan kivipinnan yläpuolelle.

Tämä olkoon saunologin tulkinta Pälsin leikkimielisestä suunnitteluohjeesta. Tämäkin vaatisi vielä lisää tutkimusta siitä, miten löylytasku todellisuudessa käyttäytyy erilaisissa löylyhuoneissa ja esimerkiksi erilaisten ilmavirtausten vaikutuksesta. Koneellisen ilmanvaihdon tiedetään tutkimusten perusteella vaikuttavan asiaan merkittäväksi.

Pälsi vastaan verkkokiuas

Jos pohditaan mistä Pälsi alun perin päätyi tähän tulkintaan, niin on ensinnäkin selvää, ettei laki koskaan tukenut mikään tieteellisen tarkka empiirinen tutkimus vaan saunaharrastajan henkilökohtaiset havainnot. Fyysikko tai insinööri Pälsi ei ollut, vaan arkeologian ja kansatieteen arvostettu tutkija, ei mikään saunologi (joka oli Pälsille enemmänkin haukkumasana).

Lähinnä 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla vaikuttanut Pälsi kohtasi Suomessa lähinnä erilaisia kertalämmitteisiä ulossavuavia kiukaita, pönttöjä ja muurattuja kiukaita. Uskon Pälsin pettymysten korkeiden löylyluukkujen vaikutuksiin löylyhuoneen tasalämpöisyydelle olleen niistä peräisin. En usko Pälsin kritiikin kummunneen verkkokiukaiden tapaisista savusaunojen rauniokiukaista, joiden käyttäytyminen muistuttanee enemmän verkkokiuasta ja joita tavattiin itäsuomalaisissa, matalissa savusaunoissa.

Kota_Saana_Pilari
Narvi Saana -pilarikiuas (tuotemerkki vaihtunut).

Mistä verkkokiukaan poikkeava toiminta sitten johtuu? Tässä nähtyä alustavaa tulosta voisi selittää monin tavoin. Painotan kuitenkin heti alkuunsa, ettei verkkokiuas ole laadullisesti eri kategoriassa kuin tiiviskylkinen kiuas, jos sitä verrataan esimerkiksi kiertoilmasaunassa koettavaan tasalämpöisyyteen. Se on kuitenkin olennaisesti parempi kuin yhtä korkea suljettu pilari.

Selittävä tekijä voisi olla esimerkiksi laajempi säteilyenergian luovuttama pinta-ala. Kiukaiden kylkien lämpötiloja ei mitattu, mutta turvaetäisyyksistä voi päätellä jotain siitä, miten paljon ne lämpenevät. Pilarissa huippulämmöt ovat pintakivissä, mutta kuumaa pintaa on alempanakin ja turvaetäisyydet suurempia. Tällöin pinta säteilee ja lämmittää ainakin löylyhuoneen lähimpiä seiniä. Riittääkö tämä selitykseksi – en osaa sanoa.

Löylyhuoneen lämpiämisen fysiikka ansaitsee lisää tutkimusta

Jatkotutkimuksia ajatellen tässä pilottitutkimuksessa on runsaasti parantamista. Ensinnäkin tutkimuskohteena oleva kiuas pitäisi määritellä nykyistä tarkemmin. Tässä saatiin makua siitä, että kiukaan korkeuden lisäksi kiuastyypillä on väliä. Jos halutaan tutkia vain kivipinnan korkeutta, voitaisiin käyttää eri korkeuksille asennettavaa seinäkiuasta tai lattiakiuasta, joka nostetaan jalustalla eri korkeuksille. Olisi ideaalista, että kiuas pysyy mahdollisimman samankaltaisena tehoa, kivimäärää ja ladontaa myöden. Keraamiset kivet auttaisivat ladonnassa.

Vaikutusten mittaamista voisi myös parantaa. Ensisijaisesti haluaisin huoneeseen useamman mittauspaikan eri seinille. Anturien määrä per seinä voisi olla suurempi, mutta se ei mielestäni ollut suurin rajoite tässä tutkimuksessa. Olisi hyvä mitata myös kiukaan kivitilan lämpötila, joka nyt epähuomiossa jäi pois. Style-kiukaassa kivien lämpötila oli oletettavasti jonkin verran suurempi kuin muissa, vaatimattomamman huonelämpötilan vastapainona. Kivien lämmön pitäisi pysyä samana korkeudesta riippumatta. Ilmanvaihdon tason mittaaminen ja vakioiminen olisi hyvä lisä kontrolloituihin olosuhteisiin.

Mittausjaksoa olisi myös hyvä jatkaa kahdesta kahdeksaan tuntiin, jotta voitaisiin nähdä miten lämpötilajakauma kehittyy ajan mittaan. Omien kokemusteni sekä fysiikan lakien mukaan lämpötilaerot pidemmän päälle tasoittuvat, mutta ei kahdessa tunnissa.

Suuresti toivoisin tällaisen yksinkertaisen kuuloisen asian ratkeavan myös simulaatiotutkimuksella, jolloin tästä kiukaiden kanssa näpertelystä päästäisiin kokonaan eroon. Suomessa hetken aikaa opiskellut ranskalainen insinööri Corentin Macqueron on tietääkseni ainoa saunan lämpökäyttäytymisen mallintamisesta innostunut, nykyaikaisilla välineillä asiaan paneutunut ihminen.

2017-FDS_kiuaskorkeusvertailut
Corentin Macqueronin FDS-simulaatio-ohjelmalla tuottama malli saunan lämmityksestä kahdelle eri korkeudelle asennetulla kiukaalla.

Corentin teki pyynnöstäni pari vuotta sitten FDS-ohjelmistolla mallinnuksen kiukaan korkeuden vaikutuksesta. Mallissa oli tiettyjä ongelmia, mutta paras yritys näkyy alla. Siinä kerrostumisen erot täysin identtisillä, mutta eri korkeudella olevilla puukiukailla ovat räikeitä. Katon lämpötila on myös kohonnut yli 150 asteeseen.

Saunologilla ei muuta sanottavaa. Heittäkää vettä ja tukekaa saunatutkimusta.

Kiitos Narvi Oy ja tuotantopäällikkö Manu Nummelalle testin käytännön toteutuksesta.

11 thoughts on “Tutkimus: Korkea kiuas jättää varpaat kylmäksi!

  1. Analyyttinen insinööri

    Löylyn heittäminen muuttaa lämpötilan jakautumaa fysiikan lakien mukaisesti. Jokainen kivien höyrystämä 0,1 litraa vettä muodostaa 350 litran vesihöyrypallukan, joka syrjäyttää vastaavan tilavuuden ilmaan. Sekoittuminen alkaa heti. Vesihöyry tiivistyy laskiessaan alla 100 C lämpötilaiseksi. Tiivistyessä vapautuu noin 200 kWs lämpömäärä, ja tiivistymisen tapatuessa iholle “tuntuu polttavan kipakkaa”. Tämä syrjäytys työntää entistä lämmintä ylintä ilmaa alemmaksi kunhan ei tiivisty sitä ennen.

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Kiitos kommentista!
      Olisin kiinnostunut tietämään mihin tuo ajatus 1 l nestettä = 3,5 m3 höyryä perustuu? Olen asiaa joskus yrittänyt selvittää laihoin tuloksin...
      Lassi

      Vastaa
      1. Analyyttinen insinööri

        Muistin väärin, se on vähemmän. Tarkastin mitä paloalan kouluttaja kertoi: 1 litra vesihöyryä täyttää 1700 litran tilan lämpötilassa 100 C ja 3500 litraa lämpötilassa 500 C.
        Kiukaan tuottama vesihöyry lienee tuollaista 100 C lämpöistä, joten 0,1 litraa vettä tuottaa noin äkillisen jätesäkillisen katossa hajaantuvaa kaasua, joka siis lauhtuu vedeksi ja menettää tilavuutensa.
        Vesihöyry siis syrjäyttää vesihöyrynä ollessaan ilman ja siten myös ilmassa osakaasun hapen. Täten vesihöyry sammuttaa tulen. Teollisia valmistajia on kuten suomalaislähtöinen Marioff ja sen Hi-Fog sammutus. Aiheesta on todella kiinnostava video "Fire in cruiser motor room".
        Tilavuudet voi selvittää höyrytekniikan insinöörikirjoista eli nykyisin nettihaulla.

  2. Ilkka Ranta-aho

    Saunologin pioneerityö jatkuu! Hienoa.

    Pikkuisen ihmettelin, että vaikka lähdettiin testaamaan löylyn lakia, löylyä ei heitetty kertaakaan. Yhdessä kuvatekstissä mainittiin, että löyly menee sinne missä saunassa on lämpimintä, mutta tätä ei avattu mitenkään saati testattu.

    Jäikö minulta jotain huomaamatta tai ymmärtämättä?

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Hyvin huomattu Ilkka!

      Näin oli, mutta tämä ei ollut tavoitteenakaan. Löylyn kannalta keskeinen oletus on, että jos tila on tasalämpöinen, niin myös löyly jakautuu sinne tasaisesti. Tätä voisi tietysti myös erikseen tutkia, mutta kokemukset tästä ovat aika voimakkaita ja teoreettinen peruste aika selvä (vesihöyryn osapaineen ja diffuusion perusteella). Tältä pohjalta ilmanlämpötilan tasaisuus riittää.

      Lassi

      Vastaa
  3. Iikori

    Rakensin pyöröhirrestä tänä kesänä pihasaunan, n.11 m3 ,lauteet molemmin puolin,rakolattia,villat hirsien välisä ja eriste sisäkaton päällä.sisäkatto on tuppeen sahatusta kuusesta ja ei ole tasakatto vaan sivut laskee n.33astetta,vähä niinkö modernikattomalli.kiuas tuottaa ongelmia, se on ihte tehty haponkestävä verkkokiuas,kiviä 180kg,piippu menee takaseinästä läpi pihalle.kun saavuttaa n.70 astetta ja löylää n.30min lämpötila laskee n.20 astetta,eikä löylyä taho tulla .kestää hirviän kauan saavuttaa uuelleen kunnon löylylämpötila.olisiko neuvoja?

    Vastaa
  4. jan kaislasalmi

    Moi.
    Olin mukana työryhmässä 90-luvulla jossa tutkittiin hirsisauna/sähkökiuas mm.lämpötilaa,kosteutta jne.Humaljärven tutkimusasemalla.Purimme datalockerien
    tallentamat tiedot jotka analysoitiin ja testitulokset tallennettiin
    jne.
    Tietoja myös myytiin yrityksille ja taloyhtiöille.
    Voikin vielä olla,että jos kiinnostaa niin TKK/ Otaniemi,Talonrakennustekniikka

    Kesäisin terv.Jan Kaislasalmi

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Kiinnostavaa!
      olisin kyllä yllättänyt jos tiedoille olisi ollut juuri kysyntää. On harmillista mikäli tutkimuksista ei ole saatu aikaiseksi mitään julkista raporttia (tämä ei kyllä ole harvinaista).

      Lassi

      Vastaa
  5. Päivitysilmoitus: Saunan lauteiden mitoitus ja löylyn laki – Saunologia.fi

  6. arschloch

    Tämä olikin mielenkiintoinen tutkimus - ja tulos sillä tapaa miellyttävä, että olen juuri vaihdattamassa omasta 6 neliön saunastani 6 kW postilaatikkokiukaan 6,8 kW katiskatorniin. Pitäisiköhän yrittää tehdä joku ennen ja jälkeen -testi...

    Tuo lauteisiin integroimisen vaikutus jäi itseänikin mietityttämään. Itse en ole kiuasta upottamassa lauteisiin, mutta jotain dataa siitä olisi mielenkiintoista nähdä, kun se on nykyään ainakin lehti- ja mainoskuvien perusteella kovin suosittua.

    Vastaa
    1. Lassi A Liikkanen

      Kiitos kommentista!

      Integrointi väistämättömänä vaikuttaa jonkin verran. Itse veikkaisin että sen takia lämpiäminen voi alkaa vasta läpiviennin yläpuolella. Mahdotonta sanoa, että kuinka suuri vaikutus on ja miten paljon aukon välys ja ilmankierto laudetason alla muuttaa tilannetta.

      Lassi

      Vastaa

Vastaa käyttäjälle Iikori Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.

0
    0
    Ostoskori - Cart
    Kori on tyhjä - Cart is emptyPalaa kauppaan - Return to Shop