Keskimäärin neljäkymmentä kaksi suomalaista kuolee vuosittain saunan kuumuuteen. Yli puolet kuolemista on tapahtunut päihtyneenä ja alkoholi on ollut myötävaikuttava tekijä kuolemissa. Miehiä kuolee saunassa kaksinkertainen määrä naisiin nähden ja miehistä lähes kaksinkertainen osuus on paistunut kuoliaaksi alkoholimarinoituna. Yli puolet kuolleista on ollut vähintään 70-vuotiaita.
Saunologian syyskausi alkaa oudon synkillä uutisilla. Selvitin Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista, moniko suomalainen kuolee tapaturmaisesti saunaan liiallisen kuumuuden vuoksi ja kuinka usein alkoholilla on osuutta asiaan. Tarkasteltavana olivat kuolinsyyt vuodesta 2000 vuoteen 2020.
Inspiraatio asiaan tuli kuunnellessani yhtä, ehkä laadukkainta, kansainvälistä sauna-aiheista Kivia podcastia. Tämän yhdessä jaksossa sarjan sauna-asiantuntija ja podcastin kautta yritystään markkinoiva Alan Jalasjaa mainitsee, että saunassa torkkuminen on hänestä ’ihan fine’. Saunakuolemien näkökulmasta olen eri mieltä.
Miksi saunaan kuollaan?
Tässä käsiteltävissä saunakuolemissa on todennäköisesti kysymys henkilön nukahtamisesta tai sammumisesta saunaan viimeisen kerran. Elimistön ylikuumentuessa kuolema voi seurata monesta syystä, mutta taustatekijänä on saunan lämmön aiheuttama hypertermia. Ei Heinolan saunomiskilpailujen kaltainen radikaali, palovammojen kautta käristyminen vaan hillitympi kuoliaaksi kuivuminen. Tarkka kuolinsyy ei aina selviä.
Näiden saunakuolemien lisäksi voi olla saunaan liittyviä tapaturmaisia tai epäsuorasti saunomiseen liittyviä kuolemia, joita ei tilastoissa kuitenkaan mukaan lueta.
Ikämiehet riskiryhmässä
Vuosina 2000-2020 saunaan kuoli keskimäärin 42 ihmistä vuodessa, alimmillaan 29 ja enimmillään 61. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 36 ihmistä, vuosituhannen toisella 48, kuolemat ovat siis olleet kokonaisuudessaan kasvussa.
Suurin osa saunaan kuolleista on 70-vuotta täyttäneitä miehiä. Tottumattomuuttaan suomalainen ei saunaan siis kuole. Suurimmassa vaarassa tilastollisesti ovat 70–80 -vuotiaat miehet.
Naisia saunaan menehtyy harvemmin, 267 henkeä kahden vuosikymmenen aikana siinä missä miehiä on kuollut 616 eli yli kaksinkertainen määrä. Ikään suhteutettu riski miehillä on vieläkin korkeampi, sillä yli 70-vuotiaissa naisten osuus väestössä on jo selvästi miehiä suurempi.
Alkoholi tappaa myös saunassa
Yli 60 % saunakuolemista tapahtuu päihtyneille. Näistä 94 % on alkoholiin käyttöä, loput lääkkeitä ja muita huumausaineita. Erityisesti miehillä alkoholia ja sauna on myrkkyä, sillä 70 % miehistä on kuollessaan alkoholin vaikutuksen alaisina. Naisistakin maistissa on ollut viimeisen kerran 41 % menehtyneistä.
Siinä missä kuolemien kokonaismäärä on kahdessa kymmenessä ollut kasvuvoittoista, päihtyneenä kuolleiden suhteellinen osuus on pienentynyt. Ensimmäisellä vuosikymmenellä kuoli keskimäärin 27, toisella 25 päihtynyttä. Huomioon ottaen 2000-luvun ylös-alas muutokset alkoholinkulutuksessa, ei voi suoraan sanoa selittyykö kehitys nimenomaan juomisen vähentymisellä vai saunatapojen muutoksella.
Pitkä kehityskulku
Tämän selvityksen havainnot ovat hyvin samankaltaisia aiempien suomalaisten tutkimusten kanssa. Alkaen 70-80 -luvuilta ja viimeiseksi aiheesta 2008 julkaistun, Anu Kenttämiehen ja Kari Karkolan tieteellisen artikkelin kanssa, jossa tarkasteltiin 90-lukua. Miesvaltaisuus ja alkoholin vaikutukset on noteerattu myös näissä tutkimuksissa. Kortelaisen analysoimiin 70-80 -lukujen tilastoihin nähden raportoitujen kuolemien määrä on kuitenkin selkeästi noussut, sillä aiemmin kuolleita oli n. 15 henkeä vuodessa. Tämä nähdään myös Tilastokeskuksen julkaisemassa aikasarjassa, josta kuva alla..
Numerot eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, mutta myös vuosikymmenten myötä lisääntynyt yksityisten sähkösaunojen lukumäärä on varmasti myötävaikuttanut asiaan. Toisaalta päihtyneiden osuus on hieman vähentynyt vuosien aikana, eli saunomismahdollisuudet ovat varmasti yhtälössä mukana.
On myös huomattava, että saunomisen suora kuolemanriski on saunomismääriin nähden vähäpätöinen, noin yksi kuolema per sata miljoonaa saunakäyntiä. Saunomiskertoja suomalaisilla on kuitenkin vuodessa yhteensä miljardeja. Saunomisella on muiden tutkimusten mukaan monia terveyttä edistäviä vaikutuksia, ja sitä ei minimaalisen riskin takia kannata lopettaa, mutta kiinnittää huomiota järkevään saunomiseen.
Älä kuole saunaan:
Älä ota tavaksi ottaa nokosia saunassa, mikäli saunot yksin. Miehille tämä ohjeeksi erityisesti, että jos otat saunakaljat jo ennen saunaa, naisille vaikka olisit selvinpäin. Jos kuitenkin selvinpäin huomaat silloin tällöin nukahtelevasi saunaan, huolehdi, että sähkökiuas sammuu pian (maks. 30 min) saunomisen aloittamisesta tai käytä herätyskelloa tai muuta ajastinta varmistamaan, että vaivu syvään uneen.
Iäkkäämmille ihmisille on erittäin kannatettavaa suosia saunomista kaverin kanssa. Todennäköisesti suurin osa tapaturmaisista kuolemista olisi voitu välttää, mikäli joku olisi ollut reagoimassa vaaratilanteeseen. Toisin kuin sydänkohtaukseen, ylikuumenemiseen ei kuole välittömästi vaan kiukaan voi sammuttaa, ovet ja ikkunat avata ja kutsua apua vaikka yleisestä hätänumerosta.
Kiitos Tilastokeskukselle laadukkaasta julkisesta palvelusta ja Lasse Viinikalle tekstin kommentoinnista.
Aiheesta lisää:
Tilastokeskus, 2011. https://www.stat.fi/artikkelit/2011/art_2011-05-30_008.html
