Näin ostat polttopuut saunaan verkosta

Mikä on irtokuutio, heittomotti tai pino-m3? Miten ostat sopivia puita saunan uuniin? Saunapuukori-sarjan aiemmissa osissa selvitin millaista puuta saunassa kannatta polttaa (kuivaa, ohutta sekapuuta) ja miten polttopuut pitää kuivattaa ja pitää kuivana. Nyt tarkennetaan klapien kokoskaalaa ja ostetaan puita verkosta.

Klapien kokomaailma -yksi koko ei sovi kaikille

Vakava saunanlämmittäjä tekee omat halkonsa itse ja kuivattaa ne kaikessa rauhassa ylivuotisiksi (todennäköisesti turhaan…). Tähän liittyy yhtä paljon taikauskoa kuin tiedettä.

Koska kaikilla ei aika riitä puiden tekoon itse, edullisinta on hankkia halot tai klapit (ne alle puolen metrin mittaiset polttopuut)  mahdollisimman suuressa erässä sopivankokoisina ja –laatuisina omien tulisijojen tarpeisiin. Erilaisissa kaupoissa myytävät 40 litran halkosäkit ovat tavallaan helppo, mutta myös erittäin kallis vaihtoehto.

Puiden ostamista nykyaikana helpottavat standardit. Parin vuoden ikäinen SFS-EN ISO 17225-5:2014 standardi luokittelee polttopuut mm. laadun, kosteuden ja koon perusteella. Standardin mukainen hyvä, tai paras, puu on laatuluokkaa A. Pituusluokat alkavat 25 sentistä, jonka tunniste on L25. Kiukaisiin mahtuu yleensä vielä L35 kokoinen puu, joka on siis 35, +/- 2 cm pitkää. Kosteutta klapeissa pitäisi olla alle 20%, jonka tunniste on M20.

Viimeinen haaste on ymmärtää polttopuiden myyntiyksiköt. Ne on määritetty tilavuuden perusteella erilaisia kuutiometreinä (kuutioina) eli motteina. Oheisesta kuvasta saa käsityksen yksiköiden välisistä suhteista. Yksiköistä käytetään myös lyhenteitä k-m3, p-m3 ja i-m3 (kiinto, pino ja irto, vastaavasti).

Kiintokuutio, pinometri ja heittomotti - polttopuiden tilavuusyksiköiden vertailu

Kuva kertoo, että yhtä irtokuutiota eli heittomottia varten tarvitaan 0,4 m3 kiintokuutiota tai 0,6 pinokuutiota. Kertoimet vaihtelevat hieman puulajien ja klapikokojen välillä, mitä pienempiä ja suorempia puita, sitä tiheämpään ne voi latoa, mutta näitä kertoimia puukaupassa käytetään yleisesti.

Tilavuusyksiköistä kiintokuutio tarkoittaa kuvitteellista 1 m x 1m x 1m kokoista kiinteästä puuaineesta koostuvaa möhkälettä. Tällaisia ei tietenkään (Suomen) metsistä kasva eikä sellaisia voi uuniin laittaa. Oikeat klapit pilkotaan kotitalouksissa tapahtuvaa pienpolttamista yllä mainittuihin kokoihin ja kuivataan. Kuivumisen jälkeen voidaan arvioida puun viemä tila joko niin, että puut on pinottu (pinokuutio) tai heitelty sikin sokin kuution kokoiseen mitta-astiaan.

Tässä ajattelumallissa käytettävä puu on kuivaa, kuten standardi edellyttää. Märän puun tilavuus pienenee vajaan 10%, mikä on huomioitava, jos puita myydään säkitettyjä ja ne ladottu sinne kuivaamista varten. Valitettavasti kuluttajan on lähes mahdotonta varmistua tästä.

Kuoritut koivuklapit
Kuorittuja koivuklapeja käytetään monien julkaisten saunojen lämmityksessä hormien nokeentumisen ja päästöjen vähentämiseksi. Sitä ei kuitenkaan normaalisti löydä kaupan. Kuvassa iso panos.

Paljonko puita tarvitaan saunaan?

Puiden kulutus on täysin kiinni kiukaista ja saunatavoista. Jos lämmität saunaa kerran viikossa ja siihen kuluisi 20 litraa (n. 8 kg) puuta, niin vuodessa tämä 0,02 p-m3 edellyttäisi reilun pinomotin varastoa, tai  n. 1,7 irtokuutiota. Tämä maksaa vuodessa reilun satasen.

Tähän voit suhteuttaa omat käyttötapasi ja kertakulutuksesi, ja sitä kautta arvioida etukäteen paljonko vuodessa tarvitset puita. Kannattaa huomioida, ettei puu vanhene pinossa, jos voit varastoida sen oikein. Säilytyskapasiteetti onkin tärkeämpi tekijä kaupan koon määrittelyyn kuin kulutus.

Näin ostat polttopuita

Klapien oikea pituus on myös tärkeä käytettävyystekijä. Uskon monen saunan lämmittäjän tuskailleen ylimittaisten klapien kanssa, jotka estävät kiukaan luukun sulkeutumasta kokonaan, mutta ovat jo toisesta päästä tulessa… Klapien pitää sopia tulipesään helposti. Mittaa arinan pituus ja hanki sitä pari senttiä pienempiä klapeja, niin säästyt paljolta päänvaivalta. Saunaan kannattaa hankkia yleensä korkeintaan 33 cm tai vain 25 cm pitkiä klapeja. Erikoisvalmisteisiin kiukaisiin, kuten vaikkapa savukiukaisiin saattaa mahtua myös metrinen halko!

Ainoa jäljelle jäävä ongelma, jota on erillisen pienemmän sytykepuun tai pilkkeen saaminen. Tämäkin puutyyppi on määritelty standardissa, mutta logistisesti pilkkeen ostaminen, varastointi ja käyttö on oma vaivansa. Käytännössä tulisijan käyttäjällä olisi hyvä olla kirves ja halkomapölkky, jotta sytyttämistä varten saa sopivan pieniä puita, kun niitä ei polttopuukassista satukaan löytymään.

Saunaklapit netistä

Puita voi ostaa verkosta. Parhaat yritykset tarjoavat myös erillistä puukatosta, johon puut toimitetaan. Esimerkiksi Halkotupa tarjoaa, palvelumallia, jossa varastoa ylläpidetään ja pinoamistyöstä voi kuitata kotitalousvähennystä. Hieno idea!

Mottinetin moderneilta nettisivuilta voi hakea mm. 33 cm saunapuita eri paikkakunnilta hintoineen. Sivuston yleisilme on myös moderni.

Puumyynnin haaste on voimakas paikallisuus. Pienillä yrityksillä ei ole toistaiseksi logistisia ratkaisuja pienten puumäärien toimittamiseen ympäri Suomen. Tämän sijaan monilla on kymmenien kilometrien toimitusalue ja etäisyydestä riippuva hinnoittelu. Palveluista Halkoliiteri ja Mottinetti ovat laajoja, eri polttopuutoimijoita yhdistäviä palveluja, jotka kattaa koko maan. Samoin Klapila toimittaa koko maahan.

Toimija 30-33cm koivun mottihinta (irtokuutio) Alue
Halkotupa 39€ (toim.) Joensuu
Klapi.fi/ 62€ (noud.) Pukkila. Mäntsälä, Järvenpää
Halkovarasto.net 70€ (toim.) Pk-seutu, Lohja
Mottinetti.fi 67€ (noud.) Koko Suomi
Klapila.fi/ 100€ (toim.) Koko Suomi
Halkoliiteri.fi 60€+ (noud.) Koko Suomi

Vertailun vuoksi voi todeta, että koivu (koivukuitu) maksaa verollisena n. 20 €/pinokuutio ennen pilkkomista. Tukkipuista maksetaan yli 60 €/p-m3. Klapien tekeminen raakapuusta luo siis paljon lisäarvoa. Kalliimpia raakapuita ei kannata pilkkeiksi pistää.

Sika säkissä?

Jos ostat polttopuuta rautakaupasta tai huoltamolta muovisäkissä, hinta kohoaa selvästi. Esimerkiksi alla olevan kuvan 40 litran säkki maksaa 6,90 €. Kun muunnetaan pinokuutiot irtokuutioiksi, voidaan sanoa, että tarvitaan vajaa 17 säkkiä yhteen heittomottiin. Näin ostettuna irtokuution hinnaksi tuli 115€!

Halkosäkki
Jos säkki on läpinäkyvä, ei sisältö voi olla ihan huijausta... Vai voiko? Rautakaupan puusäkki 40 l koivuklapeja, 5,90eur (maaliskuu 2017)

Yllä taulukoitujen esimerkkihintojen valossa tämä ei ole aivan posketon hinta, mutta voi kuitenkin lähes kaksinkertaistaa puukustannukset. Viikoittain lämpenevässä omakotitalon puusaunassa tällä ei ehkä ole väliä, mutta jos puita käyttäisi omakotitalon lisälämmittämiseen sähkölaskun säästämiseksi, niin olisi väärillä teillä. Toinen juttu on se, että säkkikaupasta puuttuvat toistaiseksi standardin mukaiset merkinnät puiden laadusta. Omien kokemusteni mukaan puut tuppaavat olemaan tasalaatuisia koivuja, jolloin ongelmaksi jää sytykkeiden löytäminen tai tekeminen.

Näillä tiedoilla pitäisi saunanlämmittäjän osata hankkia käyttökelpoista puuta ja säilyttää se sellaisena. Kun polttopuuasiat ovat nyt hallinnassa, seuraavassa saunapuukori-postauksessa perehdytään tulisijan käyttöön!

Lisää lukemista:

Lars Mytting: Täyttä puuta. Pilko, pinoa ja kuivaa – puulämmittämisen taito. Bazar.
Toimittaja Anssi Orrenmaa on tehnyt erinomaisen työn Myttingin norjalaisen alkuperäisteoksen mukauttamiseksi Suomeen. Kirjassa on paljon Suomessa tuntemattomia ”puufaktoja” ja se on erinomaisen luettava.

VTT: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuudet –julkaisun polttopuita käsittelevä osuus sisältää hyvän tiivistelmän myös saunan polttopuista. Luettavuus on sitten eri juttu. http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2016/T258.pdf

Mari Sappisen lopputyö sisältää hyvän ja käytännönläheisen katsauksen erityisesti klapien varastointiin http://www.halkoliiteri.com/tiedostot/Tiedostot/Pilkkeen_ominaisuudet_kytt_ja_varastointi.pdf

Suomen metsäkeskuksen pilketuotanto-opas esittelee perinpohjaisesti polttopuuprosessia https://www.metsakeskus.fi/sites/default/files/pilketuotanto-opas.pdf

3 kommenttia artikkeliin ”Näin ostat polttopuut saunaan verkosta

  1. Markku Pöyhönen

    Hyvä! Kukaan ei varmaan miellä klapipinoa metristä tehdyksi, vai? Miksi sitten halkopino olisi vaikka 30 senttimetrinen...

    Tiedämme tuon sekoilun noissa termeissä, ikävä kyllä myyjienkin kielenkäytössä. Mutta eikö voisi edes asiapitoisissa artikkeleissa puhua järjestelmällisemmin oikeilla termeillä?

    Vastaa
    1. Nyt oli luettu artikkelia huolella!
      Yhtenäistin linjaa klapien ja halkojen välillä, niin ettei asiasta tietämätöntä huijata liikaa.

      Kuten klapeja myyvien verkkopalvelujen nimestä voi päätellä, ei enemmistä suomenkielisistä tee eroa halon ja klapin välillä ja en katso tarpeelliseksi sitä tässäkään alleviivata. Löylyistä ei tule ihmeempiä käyttää sitten vihtaa tai vastaa, klapeja tai halkoja.

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.