Palavatko nykyiset kiukaat vanhoja helpommin puhki?

Luotettavan kiuastestitiedon puute loistaa internetissä. Erityisesti Suomi24 keskustelupalstalta löytää todella jyrkkäsanaisia, informaatioarvoltaan hyvin kyseenalaisia kiukaiden ”käyttäjäarvioita”. Hyvin harva tiettyä merkkiä solvaava esittää kuitenkaan edes kuvallista todistusaineistoa sanojensa painoksi. Tässä kuitenkin yksi poikkeus.

Kansalaisten kritiikkejä lukiessa kannatta muistaa, että Harvia, Helo ja Narvi ovat Suomen kolme selvästi suurinta kiuasmerkkiä. Pelkästään tilastollisten lainalaisuuksien perusteella on selvää, että näistä löytyy myös eniten valituksia. Oman mausteensa keskusteluun tuovat tiettyjen merkkien fanitrollit. Lopputuloksena verkossa käydään surullisen vähän hyödyllistä kiuaskeskustelua.

Kiuasvalmistaja vastaa kiukaiden elinikäkysymyksiin

Kysyin puukiukaiden kestävyysasioista Narvin tuotantojohtaja Manu Nummelalta. Hän painotti sitä, että vuoden 2013 CE-merkintä vaatimuksen myötä puukiukaat ja niiden suositellut käyttötavat ovat muuttuneet vanhempiin kiukaisiin nähden. Nykykiukaissa palamisen tulisi olla rauhallisempaa ja kiukaan lämpökuormitus hallitumpaa kuin aiemmin, jolloin kiukailta ei vaadittu mitään päästöjen tai hyötysuhteen osalta.

Koska uusissa kiukaissa ei ole tarkoitus polttaa suuria puumääriä hirveällä höökällä, ei tulipesien ei seinämävahvuuksiakaan ole aiheellista liioitella. Kiuas lämpenee myös paremmin, kun kivien ja kuumuuden välissä on kohtuullinen määrä metallia.

Kiukaan saa kyllä rikki

Toisaalta väärällä käytöllä nykykiukaan voi tuhota ehkä jopa helpommin kuin vanhanaikaisen kamiinan Nummela muistuttaa. Käyttäjän mahdollisuuksia lyhentää kiukaan elinikää on useita:

  1. Kivien ladonta
  2. Polttoaineen väärä määrä tai laatu
  3. Liika veto
  4. Kiukaan ilmankierron hidastaminen

Tyypillisin näistä on kiuaskivien väärä ladonta. Kivien pakkaaminen liian tiivisti päällekkäin estää ilmaa virtaamista kiukaan lävitse. Tähän ansaan on helpointa langeta käyttämällä pieniä (5-10cm) kiviä alhaalta asti. Tämä kuumentaa tulipesää tarpeettomasti. Ja kun kivet eivät lämpene kiukaan yläosasta, pistetään lisää pökköä pesään. Tämä valitettavasti vain pahentaa tilannetta.

Jos kiukaan pakkaa täpötäyteen puuta, puu on märkää tai poltetaan jotain kiukaaseen kuulumatonta kuten muoveja, on kiuas myös kovilla. Liiallinen veto on myös ongelma. Se korventaa kiukaan hormeja ja puhaltaa lämpimän ilman niin nopeasti läpi hormiston, etteivät lämpöä tartu kiukaan rakenteisiin. Tuhkaluukun ja hormipellin asennolla säädetään nykykiukaan palaminen rauhalliseksi, niin ettei kiuas humise. CE-merkittyjen kiukaiden mukana toimitetaan käyttöohje, jota kannatta seurata.

Viimeinen virhe on estää kiukaan ilmavirta laskemalla kiuas liian matalalle – esimerkiksi tarkoitusta varten tehtyyn syvennykseen -  tai peittämällä alareunojen ilmanottoreiät. Tällöin käy samalla tavalla kuin ensimmäisessä kohdassa, eli tulipesä kuumenee, kivet eivät.

Lisäksi kannattaa muistaa, että suolaista vettä ei saa kiukaalle heittää. Merenrannoilla ulkosaunojen kiukaiden ruostumista voi hidastaa poistamalla kivet talveksi.

Aina kiukaan pettäminen ei ole käytöstä kiinni. Tällöin kannattaa ottaa yhteyttä kiukaan jälleenmyyjään tai valmistajaan ja vaatia virhevastuun mukaista asian käsittelyä ja korvausta.

Käyttäjävirheiden ennaltaehkäisy

Jos kiukaan toiminnan taloudellisuus ja päästöjen niukkuus on toissijaista, voi panostaa vahvempitekoiseen kiukaaseen. Massaan uskoville on tarjolla ainakin yksi CE-merkitty ratkaisu. Virolainen Stoveman tekee katiskakiukaistaan Heavy-mallia, jonka 8mm paksuista tulisijaa ei hevillä polta puhki. Kiukaiden materiaalivahvuuksista ja rakenteen monimutkaisuudesta saa käsityksen seuraavasta 16m3 kokoluokan peruskiukaiden painovertailutaulukosta

Malli Paino
Harvia 16 46 kg
Helo 16 PK 45 kg
Misa 11108 57 kg
Narvi NC16 72 kg
Stoveman Heavy 16 (verkkokiuas) 92 kg
Sydänkiuas (teholuokka 20m3) 90kg

Kuvalähde: Pixabay

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.