Millaisen puukiukaan saa yhdellätoista tuhannella eurolla? Aitokiuas perheen muhkein versio, AK-110 edustaa lähes 70-vuotiasta kiuasmallistoa, jonka tarinan Saunologia nyt kertoo. Tässä ensimmäisessä osassa kurkistetaan legendaarisen AK:n historiaan ja esitellään kuuluisan Tamminiemen edustussaunan erikoisasennus.
Mitä yhteistä on Tamminiemen saunalla ja Suomen saunaseuran Vaskiniemen saunakeskuksella? Kummassakin 50-luvun rakennuksessa on edelleen käytössä 50-luvulla suunniteltu Aitokiuas. Aitokiuas tai aakoo on suomalaisen kiuasmaailman kulttiesine, jolla on uskollinen, jopa fanaattinen, kannattajakuntansa. Vaikkei kiuas ole koskaan noussut koko kansan suosioon, on se ansainnut näin itsenäispäivän aattona esittelyn yhtenä maamme kiuasteollisuuden suurista saavutuksista. Tässä artikkelissa esittelen kiukaan historian, rakenteen, malliston, käyttäjien kokemuksia sekä omat suositukseni uutta saunan moottoria etsivälle löylyjen rakastajalle.
Aitokiuas on ollut tehdastuotannossa jo seitsemällä vuosikymmenillä. Se on löytänyt tiensä niin kerrostalojen saunaosastoille kuin kaukaisten erämaasaunojen lämmön lähteeksi. Olen esitellyt Aitokiukaan tuotemerkin tarinaa aiemmin osana Narvin tehtaiden historiaa. Siinä tarinassa selvisi, että Aitokiuas on kiertänyt useamman omistajan käsien kautta ennen kuin se asettui osaksi Narvi Oy:n tarjontaa Rauman Lapissa tällä vuosituhannella. Kiuas on hienoisesti muuttunut aikojen saatossa, mutta kukaan ei ole hennonnut kajota siihen liiemmin. Kurkistetaan aluksi mistä tarina alkoi.
AK - historiaa lähes 70 vuoden takaa
Rakennusneuvos Jalo Syvähuoko suunnitteli kiukaan alunperin 1940-50-luvuilla. Kiuasta suunniteltiin ja testattiin yhteistyössä niin Suomen Saunaseuran kuin VTT:nkin kanssa. Kiukaalle haettiin ainakin kahta patenttia vuonna 1950. Mitä ilmeisemmin se tuli myyntiin olympiavuonna 1952 jolloin myös Saunaseuran Vaskiniemen saunalaitos avautui.
Aitokiuas tuli välittömästi käyttöön Saunaseuran saunoissa, kuten oheisesta mainoksesta samalta vuodelta selviää. Näin ollen se on lähes yhtä vanha kuin vanhin edelleen myynnissä oleva sarjavalmisteinen kiuas, jatkuvalämmitteinen Veto-kiuas vuodelta 1949.
Kiukaalle saatiin samoihin aikoihin myös kaksi patenttia, (integroitua) savupeltiä (numero 26716) ja saunanuunia koskevat (28025). Kiukaan kehitys oli alkuvuosina kiivasta.
Jo 50-luvulla kiukaasta laadittiin kaupunkikaasulla toimiva versio. Ora Patoharju kirjoittaa Sauna-lehdessä 4/1977 seuraavaa: “Kokeilin nestekaasusovellutusta näillä tilapäisillä pohtimilla myös kerran ystäväni arkkitehdin kauppakiukaassa, joka on Aitokiuas No 47. 3 kg:lla nestekaasua ja yhdellä Sievert-polttimella kiuas lämpisi 1 1/4 tunnissa tavallisen 2 tunnin puulämmityksen sijasta ja löyly oli oivallinen, tavanomaisen kertalämmitteisen kiukaan laatuinen.”
Vaikka tässäkin tarinassa puhutaan paljon Aitokiukaasta, niin kyseessä oli varhaisista vaiheesta alkaen enemmänkin kiuasmallisto. Aitokiuas-malleja oli kuusi ja ne oli nimetty tai pikemminkin numeroitu pyöreän kiukaan halkaisijan mukaan. Mallit olivat AK 47, 57, 68, 78, 95 ja 110. Kokoerot sarjan sisällä olivat siis huomattavia neljästä kymmenestä seitsemästä sataan kymmeneen senttiin. AK110:n myös painaessa lähes kymmenkertaisen määrän pienimpään 47:ään verrattuna! Kaikkien rakenne oli samankaltainen: tulipesä alhaalla, nielu, kivitila ja kansi. Mittasuhteet kuitenkin muuttuivat.
Miten kertalämmitteinen kiuas toimii?
Aitokiuas-mallisto on kokonaisuudessaan kertalämmitteinen. Kertalämmitteisessä kiukaassa palokaasut kulkevat kivitilan lävitse hormiin. Kertalämmitteinen kiuas lämmitetään puilla ennen saunomista. Saunomisen aikana puita ei enää polteta. Löylyhuone lämpenee lämmitysaikana vain rajoitetusti, mallista ja lämmitystavasta riippuen. Tämä riippuu hormiratkaisusta, sillä kiuas itsessään on eristetty, eli lämpöä ei kiukaasta merkittävästi vuoda. Tämä on toistaiseksi tunnetuista ratkaisusta hyötysuhteeltaan tehokkain tapa lämmittää kiviä.
Kiukaan rakenteen pitää tämän vuoksi olla tiivis, niin että lämmitys aikana savut menevät hormiliitännästä pihalle. Kiukaan päällä on raskas, saunomisen ajaksi avattava löylyluukku. Jos sen avaa lämmitysaikana, muuttuu sauna savusaunaksi. Näinkin kiuasta voi toki käyttää, jos sauna kuten Vaskiniemen saunat, on alunperin suunniteltu.
Kertalämmitteisen kiukaan veto ei ole rakenteen vuoksi samalla tasolla suuria metallisia savukanavia käyttävien jatkuvalämmitteisten kanssa. Pitkä piippu tehostaa palamista ja lyhentää lämmitysaikaa.
Kun lämpöä saunaan halutaan lisää, avataan löylyluukku ja alhaalta voidaan raottaa tulipesän luukkua, jolloin ilma alkaa virtaamaan kivitilan lävitse ja löylyhuoneeseen saadaan lämpöä. Luukkuja sulkemalla voidaan hallita saunan lämpötilaa. Lämmityksen jälkeen hormipelti on suljettava, tai kivet alkavat jäähtymään, kun lämmin ilma imeytyy hormiin. Ennen saunomista luodaan yleensä nokilöylyt, jotta kiviin mahdollisesti jäänyt noki saadaan pois.
Narvin video AK-47:n asennuksesta tai pikemminkin kasaamisesta kertoo kaiken olennaisen kiukaan rakenteesta:
Kekkosen kiuas
Historiallisesti näkyvimpiä Aitokiukaan käyttäjiä oli presidentti Urho Kekkonen. Myös Kekkosen poliittiset saunavieraat saunoivat alusta pitäen aitolöylyissä. Tamminiemen sauna ajettiin sisään seinältä löytyvän todistuksen mukaan 14.9.1956 ja Kekkoset asettuivat taloksi myöhemmin samana vuonna.
Tamminiemen kiuas verhoiltiin tuntemattomaksi jääneiden suunnittelijoiden toimesta liuskekivellä. Pinnan alla puhisi kuitenkin AK-78, jota lämmitettiin noin kerran viikossa. Lämmitysaika oli neljä viisi tuntia. Massiivisen kiukaan kätkemisen mahdollisti ainoastaan se, että kiuas oli suunniteltu lämmitettäväksi löylyhuoneen alapuolisesta tilasta, jolloin suurin osa kiukaan massiivisesta rakenteesta jäi piiloon. Kekkosella oli itse asiassa käytössään myös pienempi AK ja hänen ansioikseen on ehkä luettava se, että valmistajan tietojen mukaan samainen Ak-68 päätyi myös Nikita Hrustseville neuvostovaltioon!
Tamminiemessä löylyttely kävi Kekkosen sairastettua vähemmälle. Kekkosen ajan jälkeen alue museoitiin ja sauna on sittemmin muuttunut vuokrattavaksi. Vuokrahinta asetettiin alun perin niin, ettei historiallinen sauna olisi liian kovalla käytöllä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana varaushinta on kuitenkin laskenut yli 8000 eurosta 3200 3500 euroon. Tälläkään hinnalla sauna ei lämpene kuin kymmenisen kertaa vuodessa, vain harva haluaa maksaa saunasta lähes kymmenkertaista hintaa muihin vuokrakohteisiin nähden.
YLEn Elävästä arkistosta löytyy kirjoitushetkellä dokumentti Presidentin päivä, jossa on mahdollisuus kurkistaa Kekkosen saunapuuhia kameran silmän kautta:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/06/03/presidentin-paiva
Viisikymmentä luvun opeilla kilpailukykyä 2000-luvulla
Aitokiukaan konsepti on uniikki ja konstruktio niin hyvä, että se on kestänyt aikaa. Kiukaassa oli mm. alusta alkaen säädettävä toisiopaloilmakanava, vaikkei sitä tällä nimellä patenttihakemuksessa esiteltykään. AK tuli markkinoille aikakaudelle, jolloin kiuasmuoti alkoi muuttumaan ja kertalämmitteisistä kiukaista siirryttiin jatkuvalämmitteisiin, niin puu- kuin sähkötoimisiin “saunauuneihin”, kuten 50-luvulla kiukaita vielä usein nimitettiin. Kertalämmitteisten maailmassa on säilynyt vain vähän kilpailua. AK:lle on ehtinyt muodostua aikojen saatossa maine ja uskollisia kannattajia.
Eräänä menestyksen edellytyksenä AK:n kivimäärä on ollut aina tarkasti mitoitettu saunan kokoihin nähden pyrkien varmistamaan kertalämmitteisen kiukaan optimaalisen toiminnan. Se vaihtelee nykytietojen mukaan 60 aina 400 kiloon asti. Kokonaispaino on kuitenkin merkittävästi suurempi. Kuten oheisesta taulukosta selviää, vaihtelee kivimäärän suhde löylyhuoneen (keskimääräiseen) suositustilavuuteen aika paljon mallien välillä.
| Tekniset tiedot | AK-47 | AK-57 | AK-57K | AK-68 | AK-78 | AK-95 | AK-110 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Löyly-huoneen tilavuus | 8–12 m3 | 9–20 m3 | 11–23 m3 | 14-26 m3 | 19-30 m3 | 24-34 m3 | 31-90 m3**) |
| Löyly-huoneen tilavuus, keskim | 10 | 15 | 17 | 20 | 25 | 28 | 60 |
| Kivi-määrä kg (keraaminen) | 60 | 90 | 130 | 200 | 260 | 340 | 440 |
| Kivimäärä/ keskim. Tilavuus, kg/m3 | 6,0 | 6,0 | 7,6 | 10,0 | 10,4 | 12,1 | 6,7 |
| Kokonais-paino / Kivi-määrä*) | 250 kg / 60 kg | 360 kg / 90 kg | 435 kg / 130 kg | 680 kg / 200 kg | 915 kg / 260 kg | 1200 kg / 340 kg | 2125 kg / 400 kg |
| Korkeus | 101 cm | 116 cm | 138 cm | 139 cm | 140 cm | 146 cm | 158 cm |
| Löylyn lain mukainen huone-korkeus | 256 | 271 | 293 | 294 | 295 | 301 | 313 |
| Halkaisija | 47 cm | 57 cm | 57 cm | 68 cm | 78 cm | 95 cm | 110 cm |
| Liitin-hormin ulko-halkaisija | 150 mm | 150 mm | 150 mm | 150 mm | 210 mm | 210 mm | 290 mm |
| Liitin-hormin alareunan korkeus lattiasta | 128 cm | 146 cm | 173 cm | 177 cm | 189 cm | 193 cm | 204 cm |
| Ulkokuori | emaloitu | emaloitu | emaloitu | emaloitu | musta, maalattu | musta, maalattu | musta, maalatt |
| OVH | 1450€ | 1700€ | 2100€ | 3900€ | 5500€ | 7400€ | 11300€ |
AK-kiukaiden suojaetäisyydet palavaan materiaaliin ovat sivuille 500 mm, eteen 1 000 mm, ylös 1 200 mm, taakse 500 mm. Kiukaan ja ympäröivän palamattoman rakenteen väliin on jäätävä vähintään 50 mm rako. Mallit ovat yleisesti ottaen aina mustaksi maalattua tai emaloitua peltiä.
Pienimmillään kiviä on vain noin 6 kg/m3, enimmillään kaksinkertainen määrä! Saunologian kiuaskivien mitoitusohjeisiin nähden 12 kg/m3 on varsin hyvä suoritus, jääden vain neljänneksen savusaunojen 15 kg/m3 ohjeesta. Isoimpien mallien kohdalla täytyy huomioida, että kivimassa on vain noin kolmannes kiukaan koko massasta. Kiukaan paino muodostuu tulipesää ja kivitilaa ympäröivästi kuoresta. Kuori valmistetaan nykyään tulenkestävistä betonielementeistä. Kunnollisen lämmityksen jälkeen siihen on varastoitunut selvästi enemmän lämpöenergiaa kuin kivimäärän perusteella voisi olettaa.
Aiemmin mainittu Tamminiemen saunan malli AK-78 oli valittu aika tarkkaan suositusten mukaisesti: peruslämmitetyn löylyhuoneen koko n. 12 m2, tilavuus n. 26 m3. AK-95 olisi ollut sinne auttamattomasti liian iso, 68 taas liian pieni. Tamminiemessä oli fiksusti rakennettu kiukaan ympärille pyöreä, kiukaan korkuinen suojamuuri liuskekivistä. Näin suojaetäisyyksistä päästiin ainakin sen aikaisten tulkintojen mukaan eroon.
Muuttumattomana vuosikymmenestä toiseen
On siis useampia syitä miksei AK:n tuotekehitykseen ei ole tarvinnut merkittävästi panostaa. Tuoteryhmän marginaalisuuden vuoksi se jäi myös 2010-luvulla toteutetun puukiuasstandardin ulkopuolelle, sillä voimassaolevat CE-merkintä vaatimukset koskettavat vain jatkuvalämmitteisiä kiukaita.
Narvin omistuksessa 2009 jälkeen kiuasmalleja on hienovaraisesti parannettu. Kiukaita on saatavissa valkoiseksi emaloituina ja 47:än on tarjolla tunnelimuotoista tulipesää toisesta huoneesta lämmittämiseen. Korotettu malli, AK-57K on myös edelleen saatavilla. Aiemmin kiukaissa oli erinäisiä ongelmia tulitiilten ja eristemateriaalin kanssa. Tähän saunaharrastajat ja Kerkes oy kehittivät omia ratkaisujaan, joiden avulla villaa ei päädy kivitilaan. Kerkes toteutti myös keraamiset liekinohjaimet nielun päälle, joiden avulla kivien tipahtaminen tulipesään estetään.
Narvi kuunteli markkinoita ja on korvannut suurissa kiukaissa aiemmin käytetyt erikoistiilisarjat kivitilan ympärillä betonielementeillä. Pienempiin kiukaisiin tuli metallisylinteri tai lieriö kivien ja eristeiden väliin. Samoin valumassasta tehdyt nielun kaaret kuuluvat nyt varusteisiin.
Mihin muuhun kiukaaseen, tai ylipäänsä kuluttajatuotteeseen, on saatavilla valmistajan toimesta kunnossapitopaketteja?
Kiuasta voi pitää myös poikkeuksellisena kiertotalouden edelläkävijätuotteena kiukaiden kategoriassa, sillä siihen on saatavissa saneerauspaketti. AK 47 ja 57 saneerauspaketin avulla kiukaan elinikää voi entisestään pidentää vaihtamalla hajonneita eriste-elementtejä. Myös muita varaosia on hyvin saatavilla Narvin verkkokaupasta, esimerkiksi: https://kauppa.narvi.fi/category/60/ak-57. Jos osaa ei näy, kannattaa ensin hakea sähköinen asennusopas, tunnistaa varaosan nimi ja etsiä kaupasta sen avulla. Jos tämäkään ei auta, soittakaa Narvin tekniseen asiakaspalveluun. Varaosatoimituksen merkitys korostuu, sillä kiukaan odotettu elinikä on kymmeniä vuosia.
Ensimmäinen osa päättyy, lue osa 2 - käyttäjäkokemuksia ja hankintaopas
Aitokiukaan valmistaja Narvi on Saunologian pääyhteistyökumppani vuonna 2018
Kiitokset Suomen Saunaseuralle pääsystä Sauna-lehden arkistoihin, Museovirastolle tiedoista ja Tamminiemen kuvausluvasta ja Narville tuotetiedoista.
Pari pikku juttua kiinnitti huomiotani täässä mainiossa artikkelissa. Tuo AK-110 kivimäärä tuossa taulukossa on merkitty 400 kg, kun pitäisi kait olla 640. Silloin kg/m3 muuttuu merkittävästi. Ja onko lause ” Narvi kuunteli markkinoita ja on korvannut suurissa kiukaissa aiemmin käytetyt erikoistiilisarjat kivitilan ympärillä betonielementeillä” oikein koska käsittääkseni tulipesän tiilisarja jota asennettaessa piti työstää rälläkällä on n. vuodesta 2015 alkaen korvattu ”keraamisilla” elementeillä. Kivitilan ympärillä lienee edelleen tulitiilet kuten aiemmin.
Hyvä havainto kivimäärästä, kaipaa korjausta!
Betonielementtejä käytetään tällä hetkellä kaikissa 57 suuremmissa kiukaassa, kaksi pienintä kootaan vielä tiilistä, mutta näiden isojen kokoonpano on tässä suhteessa helpottunut.
Mainitset että “pienempiin kiukaisiin tuli metallisylinteri tai lieriö kivien ja eristeiden väliin”. Mitäköhän tässä yhteydessä tarkoitetaan pienemmillä kiukailla? Onko kaikki paitsi 110, vai meneekö raja jossain 68:n paikkeilla?
hei, pahoitteluni viivästyneestä vastauksesta.
Itse asiassa tämän hetken kaikissa AK tuotankokiukaissa on sisälieriö. Pienimmissä yksiosainen, isommissa kaksiosainen.
Päivitysilmoitus: Coziest time of the year | KIIGEMÅE