Edellisessä artikkelissa kerroin omasta rakennusluvan hakuprosessistani. Tässä artikkelissa on Suomen suurinta kuntaa koskeva erimuotoinen esimerkki luvan myöntämisen edellytyksistä.
Puhuttaessa Helsingistä, ei tule ensimmäisenä mieleen, että myös siellä on paljon omakotitaloja sekä pihasaunoja, erityisesti rintamiesalueilla. Mikäli Helsingissä haluaa tontilleen saunan, pitää huomioida seuraavat asiat:
- Asemakaavan vaikutus (erityisesti talousrakennuksia koskien)
- Tontin rakennusoikeus
- Liittyminen kunnallistekniikkaan
- Etäisyys rajoista
- Ympäristövaikutukset
Tontilla on oltava rakennusoikeutta, jotta sinne saa rakentaa mitään. Sauna pitää todennäköisesti liittää kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon, joten tämä pitää huomioida suunnitteluvaiheessa.
Asemakaava Helsingissä sisältää yleensä suhteellisin tarkkoja ohjeita siitä, minkä tyylisiä rakennuksia kaupunginosassa hyväksytään. Kaava voi myös määritellä pientalotontilla tarkan paikan mihin talousrakennuksen voi pystyttää. Helsingin asemakaavoja voi tutkia netissä:
Varsinainen kaava löytyy nimellä kaavadokumentti, valitsemalla vasemmasta valikosta Voimassa olevat, Asemakaavat ja Asemakaavahakemisto. Jos zoomaustaso on riittävän lähellä, tämän jälkeen aluetta klikkaamalla kohdetta avautuu oikeaan reunaan Kaavan tiedot, josta kaavadokumentti löytyy liitteenä.
Ympäristövaikutukset kaupunkialueella
Kuten aiemmassa artikkelissa mainittiin, sauna pitää sijoittaa riittävän matkan päähän tontin rajoista. Tähän liittyvät myös ympäristönäkökulmat. Kysyin saunan lämmitystavan luvallisuudesta Helsingin Ympäristökeskuksen Jukka-Pekka Männiköltä. Hän kertoi, että kaupunki suosittelee sähkökiuasta tiivisti rakennettuihin ympäristöihin puukiukaiden pienhiukkaspäästöjen vuoksi.
Kaupunki ei kuitenkaan lähtökohtaisesti estä puukiukaiden käyttöä. Savusaunaa sen sijaan tuskin saisi pienelle omakotitontille pystyttää, mutta tästäkään ei ole tiukkaa negatiivista linjanvetoa. Yleisesti ottaen kaupunki kannustaa energiatehokkuuteen ja suosimaan pienipäästöisiä puukiukaita. Ympäristökeskuksen mukaan esteitä rakentamiselle voi muodostua lähinnä naapureiden mielipiteistä.
Ympäristökeskuksen Marja Myllynen sanoo: ”Saunojen päästöillä on huomattava osuus pääkaupunkiseudun pienhiukkaseudun pienhiukkaspäästöistä. Helsingin valmisteltavassa Ilmansuojelusuunnitelmassa on tunnistettu, että puunpolton päästöjä pitäisi alentaa ilmanlaadun kannalta ja tehokkaimpia keinoja olisivat saunan kiukaiden päästöt. Toimenpiteeksi on valittu vaatimusten sijaan pehmeät keinot eli viestinnällä vaikuttaminen.” Erityisesti Marja pyrkii kannustamaan polttopuiden pitämiseen kuivana ja vähäpäästöisten kiukaiden hankintaan. Eli tällä hetkellä puulämmitteisestä saunasta saa Helsingissäkin vielä unelmoida vapaasti.
Tämä rakennuslupa-asioista lyhyesti. Koska lupaprosessi edellyttää ammattisuunnittelijan mukana oloa, ei rakentajan mielestäni tarvitsekaan tietää kaikkea yksityskohtaisesti, tai huomio kiinnittyy vääriin asioihin.
