Mökkisaunan harmaavedet saunapalloon

Edellisessä Saunologian artikkelissa lämmitettiin saunassa vettä peseytymistä varten. Kun vesi on kertaalleen käytetty, se pitää hallitusti käsitellä. Tässä jutussa käydään läpi jätevesivaatimuksia sekä esitellään mökkisaunan harmaavesien imeytyksen esimerkkiratkaisu saunapalloa käyttäen.


Saunan lattiassa täytyy olla viemäröintiratkaisu. Betoni- ja laattalattiassa usein viemärikaivo, puulattiassa esimerkiksi lattian levyinen viemärikouru. Lattian täytyy olla kalteva, eli siinä on oltava riittävä kaato, jotta vesi valuu viemäriin. Mitä vedelle tämän jälkeen tapahtuu, on ympäristön ja sen viihtyvyyden kannalta tärkeä asia. Rakennuslainsäädännöllisesti se on monimutkainen ja valitettavan tulkinnanvarainen kysymys.

Koska Saunologiassa on vuosien varrella seurattu tiukasti mökkisaunan rakentamisen yksityiskohtia, käydään nyt viimein tämänkin aiheen kimppuun. Toimiva viemäröinti on kuitenkin saunaelämyksen näkökulmasta välttämättömyys.

Määräykset saunan jätevesistä

Jos sauna sijaitsee muun rakennuksen yhteydessä, koskevat sitä yleensä samat vaatimukset kuin koko kiinteistöäkin. Asiassa on kuitenkin monta mutta erityisesti kunnallisten viemäriverkostojen ulkopuolella haja-asutusalueilla. Jos kunnallinen viemäröinti löytyy, sauna ehdottomasti järkevää ja usein myös pakollista siihen liittää.

Ympäristölakia on muutettu useita kertoja ja ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä jätevesien käsittely voi olla puutteellista nykyvaatimusten mukaan. Jos tällaista kiinteistöä korjataan esimerkiksi rakentamalla sinne uusi märkätila kuten sauna, voi koko kiinteistön jätevesijärjestelmä mennä uusiksi.

Vuonna 2017 voimaan tulleen Ympäristölain mukaan kaikki alle 100 m vesistöistä ja pohjavesialueella olevat kiinteistöt täytyy ajanmukaistaa marraskuuhun 2019 mennessä. Kuten yleensä, laki määrittää vain minimivaatimukset ja paikallinen rakennusvalvonta voi (täysin) oman mielensä mukaan asettaa muita vaatimuksia. Aina varma ohje saunan rakentajalle onkin seuraava:

Selvitä aina etukäteen kunnan rakennusvalvonnan kanta jätevesien käsittelyyn

On todennäköistä, että vaatimukset vastaavat tässä esitettyjä periaatteita, mutta joustavan lainsäädännön takia tästä ei ole täyttä varmuutta.

180909-saunapallo-uponor
Uponor saunapallon asennusohje. Palloon liitetty parin metrin salaojaputki imeytyksen tehostamiseksi tiiviilllä maaperällä.

Yleisesti ottaen vaatimukset perustuvat oletettuun veden käyttömäärään. Mikäli jätevettä syntyy niin vähän, että siitä ei aiheudu ympäristölle, ei jätevesiä tarvitse puhdistaa, vaan ne voidaan imeyttää maaperään. Vesistöön jätevettä ei kuitenkaan koskaan saa suoraan johtaa.

Pieniksi määriksi luokitellaan yleensä kantoveden kohteet, eli kohteet joissa ei ole paineistettua vettä. Tulkinnan tekee kuitenkin viime kädessä rakennusvalvonta, ei saunan rakentaja.

Kantovesisaunan imeytysjärjestelmä

Kantovesisaunassa jätevesiratkaisuksi ja imeytysjärjestelmäksi kelpaa esimerkiksi saunakaivo niminen vettä läpäisevä viemärikaivo. Imeytysjärjestelmän voi teoriassa toteuttaa myös ilman kaivoa imeytyskuopan ja kivipesän avulla, mikäli haluaa minimoida teknologiset ratkaisut ja muovin käytön:

Imeytyskuoppa_kuva
Imeytyskuoppa lähteessa Ympäristöhallinnon yhteinen tietopalvelu. Copyright: Santala, 1990

Saunapalloja valmistaa Suomessa useampiakin yritys, mutta kaikkien tuotteiden toimintaperiaate on sama. Imeytyskaivo läpäisee vettä hitaasti ja imeyttää sen kaivon ympärille tehtyyn imukykyiseen maa-ainekseen kuten hiekkaan tai soraan. Pallon tilavuus on 200-300 litraa, joten se riittää aiemmin esitettyjen laskelmien mukaisesti huonosti läpäisevässäkin maaperässä noin 20 hengen käyttöön.

180909-saunakaivo-vesiensuojelu-yhdistys-imeytyskaivon-periaate
Saunan imeytyskaivon periaatepiirros. Kuva: Vesiensuojeluyhdistys

Pallo on tilankäytön kannalta erittäin tehokas, mutta myös muun muotoisia kaivoja on tarjolla, esimerkiksi Rotomonin saunakaivo, joka on pitkulainen ja matala, jolloin sen upotussyvyys on alle puolet saunapallon kaivannon tarpeesta.

180909-saunakaivo-rotomon-sakokaivo
Kuva: Rotomon, matala saunakaivo rasvanerotuskaivolla

Kaivoja valmistavan Rotomonin mukaan tavallisenkin kaivon käyttöikä on ainakin kymmenen vuotta. Kaivo on kuitenkin vuosittain syytä tarkistaa ja irtoroskat, kuten lehdet, poistaa, jotta vesi pääsee imeytymään vapaasti.

Hienostuneempaa jäteveden veden käsittelyä

Saunakaivon yhteyteen, viemärilinjassa sitä ennen, voidaan liittää rasvakaivo. Siinä on sako-osa eli rasvanerotin, joka ohjaa rasvaista vettä omaan umpisäiliöön ja muun veden saunakaivoon. Umpisäilö on suunniteltu tyhjennettäväksi, jolloin saunakaivo säilyy pidempään käyttökelpoisena.

Saunakaivoja voidaan myös varustaa mekaanisille ja kemiallisilla suodattimilla. Näiden avulla saadaan imeytettävästä vedestä vieläkin puhtaampaa, esimerkiksi fosfaattien osalta. Suodatinjärjestelmät ovat pakkasenkestäviä, mutta vaativat ajoittain suodatinten vaihtoa.

Eräs vaihtoehto kantovesisaunaan on hiekkapohjainen imeytyskenttä saunan alle. Tällaisia on historian juoksussa tehty paljonkin. Tässä ratkaisuissa ajatellaan biologisen hajoamisen hoitavan lattian alle kertyvän ihmispohjaisen aineksen multaamisen. Kansainvälisen savusaunaklubin suositusten mukaisesti ratkaisu toimii yhdessä rakolattian kanssa. Sillä, että lattian päällä on savusauna, ei kuitenkaan ole tähän merkitystä.

Itse en päässyt Suvikallion saunaan tällaista rakentamaan alustavista suunnitelmista poiketen, sillä rakennusvalvonta edellytti kaiken veden keräämistä jo lattiatasossa. Lukuisia kertoja aiemmin mainitusta Juha Telkkisen savusaunasta pesuvedet kertyvät lattian alla maa/hiekkapohjan avulla muotoillun uima-allasmuovikalvon päällä yhteen viemäröintipisteeseen. Muovin päällä on suuria kiviä, jolloin muovi pysyy aina paikoillaan. Telkkisen mukaan ratkaisu on hygieeninen ja hajuton. Tämä käytännössä tarkoittaa sitä, että vettä käytetään likaan nähden riittävästi ja ratkaisu ei kokonaisuudessaan kerää likaa enempää kuin biologisesti hajoaa.

Haiseeko tai loriseeko viemäri?

Saunan puhdasta tunnelmaa mahdollinen viemärin haju varmasti häiritsee. Korjaustoimenpiteet kannattaa kuitenkin aloittaa saunasta: viemärikaivosta tai –kourusta ja puhdistaa ne kunnolla. Tämän jälkeen voi kääntää nenän kohti imeytyskaivoa.

Imeytyskaivon pitäisi olla tuulettuva. Tämä yleensä riittää hajuhaittojen pitämiseen poissa. Saunan viemärilinjaan voi kuitenkin liittää myös vesilukon, joka estää ilman virtaamisen sen lävitse. Mikäli sauna on talvella kylmillään, pitää lukko suojata jäätymiseltä, mikä voi olla hankalaa. Pilariperustuksellisessa saunassa lukon voi asentaa niin lattian ja maan väliin, että se käännetään 90 astetta putkiston suunnassa, jolloin vesi pääsee valumaan vapaasti sen lävitse, eikä pääse jäätymään.

Itse harkitsin vesilukkoa lattian alle, mutta hajuhaittoja ei ole esiintynyt, joten en näe tarpeelliseksi suositella tätä. Jätevesimäärien ja maaperän imeytyvyyden vaihteluiden vuoksi ei ole täysin mahdotonta, että viemäristä nousisi kaasuja.

180909-saunakaivo-uponor-saunapallo
Kuva: Uponor, Saunapallo. Tuuletusputki ja huoltoluukku jäävät näkyviin maan pinnalle

Ainoa itseäni häiritsevä tekijä on veden lorina, jonka vaimentamiseksi en ole löytänyt hyvää ratkaisua. Lyhyiden tutkimusten perusteella viemärin kulmien pitäminen loivina ja viemärinputkistoa ympäröivän maa-aineksen huolellinen tiivistäminen vähentävät äänihaittoja. Esimerkiksi Uponorin kiinteistöviemäröintijärjestelmän mahdollinen osa on betoninen äänenvaimennin / pohjakulma. Itse vaihtaisin nykyiset 90-asteen kulmat tämän perusteella 45-asteisiksi.

Paineistetun veden saunan vesienkäsittely

Jos vesi juoksee saunan vesihanasta paineella, tarvitaan hienostuneempi viemäriratkaisu imeytyskenttineen ja kaivoineen. Haja-asutusalueiden jätevesiasetuksista on väännetty kättä koko 2010-luku, joten on mahdollista, että joidenkin vuosien päästä vaatimukset muuttuvat. Tällaisessa kohteessa kannattaa käyttää myös moderneja lattiakaivoja ja muita hienostuneempia ratkaisuja, joiden suunnitteluvastuu on parempi jättää LVIS-suunnittelijalle. Tästä syystä en käsittele aihetta enempää tässä artikkelissa.

Saunamökin kannalta kiinnostava asia voisi olla WC kantoveden vessassa, mutta se voidaan korvata myös kompostoivalla, polttavalla tai jopa jäädyttävällä biokäymälällä. Saunologi palaa asiaan mahdollisesti myöhemmin.

Lue lisää

4 kommenttia artikkeliin ”Mökkisaunan harmaavedet saunapalloon

  1. Kiitos tästä kirjoituksesta. Kaverini rakentaa Mikkeliin mökkiä ja jätevesijärjestelmä tietääkseni sinne viime viikolla jo tehtiin. Täytyy mielenkiinnosta kysyä, että minkälaisen järjestelmän hän rakennutti mökin saunalle. Mielenkiintoinen ratkaisu tuo saunapallo verrattuna esimerkiksi saunakaivoon vaikka muuten samanlainen periaate on imeytymisen osalta.

    Vastaa
  2. Aika kätevä tuollainen saunapallo! Itse seurailen innolla sivusta kun ystäväni rakentaa kesämökkiä. Heillä on juuri menossa nuo viemäröinti- sekä jätevesiasennukset. Olisikohan heille tullut Uponor WehoPuts puhdistamo tai joku sellainen.

    Vastaa
  3. Tämähän vaikuttaa oikein järkevältä ratkaisulta. Meillä on samanlainen jätevesiratkaisu ollut harkinnassa jo viime vuoden puolelta. Sadevesijärjestelmä mökillä jo onkin.

    Vastaa
  4. Meidän naapurit tekivät viime vuonna jätevesijärjestelmän uusiksi. Heillä on myös erillinen saunarakennus. Tuollainen saunapallo olisi kätevä, jos on sauna jossa ei ole paineistettua vettä.

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia tieteellisestä tutkimuksesta ja opetan satunnaisesti Aalto-yliopistossa.