Tiedätkö miten pyörätuolin käyttäjä voi nauttia saunasta? Entä tiesitkö, että joka neljäs saunoja on jollain tapaa aisteiltaan tai liikkuvuudeltaan rajoittunut? Entä millainen on kiertoilmasauna?
Esteettömyys suunnitteluperiaatteena tarkoittaa sitä, että tiloista ja palveluista tehdään sellaiset, että mahdollisimman moni pystyy niitä käyttämään. Tässä artikkelissa esitellään, millaisia ovat saunoja koskevat esteettömyysvaatimukset ja miten esteettömän saunan voi rakentaa. Kokemuksia liikuntarajoitteisen saunomisesta kertoo pitkään pyörätuolissa ollut Merja Leppälä ja Saunologi kokeilee myös esteetöntä kiertoilmasaunaa. Lopuksi kuullaan golf-ympäristöjen esteettömyysselvityksestä. Se muistuttaa ikävästi siitä, että julkisten saunojen saavutettavuudessa on vielä paljon parannettavaa.
Miten esteetön sauna suunnitellaan ja havaintoja esteettömyyden toteutumisesta
Miksi esteettömyyteen pitää kiinnittää huomiota?
Suomessa on arvioiden mukaan yli 250,000 liikuntarajoitteista henkilöä. Pyörätuolin käyttäjien määrää ei tarkalleen tiedetä. Joidenkin arvioiden mukaan heitä 15,000-20,000. Näistä moni on halvaantunut esimerkiksi liikenne- ja urheiluonnettomuudessa. Tällainen onnettomuus voi sattua kenelle tahansa. Lisäksi 5% väestöstä (250,000 henkeä) on tilapäisesti liikuntarajoitteisia, jalka paketissa tai käsi kipsissä.
Jos julkisessa tilassa vierailee vuodessa vaikkapa 10,000 satunnaista suomalaista, heistä todennäköisesti siis 1,000 on liikuntarajoitteisia ja parikymmentä liikkuu pyörätuolilla. Väestön ikääntyessä liikuntarajoitteisten määrä tulee entisestään kasvamaan.
Kun uudet tilat suunnitellaan esteettömiksi, parantavat ne usein käytettävyyttä myös ei-vammaisille ihmisille sekä tukevat tilapäisesti liikuntarajoitteisia.
Merja Leppälää kohtasi yli 20 vuotta sitten auto-onnettomuus, jonka jälkeen hän on alaraajahalvauksen (paraplegia) vuoksi liikkunut pyörätuolilla. Hän saunoo joka ilta. Saunominen parantaa ratkaisevasti unen laatua, kun myös jalat lämpenevät. Raajojen kylmentyminen on hänen mukaansa halvaantuneille yleistä. Tästä syystä saunalla on heille erityisiä, suoria terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, verenkierron parantumisen kautta.
Vammaiselle sauna on tärkeämpi kuin vammattomalle
Vaatimukset ja ratkaisut
Yhdenvertaiseen ja esteettömään rakentamiseen edellyttävät maankäyttö- ja rakennuslait ja -asetukset sekä rakennusmääräykset. Julkisten rakennusten ja yleisten tilojen kohdalla edellytetään esteettömyyttä ja se on erityinen osa rakentamiseen liittyvää suunnittelu. Määräykset koskevat uudiskohteiden lisäksi myös luvanvaraista korjaamista ja muutostöitä.
Korjausrakentamisessa esteettömyysvaatimuksia tulkitaan kuntakohtaisesti. Helsingin kaupungin Rakennusvalvonnan rakennusmestari Heli Wahren kertoo, että Helsingissä korjausrakentaminen on vapautettu lupamenettelystä. Esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt saavat itse päättää miten saunoja korjataan tai rakennetaan. Rakennusvalvonta konsultoi tarvittaessa. Naapurikaupungissa Espoossa tilanne on kuitenkin toinen.
Matalan kynnyksen sauna
Saunan tapauksessa saavutettavuus alkaa siitä, että löylyhuoneeseen ylipäänsä pääsee. Saunaan johtavien kulkuväylien, pukutilojen ja vessojen on siis oltava myös esteettömiä. Keskeinen periaate on kynnyksettömyys ja tilojen sijaitseminen samassa tasossa.
Tilojen mitoitukseen liittyy useita mitoitusvaatimuksia, jotka ovat peräisin pyörätuolin mittasuhteista. Nämä on kerätty oheiseen taulukkoon. Näistä keskeisin on pyörähdyssäde 1,5 m ja sen sisään mahtuva 1,3 m kantiltaan oleva kuutio. Tätä kapeammat tilat eivät tuolille sovi.
Kohde | Mitta |
---|---|
Alalauteen korkeus lattiasta | 500 mm |
Oven valoaukon leveys | 850 mm |
Portaiden nousu | < 120 mm |
Portaiden etenemä | < 300 mm |
Pyörähdyssäde, vapaatilavaatimus | 1500 mm |
Portaiden leveys, molemmin puolin käsijohde | 600 mm |
Näiden lisäksi kannattaa huomioida Kansainvälisen savusaunaklubin suosittelema pystypuu tai tanko lauteiden yhteydessä. Tämä on vaihtoehto tavanomaiselle käsijohteelle, josta voi pitää kiinni koko laskeutumisen ja nousun aikana.
Eräs käytännön ongelma pyörätuolille saunassa on lämpö. Saunaan suositellaan erityistä puusta valmistettua tai sillä katettua tuolia, joka ei lämmetessään aiheuta ongelmia. Tällaiset ovat kuitenkin käytännössä erittäin harvinaisia. Lattiatasolla pyörätuoli ei lämpene liikaa, etenkään jos sen päällä on pyyhe.
Liikutaan löylyjen perässä vai liikutetaan löylyjä?
Löylyhuoneessa löylynautinnon haaste on se, että lämmin ja kostea ilma nousee aina ensin ylös. Siksi vallitseva käytäntö on rakentaa lauteet saunatilan yläosaan, koska löylyn lain mukaisesti saunojan pitäisi olla jalkojaan myöten kiukaan kivitilan yläpuolelle. Liikuntarajoitteisen ihmisen voi kuitenkin olla vaikea tai mahdoton nousta lauteille. Ratkaisuja on kahdenlaisia.
Ensinnäkin lauteiden mitoituksella voidaan varmistaa jopa pyörätuolilla liikkuvan henkilön pääsyn lauteille. Esimerkki näkyy kuvissa yllä ja alla.
Merja Leppälän nykyinen sauna toimii tämän periaatteen mukaan. Lauteille nouseminen vaatii hyvää yläruumiin kuntoa, eikä käy hetkessä. Lauteilta ei lähdetä ulos vilvoittelemaan välillä.
Saunoihin on saatavilla erilaisia laudehissejä. Se tarkoittaa motorisoitua lauteiden pätkää, joka nouse ja laskee nappia painamalla. Lauteelle siirrytään pyörätuolista ja laude nostaa istujen ylös. Merjan edellisen asunnon saunassa oli laudehissi. Merjasta tämä oli erittäin toimiva ratkaisu.
Toinen ratkaisutyyppi on lattian rajaan upotettu kiuas ja kolmas lattiatasosta nouseva tasokiuas. Upotuksen kohdalla tarvitaan jonkin verran poikkeuksellisia ratkaisuja, jotta ilma kiertää kiukaalle. Tasokiuas ei edellytä erityisiä huoneratkaisuja, mutta ei voi tarjota vastaavaa saunaelämystä. Merjan kokemusten mukaan tällaisia saunoja on vähän, mutta ne ovat käytännöllisiä myös huonokuntoisille tai neliraajahalvaantuneille ihmisille.
Viimeinen erikoisuus on kiertoilmasauna, joka on teknisesti monimutkaisempi ratkaisu esteettömään saunomiseen. Siinä kuumaa ilmaa ja löylyjä imetään katonrajasta ja johdetaan putkiston avulla takaisin saunan lattiatasolle.
Äskettäin kiertoilmasaunan suunnittelut LVIS-konsultti Janne Nevala kertoo, että kiertoilmasaunat ovat ratkaisuista harvinaisimpia. Niiden toteuttamiseksi vaadittavat tekniset ratkaisut on suunniteltava ja räätälöitävä tapauskohtaisesti. Tarvittavaa talotekniikkaa ei löydy valmiina, vaan hän oli esimerkiksi hankkinut taloon ilmanvaihtokoneen Saksasta. Lisäksi on huomioita kuuman ilman palauttaminen löylyhuoneeseen niin, ettei se polta kenenkään jalkoja.
Kiertoilmasauna ja laudehissi sopivat molemmat normaalikorkuiseen saunaan. Laudehissi on näistä helpoin asentaa jälkikäteen. Kiertoilmasauna edellyttää erikoissuunnittelua ja rakenteita, joten se on helpompi toteuttaa uudiskohteisiin.
Laudehissejä valmistaa sarjatuotantoana esimerkiksi Forssan Säätökaluste, jonka hissin hinnaksi asennettuna tulee viitisen tuhatta euroa. Leveämmät sähkölauteet maksavat sitten vielä enemmän.
Yhteiskunta tukee vammautuneen henkilön saunan muuttamista esteettömäksi, mutta avustaa vain olemassaolevan saunan muutostöissä, vaikka sauna olisikin kaikille vammaiselle tarpeen, Merja Leppälä kertoo. Merja toimii Selkäydinvammaiset Akson ry:n hallituksessa ja pyrkii osaltamaan edistämään vammaisten oikeuksia.
Päivitys 6.10.2020: Kiertoilmasaunan voi toteuttaa myös jälkiasennuksena ilman suuria investointeja. Saunologian testaama Saunum-lisälaite kierrättää saunailmaa tehokkaasti ja olennaisesti helpottaa vanhojen pikkusaunojen muuttamista esteettömiksi. Hinta alk. n. 1000 euroa. Lisälaitteen ohella Saunumilla on myynnissä useampi kiuasmalli, joihin sama ilmankiertolaite on integroitu.
Hengitysreikä – liikuntarajoitteisen saunassa ilmanvaihto on kriittinen
Merja Leppälällä on eräs vinkki saunan rakentajalle. Hän suosittelee avattavan ikkunan sijoittamista lauteiden läheisyyteen. Sieltä saa valon lisäksi näppärästi raitista ilmaa. Näin liikuntarajoitteinen saunoja voi saunassa ollessaan vilvoitella ja jaksaa saunoa pidempään – saunasta poistuminen kun saattaa olla muuten turhan suuri ponnistus.
Merjan idea on mielestäni erinomainen, tosin luulen, että ehdotetun ratkaisun taustalla on monen saunan heikko ilmanlaatu. Uskon itse, että huolellisella saunan ilmanvaihdon suunnittelulla päästään myös hyvin tuloksiin ja saunominen on miellyttävää. Valitettavan monessa saunassa ilmanvaihto on kuitenkin laiminlyöty (lue Saunologian ohjeet painovoimaiseen ja koneelliseen ilmanvaihtoon).
Millaiset ovat löylyt kiertoilmasaunassa?
Kävin tutustumassa Invalidiliiton esteettömään saunaan esteettömyysasiantuntija Ari Kurpan vieraana. Kokemus oli rohkaiseva. Kiertoilmasauna oli normaalikorkuinen, mutta 50 cm korkeudella oleville ”lauteille” riitti mainiosti lämpöä. Lämpö jakautui tasaisesti ympäri saunaa ja saunassa irtosi hiki jo kuvausvaiheessa erinomaisesti. Siellä viihtyi mainiosti pidempäänkin ilmalaadun pysyessä jatkuvasti raikkaana. Saunan ilmankierron tarkka tekninen toteutus ei valitettavasti selvinnyt, mutta ilmeisesti löylyjä kierrätettiin takaisin saunailmaan useasta eri korkeudella olevasta venttiilistä, ei pelkästää matalalta.
Löylyt saunassa olivat varsin miedot. Löylyjen kovin terä taittuu ilman kierrätyksen ansiosta, joten se hiipii monesta suunnasta pienellä viiveellä. Löylyjä kuitenkin havaittavasti saadaan. Saunan suurempi kauneusvirhe oli lattiatason ilmanvaihto. Mahdollisesti pesuhuoneeseen suuntautuvan poistoilman takia lattian tasossa on n. 15 cm selvästi viileämpää ilmaa, jossa jalkojaan ei mielellään pidä. Tämä ei pyörätuolissa saunojaa välttämättä haittaa, mutta jos on istuttanut itsensä penkille, niin jalkoja tekee mieli nostaa hieman ylöspäin.
Muut erityisryhmät
Liikuntaesteiden lisäksi väestöstä yhteensä 10% kärsii jostakin rajoitteesta, kuten näkö- tai kuulovammasta. Saunomisen kannalta on hyvä muistaa, että vieläkin suurempi määrä, jopa neljännes (25%) suomalaisista, on likinäköisiä! Likinäköisten määrä on myös jatkuvassa kasvussa.
Itse en esimerkiksi näe ilman silmälaseja lukea useimpia uimahallien tai muiden julkisten tilojen opasteita. Uimalasit voimakkuuksilla auttavat tähän, mutta saunassa ei minkäänlaisia laseja tai mielellään edes piilolinssejä voi käyttää.
Saunatilat on siis myös syytä suunnitella niin, ettei niissä saunominen turvallisesti ja onnistuneesti ole kiinni kirkkaasta näöstä. Kuumat metalliosat lauteissa, puukiukaan ja hormin säätövivut ja löylynluontivälineet saavat likinäköisen tarpeettomasti turhautumaan, jos tila ei ole entuudestaan tuttu tai valaistus jostain syystä epätavanomaisen kirkas (hämärässä likinäköisyys korostuu). Toiminnalliset sekä vaaralliset kohteet on siis syytä suunnitella erottuviksi esimerkiksi värisävyjä hyödyntämällä.
Esteettömyyden toteutuminen: tapaus golf-ympäristöt
Suomessa on parin vuoden ajan tehty selvitystä golf-ympäristön esteettömyydestä Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Selvityksen toteuttaa Suomen HCP Golf Ry. Tutkimusta johtava Veijo Notkola kertoo, että Suomessa golfaajia on jopa 150,000 ja kenttiä n. 130. Tutkimuksessa näistä arvioidaan noin kolmannes. Saunoja löytyy Notkola mukaan lähes kaikilta kentiltä.
Menetelmänä on golf-ympäristön kaikkien normaalisti käytettävien tilojen järjestelmällinen läpikäynti, mukaan lukien saunatilat. Tutkimuksessa painopiste on liikuntarajoitteisen saunaan pääsemisessä, ei pyörätuolisaavutettavuudessa. Kävelykepin kanssa liikkuva Notkola toimii itse koehenkilönä.
Jos minä en pääse saunaan, on se huono, Notkola toteaa.
Keskeistä ovat pienet lattioiden tasoerot ja toimivat käsijohteet, joiden avulla myös huonompijalkainen golffari pääsee saunaan.
Golf sopii myös liikuntarajoitteiselle, kunhan ympäristö on esteetön. Notkolan mukaan pelaaminen onnistuu erityisesti golfauton kanssa yleensä ongelmitta, mutta tilat ovat ongelma. Hän kertoo, että esimerkiksi ”kentillä vessat ovat usein liikuntarajoitteisten saavuttamattomissa”.
Tulokset eivät ole saunojen suhteen kehuttavia. Vain pieneen osaan tähän asti tutkituista saunoista liikuntarajoitteinen pääsee helposti. Hyvänä puolena useimpien saunojen esteettömyys paranisi pienillä muutostöillä.
Esimerkiksi ohessa näkyvä Tapiolan Golf:n miesten sauna ei vielä läpäise testiä, sillä siinä on heti oven takana liian korkea rahi tai alin laudejakkara. Tässä tapauksessa tilanne ratkeaa helposti poistamalla ylimääräisen rahin.
Kiitos Invalidiliitolle kuvituskuvien käyttöoikeuksista sekä kaikille haastatelluille!
Lue lisää
HCP-hankkeen etenemistä voi seurata verkossa: http://suomenhcpgolf.fi/esteettomyys
Lisätietoja kiertoilmasaunasta löytyy RT-korteista RT 91-11260, esteettömyyden ratkaisemisesta kortista 91-11257, RT 09-11022 Perustietoja liikkumis- ja toimimisesteistä http://rt.rakennustieto.fi/product/RT 09-11022
Esteettömän saunan suunnitteluun löytyy ohjeita RT-korttien lisäksi Invalidiliiton Liikkumisesteetön sauna –julkaisusta, jota voi tiedustella Invalidiliitosta.
https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16231/Pukema_Veera.pdf?sequence=2
Veera Pukeman lopputyössä on esitelty Invalidisäätiön julkaisua laajasti.
Nim moro. Pienestä on kiinni. Mulla on talo ja sauna, jossa pääsen helposi istumaan normaalille jaikojen tasolle. Sauna on tilava (4 henk.) ja siellä on sekä puu, että sähkökiuas,
Normaali ihmisen jalkojen tasolta pitäis pästä yksi hyppy 45 – 50 sm ylemmäs kiukaat on molemmat max tää jaökojen taso, jossa istun.
Painoa on 150 kg mikä sulkee pois 100 kg hydraulituolit.
Ovista kyllä mahtuu.kuljen niistä rollaattorilla takaperin sinne ala rappuselle istuun..
Hienoa asiantuntemusta, tällaista tietoa tarvitaan, että myös Turussa asioita saadaan eteenpäin.
Etkö laske Seleznjovskije banien propelliratkaisua kiertoilmasaunaksi?
Hei,
Onhan se tavallaan semmoinen, mutta käsikäyttöinen propelli ei ole oikein hengeltään esteetön ratkaisu. En myöskään ole varma onko ratkaisu yhtä toimiva
Kiitos tärkeän asian esiin nostamisesta, kaikki julkiset saunat pitäisi suunnitella esteettömiksi – kaikille soveltuviksi.
Parilla pienellä asialla saunat toimisivat paremmin lähes kaikille. Ja vaikka ne on tässäkin kirjoituksessa mainittu, asiaa ei mielestäni korostettu riittävästi: lauteille nousun helpottamiseksi tarvitaan 1) käsijohteet molemmin puolin ja 2) portaiden nousu ei saisi olla enempää kuin 12 cm. Julkisissa saunoissa on usein tilaa loivien askelmien toteuttamiseksi, ei lauteille ole mikään pakko “kiivetä”.
“Jalattomien” (esimerkiksi alaraajahalvaantuneet tai raaja-amputoidut henkilöt) pääsy lauteille on sitten eri asia ja niihin saa apua artikkelissa mainituin keinoin, joissa joko henkilö nostetaan eri teknisin ratkaisuin ylös lauteille tai saunan lämpö tuodaan alas.
PS kirjoittajalle: Terve ei suinkaan ole vammaisen tai liikuntarajoitteisen henkilön vastakohta…
Kiitos Kirsti hyvistä kommenteista! Mainittu kömmähdys tekstissä oli unohtunut korjata, hyvä että huomasit.