Uuden tutkimuksemme mukaan tyypillinen suomalainen saunoo vähintään kerran viikossa, miehet naisia tiheämmin. Useimmilla suomalaisilla on oma yksityissaunansa jossain, mutta yleisten saunojen merkitys saunomiselle on huomattava. Kun saunoja suljettiin pandemian vuoksi, yli viidenneksellä suomalaisista saunominen väheni. Saunan terveysvaikutuksista saatujen havaintojen perusteella Suomessa olisi vielä varaa lisätä terveyttä edistävää saunomista myös pandemia-aikoina.
Tämä tutkimus kartoitti saunomistiheyttä koskevia tietoja ensi kertaa historiassa!
Tiedote – julkaisuvapaa 12.11.2020
Korona suitsi suomalaisten saunomista
Kun saunoja suljettiin pandemian vuoksi, yli viidenneksellä suomalaisista saunominen väheni. Ennen Korona-toimia tyypillinnen suomalainen saunoi vähintään kerran viikossa, miehet naisia hieman tiheämmin. Vain murto-osa suomalaisista ei sauno lainkaan.
Uudet saunomista koskevat tiedot ilmenevät juuri julkaistusta Saunologian ja Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Vertaisarvioitu tutkimus ilmestyi Complementary Therapies in Medicine –lehdessä ja siinä tarkasteltiin yleisesti saunomista ja erityisesti Koronan vaikutuksia.
Tutkimus vahvistaa sen, että suomalaiset ovat ahkeria saunojia. Vähintään kerran viikossa saunovia oli tutkimuksessa 59%, joka kolmas saunoo ainakin kaksi kertaa viikossa ja noin 5 % yli neljää kertaa viikossa. Keväällä 2020 koronapandemian aikana tehdyssä tutkimuksessa 23 % vastaajista kertoi vähentäneensä saunomista, 11 % lisänneensä.. Kyselytutkimukseen osallistui tuhat satunnaisesti valittua 18-75 –vuotiasta suomalaista toukokuussa 2020.
Ikä ennustaa naisten saunomistiheyttä
Vastausten perusteella miehet saunovat keskimäärin hieman naisia tiheämmin ikään katsomatta. Vähintään kaksi kertaa viikossa saunovien joukossa miehiä oli peräti 40 %, naisia vain 28 %. Vastaavasti ei-saunovia naisia oli 9 %, mutta miehiä vain 5 %.
Kaikista ryhmistä aktiivisimpia saunojia olivat alle 25-vuotiaat miehet. Heidän innokkuutensa korostui erityisesti vertailussa saman ikäisiin naisiin, eroa iäkkäämpiin miehiin ei juuri ole.
”Naisikäluokkien väliset selkeät erot yllättivät meidät. Tutkimukseen osallistuneet alle 35-vuotiaat nuoret naiset saunoivat selkeästi vanhempia ikäluokkia harvemmin. Toisaalta nuorista naisistakin 37 % saunoi vähintään kerran viikossa, ettei tästä vielä tarvitse huolestua,” toteaa tutkimuksen suunnitellut dosentti Lassi A. Liikkanen Aalto-yliopistosta.
Ahkerasti omassa saunassa
Suurella enemmistöllä suomalaisia on käytössään oma sauna. Vastaajista pientaloasukkaista 98 %:lla oli sauna, rivitaloissa 91 %:lla, ja kerrostaloissakin jo kahdella kolmesta (64 %:lla). Julkisten saunojen laajamittainen sulkeminen keväällä 2020 vaikutti eniten kerrostaloissa asuvien saunomiseen. Jopa 38 % kerrostaloasujista vähensi saunomistaan, 10 % lisäsi. Omakotitaloissa trendi oli päinvastainen: 13 % lisäsi ja 10 % vähensi saunomista.
”Saunan saatavilla olon ja saunomisen välinen yhteys on selvä. Mitäpä muuta suomalainen tekisi ajankulukseen, kun hänet suljetaan kotiinsa? Yleiset saunat meille tärkeitä. Monelle suomalaiselle vakiosauna on se uimahallin sauna, jonka sulkeminen ei ole pikku juttu” Liikkanen jatkaa.
Tartuntojen pelko levisi
Vaikka saunojen sulkemiset osuivat kipeään paikkaan, piti kolme neljästä (74 %) vastaajasta rajoituspolitiikkaa hyväksyttävänä. Tähän liittyi huoli tartuntojen leviämisestä saunoissa (67 % samaa mieltä). Vastaajat eivät keskimäärin uskoneet saunan suojaavan heitä flunssilta. Toisaalta keskivertoa ahkerammin saunojien joukossa uskomukset saunomisen vastustuskykyä lisäävistä vaikutuksista olivat 2-3 kertaa yleisempiä kuin korkeintaan kerran viikossa saunovien.
”Tutkimusta ihmisten saunan ja terveyden suhteesta tarvitaan lisää. Käyttäytymistä olisi hyvä seurata pidemmällä aikavälillä, nyt kun olemme viime vuosina saaneet runsaasti tuloksia saunomien positiivista terveysvaikutuksista” ehdottaa professori Jari Laukkanen, toinen tutkijoista.
Tutkimuksen ainutlaatuisuus
Eräs motivaatio tutkimuksen tekemiselle oli saada ensimmäistä suomalaisen saunatieteen historiassa jonkinlainen koko väestöä koskeva arvio saunomistiheydestä. Tämän data perusteella on syytä kyseenalaistaa tilastot, jotka perustuvat vapaaehtoiseen vastaamiseen (kuten iltapäivälehtien "gallupit"), sillä niissä korostuvat innokkaampien saunojien mielipiteet ja näkemys koko kansan saunomisinnosta on pahasti vääristynyt.
Uskon, että tämän tutkimuksen menetelmillä on saatu olennaisesti aiempaa tarkempi kuva saunomisen todellisesta tilasta 2020-luvun Suomessa. Tutkittavaa jäi tämänkin jälkeen paljon ja aineistossa olisi vielä aineksia lisäanalyyseihin, mutta eräs linja suomalaiseen saunatutkimukseen on nyt avattu!
Artikkeli julkaistiin marraskuussa 2020, se on luettavissa rajoitetun ajan tätä linkkiä seuraten: https://authors.elsevier.com/a/1c2RX3RTyQXlIO
Viitetiedot:
Liikkanen, Lassi A. & Laukkanen, Jari A. (2020) Sauna bathing frequency in Finland and the impact of COVID-19. Complementary Therapies in Medicine 56 (2021) 102594. https://doi.org/10.1016/j.ctim.2020.102594
Päivitysilmoitus: Suomi on saunojen ja saunojien maa - Leader Pohjois-Satakunta
Kiitos Lassi.
Hyvä yhteenveto saunomiskäytännöstä Suomessa.
Tuohon olisi viellä hienoa jos saisi yhdistettyä Suomen Korona tiedot ja saunomis-käytännön Koronaan vakavammin sairastuneiden osalta. Mikäli THL avaisi tutkijoille tuota osaa potilaiden elintavoista ennen sairautta.
Kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet saunan käytöllä olevan osuutta hengitystie infektioihin ennen sairastumista. Uskoisin että myös Koronassa, ja tämä kyllä selittäisi osan meidän melko hyvää pärjäämistä pandemiassa.
Keski-Euroopan saunakansat ovat näiden julkisten varassa suurelta osin, ja sen ”lääkkeen ” käyttö on nyt kielletty. Niin onko tällä nyt vaikutusta, mene ja tiedä?
Mutta en todellakaan pitäisi huonona tutkia asiaa, ettemme nyt huomaamatta taas kerran heittäisi meidän” kultamunaamme ”roskiin häveliäisyys syistä.
Toki kaikki ymmärtävät ettei sairaana ja kuumeisena pidä saunoa, vaa kysymys on tuosta ” lääkkeen ” otosta etukäteen elämässä.