Talosaunaa remontoivan on hyvä ymmärtää miksi saunasta pitää tehdä eristetty, vesi- ja höyrytiivis tila sekä miten tämä onnistuu. Tässä artikkelissa esitellään saunan vedeneristyksen perusteet. Juttu on informatiivinen tee-se-itse -rakentajille suunnattu tietopaketti, ammattilaisten tulee opiskella asiat ensisijaisista lähteistä ja todistaa osaamisensa tutkinnolla. Koska vedeneritys on näkymätön, mutta kriittinen osa toimivaa saunan talotekniikkaa, katson aiheelliseksi esitellä aiheen Saunologian sivistyneille lukijoille.

Sisäsaunan remontointi ja rakentaminen osa 1

Pääkohdat tiivistetysti:

1. Sisäsauna kannattaa aina eristää
2. Vedeneristys ja höyrysulku estävät vettä eri muodoissaan vaurioittamasta ympäröiviä rakenteita
3. Sisäsaunassa vedeneristys on välttämätön lattialla
4. Seinät ja katto tarvitsevat höyrynsulun, joka limittyy höyrysulkuun

Tämä artikkelin on ensisijaisesti tarkoitus auttaa tee-se-itse saunan remontoijaa ymmärtämään mitä vaatimuksia kostean tilan rakentamiselle on. Vedeneristyksen kohdalla haluan selittää, miten vedeneristyksen tulee toimia niin saunaremontin tilaaja voi ymmärtää, mitä tältä rakenteelta vaaditaan.

Varoitus!
Virheet vedeneristyksen tai höyrysulun toteuttamisessa voivat johtaa merkittäviin rakenneongelmiin, joista vastuu on sillä, joka on tehnyt sillä hetkellä vallitsevien vaatimusten ja käytäntöjen vastaisen ratkaisun tai ollut tämän työn valvojana. Jätä työ ja valvonta sertifioiduille ammattilaisille, mikäli et halua kantaa riskiä äläkä mene tekemään kaverille, ellei varmennetta ole hanskassa.

Jos saunasi on esimerkiksi kerrostaloyhtiössä, huomioi ilmoitusvelvollisuus vedeneristeiden muutostöistä taloyhtiölle. Taloyhtiö voi vaatia todistusta vedeneristeen asentajan pätevyydestä.

Miksi vedeneristys ja höyrysulku ovat tarpeen?

Suomessa rakentamista ohjaa monimutkainen kokoelma lakeja, asetuksia, suosituksia ja parhaita käytäntöjä. Kaikilla näillä tavoilla kosteiden tilojen, kuten saunan, rakentajaa edellytetään käyttämään vedeneristystä.

Tällä hetkellä lähtökohta märkätilojen rakentamiselle Suomessa on Ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta. Sen lisäksi ohjeita ja käytännössä lakia vastaavia suosituksia on muitakin ja näitä julkaisevat mm. Rakennusinsinöörien liitto (RIL) sekä Rakennustieto (RT).

Asetuksen mukaan vesihöyry tai vesi ei saa haittaa aiheuttaen kulkeutua rakenteisiin. Käytännössä veden kulkeutuminen pyritään minimoimaan, eikä haittaa arvioida erikseen. Sauna on märkätila, jossa vedeneristys, höyrysulku ja toimiva viemäröinti lattiakaatoineen takaavat rakenteiden pysymisen kuivina. Tässä artikkelissa ei käsitellä lattioita tai viemäreitä laajemmin, mutta rakentajan on tunnettava myös viemärin oikea asennustapa, jotta vedeneristys onnistuu.

Molemmat rakenteet palvelevat ensisijaisesti saunan rakenteellista terveyttä ja kestävyyttä. Jos saunan omistajaa kiinnostaa vain saunan ulkonäkö, kannattaa keskittyä vain pintatöihin kuten panelointiin. Vedeneriste onkin sillä lailla haastava osa rakennetta, että sitä ei normaalisti valmiissa tilassa enää huomaa ollenkaan, silä se on muiden rakenteiden takana piilossa.

Vedeneristys pohjalle, höyrysulku kanneksi

Integroitu löylyhuone eli sisäsauna on rakennustyövaiheessa varsin samanlainen kuin muutkin huoneet. Siellä on kuitenkin viemärivaraus sekä kiukaan vaatimat erityisratkaisut, sähkökiukaalla sähkönsyöttö ja puukiukaalla korvausilma.

Sauna muuttuu märkätilaksi vasta vedeneristyksen myötä. Käytännössä saunasta tehdään lattian ylittävä, ylhäältä auki jäävä ”muovipussi”, jonka pohjassa on viemäri. Pussin puhkaisee vain oviaukko. Höyrysulku on vieläkin tiiviimpi ”kupu” vastaavasti peittää löylyhuoneen ylhäältä alaspäin. Höyrysulun yläosassa on ilmastointiventtiili, josta höyry hallitusti johdetaan pois löylyhuoneesta. Sulku ja eriste liittyvät toisiinsa seinän alaosassa, vähintään 100 mm lattiapinnasta.

Mitä vedeneriste on?

Vedeneriste on ainekerros, joka estää veden haitalliseen tunkeutumisen rakenteisiin. Tämä voi olla joko lattiapäällyste tai seinäpinnnoite itsessään, mutta yleisemmin se on lattia- ja seinämateriaalin alle asennettava erillinen kerros. Tämä kerros syntyy esimerkiksi vedeneristysmassalla. Vedeneristemassa muistuttaa ”maalia”, se on yleensä sivellen seiniin ja lattiaan levitettävää ainetta, joka kuivuessaan muodostaa yhtenäisen vettä pitävän kalvon.

Tein aiheesta alla olevan havainnollistavan videon. Videossa tavallinen "vuotava" pahvilaatikko muuttuu vettä pitäväksi "muurahaisten olympia-altaaksi", kun sen käsittelee eristysmassalla.

Vedeneristeet sisältävät usein lisäaineina esimerkiksi biosidejä, desinfioivia kemiallisia aineita, joiden tarkoitus on tarkoitus torjua homeita. Biosidit ovat kuitenkin myös haitallisia aineita, joten niiden kanssa ei kannata innostua liiaksi. Saunassa vedeneriste jää rakenteiden sisällä, joten biosidien terveyshaitoista ei pitäisi olla tarvetta huolestua.

Vedeneristys on moniosainen kokonaisuus

Vedeneristysmassan lisäksi tarvitaan useimmiten myös muita tuotteita. Eristevalmistajilla on poikkeuksetta valikoimissa mm. tartuntapohjuste (ns. primer), jonka tarkoitus on pohjamaalin tavoin luoda pinta, johon eristysmassa tarttuu hyvin. Yleisohje on, että ennen vedeneristystä pinnat puhdistetaan, karhennetaan ja pohjustetaan jotta eristämine sujuu näppärästi.

Eristettä levitetään yleensä kaksi kerrosta. Kun huomioidaan pohjusteen ja eristeen kuivumisajat (esim. 2-6 h), niin vedeneristäminen onkin helposti päivän homma, jonka jälkeen kohde on yön aikana kuivunut seuraavaa työvaihetta varten. Videolla esiteltyyn vesilaatikkoon esimerkiksi tuli niin paksu ainekerros, että kuivumiseen meni varsin optimaalisissa oloissa (22C, 20% RH) yli 10 tuntia.

Erilaiset kulmat, läpiviennit ja epätasaiset kohdat tiivistetään ja vahvistetaan esim. muotoilluilla kuitukangaspaloilla. Kuituvahvike kiinnitetään sauman päälle vedeneristysmassalla ja peitetään samalla tuotteella, niin että vahvike kastuu lävitse. Asennuksen jälkeen ammattilainen tarkistaa, että haluttu eristepaksuus on saavutettu mittaamalla eristeen näytepalan.

Eristemassan kanssa työskentely vaatii huolellisuutta. Massaa pitäisi saada levitettyä tasaisesti ja sitä ei kannata töhriä vääriin paikkoihin, sillä nopeasti kuivuvan massan poistaminen on mekaanista työtä. Vääriin paikkoihin joutuneet roiskeet ja epätasaisuudet haittaavat helposti muita työvaiheita.

Vedeneriste käytännössä

Oheisissa kuvissa on kaksi esimerkkiä lattiarakenteesta. Ensin Weberin malli kylpyhuoneen tai saunan lattian rakenteeseen WeberSafe-järjestelmän kanssa. Kokonaisuuteen kuuluu peräti kymmenen erilaista tuotetta.

Weberin Safe -järjestelmän komponentit

1. Pohjustusaine (parantaa tartuntaa)
2. Lämpölattiamassa kallistusvaluun (lattialämmityksen asennus)
3. Märkätilatasoite seinälle
4. Kosteussulkukäsittely (yksi kerros, lisää vesihöyrynvastusta)
5. Kuitukangasnauha nurkkiin ja läpivienteihin (kiinnitys vedeneristysmassalla)
6. Vedeneristysmassa (kaksi kerrosta)
7. Kevytlaasti (laatoituksen kiinnittämiseen)
8. Lattialaattojen saumalaasti
9. Silikoni (lattia- ja seinälaattojen saumaan, laattoja ei saa puskea yhteen)
10. Seinälaattojen saumalaasti

Weberillä on asiasta selkeästi vaiheistettu työkuvaus: PDF.

Kotimaisella Kiillolla on samankaltainen tuotekokonaisuus. Heillä on parikin vaihtoehtoista tuotepakettia, joista KeraFiber on yksinkertaisin kotiremontoijalle. Alla olevan kuvan kokonaisuuteen kuuluu peräti 12 erilaista Kiilto tuotetta! Syytä mainita, ettei Kiilto suosittele vedeneristystä itse tehtäväksi.

Kiilto KeraFiber yksikomponenttinen eriste on primerin päälle siveltävä tai mikrokuitutelalla (n. 10 mm nukka), telattava kaksi levitystä, paksut kerrokset. Purkin ohjeen mukaan. Lopputulos pitäisi tarkastaa koepalasta luupilla, jotta voidaan todeta onko vaadittu eristekerrospaksuus saavutettu. Kiillon tavoitepaksuus lattialla on 0,5 mm, lattiakaivon kohdalla vähintään 1,2 mm.

Aiemmin kuvatussa pahvilaatikkoesimerkissä päädyin - ehkä sattumalta - juuri 0,5 mm paksuuteen kahdella sivelyllä. Tein mittauksen työntömitalla. Tosin pinnassa oli moninkertaisesti paksumpiakin kohtia.

Riippumatta siitä minkä merkkisiä purkkeja käytät, noudata aina ensisijaisesti tuotteen valmistajan ohjeita. Valmistajia ja tuotteita on paljon, jokaisella on omia ohjeitaan esim. siitä ohennetaanko massaa tai voiko sitä levittää ruiskuttamalla ja millaista pohjustetta käytetään. Katso esimerkiksi Kiilto Kerafiber työohje. Kiillolla on aiheesta myös lukuisia videoita:

Vedeneriste myös betonin päälle ja laatoituksen alle

Keraaminen laatoitus tarvitsee vedeneristyksen. Laattojen sauma-aineet eivät ole koskaan täysin vesitiiviitä, joten laattojen alla tulee olla vedeneriste. Lattialämmitys taas asennetaan vedenerityksen alle, betonin päälle.

Myös maanvaraisiin betonilaattoihin tarvitaan sisäpuolelle vedeneriste. Betoni johtaa kosteutta, joten se ei itsessään ole vedeneriste. Uudiskohteissa on kiinnitettävä huomiota siihen, että vedeneristysmassa on sopiva betonin kosteuteen nähden. Märkätilojen RT-kortissa mainitaan 90% RH enimmäiskosteutuna eristettävälle betonilaatalle. Vesihöyrynläpäisevyys kertoo siitä, miten helposti kosteus pääsee haihtumaan eristeen läpi.

Käytännössä useimmat vedeneristeet ovat jossain määrin hengittäviä eivätkä siis itsessään höyrysulkuja. Kannattaa tutustua tuotteisiin ja valita sopiva oman käyttötarpeen, ei vain hinnan mukaan. Huomaa myös, että markkinoilla on erikseen kosteussulkutuotteita. Kosteussulkua käytetään kuivassa tilassa kipsilevyn päälle ja laatoituksen alle, se ei ole tarkoitettu saunan lattiaan.

Saunan vedeneristyksen erityispiirteet

Saunassa vedeneristystä ei ole tapana nostaa seinillä kattoon asti sillä paneloiduille seinille ei pitäisi päätyä merkittävästi vettä. Suositus on vähintään 100 mm lattiasta, yleensä 200 mm eli kahden laatan veran.

Jos saunassa on vesipiste tai suihku, tilanne on toinen, sillä tällöin läheiset seinät on järkevä myös eristää. Saunassa ei vedeneristämisen suhteen ole muita poikkeuksia. Ainoastaan myöhemmin on kiuasta asennettaessa huomioitava, että vedeneriste ei kestä korkeita lämpötiloja ja kiuas ei saa kuumentaa seinää tai lattia liiaksi.

Vedeneristys pihasaunassa?

Vedeneristys pihasaunan lattiassa on hyvin lattiakohtainen asia ja riippuu lattiaratkaisuista sekä perustustavasta. Jos pihasaunassa on lattialämmitys ja laatoitettu betoni, niin vedeneristys voi olla paikallaan. Jos taas löylyhuoneessa on puulattia ja rossipohja (pilariperustus) niin veden voi toivoa jatkavan matkaansa kohti maan pintaa niistä raoista, joista se karkuun pääsee. Vedeneriste välissä voi vain hidastaa kuivumista. Erityisen hankalia ovat eristeiden ja puurakenteiden rajapinnat.

Mikäli saunassa on laatoitettu betonilattia, mutta ei jatkuvaa lämmitystä ts. se on talvella kylmillään,  pitää valita eriste joka kestää pakkasta.

Vedeneristyksen hinta koostuu pienistä puroista

Kustannuksia vedeneristeestä tulee jonkin verran. Halvimmat massat maksavat n. 10€/l (esimerkki Fescon 3 l) , yhdellä litralla käsittelee alle 1,5 m2 seinää ja useimmiten vähemmän laittaa. Näin ollen vaikkapa pienen 2 x 2 x 2 saunan menekki voisi olla 6 m2, jos nosto seinälle 500 mm. Tähän menee nelisen litraa, eli vähintään 40 €, käytännössä aina enemmän. Kulmapaloihin ja viemärilaippaan menee nopeasti pari kymppiä lisää.

Tämä on toisaalta vain pieni osa nykyaikaisen lattian kokonaiskustannuksia, sillä pohjusteet ja vahvikkeet maksavat enemmän kuin pelkkä eriste. Käytännössä neliöhinta myös moninkertaistuu.

Loppu hyvin?

Oikein tehty vedeneristys kestää aikansa, muttei ikuisesti. Tällä hetkellä arvioidaan, että vedeneristys kestää ehkä noin 20 vuotta. Kun vaatimuksia edellisen kerran muutettiin vuonna 1999, ns. kosteudeneristys vaihtui vesieristeisiin. Tätä vanhemmat ratkaisut ovat nyt elinkaarensa lopussa. Silikonisaumat ovat lyhytikäisimpiä. Niitä on uusittava jopa viiden vuoden välein.

---

Seuraavassa osassa artikkelisarjaa nostetaan katse ylemmäs ja tutustutaan saunan eristämiseen ja höyrysulkuun.

Lue lisää

https://www.sisailmayhdistys.fi/Terveelliset-tilat/Kunnossapito-ja-korjaaminen/Markatilat

https://rakentamisensertifikaatit.fi/uutiset/rakentamismaaraysten_muutokset_markatiloissa

AinoKotini-blogissa esimerkkejä yhden kohteen vedeneristämisen käytännön monista mokista.