Mitkä ovat Suomen viisi suurinta kiuasvalmistajaa? Montako yritystä on mukana kiuaskisassa? Entä miten kiuasyrityksille kävi menneinä pandemiavuosina? Lue Saunologian kiuasteollisuuskatsaus, niin tiedät!
Vuonna 2022 suomalainen kiuasteollisuus voi hyvin. Saunologian selvityksen mukaan maassamme on edelleen 24 kiuasmerkkiä, 21 kotimaiseksi valmistavaa yritystä. Vaihtuvuutta on ollut viidessä vuodessa vähän, mutta kokonaismäärä on pysynyt vakaana. Pandemia toi kollektiivisesti lähes 30 miljoonaa euroa lisää liikevaihtoa, edistäjien erityisesti joidenkin toimijoiden myyntiä selvästi. Kaikki valmistajat eivät siitä hyötyneet. Tällä hetkellä kiuasteollisuutta uhkaa Ukrainan sodan vauhdittama materiaalien laaja-alainen hinnan nousu.
Selvitimme valmistajien verkkosivujen, julkisten 2021 tilinpäätöstietojen ja aiemman yhteenvedon pohjalta suomalaisen kiuasteollisuuden tilaan vuonna 2022. Tässä raportti.
Kiuasteollisuus jatkaa vakaana
Saunologia on vuodesta 2016 julkaissut listaa kotimaisista kiuasvalmistajista, joka on kuitenkin ehtinyt viime vuosina hieman vanhentumaan. Viimeisimmästä artikkelista löydyt kuitenkin hyvät kuvalliset esittelyt kiuasbrändeistä.
Alalla on tapahtunut vähäisiä muutoksia sitten vuoden 2018. Näistä tärkeimmät ovat pienten valmistajien, Kumeten ja Valugrillin vetäytyminen kiuasbisneksestä. Positiivisena puolena alalle on tullut kaksi uutta puukiuasmerkkiä, Juup ja Teräskiuas. Lisäksi Farmtoolsin alaisena aiemmin toiminut, uudelleen syntynyt Aino-kiuasmerkki siirtyi Aino Sauna Plus Oy:n alle. Hollolainen Starsaunas muutti nimensä Tähtisaunoiksi, mutta tästä huolimatta panostaa kansainväliseen liiketoimintaan.
Valmistajien määrä Suomessa on maamme kokoa ajatellen älyttömän suuri. Ainoastaan Venäjällä toimii suunnilleen yhtä paljon kiuasyrityksiä ja markkina-alueet ovat hyvin eri kokoisia! Venäjällä potentiaalisia asiakkaita on paljon enemmnän.
Tilannetta selittää pienyritysten suuri osuus. Kiuasyrityksiin mahtuu lukuisia parin hengen saunayrityksiä (kuten Tähtisaunat tai Warmheart) monialayrityksiä kuten Farmtools, Premec tai Teuvan keitintehdas, joille kiukaiden valmistus on ollut eräs sivutoimi.
Seuraavissa tarkasteluissa keskityn ”saunayrityksiin”, joilla tarkoitan ensisijaisesti saunatuotteisiin keskittyviä valmistajia. Se esimerkiksi aiemmin mainitut monialayritykset eivät kuulu niihin. Tiedot on kerätty verottajalle annetuista, vaikkapa Fonectan Finderin vapaasti näyttämistä taloustiedoista. Saunayritykset työllistävät verottajalle annettujen tietojen mukaan yli 300 henkeä.
Isoja saunayrityksiä vain kuusi
Jos ”suuryrityksen” raja vedetään tässä joukossa 1 miljoonan euron liikevaihtoon, niin tällaisia kiuasyrityksiä Suomeen mahtuu vain kuusi. Ne on listattu alla suuruusjärjestyksessä liikevaihtoineen.
| Yritys | 2021 Liikevaihto |
|---|---|
| Harvia Finland* | 90 775 000 € |
| Narvi | 12 594 000 € |
| TyloHelo (Sauna360) | 9 456 000 € |
| Iki-kiuas | 2 789 000 € |
| Misa | 2 223 000 € |
| Tulikivi | (arvio yli 1 000 000 €) |
Listan kärki on selvä. Suomen ehdottomasti suurin kiuas- tai saunayritys on ehdottomasti Harvia. Pörssiin listautumisen jälkeen 2018 yritys on onnistunut kaksinkertaistamaan liikevaihtonsa ja se keräämät tulot vuonna 2021 ovat 71 % kaikista mukana olleista yrityksistä, 91 miljoonaa euroa. Tähän vertailuun on otettu mukaan Harvia Finland, Harvia kansainvälinen liikevaihto on noin kaksinkertainen, yhteensä 179 miljoonaa euroa toimintakertomuksen mukaan.
Talouselämän 10.6.2022 julkaiseman Top500 suomalaisyritysten listauksessa Harvia sijoittuu sijalle 363, reipasta nousua sijalta 491 tuotta aiemmin. Harvian konsernirakenteessa Oyj omistaa Harvia groupin, joka taas omistaa kiuas-, sauna- ja höyrykylpytuotteita valmistavan Harvia Finlandin.
Toisena listalla on Saunologian kumppani Narvi, joka on myös neljässä vuodessa liki tuplannut tulonsa täysin Suomesta käsin. Kolmantena nykyään osin ruotsalainen TylöHelo, jonka Suomen yrityksen Sauna360 liikevaihto lähenteli kymmentä miljoonaa. TylöHelolle paras uutinen oli kuitenkin tuloksellisuus, sillä yritys on Suomessa tehnyt tappiota vuosikaudet. Konsernilla on todennäköisesti huomattavasti lisää liikevaihtoa Ruotsissa.
Mukana listalla on Tulikivi Oyj, jolle Sauna-tuoteryhmä on yksi kolmesta isosta alueesta. Yritys ei vuosikertomuksessaan suoraan erittele tämän tuoteryhmän osuutta liikevaihdosta, mutta kertoo viennin edustavan puolta tuoteryhmän liikevaihdosta. Yrityksen 31 miljoonan euron liikevaihdosta 57 % tulee viennistä. Olen joidenkin aiempien huhujen perusteella olettanut, että saunatuotteiden osuus liikevaihdosta on joitakin miljoonia. Muiden monialayritysten kohdalla en ole ottanut niitä mukaan listalle.
Miten pandemia vaikutti kiuasyrityksiin?
Jos tarkastellaan saunayritysten kehitystä vuodesta 2019 vuoden 2021 loppuun, voidaan todeta, että korona oli huomattava piristeruiske useimmille yrityksille. Vuodesta 2019 vuoteen 2020 keskimääräinen liikevaihdon kasvu oli 9 %, 2020 vuoteen 2021 peräti 20 %, mitä voidaan pitää toimialalla erittäin hyvänä lukuna. Keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 8 %. Kysymys ei siis ole pelkästään kohonneiden tuotantokustannusten siirtymisestä myyntihintoihin, vaan yksikkömyyntiä oli aiempaa enemmän.
Vertailun vuoksi Talouselämän Top500 suomalaisten yritysten vuosi 2021 (ilman Fortumia) näytti 12 % vuosikasvua liikevaihdossa. Nettotuloksen mediaani oli 4,2 %. Kiuasyritykset kasvoivat keskimäärin enemmän ja olivat keskimääräisiä suuryrityksiä kannattavampia.
Lukuihin sisältyy paljon vaihtelua ja reilun kymmenen yrityksen keskiarvo on lähinnä suuntaa antava. Ennätyskasvaja viime vuonna oli Harvia, jolla kasvua 48 %, ja vain yhden yrityksen liikevaihto supistui (Misa, -2 %). Vuonna 2020 nopein kasvaja oli Warmheart (26 %) ja useampi yritys myös vaihtoi vähemmän kuin 2019 (Jadeca, Veto, TylöHelo, Saunasampo).
Pandemiaa edeltäviin vuosiin nähden menneet kaksi vuotta olivat saunayritykselle olennaisesti parempia. Vuoden 2018 saunayritysten liikevaihto keskimäärin kutistui (-3 %) ja oli tappiollista (-2 % voittoa). Tilanne oli jo 2019 parempi, jolloin kasvua oli selvästi (+9 % liikevaihto) ja kannattavuus palasi plussalla (4 %).
Jos katsotaan saunayritysten sijaan kiukaita valmistavia monitoimialayrityksiä, niin siellä liikevaihdon kasvua tapahtui ensin 8 %, sitten 14 % (vuodet 2020 ja 2021). Liikevoittoprosentti oli 3 %, eli peräti 5-prosesenttiyksikköä alhaisempi. Näin ollen saunayritykset veivät kasvussa pidemmän korren erityisesti vuoden 2021 aikana.
| Yritys | Liikevaihto 2021 € | Tulos (k€) | Kiuasyritys |
|---|---|---|---|
| Harvia | 90 775 000 € | 24 330,00 € | Kyllä |
| Narvi | 12 594 000 € | 2 519,00 € | Kyllä |
| TyloHelo (sauna360) | 9 456 000 € | 794,00 € | Kyllä |
| Iki-kiuas | 2 789 000 € | 293,00 € | Kyllä |
| Misa | 2 223 000 € | 146,00 € | Kyllä |
| Holvisaunat | 333 000 € | 20,00 € | Kyllä |
| Sisusauna | 250 000 € | 7,00 € | Kyllä |
| Warmheart | 174 000 € | 38,00 € | Kyllä |
| Tulikivi oyj | 31 769 000 € | 2 523,00 € | Ei |
| Mondex (Premec) | 15 244 000 € | 1 692,00 € | Ei |
| Farmtools | 1 023 000 € | 3,00 € | Ei |
| Karibu | 842 000 € | -14,00 € | Ei |
| ekolämmöx | 777 000 € | 19,00 € | Ei |
| Kojonkulma hake | 226 000 € | 46,00 € | Ei |
Huomautus: Muko oy (Veto), Saunasampo, Jadeca, Sawo nordic ja Teuvan keitintehtaan tilinpäätöstiedot vuodelta 2021 eivät olleet kirjoitushetkellä käytettävissä.
Yhteenvetona pandemian vaikutuksista voidaan sanoa, että se toi laskennallisesti noin 20 miljoonaa euroa lisää rahaa yhtiöiden kassaan pelkästään vuonna 2021, alle 10 miljoona aiempana vuonna. Suurin osa tästä meni Harvialle. Pienemmätkin yritykset hyötyivät, mutta toisaalta pandemia ei yksiselitteisesti lisännyt kaikkien myyntiä vaan joillekin yrityksille se on ollut myös alamäkeä.
Sota ja päästörajoitukset uhkana
Edellisen parin vuoden voittokulun jälkeen voidaan spekuloida millainen tulevaisuus kiuasteollisuutta odottaa seuraavina vuosina. Pandemia on vahvistanut kansainvälistä wellness-trendiä, mutta kantaako tämä myös suomalaista saunateollisuutta jatkuvaan kasvuun?
Ensimmäinen konkreettinen huolenaihe on Ukrainan sodan käynnistämä inflaatio, kaikkien kustannusten nousu ja Venäjän kaupan pysähtyminen. Isoista yrityksistä Harvia ja Tulikivi kärsivät eniten Venäjän kaupasta, molemmilla oli merkittävää vientiä, myyntiä tai valmistusta maassa. Nämä toiminnot eivät nyt täytä kassaa ja saattavat aiheuttaa uusia kuluja yrityksille. Harvialle Venäjä jättää varsin tuntuvan loven.
Harvia kertoi vuoden 2022 ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan keskeyttäneensä liiketoiminnan Venäjällä maaliskuun alussa. Venäjän osuus Harvia-konsernin liikevaihdosta oli 6,4 prosenttia vuonna 2021 (11,5 milj. euroa). Katsauksen mukaan konsernilla ei ole Venäjällä tuotantolaitosta, mutta sillä on maassa muita omaisuuseriä ja 26 työntekijää. Aiempien tietojen mukaan Harvialla on ollut tarkoitus perustaa Venäjälle tehdas, mutta vuoden 2021 toimintakertomuksen mukaan ainoastaan tilausvalmistusta paikallisille markkinoille. Harvia ei ole koskaan eritellyt mihin Venäjän tuotanto tarkalleen ottaen päätyy, mutta nyt tämä toiminta on ilmeisesti loppunut.
Harvian ja Tulikiven kiukaiden myynti ei ole Venäjällä vielä loppunut, vaan ainakin paikalliset jälleenmyyjät listaavat tuotteita edelleen verkossa (kts. 1 2345). Todennäköisesti kyse on varastoon aiemmin hankittujen tuotteiden loppuunmyynnistä, tosin tällä tavoin tilannetta ei venäläiskaupoissa ole otsikoitu ymmärrettävistä syistä.
Suomessa myös pienemmät yritykset, kuten Narvi, ovat pysäyttäneet myynnin Venäjälle.
Hinnat nousussa
Kulut kiuasteollisuudessa nousevat myös. Aiemmin kärsittiin erityisesti sähkökiukaiden komponenttipulasta, nyt monenlaisissa kiukaissa käytettävän teräksen hinta on noussut merkittävästi. Jotkin valmistajat kuten Misa ja Narvi ovat jo nostaneet hintoja maltillisesti, mutta hinnoissa on edelleen korotuspaineita, sillä energian ja materiaalien hinnat nousevat edelleen.
Kustannusten kasvu ei tule pysähtymään vaikka Ukrainan sota taianomaisesti loppuisikin. Myöskään idän kaupan elpymiseen ei kukaan tällä hetkellä usko.
Uhkaako invaasio etelästä vai lännestä?
Suomalaisten kiuasteollisuuden suurimpana ei ole ulkomainen kilpailu. Kotimarkkinamme ei näytä supistumisen merkkejä ja kannattelee kysynnän puolesta sellaisenaan lukuisia merkkejä vielä vuosia. Ulkomailta puukiukaiden tarjonta rajoittuu Baltiaan: Huum, Stoveman ja Skamet-puukiukaita tulee toistaiseksi kuten ennenkin.
Virolainen Huum on suomalaisille entuudestaan tuttu myös sähkökiukaista ja UKU-etäohjaimesta, joka oli ensimmäinen markkinoilla. Huum on kasvanut pandemian huikeasti. 2020 liikevaihdon kasvua oli 113 % ja 2021 peräti 207 % virolaisen Teatmik-palvelun mukaan. Huum on ilmeisesti räjähtänyt erityisesti englanninkielisessä maailmassa sekä sähkö- että puukiuastuotteilla.
Sähkökiukaiden suhteen virolainen Saunum on kiinnostava uusi toimija. Vuonna 2021, pari vuotta toiminnan käynnistymisestä, se jo listautui pörssiin. Se on myös ylittänyt jo kahden miljoonan euron liikevaihdon panostaen kunnianhimoisesti sekä tuotekehitykseen että vientiin. Yrityksen patentoitu teknologia voi vielä auttaa sitä valtaamaan huomattavan siivun erityisesti kotitalouksien sähkökiuasmarkkinoista.
Digitaalisista innovaatiosta tunnetun Ruotsin ylpeys TylöHelo pärjää tällä hetkellä kohtuullisesti, mutta sen tuotearsenaalissa ei mielestäni ole mitään sellaista, joka antaisi suomalaisille valmistajille syytä huoleen.
Vihreämmän puukiukaan hinta
Ulkomaisten kilpailijoiden sijaan suurin huoli on EU:n sisäisessä lainsäädännössä. Jatkuvalämmitteisiä puukiukaita koskeva EcoDesign eli ekosuunnittelustandardin pitäisi tulla voimaan 1.1.2024. Aikataulu kuulostaa ehkä pitkälle, mutta uusista kiukaiden vaatimuksista ei ole olemassa edes kunnollista luonnosta! Tilanne on lähes absurdi, sillä vaatimusten valmistuttua yrityksillä tulee olemaan erittäin kova kiire tutkia, suunnitella ja uudistaa tuotteitaan, sertifioida ne ja toimittaa uusien vaatimuksien mukaiset kiukaat ennen vuoden 2023 loppua varastoihin.
Tämä on mielestäni lähes mahdotonta.
Suomalaiset kiuasyritykset ovat hyvin edustettuina vaatimuksia pohtivassa työryhmässä (TC295 WG3), mutta tilanne on silti hankala. Työryhmää vetävää Timo Harviaa ei tavoitettu kommentoimaan tilannetta.
Kuluttajan näkökulmasta odotettavissa on parin vuoden päästä selvästi kalliimpia kiukaita ja todennäköisesti nykyistä vähemmän merkkejä. Kiukaiden tuotekehitys on nimittäin vaikeaa ja kallista. En usko, että läheskään kaikki valmistajat kykenevät – ainakaan määräajassa – vastaamaan uusiin vaatimuksiin.
Aiemmin haastattelemani Itä-Suomen yliopiston tutkija ja kiuaspäästöjen asiantuntija Jarkko Tissari arvioi, ettei yksikään nyt myynnissä oleva puukiuas tulisi täyttämään vaatimuksia, jos ne olisivat samat kuin tämän vuoden alusta takoille ja kamiinoille asetetut ekosuunnitteluvaatimukset. Varsin lohduton arvio.
Tästä voisi arvioida, että kiuasteollisuuden liikevaihto eikä etenkään kannattavuus ei voi enää lähivuosina kasvaa samaan malliin, ainakaan kypsillä markkinoilla. Kallistuvat kiukaat voivat lisätä liikevaihtoa, mutta yksikkökohtaista katetta tuskin voidaan samalla prosentilla nostaa ilman kuluttajien joukkopakoa.
Elämme kiinnostavia kiuasaikoja.
Kiitoksia Misalla ja Narville tietojen täydentämisestä.
Tietolähteinä käytetty julkisten tietokantojen lisäksi Harvian ja Tulikiven vuosikatsauksia ja -raportteja.
Great article Lassi. Any idea how much of their revenue comes from custom sauna’s vs stoves? I’m particularly thinking about Harvia & TylöHelo but others as well.
A thought… Companies must be profitable to remain in business and arguably their primary goal is profitability. Where do integrity, altruism and ethics fit? National Pride? Harvia owns and controls Almost Heaven Saunas whose products are …not up to Finnish quality? This for the one product that Finland is known for and that it is on the UNESCO World Heritage list for.
The majority of their sales are 6′ (180cm) diameter barrels that I think most Finns would find to be quite awful. But even their outdoor cabin saunas have low benches and ceilings, poor ventilation and other negative attributes. They make health claims that are inaccurate and false claims of how many people who can fit in their saunas that are ridiculous. (more: http://localmile.org/kit-sauna-reviews/)
They seem to be taking advantage of the ignorance of Americans regarding sauna and have no intentions of doing better. So… What role should a company like Harvia play in promoting good sauna, proper Finnish sauna, rather than focusing 100% on pure profitability (and I would argue that they could offer properly designed outdoor cabin saunas without any harm to their profitability)?
Thank you Walker!
Harvia reported receiving 49 % revenue from heaters (excludes electric control units that account 10 %), 23 % from saunas and tubs.
I'm not going comment about their mission or vision in exporting ideas of "proper Finnish saunas" globally.
You can find their own description of corporate responsibility and sustainability here https://harviagroup.com/investor-relations/results-reports/
How you describe their US products seems to contradict what they are committed to do.
However, you should note that Harvia has done multiple acquisitions over the past years. Almost Heaven is one of those cases in which future will show if they start transforming the product line to "meet Finnish standards" (which are de facto, not really documented anywhere). This never happens quick, particularly if you are rushing to meet a rapidly growing market.
Lassi
I should add that of course we could see a moral obligation for Harvia as a clearly Finnish company to do its best to advance the state of saunas globally with a long-term perspective, over the interests of quarterly driven investors.
Or at least I would hope so, given their global leadership in the business. They seem clearly ahead of their German competitor Klafs
Agree with both statements.
They have owned AHS for over 3 years. I’ve been on both the acquisition side and acquired side of deals like this. Change can and often does happen much more quickly. The question may be, what responsibility do Harvia have to do a better job of promoting the thing that their country and heritage is most known for?
True, a possible explanation but bad excuse nevertheless.
Hieno juttu Lassi.
On hyva kuulla miten kiuas kehitys etenee, ja etta vanhan varaston dumppaus saattaapi pian alkaa.
Tanne Afrikkaanhan niista osa tietysti paatyy.