Kolme asiaa, joita suomalainen ei saunassa siedä ja muita saunakokemustutkimuksen havaintoja

Hyvät löylyt ja helppo saavutettavuus ovat ensisijaisen tärkeitä suomalaiselle saunassa. Siisteyttä ja vilvoittelumahdollisuuksia ei myöskään saa unohtaa. Keskustelu on sallittua, muttei mistään tapauksessa älylaitteen välityksellä! Lukeminen ja syöminen saunassa olivat seuraavaksi sietämättömimpiä tapoja. Alkoholin käyttöä paheksuttiin jopa yksityissaunassa, mielipiteitä jakanut lempinenkin oli suvaitumpaa. Muun muassa näin arvioi neljän sadan vastaajan aktiivisaunojista koostunut joukko Saunologian tutkimuksessa saunatapoja ja toivottuja elämyksiä. Tässä tutkimuksen alustavia tuloksia.


Saunologia järjesti marras-joulukuussa 2016 Suomalainen saunassa –kyselytutkimuksen. Tutkimuksen aiheena olivat suomalaisten saunakokemukset ja -mieltymykset, erityisesti yleisiin saunoihin liittyen. Kysely toteutettiin Helsingin yliopiston hallinnoiman sähköisen lomakepalvelun avulla ja sitä markkinoitiin monin tavoin sosiaalisessa mediassa. Kyselyyn osallistui nelisen sataa aktiivista saunojaa, miehiä ja naisia samassa yhtä paljon.

Seuraavassa alustavia havaintoja tutkimuksen tuloksista. Ensin esitellään yleiset mieltymykset, sitten mielipiteet julkisista saunoista ja lopuksi saunatapoja koskevat käsitykset.

Tuloksista on valmisteilla pidempi selvitys, jossa niitä myös liitetään aiempiin sauna-aiheisiin tutkimuksiin.

Tuloksia

Vastaajat olivat ahkeria saunojia. Yli puolet (51%) saunoi useamman kerran viikossa. Tämän perusteella kyselyyn valikoitui vastaamaan jonkin verran keskimääräistä kovempia saunojia kuin suomalaiset. Koffin tutkimuksessa vuodelta 2014 vain 34% saunoi vähintään yhtä useaan. Lähes kolmannes vastaajista (31%) kuului johonkin saunayhdistykseen. Toisaalta nyt tehtyyn kyselyyn mukaan mahtui myös alle kymmenys (8%) harvemmin kuin kerran kuussa saunovia.

Suosituimpia saunoja olivat yksityiset saunat pientaloissa ja mökeillä. Savusauna oli kohtuullisen tuttu, 50% oli käynyt savusaunassa joskus ja loput useamminkin. Vastaajien harrastuneisuudesta kertoo se, että 17% savusaunoi säännöllisesti., useamminkin kuin taloyhtiön saunoissa!

Eri tyyppisten saunojen suosio

Vaikka erilaiset mobiilisaunat ovat edullisia ja erottuvia, eivät ne olleet vastaajille tuttuja. 62% ei ollut koskaan käynyt peräkärry- tai lauttasaunassa, kolmannes oli ja loput eivät olleet kuulletkaan siitä. Oudoimman saunan arvonimi menee kuitenkin maasaunoille, joista 19% ei ollut kuullut ja 57% ei ollut käynyt.

Kyselyn painopiste olivat suomalaistyyppiset saunat, höyry- ja infrapunasaunoista ei kysytty.

Mistä onnistunut saunakokemus koostuu?

Pyysin vastaajia arvioimaan neljää hyvän saunakokemuksen elementtiä. Näiden keskinäinen järjestys kävi hyvin selväksi:

  1. Löylyt
  2. Vilvoittelu
  3. Seura
  4. Juominen ja syöminen

Myös löylyissä käymiseen liittyy erilaisia preferenssejä. Kysyin vastaajilta saunan mieluisia ominaisuuksia pyytämällä asettamaan oman mieltymyksensä moniaistisen saunaelämyksen eri ulottuvuuksien kohdalla kahden ääripään väliin.

Suurin yhdenmielisyys oli siitä, että saunassa sopii olla hiljaista ja hämärää. Ilmankosteustoiveet kallistuivat myös hieman yllättäen kosteampaan suuntaan. Sen sijaan lämpötila- ja tuoksumieltymysten jakautuessa tasaisesti ”siltä väliltä” vaihtoehdon ympärille.

Toiveet olivat osittain riippuvaisia toisistaan. Korkeamman lämpötilan yhteydessä heitettiin vastaavasti tiheämpään löylyä (R=0,487, P<0,01) ja toivottiin joskus matalampaa kosteutta (R=-0,20, P<0,01).

Kysyttäessä muista hyvien löylyjen ominaisuuksista, ilmanvaihto nousi esiin hieman yllättäen vapaamuotoisista vastauksista. Olin itse jättänyt sen tietoisesti pois kyselystä pitäen sitä liian teknisenä ja vaikeana väitteenä!

Lähes kymmenes (N=18) kaikista avokysymykseen vastanneista (N=256) piti ilman raikkautta ja ilmanvaihdon toimintaa tärkeänä löylykokemukselle. Muut  tekijät saivat hajamainintoja. Siisteys tai lian puute, löylyjen ”sopivuus”, hyvät lauteet, vihtominen sekä puukiuas mainittiin kaikki 5-7 kertaa kukin vastaajien toimesta.

Mitkä ovat lempeät löylyt?

Kysyin ihmisiltä avoimesti lempeistä löylyistä. Minua kiinnosti kuulla miten tämä saunatuotteiden ja palveluiden markkinoinnista paljon käytetty termi yleensä ymmärretään. Sain tähän viitisen kymmentä vastausta.

Ehdottomasti useimmiten lempeisiin löylyihin liitetty sana oli löylyjen kesto: hiiiitaaaat löylyt. Löylyt, jotka kestävät pitkään. Yli puolet vastanneista mainitsi tämän.

Seuraavaksi toistuvin ominaisuus oli kosteus. Rauhallinen, sopiva, riittävä, tasainen olivat adjektiivit joilla lempeiden löylyjen kosteutta kuvailtiin. Kosteuden jälkeen useampi mainitsi löylyjen aikaansaaman nautinnon.

Saatujen vastausten perusteella ottaisin lempeiden löylyjen metsästykseen odotusarvoksi pitkäkestoisen kosteuden, joka ei ylitä kylpijän kipukynnystä.

Selviä syitä mennä saunaan

Tiedustelin vastaajilta miksi saunaan mennään. Suurin osa vastaajista ei pystynyt erittelemään motiivejaan kovin tarkasti, vaan epämääräinen ’saunominen itsetarkoituksena’ keräsi eniten puoltavia ääniä. Avovastausten perusteella kysymyksessä on monilla oma piintynyt, joillekin saunominen kuuluu erottamattomasti esimerkiksi uintiharrastuksen yhteyteen, mutta myös rentoutuminen mainittiin toistuvasti.

Syitä mennä saunaan.

Eri tapojen keskinäisten yhteyksien tarkastelussa kävi ilmi, että ’puhdistautuminen’ erottui selvästi omaksi toiminnokseen. Sen sijaan palautuminen ja terveydenhoito olivat yhteydessä toisiinsa (r=0,42; p<0,01).

Saadut tulokset olivat hyvin samankaltaisia kuin aiemmin mainitussa Sinybrychoff-raportissa.

IRO Researchin Sinebrychoffille 2014 tekemän kyselyn mukaiset saunomissyyt.
IRO Researchin Sinebrychoffille 2014 tekemän kyselyn mukaiset saunomissyyt.

Yleisessä saunassa yksin sekä yhdessä

Tutkimuksessa oli useita kysymyksiä julkisin saunoihin liittyen. Julkisia saunoja pidettiin tutkimuksessa synonyymina yleisille saunoille.

Julkisissa saunoissa vastaajat vierailivat mieluiten tuttujen saunatovereiden kanssa. Toisaalta noin neljännes saunoi julkisissa paikoissa myös yksinään. Tämä selittynee osin yleisten saunojen väljällä määritelmällä ja sillä, että Suomessa lähes kolmannes asuntokunnista on yksineläjiä. Seurustelu ja sosialisointi ei siis kaikkia saunojia innosta. Samanlainen havainto oli tehty myös Sinebrychoffin tutkimuksessa, jossa noin puolet saunoi yksin usein tai silloin tällöin.

Olin ensisijaisesti kiinnostunut siitä, miten vastaajat hahmottivat saunapalveluiden soveltuvuuden omiin tarpeisiinsa. Tämä tarkastelu paljasti sekä puutteita että onnistumisia.

Suurin osa piti saunapalvelujen saavutettavuutta (aika ja paikka) omien mahdollisuuksien kannalta hyvänä. Hintoja pidettiin myös sopivina. Saunoja löytäminen onnistui enemmistön mukaan vaivattomasti, samoin saunojen palveluista tiedottaminen. Sen sijaan puolet vastaajista oli sitä mieltä, ettei saunojen löylyistä voinut etukäteen varmistua.

Yleisen saunan menestystekijät

Näkemykset julkisen saunan tärkeimmistä valintatekijöistä tulivat selviksi. Näissä oli selviä yhtäläisyyksiä aiemmin esitettyihin hyvien löylyjen ominaisuuksiin.

Ehdottomasti tärkeimmät kriteerit olivat siisteys ja löylyjen laatu. Sijainti, aukioloajat sekä puku- ja pesutilojen toimivuus tulivat heti näiden perässä.

Yleisen saunan menestystekijät

Tiettyjä tekijöitä arvostettiin yhdessä. Löylyjen kanssa korreloi vilvoittelutilojen toimivuus (R=0,31; p<0,01). Kätevä sijainti ja joustavat aukioloajat vetosivat myös yhtäaikaisesti (R=.49, p<.01). Vilvoittelutilojen kanssa uintimahdollisuudet korostuivat (R=.33). Voimakkain positiivinen yhteys (R.56 p<.01) oli hyvinvointipalveluiden ja ravintolapalveluiden  välillä.

Avovastauksissa kuullut mielipiteet vahvistivat yllä mainittuja vaikutelmia. Monet vastaajista (N=336) vastasivat myös kysymykseen, mikä on tärkeintä yleisen saunan valinnalle. Vapaamuotoisten kommenttien perusteella sijainti ja saavutettavuus olivat ylivoimaisesti tärkein tekijä (N=49) julkisen saunan valinnalle. Saunaan ei siis useimmiten lähdetä merta edemmäs kalaan.

Löylyjen laatu ja uintimahdollisuudet mainittiin rinta rinnan seuraaviksi yleisimmin (N=28) saunakriteereinä. Uiminen oli monille saunomiseen nähden ensisijaista ja sauna sen oheispalvelu.

Näiden jälkeen toistuvasti mainittiin siisteys ja puhtaus sekä saunakaverit. Puhtaus on selvästi sellainen esteettinen tekijä, joka monien saunojien huomion. Toisaalta motiivi saunaan lähtöön on usein sosiaalinen, seuran ollessa tällöin saunaa tärkeämpää.

Saunatavat: saunassa saa puhua muttei missään nimessä puhelimeen

Saunassa puuhataan löylyttelyn ja hiljaisen hikoilun ohella kaikenlaista muutakin. Saunatapoja koskevien kysymysten perusteella tavat voi jakaa karkeasti hyväksyttäviin ja paheksuttaviin. Toimintoihin joita enemmistö mielipiteensä ilmaisseista ei hyväksy lainkaan vaan paheksuu ja toimintoihin, jotka enemmistö hyväksyy yksityisissä, julkisissa tai kaikissa saunaoloissa.

Paheksuttavien saunatapojen listan kärkeen kiilaa mobiiliteknologia. 84% vastaajista oli ehdottomasti sitä mieltä, ettei älypuhelimen tai tabletin näppäily sovi saunaan. Ruotsalaisista saunakarikatyyreista tuttu lukeminen sai myös enemmistön (48% kaikista) varpailleen. Saunassa syöminen oli samalla tavoin kiistanalainen toimenpide (46% vastaan). Yllättäen klassinen saunahoito kuppaaminen sai myös suhteessa eniten kielteisiä mielipiteitä (30%).

Huonot saunatavat sen perusteella, kuinka suuri osa vastaajista ei hyväksy kyseistä toimintaa mihinkään saunaympäristöön.

Muut tiedustellut aktiviteetit eivät herättäneet yhtä voimakasta vastarintaa.

Hyväksytyimpiä saunatoimintoja kaikissa ympäristöissä olivat keskustelu (84% hyväksyi kaikkialla), peseytyminen (63%) ja lasten kylvettäminen (55%). Kolmannes piti imettämistä hyväksyttävänä kaikissa saunoissa (31%), 20% hyväksyi sen ainoastaan yksityissaunoissa.

Hyväksyttävien saunatapojen osuus erilaisiin saunoihin tai kaikkii saunoihin (varauksella tai varauksetta)

Joitakin toimintoja hyväksyttiin ainoastaan yksityissaunoihin. Näistä ehdottomasti yksimielisimpiä oltiin seksistä (52% vain yksityissaunaan, 41% ei ollenkaan saunassa) ja alkoholin nauttimisesta (31% yksityissaunassa; 23% ei ollenkaan). Alkoholin käyttöä koskevat mielipiteet ovat jossain määrin ristiriidassa Sinebrychoffin selvityksen mukaan, jossa yli puolet vastaajista joi olutta usein tai silloin tällöin saunomisen yhteydessä (sen alkoholillisuudesta ei tosin ole mainintaa).

Loput ehdotetuista saunatavat jakoivat mielipiteitä. Jooga ja pilates (31%) , hieronta (28%) ja vartalohoidot (28%) saivat kaikki yleisimmin arvion ”Sopii varauksella kaikkiin saunoihin”. Kuppaamisen hyväksyi ehdottomasti vain 10%, varauksella 18%, joten se ei ole tällä hetkellä muodikasta.

Pohdintaa

Löylyjen laatu merkitsee suomalaisille saunakokemuksen osana paljon. Vilvoittelukin on seuraa tärkeämpää, sillä suomalainen saunoo vaikka yksinään.

Julkisen saunan taas pitää olla siisti ja olla helposti saavutettavissa. Löylyjen laadulla on merkitystä julkisen saunaan hakeuduttaessa, mutta tämä aiheuttaa usein päänvaivaa saunaa valittaessa, sillä asiasta on vaikea etukäteen varmistua. Julkisten saunojen tehdessä uutta paluuta, on palveluntarjoajilla haaste vastata saunojien korkeisiin laatuvaatimuksiin.

Tässä kokoelma ensimmäisiä tuloksia tutkimuksesta. Tutkimusten tekeminen harrastuksena ei ole järin nopeaa hommaa, joten kaikkia kyselyssä mukana olleita tekijöitä en olen vielä ehtinyt analysoimaan. Esimerkiksi sukupuolten välisiä eroja ja harrastuneisuuden vaikutuksia kokemuksiin ja mieltymyksiin ei ole vielä selvitetty. Olen kuitenkin tyytyväinen, että tämän artikkelin myötä olen aineiston käytön suhteen päässyt pidemmälle kuin moni muu harrastuksenomainen saunakysely.

On toisaalta selvää, että tämä tutkimus on otoksensa vuoksi lähinnä pilottitutkimus suomalaisten saunakokemusten maailmaan. Sen ansiosta oma ymmärrykseni tärkeistä kysymyksistä ja oikeista kysymyksenasettelusta on tarkentunut. Saunakokemuksista ei ole kuitenkaan Suomessa julkaistu Helamaan 1990-luvun Huoneisto- ja Talosauna-kirjojen jälkeen julkaistu yhtään hyvää laadullista tutkimusta, joten toivottavasti tämäkin tutkimus paikka hieman tätä ammottavaa aukkoa.

Menetelmät, vastaajat ja data

Kyselyyn vastasi 394 suomalaista. Hienoinen enemmistö oli naisia (52%), keski-iän ollessa 47 vuotta. Vastaajien keski-ikä (46 v.) ylitti suomalaisten keski-iän, syynä oli selkeästi miesten laajempi ikähaitari (16-81 v.) ja naisia korkeampi keski-ikä (16-69 v.; keskiarvo 48 v. ja 45 v, miehet ja naiset). Tässä suhteessa otos ei edusta koko väestöä.

Kyselylomakkeen malli PDF Lataa lomake v.1.7

Anonymisoitu data CSV muodossa:
170324-Suomalainen_saunassa_data-Liikkanen_N392csv

Lue lisää

IRO Research 2014: Sinebrychoff - Sauna ja olut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.