Testi: saunaklapien teko moderneilla työkaluilla – halkomakirves, vipukirves ja linkkukirves

Saunologia testasi maaliskuussa tuoreita suomalaisia kirveitä. Mitä kävi, kun halkomakirves, vipukirves ja linkkukirves kohtasivat? Lue testiraportti!


Suomalaiset ovat monin tavoin sitoutuneita saunomiseen. Selvitysten mukaan suomalaiset hankkivat jopa 70% yksityiskäytön polttopuista itse! Voikin siis uskottavasti väittää, että kun suomalainen silmäilee sydäntalvella puita pystymetsässä, vilkkuu takaraivossa jo ajatus saunan lämmityksestä Juhannuksena. Saunamatkaan valmistautuminen voi siis alkaa jo erittäin paljon saunan uunin luukun raottamista.

Kansamme henkilökohtaisesta polttopuusuhteesta johtuen katsoin perustelluksi esitellä Saunologiassa puun pilkkomisvälineitä. Puiden paloittelutarve jatkuu kuitenkin usein myös kuivatuksen jälkeen saunapäivään asti, kun huomataan, että sytyttämiseen  kaivataan pienempiä klapeja.

Myönnetään, että aika kaukana saunomisesta ja saunaelämyksen ytimestä kuitenkin ollaan, mutta johonkin se raja pitää vetää. Se on nyt tässä. Puiden sekä tukkien kaatamisen ja kuljettamisen välineistä en aio kirjoittaa. Ne ovat yhtä relevantteja saunakokemukselle kuin virvoitusjuoman etiketin liimauskone saunajuomalle.

Aurinko herättää halkohommiin

Huhtikuu on erittäin hyvä aika varustautua tulevan syksyn ja talven saunan lämmitykseen. Kuten aiemmin polttopuuartikkelissa  kerroin, kuivuvat polttopuut yleensä hyvänä vuonna jo keskikesään mennessä, jos ne ovat huhtikuusta alkaen ulkona kuivumassa.

Kevättalvella puiden halkominen on suositeltavaa myös siksi, että puiden ollessa tuoreita ja jäisiä ne halkeavat paljon helpommin kuin keskikesällä. Erityisesti oksaisten puiden kohdalla ero on huomattava. Etelä-Suomessa maaliskuu on tässä suhteessa parempi vaihtoehto, pohjoisessa kylmää riittää pidempään.

Tuoretta kuusta piti saada testikäyttöön. Ei auttanut kuin kaataa näre

Työkaluvalikoima

Klapeja eli lyhyitä polttopuita voi tehdä monin eri tavoin. Sirkkelit, klapikoneet, puristimet ja monet muut sähkö- ja traktoritoimiset laitteet vähentävät käsityön määrää. Hienostuneimmat laitteet pätkivät ja halkovat ohuet ja paksut rungot helposti. Tämä puualan ammattilaisten arkipäivää. Eräs tällainen ihmekone esillä alla olevassa videossa:

https://www.youtube.com/watch?v=9KX5cfcajuw

Hakkipilke Falcon 35 klapikone pilkkoo ja halkoo puunrungot. Ovh. veroineen yli 10,000€ (sähkökäyttöinen). Tekee päivässä yli 50 irtokuutiota klapeja.

Saunapuiden harrastelu tapahtuu hienoimmillaan kirveellä. Manuaalinen työ palauttaa saunomisesta haaveilijan vuosisataisen perinteen äärelle, metsän hiljaisuuteen ja välittömään kosketukseen sekä puun että oman ruumiin kanssa.

Harrastuksena halkominen käy tehokkaasti liikunnasta, Lars Myttingin mukaan tunnissa kuluu 444 kcal, enemmän kuin vaikkapa retkihiihdossa. Halkominen tuo myös välittömän tyydytyksen klapipinon noustessa selän taakse hitaasti mutta varmasti.

Vaikka halkomisessa ei ole kysymys tehokkuuden maksimoinnista, harva viitsii tarkoituksella tehdä elämäänsä vaikeaksi. Tämän takia halkomisvälineisiin panostaminen tuottaa parantaa työtehoa, vähentää onnettomuusriskiä ja tekee omistajansa tyytyväiseksi työkaluihinsa. Ja onhan se aina hienoa hankkia uusia kiiltäviä vehkeitä!

Nykyaikaiset kirveet

Saunologialla oli ilo vastaanottaa kolme nykyaikaista klapintekovälinettä kenttätestiä varten. Valmistajittain aakkosjärjestyksessä tuotteet ovat Fiskarsin X21, Housemanin Linkkukirves ja LEVERAXEN  CLASSIC MX. Kaikki tuotteet on suunniteltu Suomessa tällä vuosikymmenellä. Fiskars edustaa klassisen halkomiskirveen viimeisintä, neljättä sukupolvea kun taas Houseman ja Leveraxe ovat lähteneet innovoimaan kirveskenttää uudella otteella ja tehneet selvästi erilaisen työkalun. Lopussa tarkemmat tuotetiedot arvioineen.

Testivalmistelut ja halkomaturvallisuus

Tärkeimmät turvallisuusnäkökulmat kirveshommissa:

  • Halkomakorkeus
  • Vaarasektori
  • Olosuhteet

Halonhakkuu on kuntoliikuntana riskaabelia. Onnettomuusriskiä voi pyrkiä vähentämään oikeilla järjestelyillä. Esimerkiksi oikean korkuiset työalustat eli halkomapölkyt auttavat. Työskentely valoisissa olosuhteissa ja alkoholipitoisista virvoitusjuomista ovat myös eduksi. Turvavarusteista pitäisi itse tärkeimpänä viiltosuojattuja kenkiä, tämän jälkeen suojalaseja ja viimeksi jalkineita. Pitkähihainen ja –lahkeinen vaatetus suojelee ihoa puiden siirtelyvaiheessa.

Mikä on oikea halkomapölkyn korkeus?

Tiedustelin Fiskarsilta ja LEVERAXEa tekevältä Vipukirves Heikki Oy:lta heidän suosituksiaan halkomakorkeudeksi. Ehdotukset olivat hyvin erilaisia. Fiskarsin mukaan sopiva korkeus on vähintään 70cm. Jos korkeasta alustasta lyö ohi, tai kirves lipsahtaa, lyönti ei ohjaudu kohti jalkoja vaan sen kulkuun voi vaikuttaa.

LEVERAXE sen sijaan suosittelee matalaa, 30 cm pölkkyä. Tällä korkeudella käyttäjä ehtii hyvin hölläämään otettaan kirveen varresta ennen osumaa. Kirveen pitkän varren takia matala pölkky tuntuu myös tarpeelliselle.

Kummassakin tapauksessa halkomakorkeutta voi olla tarpeen hienosäätää sen mukaan, millaisia klapeja tai halkoja tekee, tai millä korkeudella omat hartiat pyörivät.

Halkomisrengas tai rengaspölkky on halkoharrastajan tuiki tarpeellinen lisäväline. Ei niinkään turvallisuus kuin työtehosyistä. LEVERAXE myös suosittelee sen käyttöä.

Kirves käteen ja kokeilemaan

Kolmen henkisesti nuoren ja hyväkuntoisen kirvesmiehen testiryhmä hyökkäsi kirveen varsiin maaliskuussa samaan aikaan, kun Helsingissä vietettiin saunapäivää. Koska tämän testin tavoitteena oli arvioida nimenomaan saunapuiden tekovälineitä, tehtiin välineitä kierrättämällä lyhyitä 25-33 cm klapeja sekapuusta. Osa puusta oli tuoretta, osa ylivuotisia kuiviaisia ja latvuksia. Kokeilimme kirveitä myös tuoreisiin  35 cm pituisiin tiheäoksaisiin kuusipölleihin, jotka ovat tunnetusti sitkeämpiä.

Pienten klapien pinoaminen on itsessään haastavaa ja hidastaa työtehoa selvästi.

Kokeilun aikana työvälineen toimivuuden mittariksi ideoitu lähes vakavissaan kiroiluindeksi. Sen avulla voi mitata aikaa työn aloittamisesta ensimmäiseen tuntuvaan epäonnistumiseen tai vastaiskuun. Koska testiasetelma ei ollut luonnollinen päätimme jättää tämän mittarin hyödyntämättä tältä erää.

Kävi nopeasti nopeasti selväksi, että testistä tulee kahden kamppailu. Linkkukirves ei ole tarkoitettu ollenkaan samanlaiseen käyttöön kuin kaksi muuta, joten sitä testattiin erikseen pienemmillä puilla sekä jo kuivien puiden edelleen pilkkomiseen sytykkeeksi.

Halkomishaaste

Toteutimme kahden miehen balansoidun koeasetelman Fiskarsin ja LEVERAXEn suhteellisen halkomisnopeuden arvioimiseksi. Tätä varten kasasimme kahdelle miehelle kaksi pientä puupinoa. Puupinoihin valittiin keskenään samankaltaisia puita (samasta rungosta). Sen jälkeen mittasimme kuinka kauan viiden puun pilkkomiseen meni aikaa kummallakin työvälineellä, samalla työtasolla. Työvälineiden vaihdossa pidettiin viiden minuutin lepotauko. Kumpikin testaaja aloitti työskentelyn eri välineellä.

Melkein standardoitu klapiaihio, kummallakin oli oma viiden pölkyn kasa, jossa puut keskenään mahdollisimman samankaltaisia

Työtasona toimi 50 cm korkuinen rengaspölkky, joka oli siis kummankin valmistajan suositusten nähden keskiarvoinen kompromissi ((30 cm +70 cm ) /2). Sitä päätettiin käyttää puiden halkeamisesta johtuvan satunnaisvaihtelun vähentämiseksi. Halottavat puut kasattiin noin metrin päähän pölkystä. Aika käynnistyi kun ensimmäinen puu oli pölkyllä ja lopetettiin, kun halkoja oli tyytyväinen kaikista puista saatujen klapien kokoon.

Tuloksena kumpikin testaaja suoriutui halkomisesta nopeammin Fiskarsilla. Saunologilla vipukirveen ero oli +20%, kaverilla lähes 100%! Asia selittäneen tuurin lisäksi etukäteisharjoittelu, sillä keskinäiset erot olivat saunologin eduksi suuremmat kuin työkalujen välillä.

Vertailun vuoksi kokeilimme molemmilla laitteilla halkomista myös suositusten korkuisilla, mutta renkaattomilla pölkyillä. Työ hidastui selvästi. Olennainen havainto koskee kirveiden luontaista ”vaarasektoria” eli sitä mihin klapit ilman rengasta sinkoilevat.

Vaarasektori ja pilkkeen keskihajonta ilman rengasta. Lähempänä vipukirveen kasa, kauempana Fiskarsin.

Asiaa voisi kuvailla seuraavasti. Fiskarsin kanssa klapit kasaantuvat noin metrin sisään suoraan pölkyn sivuille. LEVERAXE pommittaa klapijakauman keskipisteen selvästi toiselle puolelle pölkkyä keskihajonnan ollessa tuplat. Tämä on suoraa seurausta sen erilaisesta toimintaperiaatteesta.

Tuotetiedot ja arviot

LEVERAXE CLASSIC MX
Suositus
Fiskars X21
Varaukseton suositus
Houseman Linkkukirves

Suositus

+ Tehokas (varauksella)
+ Ergonominen
+ Turvallinen- Vaatii harjoittelua
- Käsiteltävyys pienten puiden kanssa
- Paino ja pituus
+ Kevyt ja näppärä
+ Käsiteltävyys- Turvallisuusriskit
- Teroitustarve
+ Turvallinen
+ Tarkka
+ Sytykepuiden pilkkomiseen- Kiinnitystapa rajoittaa
- Rajallinen mukautuvuus erikokoisiin puihin
- Käyttö- ja asennusohjeet

Leveraxe Classic MX

Leveraxe Classic MX toiminnassa
Leveraxe Classic MX toiminnassa

Tarina

Leveraxe on keksijä Heikki Kärnän vuosien kehittelyn lopputulos. Se on perinteistä kirvestä muistuttava, mutta keskeiseltä halkomislogiikaltaan poikkeava laite. Sen idea on muuttaa halkomista niin, että kirveen terä kääntyy osuessaan puuhun ja lohkaisee puuta asymmetrisesti terän toiselta puolelta. Esimerkiksi polttopuun keskustasta ulospäin tangentin, ei säteen suuntaisesti. Valmistaja haluaakin kutsua tuotetta vipu- tai pilkkomiskirveeksi halkaisukirveen sijana.

Jo paperilla kirves on hieno esimerkki vanhojen totuuksien onnistuneesta haastamisesta. Heikin yritys rahoitti kirveen kehitys- ja tuotteistustyötä onnistuneesti joukkorahoituskampanjalla keräten yli 200,000 dollaria 1,784:ltä tukijalta! Tällä rahalla kirveen komposiittiversio saatiin onnistuneesti massatuotantoon. Nyt yhtiö valmistetaan kahta mallia kirveestä. Ensimmäistä Classicia valmistetaan sekä Suomessa että Meksikossa.  Pohjois-Amerikan markkinat ovat siis selvästi yrityksen tähtäimessä. Tuote on patentoitu.

Valmistusmaa: Meksiko, rinnakkaismalli FI valmistettu Suomessa.

Paino: 2,7 kg

Pituus: 92 cm

Ovh. : 99€ (FI 165€)

Kotisivu: http://www.leveraxe.com/fi/tuotteet

Esittelyvideo https://www.youtube.com/watch?v=lQaJEaRg1ak

Saunologian kokemuksia Leveraxesta

LEVERAXE antaa itsestään raskaan vaikutelman. Pitkä varsi pakottaa ottamaan etäisyyttä pölkkyyn ja kirveen paino rauhoittaa käsittelyä. Työskentely tuntuu alkukankeuden jälkeen turvalliselle. Pikkutarkkaan työhön kirveen mittasuhteet eivät ole parhaimmillaan.

Vauhtiin päästyä LEVERAXE antaa pilkkeelle kyytiä aivan eri malliin. Puita joutuu helposti hakemaan kolmen metrin päästä, jos innostuu heiluttamaan kirvestä kunnolla. Puut lentävät tosin erittäin kapealla sektorilla kohtisuoraan osumakohdasta halkojasta vasempaan.

Ilman rengasta Leveraxe lennättää klapeja parin metrin säteelle halkomispölkystä ja pilkkeet kolisevat katolle

Rengas on vipukirveen kanssa käytännössä välttämätön. Ilman sitä halkojan aikaa kuluu klapien etsintään niin paljon, että kaikki mahdolliset tehohyödyt jäävät saavuttamatta.

Suuremmilla puilla kokemukset olivat erikoisia. Yli 40 cm koivun tyvipölkyn kanssa tuntui ensin, että pilkkomatta jää. Puu ei kuulostanut lainkaan yhteistyöhaluiselle. Kymmenkunta yritystä myöhemmin Leveraxe kuitenkin irrotti yhdestä reunasta pienen klapin, jonka jälkeen yhteinen sävel löytyi.

Toistuva, epämiellyttävä tilanne Leveraxen kanssa on kirveen juuttuminen kiinni klapiin tai pölkkyyn

Pienten puiden ja klapien viimeistelyyn Leveraxe ei ole omiaan. Pitkä varsi ja reilu paino vaikeuttavat lyönnin kohdistusta. Jos puu on ohjeiden mukaan asetettu rengaspölkylle, ei sitä voi kääntää lappeelleen osuma-alueen laventamiseksi. Valmistaja ei myöskään suosittelen tällaista työasentoa

Leveraxen tehokas käyttö vaatii harjoittelua. Parin päivän kokemusten jälkeen en voi vieläkään väittää täysin hallitsevani laitetta, vaikka käyttö on jatkuvasti helpottunut. Yllä kuvatussa parivertailussa mukana ollut entinen kilpaurheilija valitteli samaa. Työvälineen oppimiskäyrä on siis kohtuullisen jyrkkä.

Fiilis oli, että kiroiluindeksilla mitaten Leveraxe ei olisi ollut vahvoilla

Kostean puun kohdalla kirves tuntuu helposti takertuvan oksan kohtiin. Tämän seurauksena oikean ”avauskohdan” löytämisessä voi kestää useampi lyönti. Sen jälkeen työ sujuu vauhdikkaasti.

Kirveellä saa hyvää hartiajumppaa ja kädetkin helliksi. Kolhosta olemuksestaan huolimatta sillä työskentely tuntuu verrattain turvalliselle. Pitkä etäisyys pölkkyyn kevyen otteen kanssa tuntuisi vähentävän onnettomuusriskiä. Läheltä piti –tilanteita ei testijaksolla sattunutkaan, ainoastaan jopa 5 metrin päähän sinkoilevat klapit herättivät hilpeyttä ja kauhua. 15 metrin turva-alue ei ole siis liioiteltu, tosin vain rajoitetussa sektorissa.

Parhaimmillaan Leveraxe pilkkoo pölkyn nopeasti ja tehokkaasti erittäin kompaktin kokoisiksi klapeiksi
Parhaimmillaan Leveraxe pilkkoo pölkyn nopeasti ja tehokkaasti erittäin kompaktin kokoisiksi klapeiksi

Kirves pysyi testin aikana, vajaan kahdeksan tunnin käytössä, hyvin terässä. Itse asiassa terä tuntuikin kaipaavan pientä sisäänajoa, jotta sen muoto pääsi maalin alta esiin. Valmistaja suosittelee voitelua ajoittain, teroittamista tarvittaessa.

Leveraxen terä oikealla ei kärsinyt testijaksolla näkyviä vaurioita
Leveraxen terä oikealla ei kärsinyt testijaksolla näkyviä vaurioita

Palattuani perjantai-illan hämyssä mökille, päätin päättää päiväni LEVERAXEn varressa. Kirves tuntui turvalliselle valinnalle, jolla pystyy vielä iltahämärissäkin työskentelemään ilman merkittävää riskiä. Ylimääräisen energian purkaminen onnistuikin varsin hyvin! Klapit tuppasivat jäämään vain turhan pieniksi, sillä hämärän yhdysvaikutus ei yhtään helpottanut tällä tykillä tähtäämistä.

Kokonaisuus on hieman ristiriitainen. Leveraxen nerokas toimintaperiaate vähentää tarvetta käyttää lyöntiin energiaa, mutta kirveen omat mittasuhteet tekevät työskentelystä raskasta. Ajoittain työ sujuu kuin tanssi, mutta pahimmillaan hommat hidastelevat tuskaisen paljon kirveen takertuessa pölliin kerta toisensa jälkeen.

Leveraxea voi suositella klapiharrastajalle työkaluvalikoimaan. En itse uskaltaisi hankkia sitä kuitenkaan ainoaksi kirveeksi.

Kokeilujen jälkeen jäi vielä kaihertamaan olisiko jokin muu puulaji, kuten jäinen koivu, pilkkoutunut vipukirveellä sopusointuisemmin.

+ Tehokas (varauksella)

+ Ergonominen

+ Turvallisuus

- Jyrkkä oppimiskäyrä

- Käsiteltävyys pienten puiden kanssa

-Paino ja pituus

 

Fiskars X21

Fiskars X21

Tarina

Fiskars X21 on uutuusmalli Fiskarsin tuoteperheessä. Ensisilmäyksellä kirves ei kuitenkaan näytä radikaalisti uudelle, vaan muistuttaa aiempia vuosikertoja. Ensimmäinen tämän tyyppinen kirves lanseerattiin kuitenkin 30 vuotta sitten ja kehitystä on kuitenkin tapahtunut.

Eroja löytyykin etsimällä. Omasta halkokatoksesta löytyneeseen vanhaan malliin nähden X21:ssä on hieman poikkeava terän muotoilu, karheampi otepinta ja varren pään kaarre on voimakkaampi. Uskoisin, että näillä tavoitellaan kirveen parempaa pysymistä näpeissä.

Valmistusmaa: Suomi

Paino: 1,6 kg

Pituus: 71 cm

Ovh: 59€ (tarjouksissa sis. XSharpin)

Kotisivu: http://www.fiskars.fi/tuotteet/puutarhanhoito/kirveet/x21-halkaisukirves-l-1015642

Esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=g72iiZPYgD0

Saunologian kokemuksia Fiskars X21:sta

Koska Fiskars on entuudestaan tuttu, on siihen helppo tarttua. Komposiittivarresta saa tukevan otteen ja se ei tunnu kirveen vanhojen versioiden tapaan liukkaalle.

Halkomisessa tämä kirves on erittäin helppo työkalu. Pituus ja paino tuntuvat olevan kohdallaan paremmin kuin isommissa ja pienemmissä fiskarsilaisissa, joita olen aiemmin kokeillut. Kirvestä on helppo hallita myös pienten puiden halkomisessa.

Fiskarsin kirveiden sukupolvet
Fiskars komposiittikirves nyt ja n. 20 v. sitten

Kirveessä ei ole juuri moitittavaa. On kuitenkin dokumentoitava, että Fiskars oli testin ainoa työkalu, josta aiheutui pari pientä tapaturmaa. Toisella kerralla vasen käsi osui kirveen terään puita käsitellessä kirveen ollessa oikeassa kädessä tyhjän panttina. Toisella kerralla klapi singahti halottaessa käsille. Pysyviä vahinkoja ei syntynyt, mutta ”kävikö mitään”-taukojen ehkäisemiseksi voi suositella viiltosuojattuja käsineitä.

Fiskarsin terä ei pitänyt puumateriaalin mukana tulleista roskista, vaan loukkaantui

Toinen harmi oli Fiskarsin terän selvä tylsyminen. Tämä johtui mitä ilmeisimmin puuaineksen mukana halkomisprosessiin päätyneestä hiekasta ja mullasta. Jo puita sahatessa sahan jatkuva tylsyminen vaivasi. Tylsyminen ei ole iso tai tuntematon ongelma, mutta muistuttaa siitä, ettei perinteinen kirves ole huoltovapaa työkalu.

Kokeilin halkomisen jälkeen Fiskarsin XSharp monitoimiteroittajaa kirveen teroittamiseen. Laitetta on myyty myös kirveen kylkiäisenä käytännössä ilmaiseksi. Ohjevideon katsomisen jälkeen teroitus sujui parissa minuutissa. Teroitin syö hienovaraisesti pahimmat sivusuuntaiset röpelöt terästä pois, mutta sivuprofiilin lohkeamien poistamista varten kirvestä pitäisi selvästikin tahkota.

+ Kevyt ja näppärä

+ Käsiteltävyys

- Turvallisuusriskit

- Teroitustarve

Houseman Linkkukirves

Linkkukirves itseteossa

Tarina

Linkkukirves on kotoisin Heinolan seudulta. Juha Hietanen on kehittänyt laitteen alun perin ohuiden rankojen ja sytykepuiden pilkkomiseen. Laitteen perusmekanismi on tunnettu jo kauan, mutta kirves sisältää useampia kuitenkin myös uusia, patentoituja osia. Myynnissä Linkkukirves on ollut kolmisen vuotta.

Linkkukirveen idea on, että seinään tai muuhun paikallaan pysyvään pystysuuntaiseen tasoon kiinnitetään kirveen runko-osa. Kiinnitys tapahtuu kahdella täkkipultilla. Runkoon on nivelletty teräosa. Kolmekymmentä senttinen terä on kiinni lähes metrin mittaisessa varressa. Halkaistava puu nostetaan rungon ja varren välin kiilaamalla se varren ja rungon väliin. Runko on porrastettu eri mittaisille puille. Laite sopii 20-40 cm mittaisen ja halkaisijaltaan 3-10 cm puiden pilkkomiseen.

Linkkukirveen asennus tilapäisesti
Housemanin asennus pakottaa harrastajan hieman epämiellyttävään asemaan terän alle, tosin ilman todellista vaaraa.

Housemanin ohjeiden mukaan rungon yläreuna kiinnitetään noin halkojan navan korkeudelle. Käytännössä tämä ohje ei toimi alle 170 cm puutyöläisille, sillä varsi töksähtää muuten maahan. Tällöin kirvestä ei voi taittaa säilytysasentoon eikä lukita kiinni. Lukitseminen torjuu vahinkojen lisäksi varkauksia estämällä kiinnityspulttien avaamisen.

Testiä varten pulttamisimme Linkkukirveen 2x5” kokoiseen lankkuun, joka kiinnitettiin ison haavan kylkeen kuormaliinoin ja tuettiin maahan. Hietasen antama vinkki toimi ihan hyvin. Liinat pitivät lankun ja kirveen paikoillaan kiitettävästi. Ainoa selvä ongelma oli se, että kirveen kiinnityskorkeus tuli ”navan korkeudelle” –ohjetta seuraten niin alas, ettei kirvestä olisi voinut lukita.

Valmistusmaa: Suomi

Paino: 5,5 kg

Pituus: 95 cm

Ovh.: 99€

Kotisivu: http://www.houseman.fi/?p=linkkukirves

Esittelyvideo: https://www.youtube.com/watch?v=uBNzQazldHk

Saunologia kokemuksia Houseman Linkkukirveestä

Kuivien, oksaisten klapien pilkkominen sytykkeiksi onnistuu tällä kirveellä. Ei aina vaivatta, mutta onnistuu.

Housemanin paras puoli on tarkkuus ja turvallisuus. Laitteesta tulee sellainen vaikutelma, että sillä voi hydraulihalkojan tapaan kohdistaa halkomisvoiman juuri siihen kohtaan puuta kuin haluaa. Vivulla saa sitten niin paljon momenttia itse halkaisuyritykseen, että puu antaa lopulta periksi ilman halkojan loukkaantumisriskiä.

Pitkä varsi, paljon vipuvoimaa. Se ei kuitenkaan tietyn pisteen jälkeen riitä.

Linkkukirveessä on kuitenkin selviä rajoitteita. Kirveen asentaminen on pieni haaste. Ensinnäkään kirvestä ei voi ruuvata ihan mihin sattuu, vaan tarvitaan tukeva pinta tai lankku, johon se kiinnitetään. Toisekseen asennuksen aikana kirveen terä pitää nostaa ylös, mikä on yksikseen kirvestä asentavalle hieman epämiellyttävää, kun jokin ruumiinosa on väistämättä terän ja rungon välisen giljotiinin välissä…

Toinen rajoite liittyy halkaistavan puun kokoon. Vaikka tehot riittäisivät paksuja tai pitkien puiden tekemiseen, ei sellaista saa laitteeseen paikoilleen. Noin 12 cm on selvä yläraja. Jos laitteeseen saakin asetettua suuremman puun, vääntää se terää sivusuuntaisesti niin paljon, että terän kiinnitys näyttää irtoavan!

Liikaa vääntöä linkkukirveelle. Pilkottavan puun koko rajoitukset tulevat nopeasti selviksi.

Varsi tuntuu myös ajoittain tarpeettoman pitkälle, erityisesti asennuskorkeuteen nähden. Vivun pituudella saadaan toki lisää vääntöä, mutta tuotteessa voisi olla myös jatkovarsi tai sitten rinnakkaismalli pienemmille puille.

Näiden ominaisuuksien vuoksi Housemania ei voi suositella ainoaksi kirveeksi saunapuiden tekijälle. Toisaalta itse odotan nivelkirveen löytävän paikkansa omassa lämmitysprosessina juuri pienten sytykepuiden pilkkomisessa. Kunhan ensin lyhennän vartta, niin että saan linkun kiinnitettyä haluamaani paikkaan.

+ Turvallinen

+ Tarkka

+ Sytykepuiden pilkkominen myös kuivana

- Kiinnitys

- Rajallinen mukautuvuus erikokoisiin puihin

- Käyttö- ja asennusohjeet

Yhteenveto – heittääkö vanha kirves kaivoon?

Olen itse urheillut lähes kaksikymmentä vuotta samoille välineillä. Käyttämäni perinteisen halkomakirveen varsi on kerran pitänyt vaihtaa, kun se klassisesti kului terän alapuolelta vaarallisen ohueksi.

Tämän vuosikymmenen kirveiden kokeilun jälkeen kirvesvanhukset saavat jäädä pysyvämmin lepoon. Sen lisäksi, että klapeja on kertynyt yli oman tarpeen, on aika ajanut kaksikon ohi. Se, minkä uutukaisen silpomisvälineen valitsee on kiinni omista mieltymyksistä. Kaikkia tuotteita voi suositella, vaikkakin ne tuntuvat soveltuvat keskenään hieman erilaisiin käyttötarpeisiin. Fiskars sai arvion Varauksetta suositeltava, sillä se ei varmasti yllätä ketään ikävästi.

Muuten suositukset voisi tiivistä vaikkapa näin:

LEVERAXE – kokeilijalle Osta Taloon.com verkkokaupasta 95€

Fiskars – urheilijalle

Houseman – sytykkeiden tekijälle

Jälkisanat: Rengastus ratkaisee

Mielestäni ehkä kirvesvalintaa suurempi tehokkuushyöty käsivoimin klapeja tehdessä saavutetaan oikeasta halontajärjestelystä. Autonrengaspölkky ja halkomispaikan oikea sijoittelun pinon ja puiden suhteen vähentää turhaa työtä ja kumartelua erittäin paljon.

Rengaspölkky, omaa tuotantoa.

Rengaspölkyn korkeus määräytyy työkalun mukaan, mutta sen rinnalle voi ottaa myös tavallisen pölkyn niitä tapauksia varten, jotka pitää halkoa lappeeltaan. Sopivia 13 tai 14-tuumaisia renkaita kannattaa kysellä rengasliikkeiden jäteosastolta lainaan. Halkomistyömaalla ei kukaan sakota, vaikka pinta olisi lopussa.

Renkaan täyttäminen kerralla 3-4 puulla nopeuttaa työtä, tosin tehden sitiä samalla monotonisempaa.

Jos pelkää käsien kipeytyvän tai kalorien kuluvan halon hakkuussa liiaksi, kannattaa suosiolla katsella erilaisia halkomiskoneita. Seuraavana talvena saunaa lämmitettäessä ero on kuitenkin jo ehkä unohtunut, tosin kirveen käyttäjän käsivarret ja lompakko saattavat olla paksummat.

Kiitokset Markukselle, Henkalle sekä tuotevalmistajille haastatteluista ja näytteistä!

3 kommenttia artikkeliin ”Testi: saunaklapien teko moderneilla työkaluilla – halkomakirves, vipukirves ja linkkukirves

  1. arschloch

    Tämä oli oikein mielenkiintoinen vertailu. Itse kun olen ollut sitä mieltä, että kymmenisen vuotta vanha Fiskarsin halkaisukirves ratkaisee kaikki ongelmat (eri asia, pitääkö sitä kaikissa ongelmatilanteissa silti käyttää...), niin tietyllä uteliaisuudella olen lukenut juttuja tuosta vipukirveestä. Hintaa sillä on kuitenkin niin paljon, ettei sitä huvikseen osta, kun vanhaan kirveeseen on täysin tyytyväinen saanut olla - ja testituloksia varovasti ekstrapoloimalla saa olla edelleenkin.

    Vastaa
    1. Kiitos kommentista. Vipukirves kiinnosti minuakin etukäteen eniten. Viime viikonloppuna taas motin nuijineena en valitettavasti voi edelleenkään kuvitella sitä ainoaksi klapityökaluksi. Suoraan sanottuna aion seuraavaksi lainata hydraulihalkojaa 😀

      Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita sekä tutkin ja opetan Aalto-yliopiston dosenttina.