Tunnelikiukaat

Seinän läpi lämmitettäviä puukiukaita on Suomessa harrastettu pitkään. Esimerkiksi aiemmin esittelemässäni Viherjuuren Tuusulan-saunassa 1940-luvulta oli eteisestä lämmitettävä pönttökiuas. Tällaisien kiukaiden nimi on tunnelimalli, SL-malli tai takkakiuas. Itseäni tunnelikiukaat innostivat sen verran paljon, että myös omaan saunaani tulee tunnelikiuas.

Eteisestä lämmitettävä kiuas Viherjuuren saunassa.
Eteisestä lämmitettävä kiuas Viherjuuren saunan pohjapiirrokksesa.

Tällä hetkellä Suomessa tunnelikiukaiden kysyntä on vähäistä, mutta monet suomalaiset kiuasvalmistajat ovat lisänneet niiden tarjontaa (aiemmin) hyvien Venäjän markkinoiden vuoksi. Suomeen tuodaan myös Baltiassa ja Venäjällä valmistettuja tunnelikiukaita. Seinän läpi asennettavat kiukaat ovat nimittäin Venäjällä suosittuja. Käyn seuraavaksi läpi niiden elämyksellisiä ominaisuuksia hyvässä ja pahassa. Näiden tiivistelmä alla olevassa taulukossa:

Hyviä ominaisuuksia Huonoja ominaisuuksia
Pitää saunan puhtaana Vaatii tiiliseinän väliin
Lämmittää myös muita tiloja Ei tulen loimua tai tuoksua saunaan
Minitakka kaupanpäälle Ulkolämmittäminen kylmällä
 Pitkätkin puut mahtuvat uuniin Ilmanvaihtovaatimusten muuttuminen
Kiukaan sijoittelumahdollisuudet

Tunnelikiukaan hyviä ominaisuuksia

Kiukaan lämmittäminen löylyhuoneen ulkopuolelta mahdollista joitakin etuja. Lämmittäminen voi olla sekä helpompaa että siistimpää, kun saunaan ei tarvitse kantaa puita eikä tulipesän luukun tarvitse sijaita lattiatasolla, kuten kiukaissa yleensä. Sauna pysyy myös puhtaana puun roskista, kun klapeja ei tarvitse kantaa sinne, tyypillisesti saunaan puku- ja pesuhuoneiden läpi. Jos kiukaan tulipesän luukku saadaan sijoitettua lattiatasoa ylemmäs, on puiden käsittely ergonomisempaa ja pesään sekä tuhkalaatikkoon näkee paremmin.

Käytännössä luukun korkeuden säätäminen ei kuitenkaan ole helppoa. Tehdasvalmisteisissa kiukaissa ainoa tapa tulipesän nostamiseksi lattiatasoa ylemmäs on laskea lämmityshuoneen lattiaa saunan vastaavaasti alemmas. Tämä vaatii jo huomattavaa sitoutumista rakennusvaiheessa.

Kota_Kuru_tunnelimalli
Kota Kuru tunnelimalli, hyvin paljon pientä takkaa muistuttava muotoilu. Hormiliitäntä tällä kiviladonnalla taakse.

Kolmas mahdollinen hyöty on kiukaan lämmön jakautuminen myös lämmityshuoneen puolelle. Tähän liittyy kuitenkin pieni mysteeri. Kiuasvalmistajat eivät nimittäin tarkalleen tiedä, kuinka paljon energiaa tulipesän kautta lämmityshuoneen puolelle säteilee. Kun tiedustelin asiaa suurimmilta kiuasvalmistajilta sain varsin vaihtelevia arvioita. Ainoa kirjallisuudesta löytynyt tieto oli n. 10%. Jos otetaan huomioon, että puukiukaiden tehot ovat tyypillisesti luokkaa 10-20 kW, niin vaikkapa 5% lämmitystehon siirtyminen lämmitystilaan tarkoittaakin jopa kilowatin lisälämmitystä!

Mutta kuten sanottu, mitään tiukkaa faktaa asiasta ei ole. Se tiedetään, että lämpöä siirtyy lämmitystilaan lähinnä säteilyn avulla. Tunnelimallisissa kiukaissa tulipesää on pidennetty (tai syvennetty) vastaaviin normaalimalleihin nähden. Lopputuloksena suurin osa lämmöstä siirtyy saunassa olevaan osaan kiukaasta – kuten pitääkin – mutta palamatonta seinää vasten oleva tulipesän reuna luonnollisesti lämmittää jonkin verran ympäröivää rakennetta. Ratkaisun hyvänä puolena kiukaaseen mahtuu pideämpiäkin klapeja.

Seinänläpikiukaan haasteita

Seinän läpi asennettavassa kiukaassa on omat haasteensa. Toisesta huoneesta lämmitettävä kiuas ei ole mahdollisesta jatkuvalämmitteisyydestä huolimatta enää saunan tulisija. Se ei savua tai rätise löylyhuoneeseen, vaan nämä mahdollisesti toivottavat vaikutukset koetaan lämmityshuoneen puolella.

Jos kiuasta lämmitetään ulkoa, voi lämmittäminen ympärivuotisessa käytössä olla talvisaikaan kylmää. Jos kiuas ottaa myös paloilman ulkoa, tämä voi hidastaa lämmitystä. Jos saunassa on painovoimainen ilmanvaihto  tai vaikka ei olisikaan, pitää huomata, ettei puukiuas enää toimi imurina, vaan ilma pitää saada poistumaan myös muulla tavoin. Lämmintä ilmaa kiuas tosin edelleen kierrättää, ei tosin välttämättä yhtä tehokkaasti. Jos kiuasta lämmitetään pukuhuoneessa, syntyy sinne voimakas alipaine, jonka seurauksena löylyhuoneenkin ovi avautua herkästi ellei korvaus ilmaa ole saatavilla pukuhuoneeseen reilusti esimerkiksi avaamalla tuuletusikkunaa.

Viimeinen mainittava ongelma on tunnelimallien suhteellinen vähäisyys Suomen markkinoilla sekä näiden perusmalleja korkeampi hinta. Malleja löytyy vuonna 2016 Aidolta, Helolta, Ikiltä, Kastorilta, Narvilta, Tulikiveltä ja virolaiselta Stovemanilta.  Vuonna 2019 näin myös Parran erikoisen tunnelimallin, jonka läpivienti oli eristetty niin hyvin ettei se vaadi palamatonta väliseinää ympärilleen. Takkakiukaiden hinnat nousevat helposti yli tuhannen euron.

Sijoitteluhaasteet

Tunnelikiuasta ei voi asentaa mihin tahansa vanhan kiukaan paikalle. Kiuasvalmistajilla on omat, hyvin vaihtelevat, vaatimuksensa siitä, millainen palamattomasta materiaalista tehty seinä kiukaan läpiviennin kohdalle vaaditaan. Seinän oletetaan yleensä olevan yhden tiilen paksuinen (n. 130mm), sillä tunnelikiukaiden pidennetty tulipesä ei ole hirveän pitkä. Joiltakin valmistajilta voi saada tilauksesta myös pidemmällä läpiviennillä olevan mallin.

Läpiviennin vaihtelevat turvaetäisyysvaatimukset vaikeuttavat sopivan kiukaan löytämistä

Läpiviennin taakse tulevan seinän ei kuitenkaan tarvitse olla kokonaisuudessaan palamatonta materiaalia. Suojaetäisyydet läpiviennin kohdalla sivuille ja ylös perustuvat ensisijassa valmistajan ilmoituksiin. He ovat testauttaneet tuotteet paloturvallisuuden osalta ja tarjoavat sen perusteella kiuastyyppikohtaiset ohjeet. Pelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä kertoo, että Rakennusmääräyskokoelma E3:n perusteella minimieristysvaatimus savuhormille on 100mm ja 100mm joka suuntaan. Tämä 20 cm kokonaispaksuus syntyy kahdesta kerroksesta, joissa ei saa olla läpi meneviä saumoja. Kerrosten tiheys vähintään 80kg/m3.

Stoveman tunnelikiukaan käyttöohjeen esimerkkikuva tunnelikiukaan läpiviennin turvaetäisyyksistä. Kuvasta näkyy, miten palamaton osa on sovitettu puuseinään. Käytännössä toteutus ei ole näin helppo.
Stoveman tunnelikiukaan käyttöohjeen esimerkkikuva tunnelikiukaan läpiviennin turvaetäisyyksistä. Kuvasta näkyy, miten palamaton osa on sovitettu puuseinään. Käytännössä toteutus ei ole näin helppo.

Läpivienti asettaa omat rajoituksensa kiukaan sijoitteluun. Se on käytännössä sijoitettava väliseinän viereen edellä mainitusta pituusrajoituksesta riippuen – huolimatta kevythormin periaatteessa väljistä sijoittelumahdollisuuksista. Tämä taas voi tarkoittaa koko saunan tilajärjestelyn rakentamista kiukaan ehdoilla.

CE-merkinnän vaatimukset

Tunnelimallien lisääntymistä vaikeuttaa myös CE-merkintähaaste. Merkintään liittyvä standardi ei nimittäin ymmärrä tunnelikiukaita. Tunnelimalleille ei mm. ole määritelty omaa testitilaansa, toisin kuin tavallisille kiukailla. Tämän takia kiusvalmistajien käytäntö on tehdä muuten CE-merkityistä kiukaista erillisiä tunnelimalleja, joissa ainoa poikkeus on tulipesän pituus.

Koska kiuas imaisee paloilman yleensä samasta suunnasta kuin puut (esim. tuhkaluukun kautta), täytyy tämä huomioida lämmitystilan ilmanvaihdossa. Jos kiukaan palamiseen tarvittavaa korvausilmaa tuotaisiin normaalisti saunaan, pitää se nyt tuoda lämmityshuoneeseen.

Yhteenveto tunnelikiukaan hyvistä ja huonoista puolista

Takkakiukaan haasteista tuli selvästi hyötyjä pidempi tarina. Odotan itse kiinnostuksella ylittävätkö edut haitat vai eivät, kunhan saan oman kiukaani käyttöön. Tunnelikiukaan voi onneksi vaihtaa suhteellisen pienellä vaivalla takaisin normaalimalliin, mutta toisinpäin tilanne on vaikeampi.

5 kommenttia artikkeliin ”Tunnelikiukaat

  1. Painovoim.ilmanvaihdosta

    Tuloilma kiukaan kivipinnan yläpuolelle, saunan oven alaosan ja lattian väliin kunnon rako ja kiuas toimii “imurina” ottaen kaiken tarvitsemansa paloilman jo saunassa kierrätettyä (käytettyä) ilmaa ja ilmanvaihtokin toimii. Mikään muu viritys ei toimi mitä ilmanvaihtoon tulee (tunnelikiuas).

    Tuloilma siis kiukaan yläpuolelle kiuas ainoa poisto maks. räppänä lauteiden yläpuolelle ja sekin pääasiassa jälkituuletukseen. Ideaali tilanne saunomisen aikana (hiukan liian nopea ilmanvaihto jonka tarve on yllättävän pieni) lämmitysvaiheessa palamiseen tarvittavan ilman voisi ottaa tilasta missä täyttöluukku sijaitsee. Ylösnostovaiheessa ilmanvaihto vain hukkaa tuotettua lämpöenergiaa kasvattaen puunkulutusta ilmanvaihdon (välttämätön) muodostaman energiahukan takia.

    Vastaa
    1. Kiitos vinkistä!

      En ole itse yleensä ottanut huomioon noita vaihtoehtoja, joista löylyhuoneesta poistettaisiin ilmaa jonnekin muualle kuin suoraan ulos. Ehdotetussa ratkaisussa eräs potentiaalinen haittaa taitaa kuitenkin olla toisen huoneen ilman kostuminen ja lämpiäminen.

      En toisaalta ole valmis allekirjoittamaan sitä, ettei ilmanvaihto millään muulla tavalla onnistuisi. Lämpöhäviötä toki joka tapauksessa syntyy.

      Lassi

      Vastaa
      1. P.ilmanvaihdosta

        Se toinen huone oli se pesu- tai pukuhuone kostuu joka tapauksessa jokaisen saunanoven aukaisun yhteydessä löylyistä poistuessa. Syy miksi omankin pihasaunan pukuhuoneen katossa sijaitsee poisto. Ei tosin toimi riittävästi minkä takia ulko-ovi on aina auki jäähyillä istuessa muuten pukuhuone kostuu.

        Ihan en loppuun asti ajatellut taipumuksia puhua ensin ja miettiä vasta jälkikäteen. Edelleen tunnelikiukaan yhteydessä toteuttaisin ilmanvaihdon kertomallani tavalla mutta sitten tuli taas mieleen tilanne missä tunnelikiuas vastaa tavallaan saunaa missä on kertalämmitteinen kiuas joiden yhteydessä ei ilmanvaidolle ole edes tarvetta koska niiden yhteyssä saunasta puuttuu hormiveto joka on yleensä se syy, miksi saunassa ei ilma vaihdu (saunojille tarkoitettu korvausilma menee suoraan palamiseen minkä seurauksena saunan yläosaan jää pyörimään ns. käytetty ilma). Kertalämmittteisissä saunoissa edellistä ilmiötä ei esiinny mutta mikä erikoisinta löylyt ei väsytä vaikka ilmanvaihtoa ei todellisuudessa edes ole. Ei edes rakenteeltaan umpinaisen aito-kiukaan yhteydessä joka ei kierrätä ilmaa kivitilan läpi pidettäessä täyttö- tai tuhkaluukku kiinni saunomisen aikana. Päinvastoin lämpötilarajakin on pälsin lain mukainen ilman ilmanvaihto-ongelmia vaikka ilma ei edes vaihdu kuin saunanoven aukaisujen yhteydessä tai avatessa räppänä.
        Saunoihin liittyy edelleen paljon suuria kysymysmerkkejä joita ei ymmärretä ja joita en edes väitä ymmärtäväni itse kunhan esitän omia mielipiteitä joita en edes pidä ainoina oikeina totuuksina. Kunhan mielenkiinnosta pähkäilen saunoihin liittyviä asioita oppien pääasiassa tekemällä ensin kaikki mahdolliset virheet. Kokeilujen kautta mutta painotan etten tunne tunnelikiukaita joten siltä osin omien mielipiteideni arvo niiden kohdalla on kyseenalainen.

    1. lassial

      Kokemuksia on kertynyt sen verran, että kirjoitan niistä vielä artikkelin. Voisi tiivistetysti sanoa, että tunnelikiukaan asennusvaatimukset aiheuttivat aika paljon vaivaa, mutta kokonaisuudessaan plussia on enemmän kuin miinuksia. Pidempää raporttia joudut valitettavasti odottaamaan tammikuulle.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.