Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Tietoja kohteesta Lassi A Liikkanen
Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija ja Suomen Saunaseuran Löylyn henki -palkittu 2021. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.
Harjun saunakirja on kovakantinen kuvateos suomalaisen saunan monista ulottuvuuksista. Kirja viestii tehokkaasti sen moninaisuuden, jota kotimainen kulttuurimme tarjoaa. Kirja sopii parhaiten tuliaiseksi niille, joilla ei vielä ole suomalaisesta saunasta omakohtaisia kokemuksia, tai jotka tarvitsevat niistä muistutuksen. Teoksen kirjalliset ansiot jäävät niukoiksi, mutta suomalaisen saunan markkinointimateriaalina se saa hyvät pisteet. Netissä selailtavissa ilmaiseksi.
Suomalaisia saunoja fiilisteleviä teoksia on Suomessa julkaistu viime vuosikymmeninä useampia tietokirjojen jäätyä Risto Vuolle-Apialan varaan. Viimeisin maininnan arvoinen teos on Keijo Taskisen 2011 julkaistu Sauna : Puhtaasti suomalainen, jonka kustansi Kirjakaari. Teos käännettiin rohkeasti viidelle kielelle.
Syksyllä 2016 Kirjakaari kustansi uuden saman tyylilajin teoksen. Taskisen kirjaan alkusanat kirjoittanut Sauna from Finland –verkoston toiminnanjohtaja Carita Harju oli tehnyt yhteistyössä graafikko-valokuvaaja Hanna Söderströmin kanssa vähintään yhtä visuaalisen seuraajan Taskiselle otsikolla Sauna - aito suomalainen elämys.
Kirjoissa on sen verran samaa, että niitä on vaikea olla vertaamatta keskenään. Taskisen kirjaa elävöitettiin suurilla, usein koko aukeaman kuvilla, Söderströmin tyyli on kannesta alkaen ensisijaisesti kollaasia. Tätä voi joko tulkita heijastumana suomalaisen saunan monipuolisuudesta tai sitten keskittymiskyvyn puutteena. Palapelimaista kokonaisvaikutelmaa se kuitenkin korostaa.
Kirjojen rakenteet muistuttavat hieman toisiaan. Kummassakin teoksessa juostaan läpi suomalaisen saunan nykytilan ja lähihistorian koko kirjo. Ne tarjoavat siis mainion markkinoinnillisen kädenpuristuksen sauna-alalla nostaen esiin saunaan liittyvän palvelukokonaisuuden. Harju on yrittänyt tuoda kirjaan hieman rakennetta vuoden kiertoa kuvaavalla rakenteella. Tämä ei kuitenkaan merkittävästi vaikuta kirjan kokonaistunnelmaan.
Aito suomalainen elämys on siis helposti lähestyttävä kuvakirja, jonka voi avata ja sulkea mistä kohtaa tahansa. Kyseessä ei ole tietokirja. Kirjassa on mukana faktalaatikoita ja lopussa lähdeluettelo, mutta näiden välille ei ole tehty yhteyttä. Mukana on kiinnostavia ja enimmäkseen oikeita faktoja. Omaan makuuni olisi kaivannut selkeämpää erottelua uskomusten, mielipiteiden, historian ja nykytilan välillä.
Kirjan tarinointi pääasiassa vahvistaa olemassa olevia suomalaisia saunatarinoita. Tosin esimerkiksi Miesten saunavuoron kohdalla tyylilaji lähtee lentoon ja kirjoittelu karkaa uuden kansallisen eepoksen puolelle. Tyylilaji saattaa olla myös suunnattu itsestäni poikkeavalle kohderyhmälle.
Keskeneräistä myynnin edistämistä
Markkinointitekona kirjasta uupumaan yksi aspekti. Kirjan kuvailemien elämysten, tai edes tuotteiden, pariin pääsemiseksi ei löydy juuri johtolankoja, jos voileipäreseptistä syntyvää ostoslistaa ei lasketa. Tämä tosin vaivaa kotimaista saunamatkailua laajemminkin. Hienoja palveluita on piilossa siellä täällä, mutta niiden ostaminen on haaste.
Sauna from Finlandin toiminnanjohtaja Harju tietää varmasti tilanteen, mutta ei ole löytänyt kirjan puitteissa ratkaisua kuin varovaiseen kysynnän edistämiseen. Tämä tuntuu kuitenkin hieman oudolle, sillä ongelma yksi joita Carita Harjun organisaatio pyrkii ratkaisemaan.
Kuinka aito?
Millaisen kuvan kirja antaa suomalaisesta saunasta? Hyvin tyylitellyn. Hyttysiä tai olutpulloja ei näy missään. Kulttuurisukelluksia ja ruokareseptejä sen sijaan löytyy. Saunojen tai saunakulttuurin haasteista ei puhuta, toisaalta ne eivät tyylilajiin kuuluisikaan.
Ehkä eniten kirjassa itseäni häiritsevä tyyliseikka liittyy ihmiskuvastoon. Kritisoin aiemmin Suomen ehdottaman saunaemojin kaunistelua siihen pisteeseen, että ”aito suomalainen sauna” ei ole enää tunnistettavissa. Tässä kirjassa on päätetty seurata sitä Suomessa yleistynyttä kuvituslinjaa, että saunojat kuvataan aina tukevasti pyyhkeisiin verhottuina. Tämä on suorassa ristiriidassa kirjankin kuvailemaan alastoman saunomiskulttuuriin.
Jostain syystä myös suomalainen saunomiskuvasto on viime vuosikymmeninä käynyt amerikkalaiseen suuntaan ja alastomat miesten, puolialastomat naiset ja lopulta myös luonnontilaiset lapset ovat kadonneet kuvista. Jätän feministis-sovinistiset tulkinnat sivuun ja totean vain, että suomalaisen saunakulttuurin alastomuus tuntuu olevan kulttuurissamme herkkä kohta, jossa vallitseva mediakuva on selvässä ristiriidassa kulttuurin kanssa. Kohdeyleisöistä saksalaiset tulkitsevat kuvaston todennäköisesti oikein, mutta miten on pohjois-amerikkalaisten tai aasialaisten odotusten suhteen?
Henkilökohtaisesti minua närästää kirjan ”aito suomalainen” otsikointi. Olen kirjoittanut itse suomalaisen saunan alkuperästä useamman kerran (kts. esim. Onko suomalainen sauna venäläinen ja Saunan juuret, osa I). Toki on myönnettävä, että nykyisellään meillä vallitsee uniikki uussuomalainen yksityissaunakulttuuri, josta Harju kyllä paljastaa monia puolia. Siinä on monia väestön kesken jaettuja erityispiirteitä, mutta kuten sauna-asiantuntijuuden kanssa, meillä koetaan nähdäkseni joka viikko monta miljoonaa aitoa suomalaistan saunaelämystä.
Kuka sanoo, mikä on niistä on se aito?
Saunaelämystutkimuksessani LINKKI törmäsin useampiin erittäin vahvasti (jatkuvalämmitteisen) puusaunan nimeen vannoviin. Heidän lisäkseen maassamme on hyvinvoiva savusaunakultti, jonka näkemys aidosta saunasta on myös tiukkalinjainen. Itse myönnän syyllistyneeni nauttimaan toistuvasti jopa sähkösaunan löylyistä, vaikka ainakaan satavuotiaan saunavaltion historiassa kyseinen laitos ei edusta pitkälinjaista aitoutta..
Kenelle ostaisit kirjan?
Caritan kirjaa voi suositella varovasti suomalaista saunaa heikosti tunteville tai siitä vasta kiinnostuneille ulkomaan eläville. Kirjasta on nimittäin saatavilla myös englannin-, saksan- ja kiinankieliset versiot. Kaikkien ovh. 43€. Saatavilla mm. Kirjakaaren verkkokaupasta.
Kirjan hinta on korkeahko, mutta ei onneksi tarvitse ostaa sikaa säkissä, sillä sekä tätä Harjun että vanhaa Taskisen kirjaa voi selailla ilmaiseksi verkossa:
Kesäkuun toinen lauantai on suomalaisen saunan päivä. Se on ollut vuodesta 1986 vapaaehtoinen liputuspäivä. Nyt Suomen Saunaseura ja Sauna from Finland haluavat nostaa saunan päivän statusta ja hakea sisäministeriöltä virallisen, vakiintuneen liputuspäivän statusta.
Järjestöt ovat käynnistäneet hankkeen edistämiseksi julkisen kampanjan, jossa kerätään nimilistaa ehdotuksen taakse. Se löytyy osoitteesta http://saunanpaiva.fi. Keräys jatkuu vuoden 2017 loppuun.
Virallisia liputuspäiviä kiinteästi kalenterissa vain kuusi, mutta näiden lisäksi löytyy 13 vakiintunutta liputuspäivää. Tästä vuodesta alkaen sisäministeriä on ottanut mukaan myös suositeltuja liputuspäiviä, myös kertaluonteisesti, kuten suomalaisen luonnon päivä. Helsingin sanomat kysyikin vapun artikkelissa aiheellisesti miksi päiviä on paljon ja järjestelmä näin monimutkainen.
Miksi liputuspäivällä on merkitystä saunalle?
Haastattelin hankkeen ideoinutta Suomen Saunaseuran aktiivijäsentä Kristian Miettistä asian tiimoilta. Miettinen kertoo, että hankkeen tavoite on nostaa kansallista tietoisuutta ainutlaatuisen saunakulttuurimme olemassaolosta.
”Sauna on Suomessa jokapäiväistynyt, arkipäiväistynyt ja itsestäänselvistynyt. Suomessa on mijoonia saunoja, mutta niistä liian moni huonoja. Haluamme ettei saunan erityisyyttä unohdeta maassa, joka tunnetaan saunoistaan kansainvälisesti.”
Miettinen uskoo, että liputuspäivän toteutuminen on vain ajan kysymys. Hän uskoo, että tämä lisää mediassa kirjoittelua saunasta ja saunan puolesta ja sitä kautta saunan arvostusta yhteiskunnassamme.
Liputuspäivä on keino nostaa asiaa esille. Niin, että saunasta puhuttaisiin enemmän ja ymmärrettäisiin sauna kansallisaarteena.
Lipun voi toki nostaa salkoon jo ennen liputuspäivän virallistamista. Tänä vuonna saunan päivän kunniaksi lauantaina 10.6. Tällöin voi juhlia vaikkapa sitä, että saunaemoji pääsee maailman älylaitteisiin jo tänä kesänä!
Olkoonkin, että saunaemoji toteutuu varsin köykäisenä versiona, sillä vähäkin alastomuus siivottiin pois ja emoji nimettiin "henkilö höyryhuoneessa" (person/man/woman in a steam room). Suuren lusikan näköinen laite toivottavasti assosioi kuvakkeen suomalaiseen eikä esimerkiksi venäläiseen tai virolaiseen saunaan.
Suomalaisten ehdottama saunaemoji:
Suomalaisten (muokattu) ehdotus emojiksi vuonna 2016
Kansainvälisen konsortion hyväksymä lopullinen emoji alla. Suurten teknologiayritysten politiikasta riippuu tuleeko kuvake kesän jälkeen laajempaan levitykseen kullakin käyttöjärjestelmällä.
Unicode konsortion hyväksymät versiot saunaemojista 27.3.2017 alkaen (woman + man in the steam room emojis)
Saunologian Kaakkois-Saksan saunakollaasin viimeinen osa esittelee neljä uutta saunakohdetta. Irrotin nämä edellisestä julkaisusta, jotteivät ne jäisi Euroopan suurimman kylpylän varjoon. Lue myös saksalaisten saunatapoja esittelevä artikkeli ymmärtääksesi, miten Baijerissa käytännössä saunotaan! Kohteet ovat Muller’sches Volksbad ja Dantebad Munchenissa, Reiter Alm Ainringissa ja Watzmann Therme Berchtesgadenissa. Matka alkaa Münchenista.
Münchenin kaupunki on Saksan kolmanneksi suurin noin puolellatoista miljoonalla asukkaallaan. Tämä osavaltionsa pääkaupunki ylläpitää laajaa M-Baeder nimistä uimahalli- ja saunalaverkostoa (saunalan käänsin saksalaisesta termistä saunalandenschaft). Toimintaa pyörittää infrastruktuuripalveluista vastaava Stadtwerke München (SWM). Tällä hetkellä tällaisia saunalaitoksia kaupungista löytyy yhdeksän. Vierailin niistä parissa.
Muller’sches Volksbad
Muellersches volksbad näyttävä julkisivu vuodelta 1901
Tarina alkaa historiallisesti merkittävästä ja näyttävästä, kaupungin keskustasta löytyvästä Müller’schesin kylpylystä. Kylpylä muistuttaa monin puolin sisätiloiltaan Helsingin Yrjönkadun uimahallia. Saunaan halajava voi lunastaa 18,50 euron pääsylipun, jolla saa hikoilla neljä tuntia. Uimahalliin on erillinen pukutila ja edullinen alle viiden euron sisäänpääsymaksu.
SWM: saunaloista poistutaan portin kautta, vieressä nököttää usein maksupääte mahdollisesti kortilta puuttuvan ajan maksamista varten.
Sisäänpääsyä valvoo magneettista kellokorttia lukeva kääntöportti, joka osaa rahastaa lisää, mikäli kylpyaika sattuu ylittymään. Sisäänkäynnin jälkeen kortti syötetään lukittavan turvalokeron oven, josta irtoaa rannekkeeseen kiinnitetty avain. Lokerikko on henkilökunnan valvovan katseen alla, pöydän vastapäätä. Yläkerrasta löytyvät jaetut pukeutumistilat ja varsinainen pukukaappi.
Volksbadin avaimellinen tallelokero
Sauna/kylpyläosasto löytyy nopeasti. Tarjolla neljä hikoilukylvyn huonetta, höyrysauna, suomalainen sauna, sekä lämmin- ja ilmahuoneet. Roomalaisen tunnelman takaa pieni uima-allas korkean kupolin alla.
Pieni, mutta näyttävä uima-allas kupolin alla
Paikka on hyvin kompaktin kokoinen, mutta erittäin tyylikäs ja entisöity 1900-luvun alun linjalle uskollisesti. Perjantai-iltana tunnelma oli hyvin rauhallinen.
Saksassa pariskunnat ovat keskeinen kohderyhmä. Sekasaunominen mahdollistaa myös heteroiden yhteisen ajanvieton. Tässä tapauksessa SWM:n mallit hikoilevat suomalaistyyppisessä saunassa. Kuvalähde: SWM.de
Höyrysauna oli vaikuttava. Kattokorkeus on hämmentävä, etenkin kun sen valoja ei enimmäkseen edes massiivisen sumun takia erota. Höyryhuoneeseen kuuluu myös varsin näyttävä suihkupatsaan ja vesiputouksen yhdistelmä – silloin kun sen sattuu höyryn seasta näkemään.
Volksbadin höyrysauna, pressikuvan näkyvyys epätavanomainen. Vieraillessani saunassa ei nähnyt juuri mitään.Kuvalähde: SWM.de
Toinen kiinnostava tila oli ensimmäistä kertaa elämässäni kokemani lämminilmahuone.
Se oli todella miellyttävä kokemus. Se muistutti ilmanvaihdollista erästä Itämeren rannan jurttasaunaa, jossa veti voimakkaasti… Lämpö oli kuitenkin tasaisempaa ja pienen tovin päästä hiki nousi pintaan. Kuumailmahuoneen (n. 70 astetta) tunnelmaan en sen sijaan pystynyt pääsemään. Molemmat olivat hyvin valaistuja.
Ja viimeiseksi suomalaiseen saunaan. Matalat odotukset eivät ylittyneet matalassa saunassa. Mittari näytti 90 astetta ja ilma oli raskas. Käänsin 15 minuutin tiimalasin tullessani ympäri, mutta käärin pyyhkeeni ja nousin kannoiltani ennen tätä. Päivä olikin jo pitkällä.
Münchening Müllers'ches Volksbadin suomalainen sauna. Kuva: SWM.de
Saunaosasto avoinna päivittäin 9:00-23:00.
SWM:n saunoissa on jatkuvasti erilaisia tapahtumia ja muita poikkeuksia. Näistä löytää tietoja tällä hetkellä parhaiten jokaisen saunan omalta kotisivulta: https://www.swm.de/privatkunden/m-baeder/sauna/
Dantebad
Dantebad ulkoa
Toinen kaupungin testattu saunala löytyy keskustan luoteispuolelta. Dantebadin ison uimakeskuksen saunaosasto palvelee ympäri vuoden, silloinkin kun maauimala on kiinni.
Saunaosastolle myydään erillisiä pääsylippuja (aikuiset 18,50 e), joiden hinnalla pääsee myös uimahalliin. Kylpyaikaa on neljä tuntia ja opasteet kehoittavat varaamaan vähintään kaksi tuntia. Aika otetaan magneettisen avainkortin avulla, joka avaa ensin kulun pukuhuoneeseen. Pukuhuoneessa kortti sijoitetaan lukittavaan kaappiin, josta irtoaa vedenkestävä avainranneke. Vaatetuksen vähentämisen jälkeen suuntaamme yläkerran saunaosastolle.
Saunaan pääsee myös hissillä ja kokonaisuuden saavutettavuus vaikuttaa lupaavalle. Tapaamani saunapalveluista vastaavan Christian Knottin mukaan kaupunki pyrkii tarjoamaan kylpymahdollisuuksia mahdollisimman laajasti kaikille kaupunkilaisille. Saavutettavuuden lisäksi saunoissa ei ole ikärajoja, toisin kuin esimerkiksi läheisen Erdingin kylpyläkeskuksen saunamaailmaan.
Christian Knott vastasi kysymyksiini SWM:n saunakohteista
Saunaosasto kätkee sisäänsä kolme eri tyyppistä saunaa ja laajan vilvoittelu- sekä peseytymisalueen. Erityisesti kylmäaltaat ja jalkakylvyt (eli itse täytettävät jalka-altaat) on järjestetty esimerkillisesti. Tiloissa on pari suihkupistettä sekä runsaasti pieniä lokeroita että naulakoita.
Dantebadin yleinen tila on kompakti. Kuvalähde: SWM.de
Ensimmäinen eteen tuleva sauna on kristallisauna. Sen lämpötila on 60 astetta ja kosteus 30-40%. Sanarium tuotenimellä tunnettu saunalaitteisto annostelee ison, avoimen sähkökiukaan kiville verkkaisasti vettä. Saunassa on varsin voimakas, mutta miellyttävä eukalyptuksen ja mentholin tuoksu. Laudetilaa riittää ja talon puolesta on ainakin puoli tusinaa laudetyynyä. Matalassa saunassa on neljä laudetasoa, joilla lämpömäärää voi annostella.
Seuraavana on vuorossa alppisaunaksi (SaunaAlm) nimetty suomalaistyyppinen sauna. Tässä saunassa on myös näyttä U-mallinen laude ja kolme tasoa. Sauna on kooltaan varmasti yli 30 neliötä ja ilmatilaa on myös enemmän, ylimmän lauteen ja katon välisen korkeuseron ollessa suomalaisten standardien mukainen.
Ja siellä on lämmin! Saunan lämpötila huitelee jossakin 90 asteen korvilla, mutta siitä huolimatta siellä on tuntuvan kosteaa. Suomalaisen sijaan tämän huone tuo itselleni mieleen venäläisen banjan. Lauteiden keskellä on suuri vapaa lattiatila aufgussia varten. Dantebadin suomalaisessa saunassa oli tasatunnein tarjolla aufgussia. Vaikutelma alppisaunasta on positiivinen, tosin sen ilmanvaihto tuntuu hieman riittämättömälle omaan makuuni – en toisaalta ole koskaan ollut sata-asteisen saunan ystävä.
Aufguss on saksalaisten nimitys käytännölle, jossa henkilökuntaan kuuluva löylymestari luo ensin omaan tahtiinsa löylyä rauhallisesti. Tämän hän jälkeen kiertää saunassa löyhyttelemässä näyttävästi suurta pyyhettä käyttäen löylyjä lauteilla makaavien ja pää polvien välissä kyyhöttävien saunojien suuntaan. Lisää juttua aufgussista erillisessä artikkelissa.
Alle kymmenen minuutin show’n aikana löylyä luodaan kolme kertaa, kunnes löylymaisterin esimerkin mukaisesti on aika poistua jäähdyttelemään. Tässä vaiheessa olo onkin jo varsin lämmin. Onneksi Dantebadissa on erittäin hyvät vilvoitteluvaihtoehdot. Ainoastaan ulkoterassi on jäänyt liian pieneksi, mutta muuten jäähdyttely onnistuu hyvin vaikkapa kylmävesialtaassa.
Dantebadin kristallisauna. Kuvalähde: SWM.de
Viimeinen sauna Dantebadissa on höyrysauna. Noin 40 asteinen ja erittäin kostea (yli 90% RH) sauna on todella voimakkaasti hajustettu. Haju ei miellytä, enkä myöskään totu siihen viidessä minuutissa, joten luovutan. Höyrysaunassa saksalaiset eivät muista saunoista poiketen käytä pyyhettä istuma-alustana, vaan istumapaikka huuhdellaan ennen käyttöä. Ottaen saunojen bakteereja ja viruksia koskevat tutkimukset, joiden mukaan laudelämpötilan olisi hyvä kohota 60 asteen tienoille, tämäkään käytäntö ei lisännyt tilan viehättävyyttä.
Hallilla pitäisi olla myös pieni ravintola, jota en kuitenkaan ehtinyt löytämään. Toisaalta saunaosastolta löytyy sekä mehu- että virvoitusjuoma-automaatti, joiden avulla janon voi sammuttaa. Saksalaiseen tapaan omien eväiden nauttiminen on jopa suosittua, joten ravintolaa ei välttämättä tarvitakaan.
Kaikki Münchenin kaupungin saunalat löytyvät seuraavasta kartasta:
Reiter Alm Ainringissa – saunakonseptien showroom
Pieni kylpylähotelli Reiter Alm edustaa alppiestetiikka parhaimmillaan
Kävimme lounasaikaan tutustumassa Salzburgin kupeeseen, Saksan puolella olevaan Ainringiin kotiutuneen suomalaisen hyvinvointiyrittäjä Esa Rannan hotelliin. Esan kylpylähotelli Reiter Alm toimii samalla hänen kylpylä- ja saunakonsepteja myyvän yrityksensä show roomina.
Esa Ranta
Esa tunnetaan Suomessa useammista kylpylähotelleista sekä viimeisimpänä Flamingo kylpyläkeskuksen suunnittelusta. Hän on kuitenkin siirtynyt saksaan ja omistaa siellä Kurland nimisen yrityksen. Kurlandin valikoimiin kuuluu mm. lukuisia eksoottisia saunakonsepteja sekä hyvinvointituotteita.
Steinbad-saunassa on kiukaan sijaan korillinen kuumia kiviä. Kuva: Kurland
Reiter Alm kylpylähotelli on pittoreski hirsirakennus alppien kupeessa. Se on myös Kurlandin tuotteiden, palvelujen ja saunakonseptien esittelytila. Tällä hetkellä työn alla oli mm. Kurlandin suomalainen sauna.
Kurlandin suomalainen sauna on nimetty kiusoittelevasti Aito saunaksi
Sauna rakentui Huliswoodin toimittamasta kelohirrestä ja tulisi lämpiämään AK-110–kiukaalla. Erittäin kutkuttava yhdistelmä, johon Esan yritys oli suunnitellut suomalaisen saunaseremonian. Harmittavasti sauna ei ollut vielä käyttökunnossa.
Reiter Almin rakenteilla olevaan suomalaiseen saunaan oli tulossa Aito-kiukaan 110 malli, joka onkin varsin näyttävä uuni (AK-110)Kohde valmiina - Kertalämmittäinen Aito-kiuas AK110 saksalaisessa suomalaisessa Aito-saunassa
Kurkistelimme kiinnostaviin valmiisiin ja keskeneräisiin mallisaunoihin, mutta aika ei ollut sopiva saunomiseen. Esa suositteli meitä jatkamaan matkaamme Berchtesgaden kaupunkiin, jossa olisi myös tarjolla kylpyvaihtoehtoja. Lupasimme ehdottomasti palata uudestaan Ainringiin paremmalla ajalla!
Brechlbad-saunassa mieto lämpö ja voimakas kuusen tuoksu
Watzmann Therme ulkoa helmikuun iltapäiväauringossa.
Berchtesgadenin pikku kaupunki sijaitsee Saksan äärimmäisessä kaakkois-nurkassa, Itävallan vuorten syleilyssä. Berchtesgaden tunnetaan matkailukohteena Hitlerin Kotkan pesästä. Hotel Edelweiss on kaupungin maamerkkihotelli ja kelkkailun kiintopiste. Edelweissin sauna tarjonta jätti meidät kuitenkin kylmiksi, sillä oltiin jo iltapäivän puolella ja ainoa tarjolla ollut kylpyläpaketti oli koko päivän sauna- ja hoitokokonaisuus hintaan 98€!
Onneksi kaupungista löytyi toinenkin kylpylä saunoineen. Watzmannin perheystävällinen kylpylä käsittää uima-altaiden lisäksi sauna-alueen. Sieltä löytyy seitsemän saunaa. Saunojen lisäksi paikalla on erinomaiset ulkoalueet, aurinkotuoleja ja kylmävesiallas. Helmikuussa oli myös lunta. Sisätiloista löytyy valoisa baari, joka tarjoaa laajan juomavalikoima erilaisiin janoihin (jos kysyt, vastaan kyllä). Kahden tunnin sisäänpääsy aikuisille 17,70€, neljä tuntia 21,40€.
Luolasaunan kiuas on piilotettu hiilivaunun näköiseen metallihäkkiin, joka näyttää työntyneen ulos seinästä alkavasta käytävästä. Kuvalähde: Watzmann Therme
Sauna valikoima painottuu määrään. Höyry- ja infrapunasaunan lisäksi paikasta löytyy neljä kuivaa ja kuumaa saksalaisittain suomalaistyyppistä saunaa. Kuumien saunojen sisustustyyli vaihteli valoisasta näyteikkunasauna hyvin tumman sävyiseen kivisaunaan. Luolahenkisen saunan kiuas oli rakennettu vanhan ajan kaivosten malmivaunun näköiseen kuosiin.
Sisustusta lukuun ottamatta kaikki kuumat saunat muistuttavat toisiaan. Saunat on hajustettu jos ollenkaan. Näiden lisäksi löytyy 65 asteinen ja kostea alppisauna. Saunat ovat kohtuullisen tilavia. Monet saunoista ovat lauteita myöten niin kuumia, että paksua pyyhettä tarvitaan suojelemaan herkkiä ruumiinosia. Saunojen ilmanvaihto oli tyydyttävä.
Maisemasaunassa on suuret ikkunat, mutta maisema ei ole alueen paras. Kuvalähde: Watzmann Therme
Kylpylässä on tarjolla aufgussia vähintään tunnin välein. Aufgussia tarjoillaan hieman vaihtelevilla teemoilla, mikä tarkoitti yleensä jonkun lisäelementin sisällyttämistä esityksen ympärille. Esimerkiksi löylyveteen sekoitettiin sitruksen hajuista tuoksua ja yleisölle tarjoiltiin hedelmäviipaleita.
Watzmannin infrapunasauna on parhaita testaamiani. Luulen että lauteiden suunnittelu makaamista varten ja infrapunasäteilijöiden sijoitus tämän mukaisesti vaikutti asiaan. Saunassa on miellyttävä ilmanvaihto ja jo kymmenessä minuutissa säteilyn vaikutus alkaa tuntumaan.
Opastukset vain Saksaksi, mutta henkilökunta puhui ja sieti riittävästi englantia, ettei Saksan kielen puutteista syntynyt ongelmaa.
Kaupungin saunalat ovat kiinnostavia ja niitä löytyy Munchenista runsaasti lisää. Berchtesgaden ja erityisesti Ainring tarjoavat erilaiset ympäristön turistille. Ainringiin tekisi mieli palata niin maisemien kuin kokeilematta jääneiden saunojenkin takia. Liikematkalla tai Oktoberfesteilla Baijerissa käydessä Muller'sches on vierailun arvoinen pelkästään arkkitehtonisesta näkökulmasta.
Kiitokset Esa Rannalle haastattelusta ja lounaasta sekä Christian Knottille ja SWM:n organisaatioille tiedoista!
THERME ERDING on maailman suurin kylpyläkeskus, joka kätkee sisäänsä maailman suurimman saunamaailman. Kylpylä sijaitsee 20 km Münchenin kansainväliseltä lentokentältä, alle 3 tunnin lennon päästä Suomessa. 26 saunaan pääsee päiväksi kylpemään 44 eurolla.
Therme Erding on lainannut nimeensä alkuosan muinaisten roomalaisten megalomaanikeisarien valtavista kylpylaitoksista, termeistä. THERME ERDING on kuitenkin kapitalistinen, ilman orjien konkreettista veren vuodatusta rakennettu kompleksi, joka kattaa 185.000 m2, siis noin 430 x 430 m kokoisen alueen!
Kylpylä palvelee päivittäin jopa 11,000 henkeä, yleensä 8,000, vuodessa yli 1,7 miljoonaa asiakasta! Erding on paikkakunnan nimi Bavariassa ja saattaakin kuulostaa tutulle suomalaisen oluen ystävän korvaan.
Kylpylän juuret ulottuvat vanhaan öljynporausreikään, josta löytyi musta kullan sijaan vettä. Nykyään maan uumenista pumpataan kuumaa mineraalivettä osaksi kylpylän valtavia vesialtaita.
Tässä artikkelissa puhun kylpylästä, en erittele tai analysoi saksalaisten saunatapojen erityispiirteitä. Jos saksalainen saunakulttuuri ei ole entuudestaan tuttu, suosittelen lukemaan germaanien saunoja käsittelevä artikkelin. Se selittää kuvassa näkyvien saunojien pukeutumista, saunomista ja saunassa näkyviä tapahtumia.
Kuinka jättiläinen kasvatetaan?
THERME ERDING ei ollut syntyjään jättiläinen. Avautuessaan 1999 se oli ainoastaan suuri. Rakentamiseen käytettiin alle kolmekymmentä miljoona euroa ja töissä oli 110 työntekijää. Vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana investointien kokonaismäärä on kymmenkertaistunut ja työntekijöitä on nyt lähes kahdeksansataa päivässä. Viimeisimpänä kylpylän yhteyteen ja sivustalle rakennettiin luksushotelli Victory, jonka kustannukset olivat peräti sata miljoonaa!
THERME ERDING ilmasta - aearial photo.
Paikan suunnitteli ja rakennutti kylpyläkeisariksi kutsuttu arkkitehti ja yrittäjä Josef Wund. Hänen poikansa Jörg toimii nykyään THERME ERDINGin toimitusjohtajana. Wundin yritysperheeseen kuuluu tällä hetkellä kourallinen samankaltaisia, valtavia kylpylaitoksia ympäri Saksan.
Hajoita ja hallitse
Therme jakautuu viiteen osaan, joista kukin itsessään jonkinmoinen nähtävyys. Näistä saunaihmisille kiinnostavin on VitalThermen + Saunas. Muista osastoista löytyy perhekylpylä Therme spa, aikuisten trooppinen kylpylä VitalityOasis, vesiliukumäkipuisto GALAXY ERDING ja aaltoallasalue Wavepool.
THERME ERDINGin saunamaailma kartan vasemmassa reunassa - Saunen und Vitaltherme (the saunaworld) on the left. Koko kartta:
VitalThermen + Saunas kutsuu itseään maailman suurimmaksi saunakeskukseksi. Tässä hikoilukeitaassa oli helmikuussa 2017 peräti 26 erilaista saunaa! Kylpylän alueella on itse asiassa enemmänkin saunoja, mutta lukuun kaksikymmentäkuusi on laskettu VitalThermen alueen kuumat tilat, muilla alueilla on omia saunojaan. Kaksi saunamaailman saunoista on ainoastaan naisille.
Saunaan ohjautuu alle kolmannes päivittäisistä kävijöistä, n. 1500 henkeä. Toisaalta sesonkiaikana väkimäärä voi saunoissakin tuplaantua.
Saunaseremonia menossa alppisaunassa - Aufguss in Alp sauna
Saunojen suhteen määrä tuntuu ylittävän laadun, mutta tämä ei missään tapauksessa ole kritiikkiä yksittäisiä saunoja kohtaan – niistä useimmat ovat erittäin kiinnostavia. Keskuksesta löytyvät kaikki roomalaisen kylpylän lämpimät huoneet, historialliset ja nykyaikaiset keski-eurooppalaiset saunat, suomalaiset ja venäläiset saunat, höyrysaunat ja kaikkea siltä väliltä. Saunojen keskellä on mittavia lämminvesialtaita sekä rentoutumistiloja, joissa päivän aikana voi vaikka torkahtaa.
Reitti kylpyihin
Vierailimme Baijerin saunareissun osana Erdingissä helmikuisena perjantaipäivänä. Saavuimme paikalle pian sen jälkeen, kun kylpylä kymmeneltä avautui.
Kylpyläkompleksiin on yksi pääsisäänkäynti, parikymmentä metriä bussipysäkiltä ja pysäköintialueilta. Tämän jälkeen eri osastojen vieraat hajautuvat omille alueilleen. VitalThermen & Saunas –alueelle pääsee neljän kassan kautta. Kassalta saa pääsymaksua vastaan numeroidun magneettirannekkeen. Numero kertoo pukukaapin numeron.
Tässä vaiheessa maksetaan alustava, aikaan perustuva pääsymaksu. Jos viihtyy pidempään, tästä tulee lopuksi erillinen tuntipohjainen veloitus. Saunojen sisäänpääsymaksu on muita alueita korkeampi ja sisältää sisäänpääsyn myös muihin osastoihin. Lyhin aika on 2 tuntia, joka ei riitä edes koko saunaosaston läpikäyntiin. Neljässäkään tunnissa kaikissa saunoissa ei missään tapauksessa ehdi rauhassa käymään. Tällä hetkellä lippuverkkokauppa toimii vain saksaksi.
Kassalla voi vuokrata pyyhkeen ja kylpytakin. Suihkusandaaleja ei voi vuokrata, mutta niitä on myynnissä kylpylän sisääntulohallin myymälöissä. Pukeutumistilat ovat sukupuolille yhteiset, mutta tarjolla on myös yksityisiä koppeja vaatteiden vaihtoon. Tämän jälkeen on erilliset suihkutilat ja vessat matkalla kohti kylpyläosastoa.
Tie haarautuu suihkujen jälkeen erilliselle VitalTherme + Saunas osastoilleen. Saunoihin matkaavia muistutetaan sekä puhelinten ja tietokoneiden käyttökiellosta sekä uimapukujen jättämisestä saunojen ulkopuolelle. Saunaturisti pääsee helpolla, jos jättää uikkarit pukukoppiin ja liikkuu sauna-alueella kylpytakissa. VitalThermen ja muiden kylpylöiden puolella niitä kuitenkin tarvitaan, joten jos suunnittelee seikkailua saunamaailman ulkopuolelle, niin ne kannattaa ottaa mukaan.
Saunamaailma jakautuu ulkotilaan ja sisätilaan. Sisäpuoli on osastoitu useampiin tiloihin, joista ensimmäisestä löytyy roomalainen kylpylä erilaisine kuumine ja lämpimine huoneineen sekä altaineen. Altaan tunnelmaa hieman häiritsevät kotimaisittain lötköpötköinä tunnetut vaahtomuovipätkät, joiden avulla altaassa voi helpommin pitää päänsä pinnalla. Jos kuitenkin upottaa korvansa pinnan alle, altistuu vedenalaiselle klassiselle musiikille.
Roomalaisen kylpylän lämmin allas - Roman baths warm bath
Sisätila jatkuu suurimpaan oleskelualueeseen, jossa on satoja rantatuoleja, suuri sisäallas baareineen sekä erillisiä oleskelutiloja. Alue on selvästi suunniteltu niin, että sadat yhtäaikaiset vieraat pääsevät helposti levittäytymään ympäri kylpylää.
Lämminvesiallas jatkuu myös ulkona. Hiekkarantatunnelma oli talvisaikaan varsin kolea, mutta pääasiallinen syy uskaltautua ulos on Stonehengeksi nimitty suuri ulkorakennus, jonka läheisyydestä löytyy kolme saunaa. Näistä mahtipontisemmassa Kelttien valtaistuin -saunassa nököttää suomalainen kiuas! Lämpötila on myös kotoisen korkea.
Kaikki erikoisuudet yhdessä kuvassa. Therme Erdining kelttien valtaistuin sauna (Kelten Thron-Sauna) ja aufgussia salkoon vedetyllä isolla pyyhkeellä alastomien kylpejien iloksi suorittava naispuolinen saunameister
Ulkoalueella liikuttaessa asustus on vapaaehtoinen. Talvisaikaan vastaan ei kuitenkaan tullut sen naturisteja, vaan kylpytakkikansa vaelsi reippain askelin ympäri höyryäviä ulkoaltaita sekä maisemointilampea. Sinne saavat pulahtaa ainoastaan kalat.
Kelttisauna täyttyi aufgussin (kts. saksalaisten saunatavat) alkaessa ääriään myöten varmaan lähes sadan kylpijän tunkiessa katsomaan toimessa. Toisessa Stonehengen taas esitetään puoliympyräprojisiolla kattoon heijastettavia videoita tai tähtitaivassimulaatiota. Liian erikoista Saunologin makuun.
Stonehenge välittömässä läheisyydessä on kylpylän toistaiseksi tuorein sauna, venäläinen banja (Russische Banja). Venäläisen tyylin mukailu on ehkä hieman vajavaista, mutta saunalla on näköä.
Saunologin joutui vetämään banjan terassilla henkeä jo esittelykierroksella, vielä ei olla menossa edes löylyihin. Hirsien mittakaava tekee bloggaajasta tavanomaistakin hobittimaisemman vaikutelman.
Kyseessä jättimäisestä Siperian lehtikuusesta rakennettu monumentaalinen vaalea sauna. Saunan mittasuhteista kertoo se, että sinne on mahtunut yhtä aikaa 120 saunojaa! Lämpöä riittää kahdesta ison arkkupakastimen kokoisesta sähkökiukaasta riittävästi. Sisätilat ovat myös niin ilmavat, että tunnelma on hieman kuin kirkossa. Lisämaksusta banjassa oli tarjolla venäläistä vihdontaa henkilökohtaisesti tai aufgussin aikana ilmeisesti myös ilmaiseksi.
Banjan aufgussissa on tarjolla venäläistä vihdontaa kahdella kädellä - Russian banya aufguss involves whisking with venik
Saunojen lomasta löytyy lukuisia suihkupisteitä, erilaisia viileitä vesiputouksia ja neljä kylmävesiallasta. Suuren ulkoalueen lisäksi raitista – ja talvella viileää – ilmaa voi haistella monilta pienemmiltä terasseilta. Muun muassa suomalaista henkeä edustava Kelosauna on hieman pääkompleksista irrallaan, vaikkei olekaan ulkoalueella.
Takaisin sisälle
Sauna-alueelta löytyy myös kaksi ainoastaan naisille tarkoitettua saunaa sekä suihkualue. Tasa-arvon, tai huumorin, nimissä kylpylästä löytyy myös oleva sauna, jossa paikallinen olutmerkki tarjoilee alkoholitonta olutta ”Men only” –nimisen rituaalin aikana.
Men only -saunaseremoniaan kuuluu alkoholittoman oluen tarjoilu
Kaikkien kohteen saunojen esittely ei ole tässä mielekästä. Mainitaan kuitenkin, että itselleni paras vaikutelma jäi Geysir-saunasta (Geysir höhle), jonka 60 asteen lämpötilaa kompensoi korkea kosteus ja erinomainen ilmanvaihto. Säännöllisesti parin minuutin välein pulppuava vesisuihku oli lähinnä sympaattinen.
Geysir-saunan ilmapiiri on monella tapaa erikoinen - Geysir-sauna is special in every way
Matkaseurana ollut Matti kehui eniten paikallisia höyrysaunoja, joiden toteutus on Suomessa usein kehnoa. Lisäksi Kelttisaunan tunnelma teki lähtemättömän vaikutuksen.
Veden lisäksi kylpylässä on tarjolla olutta, viiniä ja muita virvoitusjuomia lukuisissa pikkuravintoloissa. Pääaltaassa voi nautiskella myös sekoitetuista juomista. Maksu tapahtuu magneettirannekkeelle ja paikan järjestyssääntöjen mukaan päivässä voi ostaa korkeintaan kolme alkoholijuomaa.
Myönnetään, emme testanneet oliko sääntö jollakin tapaa ohjelmoitu osaksi maksujärjestelmää, mutta selvästi humaltuneita kylpylämatkailijoita ei vastaan tullut. Ruoan ja juomien hinnat ovat kohtuullisia paikallisen hintatason huomioon ottaen, eli Therme ei hyväksikäytä mahdollisuuksiaan ryöstöhinnoittelun. Uskon, että kysymys on tietoisesta valinnasta, sillä kylpylä pyrkii sekä vaaliman kanta-asiakassuhteita että saada ihmiset viipymään mahdollisimman pitkään. Kalliilla ja huonolla ruoalla se ei Saksassa onnistu.
ROYAL DAY SPA
Kylpylän asiakkaat ovat kirjavaa sorttia. Tyypillisesti kylpylään saavutaan pariskunnittain ja kylpylän lisäpalvelut on myös suunniteltu sen mukaan. ROYAL DAY SPAksi nimetty palveluvalikoima sisältää erilaisten hyvinvointipalveluiden (ei, ei mitään thai-hierontaa) ohella yksityisiä, varattavia loosseja tai huoneita, jotka sijaitsevat siellä täällä kylpylän yhteydessä.
Yksityistä tilaa lisämarkus vastaan - ROYAL DAY SPA - Private room and loungers for rent
Näiden 40-180 euron hintaisten koppien tarkoitus on taata pariskunnille rauhallinen lepopaikka. Kalleimpiin setteihin kuuluu pullo shampanjaa sekä alkoholittomia juomia. Järjestyssäännöt pätevät näissäkin tiloissa, vaikka väistämättä syntyy käsitys, että kylpylä tarjoaa tässä maksullista yksityisyyttä, oli virallinen selitys mikä tahansa.
Teemoja ja tapahtumia
Suurin osa asiakkaista ei ole kylpylässä ensimmäistä kertaa. Tämä on varma merkki siitä, että jokin palvelussa toimii. Eräs mielenkiintoa ylläpitävä tekijä ovat erilaiset teemat ja erikoistapahtumat. Helmikuussa 2017 pelkästään sauna-alueen päiväohjelmaan kuului lähes sata erilaista päivittäistä seremoniaa tai tapahtumaa. Järjestäjät kutsuvat tapahtumiksi ensisijassa suurempia kokonaisuuksia, joissa sauna-alueella voi olla esiintymässä vaikkapa orkesteri.
Yleisimpiä tapahtumia ovat saksalaisten suosimat aufguss rituaalit, joita suoritettaan vähintään puolen tunnin välein jossakin. Aufgussien lisäksi tarjolla on ihonhoitoa hunajalla, jogurtilla, suolalla tai suklaalla, ja miehille aiemmin mainittu olut”seremonia”. Kuukauden ensimmäisinä lauantai-iltoina Therme on auki yhteen yöllä.
Luolasaunassa tämän aufgussin aikana kiukaalle heitetään jäitä! - Ice is pored on the sauna stoved during aufguss
Kulloinkin käynnissä olevan ohjelman löytää netistä tai painetusta Mein Urlaubstag lehtisestä.
Roomalaisesta kylpylästä kohti venetsialaista palatsia löytyy ohjelmataulu - From Roman baths towards Venetian palace find this daily info board
Erdingiin matkustaminen ja majoittuminen
Kylpylän yhteydestä löytyy luksushotelli Hotel Victory (120-400 e/yö) ja läheisyydestä hieman edullisempi Gästehaus Victory (100-200 e/yö). Majoituskapasiteettia on kuitenkin rajoitetusti ja se on kallista. Tätä selittää se, että suurin osa vieraista saapuu parin sadan kilometrin säteeltä omilla autoillaan.
Munchenin ja Erdingin alueen yleiskartta - Map overview of Munich and Erding
Suomalaiselle turistille kustannustehokas vaihtoehto on majoittua Münchenin lentokentän hotelleissa (alk. 50 e/yö). Osalla hotelleista on myynnissä hotelli-kylpyläpaketteja. Näistä hotelleista löytyy listaus partnerihotellit sivulta. Hotelleja on kirjoitushetkellä 16. Esimerkiksi Hotel Faltermaier tarjoaa netistä ostettuna kokopäivän lippua ja kahden hengen huonetta aamiaiselle hintaan 166€. Useamman päivän visiitit suhteessa edullisempia.
Julkiselle liikenteellä kylpylään pääsee, mutta se on valitettavan hankalaa. Esimerkiksi lentokentältä tulee bussi Erdingiin, mutta kylpylään menevät bussit 560, 560 ja 570 eivät välttämättä lähde samalta asemalta. Sen sijaan Münchenin suunnasta tuleva S2 juna osuu Altenerding-aseman kohdalla bussien kanssa ristiin. Junamatka Alternerding:sta Münchenin keskustaan kestää kuitenkin kolmisen varttia. Julkisen liikenteen kanssa seikkailuissa auttaa DB:n Navigator –sovellus.
München S-Bahn kartta junaliikenteelle - Munic S-Bahn railways map
Suoria lentoja Müncheniin saa Lufthansalta ja Finnairilta, parhaimmillaan alle 150 eurolla (menopaluu Helsingistä).
Varjoja saunaparatiisissa
Lähes kaikki tässä saunahuvipuistossa toimi hyvin ainakin rauhallisena talvipäivänä. Saksalaiset saunojat käyttäytyvät enimmäkseen hyvin asiallisesti. Ainoa sääntö, jota kylpylässä valitettavasti jatkuvasti rikotaan on paikkojen varaaminen. Kielloista huolimatta saksalaiset varaavat systemaattisesti jokaisen lepotuolin ja lähtevät sitten kylpemään.
Nimittäin siinä vaiheessa alkuiltapäivää, kun mieli teki nostaa jalkoja ja painaa päätä, oli kaikki rantatuolit ja muut makuupaikat liputettu erilaisilla pyyhkeillä. Tuolien todellinen käyttöaste oli alle kolmannes.
Kylpylän henkilökunta kertoi, että järjestyshäiriöitä esiintyy lähinnä altailla. Olematon vaatetus, lomatunnelma ja lämmin vesi saavat pariskunnat ilmeisesti kuumenemaan siihen pisteeseen, että osaa joudutaan ojentamaan.
Mitään arveluttavaa ei omalla reissullamme osunut silmään, mutta on aivan selvä, että erilaisia järjestyshäiriötä väistämättä syntyy, jos 1500 henkeä kokoontuu mihin tahansa paikkaan. Se, ettei arvoesineitä (lompakot ja kännykät) yleensä pidetä mukana, auttaa toki paljon.
Väen paljous toki alkaa itsessäänkin jossain kohtaa tökkimään. Olimme paikalla paikallisten lomakausien ulkopuolisena äivänä, jolloin saunomassa oli henkilökunnan arvioiden mukaan 600-800 henkeä. Osa saunoista oli edelleen tyhjillään, mutta tunnelma oli pahimmillaan aufgussin aikaan niin tiivis, että jätin itse suosiolla show’n väliin. Suurinta saksalaista yleisöä tämä ei näyttänyt haittaavan.
Aufguss seremonioihin kuuluu osallistujien palkitseminen, tai hemmottelu, jollakin tapahtuman jälkeisellä tarjoilulla. Tässä tapauksessa teellä.
En olisi mielelläni ollut paikalla yhtään suositumpana päivänä.En voi kuvitella millainen ryysis saunalassa on saksalaisten talvilomien tai juhlapyhien aikaan! Jos haluaa rauhallisemman kokemuksen, niin kannattaa saapua arkisin tai kesällä. Joulu on kaikista hektisin aika ja sunnuntaisin paikka täyttyy lisämaksusta huolimatta aina. Kesällä myös ulkoalueiden hyödyntäminen olisi mukavampaa.
Eräs pieni epäkohta on palveluista viestimisessä. Koska tarjottavaa on niin paljon, on vaikea viestiä vierailijoille mitä kaikkea paikassa voi tehdä ja ostaa. Tämä ei todennäköisesti häiritse turistia, koska pelkästään nurkkiin kurkkimalla löytää yhden päivän aikana aina jotain uutta. Asiaan voi myös vaikuttaa se, että viestintämateriaalin valtaosa on Saksaksi, joka ei ole itselläni vahva kieli. Englanniksi käännetyt viestit ovat useimmiten vajavaisia.
Loppusanat
Wundin thermae Erdingissä on varsin mykistävä kokonaisuus. Tässä esitellyn saunamaailman lisäksi saman, yli kolmesataa metrisen katon alta löytyy neljä muutakin osastoa, mm. GALAXY ERDING, joka mainostaa itseään euroopan suurimmaksi vesipuistoksi tai vesiliukumäkipuistoksi.
Palvelut on myös hinnoiteltu kohtuullisesti, joten paikkaa voi täysi-ikäiselle saunaturistille lämpimästi suositella. Ainoa riski on se, että tämän jälkeen suomalainen saunamaailma alkaa tuntumaan kovin tylsälle. Erdingin megalomaaninen tunnelma on hämmästyttävä ja jokaisen vakavan saunan ystävän kannattaa se mielestäni kokea.
Erilaisia hyvinvointipalveluita ja -tuotteita on myynnissä. Kuvassa mitä ilmeisemmin omatoiminen suolakuorinta.
Rauhallisen suomalaisen saunakokemuksen tyyssija Erding ei kuitenkaan ole. Sitä varten ei kannata lähteä merta edemmäs kalaan. Jos sen sijaan on rohkeasti kiinnostunut kokeilemaan erilaisia hikoilukylpyjä niin ei muuta, kun oma kulta kainaloon ja lento kohti Münchenin kenttää!
Paikan omilta nettisivuilta löytyy paljon tietoa, etenkin Saksaksi. Esimerkiksi Google Chrome –selaimen automaattikäännös auttaa tulkkaamaan sivuja vaikkapa Suomeksi. Englanninkielisiäkin sivuja netissä on.
Valokuvat: THERME ERDING (kuvien nimissä TE) ja Lassi Liikkanen
Suurkiitokset Matille sekä THERME ERDINGin erittäin ystävälliselle henkilökunnalle!
THERME ERDING is the world's largest spa center that contains the world's largest sauna area or “sauna world”. The spa is located 20 km from Munich International Airport, less than 3 hours flight to Finland. For 44 euros, one can bath in 26 saunas for a whole day.
THERME ERDING name comes from the Roman megalomaniac bath facilities called thermae (plural thermae). THERME ERDING, is a honestely funded modern complex covering 185,000 m2, which is equivalent about 430 x 430 m!
The spa serves typically up to 8,000 people a day, over one and a half million customers a year! Erding is the name of a community in Bavaria and may sound familiar to a beer enthusiast.
The roots of the bath have a history of oil which discovered hot water instead of oil. Nowadays, this mineral water is pumped into the spa's enormous water pools.
In this article, I speak of a spa, I do not specify or analyze the special features of German sauna practices. If the German sauna culture is not familiar, I recommend reading the article on German sauna cultures.
How to raise a giant
THERME ERDING was not born a giant. When it opened in 1999 it was only great. Less than thirty million euros were used for construction and 110 employees were employed. In less than twenty years, the total investment has increased tenfold and the number of employees is now almost eight hundred per day. The latest hotel spa and site built a luxury hotel, costing as much as 100 million!
THERME ERDING ilmasta - aearial photo.
Spa was designed and built by the architect and entrepreneur Josef Wund, named the spa emperor. His son Jörg is nowadays both the owner and CEO of THERME ERDING. The Wund family now has a handful of similar, huge bath facilities around Germany.
Divide and rule
Therme is divided into five areas. Of these, the most interesting for sauna people is VitalThermen + Saunas (Spa Area & Saunas). There are additional areas, the family Therme spa, tropical spa area VitalityOasis Waterpark, GALAXY ERDING waterslidepark and Wavepool area. This challenging string of names already hints about the complexity of the park.
THERME ERDINGin saunamaailma kartan vasemmassa reunassa - Saunen und Vitaltherme (the saunaworld) on the left
VitalThermen + Saunas calls itself the world's largest sauna area. In February 2017, there were 26 different saunas! In fact, there are more saunas in the spa area of VitalityOasis. Two of the saunas are only for women. The sauna world is visited by less than one third of all daily visitors, some 1500 people. On the other hand, during the high season, the number of people in the saunas may be double.
The amount of saunas seems to go beyond quality, but this is by no means a criticism of individual saunas - most of them are very interesting. In the center you will find all the heated rooms of a Roman spa, historic and modern Central European saunas, Finnish and Russian saunas, steam baths and everything in between. In the middle of the saunas there are large hot water pools as well as relaxation areas where you can even nap during the day.
Route to baths
We visited Erding on Friday in February. We arrived shortly after the spa of ten opened.
The spa complex has one main entrance, twenty meters from the bus stop and car parks. After that, the guests of the various departments spread to their own areas. VitalThermen & Saunas can be accessed through four cashiers. The cash dispenser receives a numbered magnetic wrist band. The number indicates the number of the cabinet.
At this stage, a preliminary, time-based entry fee is paid. If you are having a longer time, this will eventually lead to a separate hourly charge. The entrance fee for saunas is higher than the rest of the area and allows access to all other area as well. The shortest time is 2 hours, which is not enough even for exploring the sauna area. Even four hours is a short time to experience all the saunas. Currently the internet ticketing works only in German.
At check-in you can rent a towel and a bathrobe. Flip flops can not be rented, but they are sold at the spa entrance hall store. Dressing facilities are common to the sexes, but private kits are also available for changing clothes. Thereafter there are separate shower rooms and toilets on the way to the spa section.
The road branches after the showers to separate VitalTherme + Saunas area. Saunas are reminded of both the ban on telephones and computers and the ban of bathing suits. It easiest to move around the sauna area in a bathrobe. However, on the side of VitalTherme and other spas, swimming gear are needed, so if you are planning an adventure outside the sauna world, then you should bring them both swimming gear and a bathrobe.
The sauna world is divided into outdoor space and interior. The interior is subdivided into several rooms, the first of which is a Roman spa with various hot and warm rooms and pools. The atmosphere of the pool is somewhat disturbed by the foam floaters, which make it easier for the pool to keep its head on the surface. However, if you submerge your ear under the surface, you’ll be surprised with underwater classical music.
Roomalaisen kylpylän lämmin allas - Roman baths warm bath
The interior continues to the largest lounge area with hundreds of beach chairs, palm trees, large indoor pool with bars and separate lounges. The area is clearly designed so that hundreds of adjacent guests can easily spread around the spa.
The hot water pool called Vitality pool continues outside as well. The sandy beach was quite chilly during the winter, but the main reason to venture out is a large outbuilding named Stonehenge, with three saunas in the vicinity. Among them Celtic throne saunas boasts huge Finnish sauna stove! The temperature is also typical of Finnish sauna.
Aufguss in the Celt Throne sauna (Kelten Thron-Sauna)
When moving in the outside area, the clothing is optional. During the winter time, however, we did not run into naturists, but the bathrobed people walked quickly around the steaming outdoor pool and the landscaping lake.
The sauna filled at full during aufguss (the German ritual), almost a hundred bathers crowding the benches. Next sauna in Stonehenge includes a semicircular projection of street-reflective videos or star-beat simulation in the ceiling. Too special for me.
Stonehenge is in the immediate vicinity of the most recent sauna, the Russian Bath (Russische Banja). The style of a Russian style may be a bit defective, but the sauna has an impressive look.
I look tinier than usual sitting in the front of the Banya
It is a monumental, “white” sauna built of the gigantic Siberian larch. The size of the sauna tells you that you can hold 120 people at one time! There is enough heat from two large electric stoves. The interior is also so airy that the atmosphere is a bit like in the church. For a surcharge, the bargain was made available to experience Russian whisking in person or during aufguss, apparently also for free.
Banjan aufgussissa on tarjolla venäläistä vihdontaa kahdella kädellä - Russian banya aufguss involves whisking with a venik
There are numerous showerheads, various cool waterfalls and four cold water plunge pools in the sauna area. In addition to the large outdoor area, fresh air and winter cool air can be enjoyed from many smaller terraces. Among other things, the Finnish spirit-bearing Kelosauna is somewhat separate of the main complex, although it is not within the outdoor area.
Back inside
There are also two saunas and an area for women which we didn’t try to explore. For the sake of equality, or humor, there is also a sauna where a local beer brand serves an non-alcoholic beer during the "Men only" ritual.
Men only ceremony includes non-alcoholic beer
Describing all saunas is not possible here. However, it is mentioned that the best impression on me was that of the Geysir sauna (Geysir höhle), whose 60 degree temperature is compensated by high humidity and excellent ventilation. Every once in a while the steaming water jet was mostly sympathetic.
Geysir-saunan ilmapiiri on monella tapaa erikoinen - Geysir-sauna is special in every way
My traveling companion Matti praised the steam rooms most, the implementation of which is often poor in Finland. In addition, the atmosphere of Celtic throne sauna made an unforgettable impression on him.
In addition to water, the spa offers beer, wine and other soft drinks in numerous small restaurants. The pool bars serve cocktails. Payment takes place on a magnetic wrist brand. According to staff, only up to three alcoholic beverages can be purchased per day.
Granted, we did not test whether the rule was in some way programmed into the payment system. Prices for food and beverages were reasonable, given the local price level, which means that Therme does not exploit its pricing possibilities. I believe that this is a question of conscious choice, because the spa strives to foster the loyal customer relationships and to make people stay as long as possible. With expensive and bad food that would not happen in Germany.
ROYAL DAY SPA
The customers of the spa are varied sorts. Typically, the spa is accessed by couples and spa services are also designed accordingly. Service called the ROYAL DAY SPA includes a variety of wellness services, private, bookable lounges or small rooms that are located here in the spa.
Yksityistä tilaa lisämarkus vastaan - ROYAL DAY SPA - Private room and loungers for rent
The purpose of these rooms rented for 40-180 euros is to guarantee couples a peaceful retreat. The most expensive seats include a bottle of champagne and non-alcoholic beverages. The rules of conduct are valid even in these areas.
Themes and events
Most of the customers are not in the spa for the first time. This is a clear sign of good service. One factor to maintain interest is the different themes and special events. In February 2017, only the sauna area day program included nearly one hundred different daily ceremonies! Additionally special events contain even more program, when the sauna area may have an orchestra playing .
The most popular events are the German favorite aufguss rituals that are performed at least every half an hour somewhere. In addition to the aufgusses, skin care is available with honey, yoghurt, salt, or chocolate, and for men, the previously mentioned beer "ceremony".
On every first Saturday evening Therme is open until one at night.
The currently ongoing program to find online or printed pamphlet Mein Urlaubstag.
Roomalaisesta kylpylästä kohti venetsialaista palatsia löytyy ohjelmataulu - From Roman baths towards Venetian palace find this daily info board
Traveling to and staying in Erding
The Hotel Victory (120-400 € / night) is located in the vicinity of the spa and the Gästehaus Victory (100-200 € / night) is a bit more affordable bit further off. However, accommodation capacity is limited and expensive. This is explained by the fact that most guests arrive within a couple of hundred kilometers radius with their own cars.
Munchenin ja Erdingin alueen yleiskartta - Map overview of Munich and Erding
A cost effective alternative for a Finnish tourist is to stay at the Munich Airport hotels (from 50 € / night). Part of the hotels are available for hotel spa packages. These hotels can be found in the listing of partner hotels page . At the time of writing, 16 collaborating hotels were listed. For example, Hotel Faltermaier offers Purchase online all day ticket and double rooms with breakfast for 166€. Multiple days of visions compared to cheaper.
Public transport to the spa can be reached, but it is unfortunate to be difficult. For example, the airport enters a bus to Erding, but buses 560, 560 and 570 to the spa do not necessarily leave the same station. Instead, the S2 train from Munich will hit the Altenerding station crossing the buses. However, a train trip from Alternerding to the center of Munich will take some 40 minutes. With public transport adventures, the DB Navigator application helps.
München S-Bahn kartta junaliikenteelle - Munic S-Bahn railways map
Direct return flights from Helsinki to Munich can be obtained from Lufthansa and Finnair, at best for less than 150 euros.
Shadows in sauna paradise
Almost everything in this sauna theme park worked well at least on a peaceful winter day. German sauna guests are mostly well-behaved. The only rule that is regrettably broken in the spa is to reserve loungers. Despite the forbiddance, the Germans systematically reserve each reclining chair and then go for a bath.
When in the early afternoon I was looking for to pressed my head, all the deck chairs and other sleeping places were flagged with different towels. The actual occupancy rate of the chairs was less than one third.
People chilling in the heated pool
No misbehavior caught our eye, but it is quite clear that a variety of disorder will inevitably arise if over 500 people meet at any place. The fact that valuables (wallets and mobile phones) are usually not included will certainly reduce worries.
Even though a lot of people are beginning to get somewhere in their own right. We were on the spot outside the local holiday periods, when the staff at the sauna estimated the visitors to be around 600 people. Some of the saunas were still empty, but the atmosphere was at its worst at the time of the aufguss, so I did not dive in. This apparently did not bother locals.
Saunaseremonia menossa alppisaunassa - Aufguss in Alp sauna
I would not have liked to have been there any more popular day. I can not imagine how croweded saunas are during the German winter holidays or holidays! If you want a more peaceful experience, you should arrive on weekdays or in the summer. Christmas is all about the hectic time and on Saturdays, Sundays and local public holidays the place is full despite an extra charge. In the summer, the use of outdoor areas would be more comfortable.
One small drawback are communications. Since there is so much to offer, it is difficult to tell the visitors everywhere you can do and buy. This is unlikely to disturb the tourists because, just in the corner, you will always find something new during one day. It can also be influenced by the fact that most of the communication material is in Germany, which is not a strong language for myself. Inverted messages in English are mostly abbreviated or non-existent.
Final impressions
The Wund’s Thermae in Erding is a very magnificent sight. In addition to the sauna area presented here, there are four other areas under the same roof of more than three hundred meters. For instance, GALAXY ERDING, which promotes itself as the Europe's largest water park or water slide park.
The services are also reasonably priced, so you can warmly recommend it to a full-length sauna lover. The only risk is that after that after the visit, Finnish saunas start to feel boring. The megalomaniac of Erding is amazing and every serious friend of the sauna should in my opinion to experience it.
Luolasaunassa tämän aufgussin aikana kiukaalle heitetään jäitä! - Ice is pored on the sauna stoved during aufguss
For a quiet Finnish sauna experience the place to go is not Erding. If, instead, you are brave enough to try different types of sweat baths, grab your own sweetheart and take a flight to Munich!
Before booking a trip, you should read the article on German sauna customs (in Finnish) and look at the following video describing the health effects of the sauna in Erding:
There is a lot of information on the site itself, especially in german. For example, the automatic translation of the Google Chrome browser helps to interpret pages, for example, in English for the parts that are not already available so
Photos: THERME ERDING (in the name of the pictures) and Lassi Liikkanen
Many thanks to Matti and extremely helpful THERME ERDING staff!
Saunologia testasi maaliskuussa tuoreita suomalaisia kirveitä. Mitä kävi, kun halkomakirves, vipukirves ja linkkukirves kohtasivat? Lue testiraportti!
Suomalaiset ovat monin tavoin sitoutuneita saunomiseen. Selvitysten mukaan suomalaiset hankkivat jopa 70% yksityiskäytön polttopuista itse! Voikin siis uskottavasti väittää, että kun suomalainen silmäilee sydäntalvella puita pystymetsässä, vilkkuu takaraivossa jo ajatus saunan lämmityksestä Juhannuksena. Saunamatkaan valmistautuminen voi siis alkaa jo erittäin paljon saunan uunin luukun raottamista.
Kansamme henkilökohtaisesta polttopuusuhteesta johtuen katsoin perustelluksi esitellä Saunologiassa puun pilkkomisvälineitä. Puiden paloittelutarve jatkuu kuitenkin usein myös kuivatuksen jälkeen saunapäivään asti, kun huomataan, että sytyttämiseen kaivataan pienempiä klapeja.
Myönnetään, että aika kaukana saunomisesta ja saunaelämyksen ytimestä kuitenkin ollaan, mutta johonkin se raja pitää vetää. Se on nyt tässä. Puiden sekä tukkien kaatamisen ja kuljettamisen välineistä en aio kirjoittaa. Ne ovat yhtä relevantteja saunakokemukselle kuin virvoitusjuoman etiketin liimauskone saunajuomalle.
Aurinko herättää halkohommiin
Huhtikuu on erittäin hyvä aika varustautua tulevan syksyn ja talven saunan lämmitykseen. Kuten aiemmin polttopuuartikkelissa kerroin, kuivuvat polttopuut yleensä hyvänä vuonna jo keskikesään mennessä, jos ne ovat huhtikuusta alkaen ulkona kuivumassa.
Kevättalvella puiden halkominen on suositeltavaa myös siksi, että puiden ollessa tuoreita ja jäisiä ne halkeavat paljon helpommin kuin keskikesällä. Erityisesti oksaisten puiden kohdalla ero on huomattava. Etelä-Suomessa maaliskuu on tässä suhteessa parempi vaihtoehto, pohjoisessa kylmää riittää pidempään.
Tuoretta kuusta piti saada testikäyttöön. Ei auttanut kuin kaataa näre
Työkaluvalikoima
Klapeja eli lyhyitä polttopuita voi tehdä monin eri tavoin. Sirkkelit, klapikoneet, puristimet ja monet muut sähkö- ja traktoritoimiset laitteet vähentävät käsityön määrää. Hienostuneimmat laitteet pätkivät ja halkovat ohuet ja paksut rungot helposti. Tämä puualan ammattilaisten arkipäivää. Eräs tällainen ihmekone esillä alla olevassa videossa:
Hakkipilke Falcon 35 klapikone pilkkoo ja halkoo puunrungot. Ovh. veroineen yli 10,000€ (sähkökäyttöinen). Tekee päivässä yli 50 irtokuutiota klapeja.
Saunapuiden harrastelu tapahtuu hienoimmillaan kirveellä. Manuaalinen työ palauttaa saunomisesta haaveilijan vuosisataisen perinteen äärelle, metsän hiljaisuuteen ja välittömään kosketukseen sekä puun että oman ruumiin kanssa.
Harrastuksena halkominen käy tehokkaasti liikunnasta, Lars Myttingin mukaan tunnissa kuluu 444 kcal, enemmän kuin vaikkapa retkihiihdossa. Halkominen tuo myös välittömän tyydytyksen klapipinon noustessa selän taakse hitaasti mutta varmasti.
Vaikka halkomisessa ei ole kysymys tehokkuuden maksimoinnista, harva viitsii tarkoituksella tehdä elämäänsä vaikeaksi. Tämän takia halkomisvälineisiin panostaminen tuottaa parantaa työtehoa, vähentää onnettomuusriskiä ja tekee omistajansa tyytyväiseksi työkaluihinsa. Ja onhan se aina hienoa hankkia uusia kiiltäviä vehkeitä!
Nykyaikaiset kirveet
Saunologialla oli ilo vastaanottaa kolme nykyaikaista klapintekovälinettä kenttätestiä varten. Valmistajittain aakkosjärjestyksessä tuotteet ovat Fiskarsin X21, Housemanin Linkkukirves ja LEVERAXEN CLASSIC MX. Kaikki tuotteet on suunniteltu Suomessa tällä vuosikymmenellä. Fiskars edustaa klassisen halkomiskirveen viimeisintä, neljättä sukupolvea kun taas Houseman ja Leveraxe ovat lähteneet innovoimaan kirveskenttää uudella otteella ja tehneet selvästi erilaisen työkalun. Lopussa tarkemmat tuotetiedot arvioineen.
Testivalmistelut ja halkomaturvallisuus
Tärkeimmät turvallisuusnäkökulmat kirveshommissa:
Halkomakorkeus
Vaarasektori
Olosuhteet
Halonhakkuu on kuntoliikuntana riskaabelia. Onnettomuusriskiä voi pyrkiä vähentämään oikeilla järjestelyillä. Esimerkiksi oikean korkuiset työalustat eli halkomapölkyt auttavat. Työskentely valoisissa olosuhteissa ja alkoholipitoisista virvoitusjuomista ovat myös eduksi. Turvavarusteista pitäisi itse tärkeimpänä viiltosuojattuja kenkiä, tämän jälkeen suojalaseja ja viimeksi jalkineita. Pitkähihainen ja –lahkeinen vaatetus suojelee ihoa puiden siirtelyvaiheessa.
Mikä on oikea halkomapölkyn korkeus?
Tiedustelin Fiskarsilta ja LEVERAXEa tekevältä Vipukirves Heikki Oy:lta heidän suosituksiaan halkomakorkeudeksi. Ehdotukset olivat hyvin erilaisia. Fiskarsin mukaan sopiva korkeus on vähintään 70cm. Jos korkeasta alustasta lyö ohi, tai kirves lipsahtaa, lyönti ei ohjaudu kohti jalkoja vaan sen kulkuun voi vaikuttaa.
LEVERAXE sen sijaan suosittelee matalaa, 30 cm pölkkyä. Tällä korkeudella käyttäjä ehtii hyvin hölläämään otettaan kirveen varresta ennen osumaa. Kirveen pitkän varren takia matala pölkky tuntuu myös tarpeelliselle.
Kummassakin tapauksessa halkomakorkeutta voi olla tarpeen hienosäätää sen mukaan, millaisia klapeja tai halkoja tekee, tai millä korkeudella omat hartiat pyörivät.
Halkomisrengas tai rengaspölkky on halkoharrastajan tuiki tarpeellinen lisäväline. Ei niinkään turvallisuus kuin työtehosyistä. LEVERAXE myös suosittelee sen käyttöä.
Kirves käteen ja kokeilemaan
Kolmen henkisesti nuoren ja hyväkuntoisen kirvesmiehen testiryhmä hyökkäsi kirveen varsiin maaliskuussa samaan aikaan, kun Helsingissä vietettiin saunapäivää. Koska tämän testin tavoitteena oli arvioida nimenomaan saunapuiden tekovälineitä, tehtiin välineitä kierrättämällä lyhyitä 25-33 cm klapeja sekapuusta. Osa puusta oli tuoretta, osa ylivuotisia kuiviaisia ja latvuksia. Kokeilimme kirveitä myös tuoreisiin 35 cm pituisiin tiheäoksaisiin kuusipölleihin, jotka ovat tunnetusti sitkeämpiä.
Pienten klapien pinoaminen on itsessään haastavaa ja hidastaa työtehoa selvästi.
Kokeilun aikana työvälineen toimivuuden mittariksi ideoitu lähes vakavissaan kiroiluindeksi. Sen avulla voi mitata aikaa työn aloittamisesta ensimmäiseen tuntuvaan epäonnistumiseen tai vastaiskuun. Koska testiasetelma ei ollut luonnollinen päätimme jättää tämän mittarin hyödyntämättä tältä erää.
Kävi nopeasti nopeasti selväksi, että testistä tulee kahden kamppailu. Linkkukirves ei ole tarkoitettu ollenkaan samanlaiseen käyttöön kuin kaksi muuta, joten sitä testattiin erikseen pienemmillä puilla sekä jo kuivien puiden edelleen pilkkomiseen sytykkeeksi.
Halkomishaaste
Toteutimme kahden miehen balansoidun koeasetelman Fiskarsin ja LEVERAXEn suhteellisen halkomisnopeuden arvioimiseksi. Tätä varten kasasimme kahdelle miehelle kaksi pientä puupinoa. Puupinoihin valittiin keskenään samankaltaisia puita (samasta rungosta). Sen jälkeen mittasimme kuinka kauan viiden puun pilkkomiseen meni aikaa kummallakin työvälineellä, samalla työtasolla. Työvälineiden vaihdossa pidettiin viiden minuutin lepotauko. Kumpikin testaaja aloitti työskentelyn eri välineellä.
Melkein standardoitu klapiaihio, kummallakin oli oma viiden pölkyn kasa, jossa puut keskenään mahdollisimman samankaltaisia
Työtasona toimi 50 cm korkuinen rengaspölkky, joka oli siis kummankin valmistajan suositusten nähden keskiarvoinen kompromissi ((30 cm +70 cm ) /2). Sitä päätettiin käyttää puiden halkeamisesta johtuvan satunnaisvaihtelun vähentämiseksi. Halottavat puut kasattiin noin metrin päähän pölkystä. Aika käynnistyi kun ensimmäinen puu oli pölkyllä ja lopetettiin, kun halkoja oli tyytyväinen kaikista puista saatujen klapien kokoon.
Tuloksena kumpikin testaaja suoriutui halkomisesta nopeammin Fiskarsilla. Saunologilla vipukirveen ero oli +20%, kaverilla lähes 100%! Asia selittäneen tuurin lisäksi etukäteisharjoittelu, sillä keskinäiset erot olivat saunologin eduksi suuremmat kuin työkalujen välillä.
Vertailun vuoksi kokeilimme molemmilla laitteilla halkomista myös suositusten korkuisilla, mutta renkaattomilla pölkyillä. Työ hidastui selvästi. Olennainen havainto koskee kirveiden luontaista ”vaarasektoria” eli sitä mihin klapit ilman rengasta sinkoilevat.
Vaarasektori ja pilkkeen keskihajonta ilman rengasta. Lähempänä vipukirveen kasa, kauempana Fiskarsin.
Asiaa voisi kuvailla seuraavasti. Fiskarsin kanssa klapit kasaantuvat noin metrin sisään suoraan pölkyn sivuille. LEVERAXE pommittaa klapijakauman keskipisteen selvästi toiselle puolelle pölkkyä keskihajonnan ollessa tuplat. Tämä on suoraa seurausta sen erilaisesta toimintaperiaatteesta.
Tuotetiedot ja arviot
LEVERAXE CLASSIC MX Suositus
Fiskars X21 Varaukseton suositus
Houseman Linkkukirves
Suositus
+ Tehokas (varauksella)
+ Ergonominen
+ Turvallinen- Vaatii harjoittelua
- Käsiteltävyys pienten puiden kanssa
- Paino ja pituus
+ Kevyt ja näppärä
+ Käsiteltävyys- Turvallisuusriskit
- Teroitustarve
+ Turvallinen
+ Tarkka
+ Sytykepuiden pilkkomiseen- Kiinnitystapa rajoittaa
- Rajallinen mukautuvuus erikokoisiin puihin
- Käyttö- ja asennusohjeet
Leveraxe Classic MX
Leveraxe Classic MX toiminnassa
Tarina
Leveraxe on keksijä Heikki Kärnän vuosien kehittelyn lopputulos. Se on perinteistä kirvestä muistuttava, mutta keskeiseltä halkomislogiikaltaan poikkeava laite. Sen idea on muuttaa halkomista niin, että kirveen terä kääntyy osuessaan puuhun ja lohkaisee puuta asymmetrisesti terän toiselta puolelta. Esimerkiksi polttopuun keskustasta ulospäin tangentin, ei säteen suuntaisesti. Valmistaja haluaakin kutsua tuotetta vipu- tai pilkkomiskirveeksi halkaisukirveen sijana.
Jo paperilla kirves on hieno esimerkki vanhojen totuuksien onnistuneesta haastamisesta. Heikin yritys rahoitti kirveen kehitys- ja tuotteistustyötä onnistuneesti joukkorahoituskampanjalla keräten yli 200,000 dollaria 1,784:ltä tukijalta! Tällä rahalla kirveen komposiittiversio saatiin onnistuneesti massatuotantoon. Nyt yhtiö valmistetaan kahta mallia kirveestä. Ensimmäistä Classicia valmistetaan sekä Suomessa että Meksikossa. Pohjois-Amerikan markkinat ovat siis selvästi yrityksen tähtäimessä. Tuote on patentoitu.
Valmistusmaa: Meksiko, rinnakkaismalli FI valmistettu Suomessa.
LEVERAXE antaa itsestään raskaan vaikutelman. Pitkä varsi pakottaa ottamaan etäisyyttä pölkkyyn ja kirveen paino rauhoittaa käsittelyä. Työskentely tuntuu alkukankeuden jälkeen turvalliselle. Pikkutarkkaan työhön kirveen mittasuhteet eivät ole parhaimmillaan.
Vauhtiin päästyä LEVERAXE antaa pilkkeelle kyytiä aivan eri malliin. Puita joutuu helposti hakemaan kolmen metrin päästä, jos innostuu heiluttamaan kirvestä kunnolla. Puut lentävät tosin erittäin kapealla sektorilla kohtisuoraan osumakohdasta halkojasta vasempaan.
Ilman rengasta Leveraxe lennättää klapeja parin metrin säteelle halkomispölkystä ja pilkkeet kolisevat katolle
Rengas on vipukirveen kanssa käytännössä välttämätön. Ilman sitä halkojan aikaa kuluu klapien etsintään niin paljon, että kaikki mahdolliset tehohyödyt jäävät saavuttamatta.
Suuremmilla puilla kokemukset olivat erikoisia. Yli 40 cm koivun tyvipölkyn kanssa tuntui ensin, että pilkkomatta jää. Puu ei kuulostanut lainkaan yhteistyöhaluiselle. Kymmenkunta yritystä myöhemmin Leveraxe kuitenkin irrotti yhdestä reunasta pienen klapin, jonka jälkeen yhteinen sävel löytyi.
Toistuva, epämiellyttävä tilanne Leveraxen kanssa on kirveen juuttuminen kiinni klapiin tai pölkkyyn
Pienten puiden ja klapien viimeistelyyn Leveraxe ei ole omiaan. Pitkä varsi ja reilu paino vaikeuttavat lyönnin kohdistusta. Jos puu on ohjeiden mukaan asetettu rengaspölkylle, ei sitä voi kääntää lappeelleen osuma-alueen laventamiseksi. Valmistaja ei myöskään suosittelen tällaista työasentoa
Leveraxen tehokas käyttö vaatii harjoittelua. Parin päivän kokemusten jälkeen en voi vieläkään väittää täysin hallitsevani laitetta, vaikka käyttö on jatkuvasti helpottunut. Yllä kuvatussa parivertailussa mukana ollut entinen kilpaurheilija valitteli samaa. Työvälineen oppimiskäyrä on siis kohtuullisen jyrkkä.
Fiilis oli, että kiroiluindeksilla mitaten Leveraxe ei olisi ollut vahvoilla
Kostean puun kohdalla kirves tuntuu helposti takertuvan oksan kohtiin. Tämän seurauksena oikean ”avauskohdan” löytämisessä voi kestää useampi lyönti. Sen jälkeen työ sujuu vauhdikkaasti.
Kirveellä saa hyvää hartiajumppaa ja kädetkin helliksi. Kolhosta olemuksestaan huolimatta sillä työskentely tuntuu verrattain turvalliselle. Pitkä etäisyys pölkkyyn kevyen otteen kanssa tuntuisi vähentävän onnettomuusriskiä. Läheltä piti –tilanteita ei testijaksolla sattunutkaan, ainoastaan jopa 5 metrin päähän sinkoilevat klapit herättivät hilpeyttä ja kauhua. 15 metrin turva-alue ei ole siis liioiteltu, tosin vain rajoitetussa sektorissa.
Parhaimmillaan Leveraxe pilkkoo pölkyn nopeasti ja tehokkaasti erittäin kompaktin kokoisiksi klapeiksi
Kirves pysyi testin aikana, vajaan kahdeksan tunnin käytössä, hyvin terässä. Itse asiassa terä tuntuikin kaipaavan pientä sisäänajoa, jotta sen muoto pääsi maalin alta esiin. Valmistaja suosittelee voitelua ajoittain, teroittamista tarvittaessa.
Leveraxen terä oikealla ei kärsinyt testijaksolla näkyviä vaurioita
Palattuani perjantai-illan hämyssä mökille, päätin päättää päiväni LEVERAXEn varressa. Kirves tuntui turvalliselle valinnalle, jolla pystyy vielä iltahämärissäkin työskentelemään ilman merkittävää riskiä. Ylimääräisen energian purkaminen onnistuikin varsin hyvin! Klapit tuppasivat jäämään vain turhan pieniksi, sillä hämärän yhdysvaikutus ei yhtään helpottanut tällä tykillä tähtäämistä.
Kokonaisuus on hieman ristiriitainen. Leveraxen nerokas toimintaperiaate vähentää tarvetta käyttää lyöntiin energiaa, mutta kirveen omat mittasuhteet tekevät työskentelystä raskasta. Ajoittain työ sujuu kuin tanssi, mutta pahimmillaan hommat hidastelevat tuskaisen paljon kirveen takertuessa pölliin kerta toisensa jälkeen.
Leveraxea voi suositella klapiharrastajalle työkaluvalikoimaan. En itse uskaltaisi hankkia sitä kuitenkaan ainoaksi kirveeksi.
Kokeilujen jälkeen jäi vielä kaihertamaan olisiko jokin muu puulaji, kuten jäinen koivu, pilkkoutunut vipukirveellä sopusointuisemmin.
+ Tehokas (varauksella)
+ Ergonominen
+ Turvallisuus
- Jyrkkä oppimiskäyrä
- Käsiteltävyys pienten puiden kanssa
-Paino ja pituus
Fiskars X21
Fiskars X21
Tarina
Fiskars X21 on uutuusmalli Fiskarsin tuoteperheessä. Ensisilmäyksellä kirves ei kuitenkaan näytä radikaalisti uudelle, vaan muistuttaa aiempia vuosikertoja. Ensimmäinen tämän tyyppinen kirves lanseerattiin kuitenkin 30 vuotta sitten ja kehitystä on kuitenkin tapahtunut.
Eroja löytyykin etsimällä. Omasta halkokatoksesta löytyneeseen vanhaan malliin nähden X21:ssä on hieman poikkeava terän muotoilu, karheampi otepinta ja varren pään kaarre on voimakkaampi. Uskoisin, että näillä tavoitellaan kirveen parempaa pysymistä näpeissä.
Koska Fiskars on entuudestaan tuttu, on siihen helppo tarttua. Komposiittivarresta saa tukevan otteen ja se ei tunnu kirveen vanhojen versioiden tapaan liukkaalle.
Halkomisessa tämä kirves on erittäin helppo työkalu. Pituus ja paino tuntuvat olevan kohdallaan paremmin kuin isommissa ja pienemmissä fiskarsilaisissa, joita olen aiemmin kokeillut. Kirvestä on helppo hallita myös pienten puiden halkomisessa.
Fiskars komposiittikirves nyt ja n. 20 v. sitten
Kirveessä ei ole juuri moitittavaa. On kuitenkin dokumentoitava, että Fiskars oli testin ainoa työkalu, josta aiheutui pari pientä tapaturmaa. Toisella kerralla vasen käsi osui kirveen terään puita käsitellessä kirveen ollessa oikeassa kädessä tyhjän panttina. Toisella kerralla klapi singahti halottaessa käsille. Pysyviä vahinkoja ei syntynyt, mutta ”kävikö mitään”-taukojen ehkäisemiseksi voi suositella viiltosuojattuja käsineitä.
Fiskarsin terä ei pitänyt puumateriaalin mukana tulleista roskista, vaan loukkaantui
Toinen harmi oli Fiskarsin terän selvä tylsyminen. Tämä johtui mitä ilmeisimmin puuaineksen mukana halkomisprosessiin päätyneestä hiekasta ja mullasta. Jo puita sahatessa sahan jatkuva tylsyminen vaivasi. Tylsyminen ei ole iso tai tuntematon ongelma, mutta muistuttaa siitä, ettei perinteinen kirves ole huoltovapaa työkalu.
Kokeilin halkomisen jälkeen Fiskarsin XSharp monitoimiteroittajaa kirveen teroittamiseen. Laitetta on myyty myös kirveen kylkiäisenä käytännössä ilmaiseksi. Ohjevideon katsomisen jälkeen teroitus sujui parissa minuutissa. Teroitin syö hienovaraisesti pahimmat sivusuuntaiset röpelöt terästä pois, mutta sivuprofiilin lohkeamien poistamista varten kirvestä pitäisi selvästikin tahkota.
+ Kevyt ja näppärä
+ Käsiteltävyys
- Turvallisuusriskit
- Teroitustarve
Houseman Linkkukirves
Linkkukirves itseteossa
Tarina
Linkkukirves on kotoisin Heinolan seudulta. Juha Hietanen on kehittänyt laitteen alun perin ohuiden rankojen ja sytykepuiden pilkkomiseen. Laitteen perusmekanismi on tunnettu jo kauan, mutta kirves sisältää useampia kuitenkin myös uusia, patentoituja osia. Myynnissä Linkkukirves on ollut kolmisen vuotta.
Linkkukirveen idea on, että seinään tai muuhun paikallaan pysyvään pystysuuntaiseen tasoon kiinnitetään kirveen runko-osa. Kiinnitys tapahtuu kahdella täkkipultilla. Runkoon on nivelletty teräosa. Kolmekymmentä senttinen terä on kiinni lähes metrin mittaisessa varressa. Halkaistava puu nostetaan rungon ja varren välin kiilaamalla se varren ja rungon väliin. Runko on porrastettu eri mittaisille puille. Laite sopii 20-40 cm mittaisen ja halkaisijaltaan 3-10 cm puiden pilkkomiseen.
Housemanin asennus pakottaa harrastajan hieman epämiellyttävään asemaan terän alle, tosin ilman todellista vaaraa.
Housemanin ohjeiden mukaan rungon yläreuna kiinnitetään noin halkojan navan korkeudelle. Käytännössä tämä ohje ei toimi alle 170 cm puutyöläisille, sillä varsi töksähtää muuten maahan. Tällöin kirvestä ei voi taittaa säilytysasentoon eikä lukita kiinni. Lukitseminen torjuu vahinkojen lisäksi varkauksia estämällä kiinnityspulttien avaamisen.
Testiä varten pulttamisimme Linkkukirveen 2x5” kokoiseen lankkuun, joka kiinnitettiin ison haavan kylkeen kuormaliinoin ja tuettiin maahan. Hietasen antama vinkki toimi ihan hyvin. Liinat pitivät lankun ja kirveen paikoillaan kiitettävästi. Ainoa selvä ongelma oli se, että kirveen kiinnityskorkeus tuli ”navan korkeudelle” –ohjetta seuraten niin alas, ettei kirvestä olisi voinut lukita.
Kuivien, oksaisten klapien pilkkominen sytykkeiksi onnistuu tällä kirveellä. Ei aina vaivatta, mutta onnistuu.
Housemanin paras puoli on tarkkuus ja turvallisuus. Laitteesta tulee sellainen vaikutelma, että sillä voi hydraulihalkojan tapaan kohdistaa halkomisvoiman juuri siihen kohtaan puuta kuin haluaa. Vivulla saa sitten niin paljon momenttia itse halkaisuyritykseen, että puu antaa lopulta periksi ilman halkojan loukkaantumisriskiä.
Pitkä varsi, paljon vipuvoimaa. Se ei kuitenkaan tietyn pisteen jälkeen riitä.
Linkkukirveessä on kuitenkin selviä rajoitteita. Kirveen asentaminen on pieni haaste. Ensinnäkään kirvestä ei voi ruuvata ihan mihin sattuu, vaan tarvitaan tukeva pinta tai lankku, johon se kiinnitetään. Toisekseen asennuksen aikana kirveen terä pitää nostaa ylös, mikä on yksikseen kirvestä asentavalle hieman epämiellyttävää, kun jokin ruumiinosa on väistämättä terän ja rungon välisen giljotiinin välissä…
Toinen rajoite liittyy halkaistavan puun kokoon. Vaikka tehot riittäisivät paksuja tai pitkien puiden tekemiseen, ei sellaista saa laitteeseen paikoilleen. Noin 12 cm on selvä yläraja. Jos laitteeseen saakin asetettua suuremman puun, vääntää se terää sivusuuntaisesti niin paljon, että terän kiinnitys näyttää irtoavan!
Liikaa vääntöä linkkukirveelle. Pilkottavan puun koko rajoitukset tulevat nopeasti selviksi.
Varsi tuntuu myös ajoittain tarpeettoman pitkälle, erityisesti asennuskorkeuteen nähden. Vivun pituudella saadaan toki lisää vääntöä, mutta tuotteessa voisi olla myös jatkovarsi tai sitten rinnakkaismalli pienemmille puille.
Näiden ominaisuuksien vuoksi Housemania ei voi suositella ainoaksi kirveeksi saunapuiden tekijälle. Toisaalta itse odotan nivelkirveen löytävän paikkansa omassa lämmitysprosessina juuri pienten sytykepuiden pilkkomisessa. Kunhan ensin lyhennän vartta, niin että saan linkun kiinnitettyä haluamaani paikkaan.
+ Turvallinen
+ Tarkka
+ Sytykepuiden pilkkominen myös kuivana
- Kiinnitys
- Rajallinen mukautuvuus erikokoisiin puihin
- Käyttö- ja asennusohjeet
Yhteenveto – heittääkö vanha kirves kaivoon?
Olen itse urheillut lähes kaksikymmentä vuotta samoille välineillä. Käyttämäni perinteisen halkomakirveen varsi on kerran pitänyt vaihtaa, kun se klassisesti kului terän alapuolelta vaarallisen ohueksi.
Tämän vuosikymmenen kirveiden kokeilun jälkeen kirvesvanhukset saavat jäädä pysyvämmin lepoon. Sen lisäksi, että klapeja on kertynyt yli oman tarpeen, on aika ajanut kaksikon ohi. Se, minkä uutukaisen silpomisvälineen valitsee on kiinni omista mieltymyksistä. Kaikkia tuotteita voi suositella, vaikkakin ne tuntuvat soveltuvat keskenään hieman erilaisiin käyttötarpeisiin. Fiskars sai arvion Varauksetta suositeltava, sillä se ei varmasti yllätä ketään ikävästi.
Mielestäni ehkä kirvesvalintaa suurempi tehokkuushyöty käsivoimin klapeja tehdessä saavutetaan oikeasta halontajärjestelystä. Autonrengaspölkky ja halkomispaikan oikea sijoittelun pinon ja puiden suhteen vähentää turhaa työtä ja kumartelua erittäin paljon.
Rengaspölkky, omaa tuotantoa.
Rengaspölkyn korkeus määräytyy työkalun mukaan, mutta sen rinnalle voi ottaa myös tavallisen pölkyn niitä tapauksia varten, jotka pitää halkoa lappeeltaan. Sopivia 13 tai 14-tuumaisia renkaita kannattaa kysellä rengasliikkeiden jäteosastolta lainaan. Halkomistyömaalla ei kukaan sakota, vaikka pinta olisi lopussa.
Renkaan täyttäminen kerralla 3-4 puulla nopeuttaa työtä, tosin tehden sitiä samalla monotonisempaa.
Jos pelkää käsien kipeytyvän tai kalorien kuluvan halon hakkuussa liiaksi, kannattaa suosiolla katsella erilaisia halkomiskoneita. Seuraavana talvena saunaa lämmitettäessä ero on kuitenkin jo ehkä unohtunut, tosin kirveen käyttäjän käsivarret ja lompakko saattavat olla paksummat.
Kiitokset Markukselle, Henkalle sekä tuotevalmistajille haastatteluista ja näytteistä!
Hyvät löylyt ja helppo saavutettavuus ovat ensisijaisen tärkeitä suomalaiselle saunassa. Siisteyttä ja vilvoittelumahdollisuuksia ei myöskään saa unohtaa. Keskustelu on sallittua, muttei mistään tapauksessa älylaitteen välityksellä! Lukeminen ja syöminen saunassa olivat seuraavaksi sietämättömimpiä tapoja. Alkoholin käyttöä paheksuttiin jopa yksityissaunassa, mielipiteitä jakanut lempinenkin oli suvaitumpaa. Muun muassa näin arvioi neljän sadan vastaajan aktiivisaunojista koostunut joukko Saunologian tutkimuksessa saunatapoja ja toivottuja elämyksiä. Tässä tutkimuksen alustavia tuloksia.
Saunologia järjesti marras-joulukuussa 2016 Suomalainen saunassa –kyselytutkimuksen. Tutkimuksen aiheena olivat suomalaisten saunakokemukset ja -mieltymykset, erityisesti yleisiin saunoihin liittyen. Kysely toteutettiin Helsingin yliopiston hallinnoiman sähköisen lomakepalvelun avulla ja sitä markkinoitiin monin tavoin sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn osallistui nelisen sataa aktiivista saunojaa, miehiä ja naisia samassa yhtä paljon.
Seuraavassa alustavia havaintoja tutkimuksen tuloksista. Ensin esitellään yleiset mieltymykset, sitten mielipiteet julkisista saunoista ja lopuksi saunatapoja koskevat käsitykset.
Tuloksista on valmisteilla pidempi selvitys, jossa niitä myös liitetään aiempiin sauna-aiheisiin tutkimuksiin.
Tuloksia
Vastaajat olivat ahkeria saunojia. Yli puolet (51%) saunoi useamman kerran viikossa. Tämän perusteella kyselyyn valikoitui vastaamaan jonkin verran keskimääräistä kovempia saunojia kuin suomalaiset. Koffin tutkimuksessa vuodelta 2014 vain 34% saunoi vähintään yhtä useaan. Lähes kolmannes vastaajista (31%) kuului johonkin saunayhdistykseen. Toisaalta nyt tehtyyn kyselyyn mukaan mahtui myös alle kymmenys (8%) harvemmin kuin kerran kuussa saunovia.
Suosituimpia saunoja olivat yksityiset saunat pientaloissa ja mökeillä. Savusauna oli kohtuullisen tuttu, 50% oli käynyt savusaunassa joskus ja loput useamminkin. Vastaajien harrastuneisuudesta kertoo se, että 17% savusaunoi säännöllisesti., useamminkin kuin taloyhtiön saunoissa!
Eri tyyppisten saunojen suosio
Vaikka erilaiset mobiilisaunat ovat edullisia ja erottuvia, eivät ne olleet vastaajille tuttuja. 62% ei ollut koskaan käynyt peräkärry- tai lauttasaunassa, kolmannes oli ja loput eivät olleet kuulletkaan siitä. Oudoimman saunan arvonimi menee kuitenkin maasaunoille, joista 19% ei ollut kuullut ja 57% ei ollut käynyt.
Kyselyn painopiste olivat suomalaistyyppiset saunat, höyry- ja infrapunasaunoista ei kysytty.
Mistä onnistunut saunakokemus koostuu?
Pyysin vastaajia arvioimaan neljää hyvän saunakokemuksen elementtiä. Näiden keskinäinen järjestys kävi hyvin selväksi:
Löylyt
Vilvoittelu
Seura
Juominen ja syöminen
Myös löylyissä käymiseen liittyy erilaisia preferenssejä. Kysyin vastaajilta saunan mieluisia ominaisuuksia pyytämällä asettamaan oman mieltymyksensä moniaistisen saunaelämyksen eri ulottuvuuksien kohdalla kahden ääripään väliin.
Suurin yhdenmielisyys oli siitä, että saunassa sopii olla hiljaista ja hämärää. Ilmankosteustoiveet kallistuivat myös hieman yllättäen kosteampaan suuntaan. Sen sijaan lämpötila- ja tuoksumieltymysten jakautuessa tasaisesti ”siltä väliltä” vaihtoehdon ympärille.
Toiveet olivat osittain riippuvaisia toisistaan. Korkeamman lämpötilan yhteydessä heitettiin vastaavasti tiheämpään löylyä (R=0,487, P<0,01) ja toivottiin joskus matalampaa kosteutta (R=-0,20, P<0,01).
Kysyttäessä muista hyvien löylyjen ominaisuuksista, ilmanvaihto nousi esiin hieman yllättäen vapaamuotoisista vastauksista. Olin itse jättänyt sen tietoisesti pois kyselystä pitäen sitä liian teknisenä ja vaikeana väitteenä!
Lähes kymmenes (N=18) kaikista avokysymykseen vastanneista (N=256) piti ilman raikkautta ja ilmanvaihdon toimintaa tärkeänä löylykokemukselle. Muut tekijät saivat hajamainintoja. Siisteys tai lian puute, löylyjen ”sopivuus”, hyvät lauteet, vihtominen sekä puukiuas mainittiin kaikki 5-7 kertaa kukin vastaajien toimesta.
Mitkä ovat lempeät löylyt?
Kysyin ihmisiltä avoimesti lempeistä löylyistä. Minua kiinnosti kuulla miten tämä saunatuotteiden ja palveluiden markkinoinnista paljon käytetty termi yleensä ymmärretään. Sain tähän viitisen kymmentä vastausta.
Ehdottomasti useimmiten lempeisiin löylyihin liitetty sana oli löylyjen kesto: hiiiitaaaat löylyt. Löylyt, jotka kestävät pitkään. Yli puolet vastanneista mainitsi tämän.
Seuraavaksi toistuvin ominaisuus oli kosteus. Rauhallinen, sopiva, riittävä, tasainen olivat adjektiivit joilla lempeiden löylyjen kosteutta kuvailtiin. Kosteuden jälkeen useampi mainitsi löylyjen aikaansaaman nautinnon.
Saatujen vastausten perusteella ottaisin lempeiden löylyjen metsästykseen odotusarvoksi pitkäkestoisen kosteuden, joka ei ylitä kylpijän kipukynnystä.
Selviä syitä mennä saunaan
Tiedustelin vastaajilta miksi saunaan mennään. Suurin osa vastaajista ei pystynyt erittelemään motiivejaan kovin tarkasti, vaan epämääräinen ’saunominen itsetarkoituksena’ keräsi eniten puoltavia ääniä. Avovastausten perusteella kysymyksessä on monilla oma piintynyt, joillekin saunominen kuuluu erottamattomasti esimerkiksi uintiharrastuksen yhteyteen, mutta myös rentoutuminen mainittiin toistuvasti.
Syitä mennä saunaan.
Eri tapojen keskinäisten yhteyksien tarkastelussa kävi ilmi, että ’puhdistautuminen’ erottui selvästi omaksi toiminnokseen. Sen sijaan palautuminen ja terveydenhoito olivat yhteydessä toisiinsa (r=0,42; p<0,01).
Saadut tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmin mainitussa Sinybrychoff-raportissa.
IRO Researchin Sinebrychoffille 2014 tekemän kyselyn mukaiset saunomissyyt.
Yleisessä saunassa yksin sekä yhdessä
Tutkimuksessa oli useita kysymyksiä julkisin saunoihin liittyen. Julkisia saunoja pidettiin tutkimuksessa synonyymina yleisille saunoille.
Julkisissa saunoissa vastaajat vierailivat mieluiten tuttujen saunatovereiden kanssa. Toisaalta noin neljännes saunoi julkisissa paikoissa myös yksinään. Tämä selittynee osin yleisten saunojen väljällä määritelmällä ja sillä, että Suomessa lähes kolmannes asuntokunnista on yksineläjiä. Seurustelu ja sosialisointi ei siis kaikkia saunojia innosta. Samanlainen havainto oli tehty myös Sinebrychoffin tutkimuksessa, jossa noin puolet saunoi yksin usein tai silloin tällöin.
Olin ensisijaisesti kiinnostunut siitä, miten vastaajat hahmottivat saunapalveluiden soveltuvuuden omiin tarpeisiinsa. Tämä tarkastelu paljasti sekä puutteita että onnistumisia.
Suurin osa piti saunapalvelujen saavutettavuutta (aika ja paikka) omien mahdollisuuksien kannalta hyvänä. Hintoja pidettiin myös sopivina. Saunoja löytäminen onnistui enemmistön mukaan vaivattomasti, samoin saunojen palveluista tiedottaminen. Sen sijaan puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei saunojen löylyistä voinut etukäteen varmistua.
Yleisen saunan menestystekijät
Näkemykset julkisen saunan tärkeimmistä valintatekijöistä tulivat selviksi. Näissä oli selviä yhtäläisyyksiä aiemmin esitettyihin hyvien löylyjen ominaisuuksiin.
Ehdottomasti tärkeimmät kriteerit olivat siisteys ja löylyjen laatu. Sijainti, aukioloajat sekä puku- ja pesutilojen toimivuus tulivat heti näiden perässä.
Yleisen saunan menestystekijät
Tiettyjä tekijöitä arvostettiin yhdessä. Löylyjen kanssa korreloi vilvoittelutilojen toimivuus (R=0,31; p<0,01). Kätevä sijainti ja joustavat aukioloajat vetosivat myös yhtäaikaisesti (R=.49, p<.01). Vilvoittelutilojen kanssa uintimahdollisuudet korostuivat (R=.33). Voimakkain positiivinen yhteys (R.56 p<.01) oli hyvinvointipalveluiden ja ravintolapalveluiden välillä.
Avovastauksissa kuullut mielipiteet vahvistivat yllä mainittuja vaikutelmia. Monet vastaajista (N=336) vastasivat myös kysymykseen, mikä on tärkeintä yleisen saunan valinnalle. Vapaamuotoisten kommenttien perusteella sijainti ja saavutettavuus olivat ylivoimaisesti tärkein tekijä (N=49) julkisen saunan valinnalle. Saunaan ei siis useimmiten lähdetä merta edemmäs kalaan.
Löylyjen laatu ja uintimahdollisuudet mainittiin rinta rinnan seuraaviksi yleisimmin (N=28) saunakriteereinä. Uiminen oli monille saunomiseen nähden ensisijaista ja sauna sen oheispalvelu.
Näiden jälkeen toistuvasti mainittiin siisteys ja puhtaus sekä saunakaverit. Puhtaus on selvästi sellainen esteettinen tekijä, joka monien saunojien huomion. Toisaalta motiivi saunaan lähtöön on usein sosiaalinen, seuran ollessa tällöin saunaa tärkeämpää.
Saunatavat: saunassa saa puhua muttei missään nimessä puhelimeen
Saunassa puuhataan löylyttelyn ja hiljaisen hikoilun ohella kaikenlaista muutakin. Saunatapoja koskevien kysymysten perusteella tavat voi jakaa karkeasti hyväksyttäviin ja paheksuttaviin. Toimintoihin joita enemmistö mielipiteensä ilmaisseista ei hyväksy lainkaan vaan paheksuu ja toimintoihin, jotka enemmistö hyväksyy yksityisissä, julkisissa tai kaikissa saunaoloissa.
Paheksuttavien saunatapojen listan kärkeen kiilaa mobiiliteknologia. 84% vastaajista oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei älypuhelimen tai tabletin näppäily sovi saunaan. Ruotsalaisista saunakarikatyyreista tuttu lukeminen sai myös enemmistön (48% kaikista) varpailleen. Saunassa syöminen oli samalla tavoin kiistanalainen toimenpide (46% vastaan). Yllättäen klassinen saunahoito kuppaaminen sai myös suhteessa eniten kielteisiä mielipiteitä (30%).
Huonot saunatavat sen perusteella, kuinka suuri osa vastaajista ei hyväksy kyseistä toimintaa mihinkään saunaympäristöön.
Muut tiedustellut aktiviteetit eivät herättäneet yhtä voimakasta vastarintaa.
Hyväksytyimpiä saunatoimintoja kaikissa ympäristöissä olivat keskustelu (84% hyväksyi kaikkialla), peseytyminen (63%) ja lasten kylvettäminen (55%). Kolmannes piti imettämistä hyväksyttävänä kaikissa saunoissa (31%), 20% hyväksyi sen ainoastaan yksityissaunoissa.
Hyväksyttävien saunatapojen osuus erilaisiin saunoihin tai kaikkii saunoihin (varauksella tai varauksetta)
Joitakin toimintoja hyväksyttiin ainoastaan yksityissaunoihin. Näistä ehdottomasti yksimielisimpiä oltiin seksistä (52% vain yksityissaunaan, 41% ei ollenkaan saunassa) ja alkoholin nauttimisesta (31% yksityissaunassa; 23% ei ollenkaan). Alkoholin käyttöä koskevat mielipiteet ovat jossain määrin ristiriidassa Sinebrychoffin selvityksen mukaan, jossa yli puolet vastaajista joi olutta usein tai silloin tällöin saunomisen yhteydessä (sen alkoholillisuudesta ei tosin ole mainintaa).
Loput ehdotetuista saunatavat jakoivat mielipiteitä. Jooga ja pilates (31%) , hieronta (28%) ja vartalohoidot (28%) saivat kaikki yleisimmin arvion ”Sopii varauksella kaikkiin saunoihin”. Kuppaamisen hyväksyi ehdottomasti vain 10%, varauksella 18%, joten se ei ole tällä hetkellä muodikasta.
Pohdintaa
Löylyjen laatu merkitsee suomalaisille saunakokemuksen osana paljon. Vilvoittelukin on seuraa tärkeämpää, sillä suomalainen saunoo vaikka yksinään.
Julkisen saunan taas pitää olla siisti ja olla helposti saavutettavissa. Löylyjen laadulla on merkitystä julkisen saunaan hakeuduttaessa, mutta tämä aiheuttaa usein päänvaivaa saunaa valittaessa, sillä asiasta on vaikea etukäteen varmistua. Julkisten saunojen tehdessä uutta paluuta, on palveluntarjoajilla haaste vastata saunojien korkeisiin laatuvaatimuksiin.
Tässä kokoelma ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta. Tutkimusten tekeminen harrastuksena ei ole järin nopeaa hommaa, joten kaikkia kyselyssä mukana olleita tekijöitä en olen vielä ehtinyt analysoimaan. Esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja ja harrastuneisuuden vaikutuksia kokemuksiin ja mieltymyksiin ei ole vielä selvitetty. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tämän artikkelin myötä olen aineiston käytön suhteen päässyt pidemmälle kuin moni muu harrastuksenomainen saunakysely.
On toisaalta selvää, että tämä tutkimus on otoksensa vuoksi lähinnä pilottitutkimus suomalaisten saunakokemusten maailmaan. Sen ansiosta oma ymmärrykseni tärkeistä kysymyksistä ja oikeista kysymyksenasettelusta on tarkentunut. Saunakokemuksista ei ole kuitenkaan Suomessa julkaistu Helamaan 1990-luvun Huoneisto- ja Talosauna-kirjojen jälkeen julkaistu yhtään hyvää laadullista tutkimusta, joten toivottavasti tämäkin tutkimus paikka hieman tätä ammottavaa aukkoa.
Menetelmät, vastaajat ja data
Kyselyyn vastasi 394 suomalaista. Hienoinen enemmistö oli naisia (52%), keski-iän ollessa 47 vuotta. Vastaajien keski-ikä (46 v.) ylitti suomalaisten keski-iän, syynä oli selkeästi miesten laajempi ikähaitari (16-81 v.) ja naisia korkeampi keski-ikä (16-69 v.; keskiarvo 48 v. ja 45 v, miehet ja naiset). Tässä suhteessa otos ei edusta koko väestöä.
Helsingin Messukeskuksessa järjestetään vuosittain Kevätmessut viitan alla viidet eri messut. Keväällä 2017 myös Saunologia oli mukana Oma Koti -messuilla, yhteistyökumppani Narvin osastolla. Neljästä messupäivästä olin paikalla lauantaina.
Saunaklinikalla päivystämisen lisäksi kävin bongailemassa Mökki ja Koti -messuilta sauna-alan uutuuksia. Tässä kuvavoittoinen reportaasi viikonlopun löydöistä.
Kiuasuutuudet
Kotimaisista kiuasvalmistajista edustettuina olivat omilla osastoilla Narvin (Aito, Kota) lisäksi tutuista kiuasmerkeistä IKI, Sawo, Muko, Misa ja Tulikivi. K-Raudan osastolla oli muutamia Harvian saunatuotteita, mutta Saunatec, Helon ja Kastorin emoyhtiö oli joukosta poissa.
Kevytmessuilla on yleensä nähty joitakin uutuusmalleja. Niin nytkin. Rohkeimman kiuasuutuuden palkinnon saunologilta saa HolvisaunanHiisikiuas, kertalämmitteinen savukiuas. Sen rakenteessa on nähtävissä Teuvan keittimen ruostumattomia osia, mutta design on Ruususen yrittäjäperheen. Tuote on tarkoitettu ensisijaisesti yrityksen omiin saunoihin, mutta on ostettavissa erikseen. Hiisikiuas nähtiin myös Iglusaunan uudessa savuiglussa, josta kuva alempana.
Hiisikiuas on pieni ruostumattomasta teräksestä valmistettu savukiuas
Hiisi hotkaisee sisäänsä jopa 140 kg kiviä (kokonaispaino 235 kg). Kiukaan lämmitys- ja siintymisajaksi luvataan n. 3-4 h. Kiuas on rakenteeltaan hyvin yksinkertainen. Se sopinee parhaiten pieniin ja mataliin saunoihin. Toimivuudesta ei voi pelkän ulkonäön avulla antaa pisteitä, mutta ylipäänsä uuden ”tehdasvalmisteisen” savukiukaan esittely on kunnioitettavaa. Kiukaan mitat mahdollistavat sen sijoittamisen moniin paikkoihin. Toki tulipesän korkeus on selvästi nykyisiä mitoitusohjeita pienempi, joten suositus lepän käytöstä polttopuuna haiskahtaa perustellulle. Kiuas on jo myynnissä, ovh. 1230€. Pelkistetty muotoilu toivottavasti vielä muuttuu.
Toinen selvästi erottuva uutuus oli Harvian Finland puukiuas. Tämä jatkuvalämmitteinen kiuas oli täytetty sadalla kahdellakymmenellä kilolla kiviä ja nimetty Harvian Suomi 100 v juhlatuotteeksi. Kivimäärää lämmittää 22 kW tulipesä (10-28 m39 ja itse rakenteella on painoa 96 kg, eli Hiiden kanssa samassa sarjassa painitaan.
Harvia Finland -puukiuas on yhtiön Suomen 100-vuotisjuhlamalli, josta on myynnissä 500 kappaleen rajoitettu erä
Design on harmonisen neliömäinen ja leveän lasiluukun kromaus kiiltää hienosti. Kiuasta on tässä vaiheessa tarkoitus valmistaa 500 kappaleen erä. Kysyntää hillitsee kuitenkin n. 1500€ hintalappu. Kiuas tulee myyntiin ilmeisesti pääsiäisen jälkeen rautakaupoissa ympäri Suomen.
Narvin osastolta löytyi useampikin uusi kiuas. Näistä itseäni lämmitti eniten puukiuas Kota Pallas, joka palaa pienin muutoksin tuotantoon viimeistään tänä syksynä. Sen edeltäjä oli Luosto. Tehoja n. 20 kW.
Kota Pallas puukiuas on vuoden 2017 uutuuksia. Kuvan mallissa kivikori.
Narvi brändillä on syksyksi valmistumassa myös uusi pilarikiuas kolmessa tavanomaisessa teholuokassa. Kuvassa näkyy suurin 10,5 kW versio. Uutukainen on vielä kastamatta, joten ennakkotilauksia täytyy vielä odotella.
Narvin 2017 uutuus, sähkölämmitteinen pilarikiuas
Narvin kolmas uutuus oli postilaatikon kokoinen Narvi Minex, 3,6 kW sähkökiuas:
Narvi Minex minikokoinen sähkökiuas on 2017 uutuus
Uusi sähkökiuas löytyi myös Narvin osaston seinän toiselta puolelta, Sawo Nordicin kojulta. Siellä esillä oli Sawon uusi Aries pilarikiuas. Viime vuonna minuun vaikutuksen tehnyt Dragonfire oli myös esillä punaisena versiona enkä malttanut olla ottamatta siitäkin kuvaa.
Sawo Aries, yksi 2017 uutuuksistaSawo Dragonfire tilausvalikoiman sähkökiuas punaisena samettiversiona
Pilari- ja verkkokiukaiden isä IKI oli tuonut näytille myös uuden, malliston edullisempaan päähän sijoittuvan pilarikiukaan. Pyörivällä alustalla esitelty lämmitin oli hintaluokkaa 500 euroa ja teholuokkaa 9 kW. Tähän hintaan ohjauskeskus on integroitu kiukaaseen tavalla, joka ei omaa silmääni erityisesti miellyttänyt
IKI vm. 2017
Muko ja Misa olivat liikkeellä vanhoilla tutuilla malleillaan. Itseäni ilostutti mahdollisuus kurkistaa Misan markkinoilla ainutlaatuisen puu+sähköyhdistelmäkiukaan, laavukiukaan pinnan alle. Kuvassa helposti nostamalla irtoavan vuolukivilaatan alla näkyvät sähkövastukset. Vuolukivi ei ole ikuinen materiaali, joten tasojen vaihdettavuus on iso plussa.
Misan Laavukiuas on puu- ja sähkökiukaan yhdistelmä. Tässä ylin vuolukivielementti on nostettu pois paikoiltaan
Saunat ja saunatuotteet
Kiukaiden lisäksi messuilla oli esillä useita kokonaisia saunoja, tynnyrisaunoja, savusaunoja ja saunamökkejä, sekä saunojen lisävarusteita
Suurimman numeron itsestään messuilla teki Höyry Löyly oy:n hauskasti nimetty saunatuote Löylynsielu. Löylyhän sanana tarkoittaa alun perin myös sielua tai henkeä. Tuote on ollut markkinoilla alle puoli vuotta ja löytyy jo monista alan ketjuista.
Löylynsielu itse teoassa. Tuote on ollut kaupan vajaan puoli vuotta.
Saunan sielun tarkoitus on kannustaa erilaiseen löylyn luontiin. Kysymyksessä on metallinen suppilo, joka sijoitetaan kiukaan pintaan ja jonne löylyvesi valutetaan. Löylynsielun 2 mm rei’istä vesi sitten tihkuu rauhallisesti kiukaaseen. Hinnat alkaen 49 € pintakäsittelystä riippuen. Saunologian testikokemuksia parin kuukauden päästä.
Saunian osastolta kameran linssin osui Globe-niminen saunakiulun ja kuupan yhdistelmä. Näissä on kiinnostava pyöreä muotoilu. Tuote esiteltiin vuosi sitten. Toivottavasti syssymmällä saunologi pääsee tutustumaan tuotteeseen käytännössä.
Saunian Globe "saunamalja" eli pyöreäksi muotoiltu kiulu ja kauha.
Tynnyrisaunoja messuilla oli runsaasti, kuten myös saunamökkejä. Seuraavassa kolme valintaa, joiden toimivuudesta saunana voin esittää veikkauksia.
Iglusaunoja takaa katsottuna
Iglusaunojen virossa valmistettu uutuus oli savusauna kahdessa koossa. Paikalla oli näistä pienempi.
Iglusaunan pienessä savusaunassa lämmittää Savuhiisi. Saunaa lämmitetään ovi auki. Sisäkatto on valmistettu palamattomasta materiaalista. Haapasisustus ei ole vielä nähnyt savua.
Iglun ulkomuotoilu on varsin erottuva, mutta Virosta löytyy myös kilpaileva Boatsauna tuotemerkillä myytävä samanhenkinen tuote. Boatsaunaa Suomessa edustava Eropan korjasi aiempaa väärää käsitystäni tuotteen historiasta, ja riittää todeta, että tuotteissa on ulkoisesti paljon samankaltaisuuksia. Odotan kiinnostuksella mahdollisuutta päästä testaamaan kumpaakin päresaunaa käytännössä. Boatsaunojen koot ovat 9, 16 ja 20 m2.
Boatsaunan pienin versio sisältö
Boatsaunan versiossa on näyttävät tuppeensahatusta ja pitkälle hiotusta koivusta tehdyt, veneen rungon mukaisesti muotoillut lauteet.
Viimeinen esiteltävä kohde tänä vuonna on Eräsauna. Tässä tapauksessa koneellisesti kuoritusta ja pelkatusta hirrestä valmistettu pieni saunamökki ei ollut ihan luovutuskunnossa. Lauteet olivat kuitenkin paikoillaan ja tehty leveistä haapalankuista. Metsäinen tunnelma oli kohdillaan, katsotaan löytääkö saunologi tiensä Eräsaunan prototyypin löylyihin myöhemmin tänä vuonna.
Eräsaunan esittelymallin sisätilojen tunnelma on rosoinen. Lauteet haapalankkua
Edellinen saunapuukori-sarjan artikkeli käsitteli puun polttamisen perusteita. Tässä artikkelissa siirrytään teoriasta käytäntöön ja laitetaan pökköä pesään.
Ohjeistan tässä artikkelissa saunan lämmittäjää polttamaan puita tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Annetut ohjeet koskevat ”tavallisia", ulossavuavia jatkuva- ja kertalämmitteisiä kiukaita. Käytän artikkelissa kiukaasta enimmäkseen yleisnimitystä tulisija, sillä puukiuas on esimerkki yksinkertaisesta tulisijasta. Monissa kuvissa näkyy myös kiukaan lisäksi takka. Artikkeli perustuu Itä-Suomen yliopiston dosentti Jarkko Tissarin kanssa käytyihin keskusteluihin tulisijan lämmityksen äärellä.
Näin sytytyt kiukaan (et saunaa)
Tulisijan käytön vaiheet ovat seuraavat:
Tulisijan valmistelu
Sytyttäminen
Lisäykset ja kohentaminen
Loppupoltto
Jälkisiivous
Seuraavassa kohta kohdalta miten edetä. Tässä vaiheessa oletus on, että kuivat saunaklapit on kannettu valmiiksi kiukaan läheisyyteen.
VTT:n Eija Alakangas toimitti ystävällisesti oheisen, varaavan tulisijan käyttöön opastavan kuvan, joka pätee monilta osin myös kiukaan lämmitykseen (saatavana myös PDF)
Tulisija ei ole leikkikalu. Rakennus- ja palotarkastus pyrkii tekemään voitavansa luvanvaraisten rakennusten paloturvallisuuden edistämiseksi, mutta jatkuvana toimenpiteenä tulipesien paloturvallisuudelle, ja myös toimivuudelle, on nuohous. Asuinkiinteistöt (siis pientalot) pitää nuohota vuosittain, muut joka toinen vuosi. Myös kaikki saunamökit ja vastaavat. Nuohous sisältää hormien puhdistuksen lisäksi niiden kunnon arvioinnin ja mahdollisesti muita lisäpalveluita kuten vedonmittauksen.
Jos olet itse kiinteistön omistaja, niin vastuullasi on huolehtia lain vaatimusten mukaisesta nuohouksen toteuttamisesta. Itse nuohoaminen täyttää lain vaatimukset vain paloviranomaisten luvalla. Jos ostat kiinteistön tai vuokraat sen, on hyvä varmistaa edelliseltä tai nykyiseltä omistajalta nuohoustilanne (ja pyytää paikallisen nuohoojan yhteystiedot) ennen kuin otat tulipesän käyttöön.
Kevythormien nuohoaminen on suhteellisen helppoa, joten ahkera saunan lämmittäjä voi tällaisen hormin kanssa nuohota virallisen nuohousintervallin välillä myös itse. Myös kiukaan sisällä olevat savukanavat pitäisi tällöin puhdistaa.
Roskien tai kuorimattoman koivun polttaminen lisää nuohoustarvetta kumpikin omalla tavallaan.
Oletetaan jatkoa varten, että hormi on puhdas. Seuraavaksi pitää huolehtia pari muuta asiaa:
Avaa hormipelti
Tarkista tulipesän ilmanohjausaukkojen avoimuus
Tyhjennä tuhkalaatikko
Korvausilman avaaminen ja IV-koneen säätö
Tarkista veto
Avaa aina ensin hormipelti. Jos hormi on kylmä, tämä alkaa lämmittämän hormia ja parantaa vetoa myöhemmin. Samoin jos joudut siivoamaan tulipesää (kohta 3), toimii piippu imurina ja lämmityshuone ei tuhkaannu.
Ilmanohjausaukkojen tarkistus on nuohouksen tyyppinen toimenpide, jota ei tarvitse suorittaa joka päivä. Tuhkaa ja hiiliä voi kuitenkin myös kiukaassa kertyä arinan ulkopuolelle paikkoihin, joista ilman pitäisi virrata. Tämä estää tulipesän normaalin toiminnan.
Monissa Narvin puukiukaissa on vuonna 2016 vinosti pystysuoraan arinan (reikäinen metallilevy) päälle asennettavat toisioilmanohjauslevyt, jotka käytäjän pitää asentaa paikoilleen
Kiukaat ovat moniin muihin tulipesiin nähden niin yksinkertaisia laitteita, ettei niissä useimmiten ole erillisiä toisiopaloilman ohjaimia, joten yleensä riittää, kun pyrkii tyhjentämään tulipesän tuhkasta ja mahdollisista hiilistä. Mikäli hiiliä, tai jopa puuta, jää kiukaaseen aina, on syytä miettiä onko tulipesässä tai sen käytössä jotain vialla.
Varaavan takan tulipesässä on runsaasti toisioilman tuloaukkoja. Nämä on säännöllisesti puhdistettava. Tulevaisuudessa myös puukiukaiden tulipesät näyttävät ehkät ältä.
Kiukaiden tuhkalaatikko on usein varsin pieni ja pitää siksi tyhjentää tämän tästä. Koska kiukaat ottavat ns. primaarin paloilman tuhkalaatikon kautta arinan läpi, pitää laatikossa olla tilaa ilmalle kulkea.
Jos laatikko tulee täyteen tulen palaessa, alkaa arina kuumenemaan ja lopulta hajoaa ilmavirran jäähdyttävän vaikutuksen hävitessä. Tuhka kannattaa säilyttää suljetussa palamattomassa astiassa palamattomalla alustalla. Se on emäksistä, mutta ei ongelmajätettä eli tuhkaa voi kylvää ympäristöön lannoitteeksi. Etenkin jos tietää, mitkä kasvit pitävät emäksisestä lannoitteesta (tai eivät pidä, jos tarkoitus on esimerkiksi hillitä sammaleen kasvua).
Puukiukaan tuhkalaatikkoa pitää tyhjentää säännöllisesti. Liian täysi tuhkalaatikko hidastaa palamista ja vahingoittaa arinaa.
Jos kiuas sijaitsee modernien energiavaatimusten mukaisessa talossa, on kohteessa todennäköisesti myös koneellinen ilmanvaihto. Tämä aiheuttaa oman päänvaivaansa tulisijan käyttöön. Tähän ei voi antaa yleispätevää ohjetta, mutta ilmanvaihdon (poiston) tilapäinen sammuttaminen tai tilojen tilapäinen ylipaineistus (enemmän tulo- kuin poistoilmaa) voi olla tarpeen. Jos saunassa on koneellinen tulo ja poisto, kannattaa tukeutua valmistajan ohjeisiin.
Jos rakennus ei ole erityisen tiivis (eli tavallinen vanhanaikainen rakennus), ei edes korvausilmaventtiilin avaaminen ole todennäköisesti tarpeen.
Vedon kokeileminen kannatta tehdä, kun tulipesä vaikuttaa muuten olevan valmiina. Tulitikun tai sytyttimen liekin kääntyminen tulipesässä kohti tulipesän sisäosaa kertoo, että veto menee oikeaan suuntaan. Jos liekki pysyy suorassa, tai kääntyy kohti sinua, on jokin pielessä. Kiukaissa tätä tapahtuu niiden yksinkertaisen kanaviston vuoksi hyvin harvoin. Katso erikseen vinkkejä vedon parantamiseen.
Tulitikun liekin voimakas kääntyminen kohti tulipesää kertoo riittävästä vedosta
Aloituspanos ja sytyttäminen
Kun tulipesä on valmisteltu, ilma-aukot ja veto tarkistettu, voidaan se sytyttää. Sytyttämiseen liittyy seuraava toimenpideohjelma:
Aloituspanoksen kasaaminen ilmavasti
Sytyttäminen
Nykyaikaisten tulipesien mukana toimitetaan ohje siitä, miten iso aloituspanos kilomääräisesti vaikkapa kiukaaseen tuikataan. Yleensä tulipesän saa täyttää korkeintaan puolilleen, tai tämän alle. Mikäli ohjeita ei ole saatavilla, kannattaa kokeilla noin kolmannesta. Panos tarkoittaa kerralla tulisijaan tuikattavaa polttopuumäärää.
Kuten polttopuuohjeessa kerrottiin, tärkein asia on käyttää kuivia puita. Painoltaan sama määrä koivua mahtuu pienempään tilaan kuin seka- tai havupuu. Tulipesän käyttöä harjoitellessa puita voi vaikka punnita.
Kaupassa myytävät puut ovat usein aivan liian suuria sytyttämiseen.
Tärkeämpi tekijä on, että aloituspanoksen puut ovat kooltaan pieniä ja ladottu ilmavasti. Erillisiä sytykkeitä kannattaa pilkkoa ”normaalikokoisista” puista sytyttämistä varten kirveellä ulkona. Puista voi myös vuolla lastuja tai ns. kiehisiä.
Puulajikkeella on tässä kohtaa väliä. Kuusesta tai haavasta saa helposti irroitettua pieniä palasia, koivu on yleensä paljon vaikeampi työstettävä.
Älä tee niin kuin minä... Fiskars X5 retkikirveellä voi kuivista havupuita veistellä sisätiloissakin sytytyspaloja, mutta sormistaan (tai kirveestään) välittävän kannattaa käyttää suojakäsineitä.
Kaikissa tapauksissa tavoitteena on maksimoida sytytettävän puun pinta-ala, jolloin se kaasuuntuu ja syttyy helpommin. Jos tekee ja varastoi omat polttopuunsa, kannattaa sytykepuita kasata valmiiksi erikseen niin että sitä on aina käytettävissä. Kaupassa myytävät puut ovat usein aivan liian suuria sytyttämiseen.
Puiden ilmava latominen esimerkiksi torniksi, joka toinen kerros toisinpäin, edesauttaa syttymistä. Tällöin puut saavat varmasti riittävästi ilmaa.
Pienen tulisijan pieni sytytyspanos huolettomasti, mutta ilmavasti ladottuna. Jos puut ovat erittäin kuivia, ne ovat riittävän pieniä syttyäkseen helposti.
Puut ladotaan tulisijan rakenteen mukaisesti, yleensä arinan suuntaisesti. Jos kiukaassa on sivulla toisioilma-aukkoja, ei puiden pidä peittää niitä. Kiukaiden tulisijat ovat yleensä niin pieniä ja panokset suuria, ettei vaihtoehtoja klapien tunkemiseen ole kovin paljoa.
”Saunan sytyttäjän” kannalta sytytystekniikalla ei ulossavuavissa kiukaissa ole hirveästi väliä. Tärkeintä on saada puut syttymään nopeasti. Päältä sytyttäminen on tehokkainta ja ympäristöystävällisintä. Sitä varten puiden on oltava kuivia ja päällimmäisessä kerroksessa riittävästi pieniä puita tai tikkuja. Savusaunan sytytysvinkkejä löytyy Seppo Leskisen haastattelusta.
Erilaisten sytytysapuvälineiden käyttö ei ihanneolosuhteissa ole tarpeen. Pieni ja kuiva puu syttyy helposti. Sytytysnesteiden käyttöä ei suositella. Itse kokeilemani sytytysgeelikin on turhan lipevä liikkeistään. Erilaiset sytytyspalat ovat parempia, sillä niiden avulla lämpötila saadaan nostettua ylemmäs pidemmäksi aikaa ja puut ehtivät syttymään. Klassiset sytykkeet kuten koivun tuohi tai sanomalehtikin voivat tulla kysymykseen, mutta tosiasiassa lisäävät tuhkaa ja nokea.
Syttis on ekologinen ja tehokas tapa helpottaa tulipesän sytyttämistä
Ylläolevissa kuvissa näkyy sekä paperia että Syttis sytytyspallo. Se on näppärä ja kaikinpuolin turvallinen sytyke, joka palaa rauhallisesti ja varmasti eikä nesteiden tavoin roimahda. Pitkä paloaika jättää lämmittäjälle aikaa toimia ja puille syttyä.
Sytyttäminen ei aina onnistu ongelmitta. Esimerkiksi puut hiiltyvät pinnastaan, mutteivät syty. Syynä ovat tällöin todennäköisesti liian suuret (tai märät) polttopuut. Jos tuli sen sijaan syttyy, mutta savua tulee kiukaasta ulos, on vedossa jotain vikaa. Märkiä puita on on todella vaikea saada syttymään. Riittävässä lämpötilassa niistä haihtuvaa näkyvästi vesihöyryä ja ne palavat heikosti.
Lisäykset ja kohentaminen
Uusien CE-merkittyjen kiukaiden mukana tulevassa käyttöohjeessa on määritelty panoskoko myös lisäyksille. Harvia, Narvi ja Misa suosittelevat puukiukaissaan uuden panoksen lisäämistä aina hiillokselle. Tällä tavalla polttamisen tulokset vastaavat parhaiten standardia. On kuitenkin oltava tarkkana, ettei hiillos ehdi hiipumaan liiaksi, tai syttyminen on hidasta ja aiheuttaa taas tarpeettomia päästöjä. Tästä syystä lisäysten tekeminen viimeisille liekeille on ihan kelvollinen vaihteohto.
Ns. panospoltossa haluttu määrä puita hiillokselle yhtenä tiiviinä pakettina.
Mikäli valmistajan suosituksista ei ole tietoa, voi noudattaa seuraavia ohjeita:
Lisäysten myötä voit polttaa paksumpia puita
Älä täytä tulipesää kerralla yli kahden kolmasosan
Lado lisäykset tiiviimmin kuin sytytyspano
Kiukaan lisäyksen voi tehdä liekkeihin
Tiheämmät ja pienemmät lisäykset ovat tehokkaampia kuin sama määrä kerralla harvemmin
Hiillos ei saa ehtiä jäähtymään tai syttyminen on liian hidasta
Lisäysten aikana arinan läpi tulevaa primaaria paloilmaa voi yleensä pienentää työntämällä tuhkaluukkua enemmän kiinni. Ainoa hyvä mittari tähän (ainakin tällä hetkellä) on korva, jolla kuulee mikäli kiukaan humina on erityisen kovaa. Sekundaari-ilmaa voi lisätä, jos siihen on säätö. Joissakin kiukaissa tulipesän luukkua voi hieman raottaa lisäilman antamiseksi.
Lisäyksen yhteydessä edellisen panoksen hiillosta kannattaa yleensä kohentaa, eli hajottaa isommat hiilet ja kasata ne tasaisesti arinan päälle ennen seuraavien puiden asettamista.
Yksinäinen puu palaa heikosti, mutta kuitenkin palaa. Liekit löyvät sieltä, missä kaasuunut puu ja ilma kohtaavat
Itselläni on tapana kohennella tulta erityisesti takassa tämän tästä. Palavien puiden pitäminen lähellä toisiaan parantaa palamista, mutta takan tai kiukana luukun availua taas häiritsee tapahtumaa, joten jatkuvasti puita ei kannata sörkkiä.
Tulta kannattaa kuitenkin kohentaa erityisesti silloin, jos puu liikahtaa niin, että sen pää osuu tulipesän takaseinään tai luukkuun. Seurauksena on pian musta nokijälki, kun kaasuntuva puu ei saa riittävästi happea palaakseen. Jos puut ovat tulipesään sopivan kokoisia, tämä ei onneksi ole jatkuva ongelma.
Kiukaan tulipesän luukkua kannattaa lisäysten yhteydessä raottaa varovasti (erityisesti jos ilmanvaihto on päällä). Näin veto hormiin ei häiriinny ja savu jatkaa normaalisti ulos kiukaan savukanavia pitkin.
Liekki muodostuu siihen, missä happi kohtaa kaasuntuneen puun, esimerkiksi toisioilmareiän kohdalla
Loppupoltto
Polton lopettaminen saunassa on yleensä yhteydessä saunomisen loppuun. Erityisesti kylmillään olevan puulämmitteisen saunan pesään kannattaa lopuksi heittää vielä pari puuta varmistamaan saunan kuivuminen. Suuren kivimassan kiukaissa tämä yleensä tapahtuu ilman erillislämmitystäkin.
Kun viimeisetkin lisäykset on tehty, on aika polttaa puista jäljelle jääneet hiilet pois. Tässä vaiheessa siirrytään hiilipalamiseen, jossa liekkejä näkyy vain harvakseltaan. Palaminen tapahtuu täysin primaari-ilman avulla, sillä kaasuuntumista ei enää tapahdu ja toisioilmaa ei siten tarvita.
Polton loppu lähestyy. Näkyvät liekit hiipuvat, kun suurin osa puusta on kaasuuntunut. Palaminen jatkuu ilman liekkejä. Hormipeltiä ei saa vielä sulkea
Avataan primaari-ilmaaukko, kiukaassa lähinnä tuhkaluukkua voi raottaa jälleen saman verran kuin sytyttäessä. Jäljelle jäänyt puu yleensä kaasuuntuu tässä vaiheessa nopeasti ja hiiltyy. Kun jäljellä on pelkkiä hiiliä, voi toisioilmansyötön sulkea (jos tällainen on)
Hiilien palaminen kestää kuitenkin aikansa, omissa tulipesissäni usein puolesta tunnista tuntiin. Kun hiilet ovat selvästi alkaneet hehkumaan ja liekit kadonneet, voi hormipeltiä pienentää. Muissa tulisijoissa tässä vaiheessa tapahtuu merkittävää energianhukkaa, sillä tulipesän ilmakerroin (hormiin menevä / palamisen tarvitsema ) alkaa kasvaa.
Vasta kun hiilten palaminen on loppunut ja näkyvissä ei ole yhtään punahehkuisia kokseja, voi hormipellin sulkea. Saunasta riippuu onko tämä mahdollista tai toivottavaa. Saunaa voi nimittäin tuulettaa myös hormin kautta pitämällä hormia auki.
Kertalämmitteisessä kiukaassa loppupolttoa ei yleensä tehdä odottelemalla hiilten palamista, vaan hiilet lapioidaan pois kiukaasta liekkien sammuttua palamattomasta materiaalista valmistettuun tuhkaämpäriin ja viedään saunan ulkopuolelle. Hiillosta ei missään nimessä kannatakaan jättää odottelemaan saunomista! Tässä vaiheessa tuhkat ovat niin kuumia, että ne pitää varastoida erillään kaikista palavista materiaaleista.
Jälkisiivous
Kun hiillos on sammunut, voi aloittaa tulisijan jälkisiivouksen myös jatkuvalämmitteisessä kiukaassa. Avaa hormipelti kunnolla auki. Tulipesään jääneet tuhkat harjataan tai kolataan arinan läpi tuhkalaatikkoon. Tämän jälkeen tuhkalaatikon voi tyhjentää kannelliseen, palamattomaan astiaan.
Nyt pitkänäköinen saunanlämmittäjä voi myös ladata seuraavan lämmityskerran aloituspanoksen, jos kiukaan lämpötila on kohtuullinen (alle 150 astetta) niin etteivät puut vahingossa syty itsekseen. Tulipesässä puut kuivahtavat hyvinseuraavaa kertaa varten ja syttyvät vaivattomasti.
Hyvillä siivousvälineillä sujuu tulipesän, tuhkaluukun ja edustan putsaus kätevästi
Aivan viimeiseksi harjaa tai imuroi tulipesän edusta. Imuroiminen ei ole välttämättä kovin fiksua, sillä eri kokoiset tuhkahiukkaset helposti joko tukkivat tai läpäisevät imurin suodattimet. Lopputulos on huono sekä imuroijan että imurin kannalta.
Vetovinkit
Mitä tehdä, jos tulitikulla tehty vetokoe ei tuota haluttua tulosta tai sytytysvaiheessa savua pukkaa sisätiloihin? Kylmillään olevissa taloissa ja saunamökeissä heikko veto ei ole tavatonta. Veto-ongelmat vaivaavat yleensä uuneja ja takkoja, harvoin kiukaita. Jos kiuas kärsii veto-ongelmista, kannattaa tulevaisuutta ajatellen harkita sen nuohoamista, jos hormien puhtaus ei ole 100% varmaa.
Puhtaan hormin tapauksessa veto-ongelmia aiheuttavat lämpötilaerot. Hormi toimii oikein vasta lämmittyään, mutta sopivissa lämpötilaoloissa hormi – erityisesti varaava tiilihormi – voi olla kylmempi kuin sisäilma ja sen takia vastahakoinen imemään savua tulipesästä. Hormi pitää siis saada lämpiämään. Tähän voi yrittää seuraavia ratkaisuja:
Lämmitä hormia kuumailmapuhaltimella.
Polta jotain nopeasti ja savuttomasti palavaa sytykettä tai kaasua (esim. retkikeitin)
Keskeytä sytytys ja odota hormin lämpenevän itsestään. Tämä toimii ainoastaan, jos sisäilma on muutoin saatu äkisti lämpenemään, mutta hormi on vielä kylmä.
Lämmintä ilmaa ohjataan kiukaassa suoraan tulipesään, takassa lämmitys tehdään nuohousluukusta lattiatasosta.
Mikäli veto-ongelmat ovat nuohoamisesta huolimatta jatkuvia, kannattaa selvittää pitäisikö hormia parantaa. Kerroin hormiartikkelissa huippuimureista, niiden lisäksi piipun korottaminen voi olla suositeltavaa, jos hormi on kovin lyhyt.
Erityiskiitokset Jarkko Tissarille suuresta vaivannäöstä artikkeliin liittyen sekä Eija Alakankaalle BioHousing materiaalien luovuttamisesta!
Saavuin 4.4.2017 iltapäivällä saunaravintolan Löyly Helsinkiin valmistautumaan suunniteltuun Löyly-luentooni.
Vastassa oli kuitenkin ei-toivotusti yllättänyt näky, useampi pelastuslaitoksen sammutusyksikkö. Saapuessani oli selvää, että jotain ikävää oli ehtinyt tapahtua aiemmin, sillä palomiehet pakkasivat jo tavaroitaan eikä liekkejä tai savua näkynyt.
Sisätiloissa selvisi, että Löylyn saunaosastolla asiat eivät olleet enää kohdallaan, sillä savusauna oli päässyt syttymään lämmityksen aikana.
Sauna oli sammutettu tullessani paikalle. Sammutustöiden aiheuttama tuho oli yhtä suurta kuin itse paljon, mutta itse rakennus ei ollut vaarassa. Savusaunahan on fiksusti rakennettu betonisen bunkkerin sisään, mikä tehokkaasti osastoi palon.
Kestää kuitenkin viikkoja ennen kuin sauna on taas kunnossa. Asiasta uutisoi mm. Helsingin Sanomat.
Sauna ehti olla käytössä vajaan vuoden.
Savusaunoilla on kohonnut tulipaloriski, tarkka suuruus ei tiedossa (kts. tulipalotilastot)
Miksi savusaunat palavat?
Jos savusaunan kiukaasta ulos tulevat savukaasut jäävät liian pitkäksi aikaa saunatilaa, alkaa sauna lämpiämään ja myös itse kaasut voivat räjähtää. Pintojen lämpeneminen on merkittävin riski, puun lämpötilan ylittäessä turvallisuusrajat (kts. puiden polttamisen fysiikka)
Olen kirjoittanut aiemmin saunojen yleisestä turvallisuuskehityksestä että savusaunojen erityisesti paloturvallisuushaasteista.
Savusaunat palavat yleensä huonon suunnittelun ja huolettoman lämmityksen yhteisvaikutuksesta.
Löylyssä selkeä ongelma on ollut savukaasujen riittämättömän poistumiskanavat. Sekä lakeisen että räppänän liian pieni koko. Lämmityksestä tietävän, kiukaan valmistaneen Tulisydän Oy:n Iiro Sahramaan mukaan on ollut tavallista, että savua on tullut lämmityksen aikana pihalle myös ovesta. Tämä on huono merkki.
Savun pakeneminen oviaukosta kertoo savusauna-asiantuntija Seppo Leskisen mukaan siitä, etteivät muut poistumisaukot ole riittävän suuria. Savun jääminen saunaan pyörimään on vaarallista, sillä se lämmittää rakenteita tarpeettomasti, jopa siihen pisteeseen, että pinnat syttyvät. Tällaistakin saunaa voi Sepon lämmittää, mutta ainoastaan hyvin varovasti.
Seppo Leskinen on Suomen tiedostavimpia savusauna-asiantuntijoita, joille saunojen paloturvallisuus on sydämen asia.
Löylyn savusauna ei tosin Leskisen mukaan ole edes aito savusauna, sillä siinä on myös savuhormi. Sitä käytetään kuitenkin vain lämmityksen alkuvaiheessa. Jotkut sanovat, että savusauna on savusauna vasta, kun se on kerran palanut. Seppo ei selvästikään ole tätä mieltä.
Tulevaisuudessa hormia käytetään ehkä useammankin, ellei muita reikiä suurenneta. En usko, että ravintola on innostunut jännittämään tulevaisuudessa milloin savusauna taas palaa.
Löylyn palo vaikutti suunnitelmiini jatkaa Löyly-luennot sarjaa. 11.4. luento on peruttu ja 25.4. aihe tulee muuttumaan, paikka ja henki sama.
