Lue myös 4.3.2020 julkaistu: Vaihtoehtoja painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen - 5 erilaista ratkaisua
Painovoimainen ilmanvaihto on perinteisin ilmanvaihtoratkaisu saunaan. Se on myös edelleen tietynlainen mysteeri. Painovoimaisen ilmanvaihdon suunnittelun haasteista jotain kertoo Risto Vuolle-Apialan leikillinen suositus pistää seinä täyteen pieniä reikiä, joiden tulppia kylpijä voi sitten mielensä mukaan availla. Samanlaista henkeä edustaa Kyproksen YK-komennuksen aikaisen leirikomentaja Kortekallion toteamus ammuskeluvälikohtauksessa reikiintyneestä saunasta: ”ilmanvaihto on nyt parempi kuin aiemmin”.
Luonnollisen ilmanvaihdon toteuttamisen ei pitäisi olla tällaista arpapeliä.
Vaikka painovoimaisen ilmanvaihdon periaatteet tunnetaan, ei sitä ole rakennusteknisessä mielessä vakavasti tutkittu saunaympäristössä. Tämä todettiin myös koneellista ilmanvaihtoa kuvaavassa artikkelissa. Kuitenkin tällaisia saunoja on Suomessa satoja tuhansia ja lisää tulee. Painovoimainen ilmanvaihto on myös oman saunani ratkaisu (huomio: en käytä termiä painovaimoinen ilmastointi, se viittaa ainoastaan koneelliseen jäähdytykseen). Sähkösaunaan painovoimainen ilmanvaihto ei välttämättä ole suositeltava ratkaisu, mutta siitäkin tässä artikkelissa puhutaan.
Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaan vaikuttavat seuraavat tekijät (tämä hyvä lista on muokattu Banya Expertilta)
- Lämpötilaero ulkoilman ja saunailman välillä
- Suhteellisen kosteuden ero ulkoman ja saunailman välillä
- Ilma-aukkojen korkeuserot (=paine-erot)
- Ilma-aukkojen muotoilu
- Ilma-aukkojen etäisyys kiukaasta
- Tuulen suunta
Puulämmitteisen saunan minimiratkaisu on tuoda kiukaalle oma tuloilmansa, antaa kiukaan hoitaa poistoilma ja tehdä tuulettamiseen aukko katonrajaan.
Jatkuvalämmitteisen puusaunan luonnollinen ilmanvaihto – kiuas imurina
Jos saunassa on jatkuvalämmitteinen puukiuas, jota lämmitetään löylyhuoneen puolelta, on luonnollinen ilmanvaihto yleensä helppo toteuttaa ainakin auttavasti. Kiuas nimittäin korvaa koneellisen poistoilman tehokkaasti imemällä ilmaa saunasta palotilaan. Joidenkin lähteiden mukaan (http://www.tulisijat.tv/tietoa/sivuti.htm) ilmaa kuluu n. kahdeksan kuutiometri per yksi kilo puuta (8m3/puu kg). Jos nyt kiukaan lämmittäminen ottaa vaikkapa kymmenen kiloa puuta, niin kaksikymmentäkuutioisen saunan ilma vaihtuu periaatteessa neljään kertaan lämmityksen aikana.
Korostan, että vaihtuu periaatteessa, sillä kuten koneistetun ilmanvaihdon artikkelissa ja Saunavesan löylyanimaatioista kävi ilmi, ei tämä vielä takaa automaattisesti hyvää ilmanvaihtoa. Olennaista on, että korvausilma tuodaan mieluiten kiukaan yläpuolelle, jolloin raitis, viileä ilma sekoittuu lämpimään eikä päädy suoraan uuniin. Lisäksi pitää muistaa, ettei jatkuvalämmitteistäkään saunaa hehkuta saunomisen aikana yleensä enää yhtä kovalla teholla, kuin lämmitettäessä.
Jotta tämä onnistuu painovoimaisesti eli, että ilma oikeasti virtaa putkesta huoneeseen sisään, pitää korvausilmaputken päihin saada riittävä ilmanpaine-ero. Sähkökiukaan, erityisesti mallin, jossa termostaatti on kiinni kiukaassa, alaosaan ei myöskään saa suoraan johtaa kylmää ilmaa, sille se voi johtaa kiukaan ylikuumenemiseen.
Miten kylmä korvausilma saadaan johdettua saunaan?
Viileää ilmaa on perinteisesti tuotu min. 10cm2 halkaisijaltaan olevalla pyöreällä putkella puukiukaan alle. Tämä on ihan toimiva vaihtoehto, esim. Rakennustiedon suositus on tulo- ja poistoilman venttiilien aukkojen pinta-alaksi on vähintään 300cm2. Riittävä ala ei kuitenkaan vielä takaa painovoimaisen ilmanvaihdon toimivuutta.
Esimerkkitoteutus alla olevassa kuvassa:
Kylmän ilman virtaaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että korvausilman otto ulkona sijaitsee vähintään metrin ulostuloaukkoa korkeammalla. Näin kylmempi ja siten myös painavampi ulkoilma ”painuu” ilmanvaihto putkea myöten ulkoa sisälle sopivalla vauhdilla. Putken mutkien pitää myös olla pyöristettyjä, että ilma liikkuu vapaasti. Suositeltavaa on pitää myös kulmat yli 90 asteisina. Viimeisen, kiukaan päälle ilmaa kääntävän mutkan pitäisi olla myös tällainen, ettei löylyä heitettäessä saunaan muodostuva tilapäinen ylipaine tilapäisesti salpaa ilmavirtaa. Esim. 45 asteen kulma tuottaa sopivan 135 asteen käännön.
Asia on havainnollistettu alla olevassa videossa.
Kuten Vuolle-Apiala mainitsi, saunaan voi tehdä myös lisää reikiä, esim. ikkunoita, joilla korvausilmaa saa tilapäisesti lisää. Niiden ei pitäisi kuitenkaan olla ainoa ratkaisu saunan ilmanvaihtoon.
Lisää pohdintaa saunan luonnollisesta ilmanvaihdosta on alla linkitetyssä Erkki Äikäksen Sauna-lehteen vuonna 1986 kirjoittamassa Sisäilmasto ja ilmanvaihto –artikkelissa. Se ilmestyi painovirheen vuoksi kahdessa numerossa, jotka olen tässä PDF:ssä yhdistänyt yhdeksi artikkeliksi – alkuperäisestä puuttuneet kuvat ovat PDF:n viimeisellä sivulla.
1986 Äikäs, Erkki: Sisäilmasto ja ilmanvaihto. Sauna-lehti (PDF)
Korvausilma ympärivuotisessa käytössä olevassa saunassa
Mikäli saunaa lämmitetään myös talvella, liittyy korvausilmaan mukavuushaasteita. Kovalla pakkasella ulkoilma on nimittäin sekä kuivaa että kylmää, jolla on vaikutusta sekä löylyihin että lämmitykseen.
Jos ulkoilmaa johdetaan lattiatasoon, viilentää se väistämättä alhaalla olevia pintoja, lattiaa ja alalauteita tai askelmia. Myös kiukaan toimintaan se vaikuttaa. Kylmä ilma on kyllä kuivaa ja hapekasta, mutta lämpötila hillitsee kiukaan lämpenemistä. Lattiaa voi lämmittää mahdollisuuksien mukaan erikseen, jolloin haitta pienenee – energiankulutuksen kustannuksella.
Viimeinen tekijä on sitten tuulen suunta saunan ulkopuolella. Tästä puhuttiin saunan sijoituksen yhteydessä, mutta on syytä muistuttaa, että kylmät talvipuhurit puhaltavat yleensä koillisesta. Eli täysin päinvastaisesta suunnasta kuin yleensä. Uusissa savusaunoissa on sekä lämmityksen että korvausilman vuoksi tehty maantasoon tuloaukkoja, joilla ilmaa voidaan ottaa kohtuullisen tuulen suunnasta.
Kiuas puhaltimena
Imurin lisäksi kuuma kiuas toimii luonnollisena puhaltimena, sillä sen rakenne on avoin alhaalta ylös ja kivien kuumentava ilma nousee itsestään ylös kohtuullista vauhtia. Tämän ansiosta sauna ylipäänsä lämpiää. Varaavissa sähkö- ja puukiukaissa – ja Narvin Löylymestarissa – on kannessa luukku, joka estää tämän ilmavirran ja sitä kautta rajoittaa saunatilan lämpiämistä. Koska puukiukaan sisälämpötilat voivat olla sähkökiuasta kovempia, aiheuttaa puukiuas todennäköisesti suhteellisesti kovemman läpivirtauksen.
Omat kokemukseni ovat sen kaltaisia, että tämä ilmanvaihtoratkaisu ei sellaisenaan tyypillisesti ole riittävä, vaan tarvitaan sopivasti veto myös saunatilasta ulospäin.
Onko hirsisaunassa automaattisesti hyvä ilmanvaihto?
Olen nähnyt useammissa vakavasti otettavissa lähteissä kuvia ja selityksiä hirsiseinän ylivoimasta ilmanvaihdossa. Joissakin kuvituksissa, kuten alla olevassa kuvassa, on esitetty, että ilma läpäisisi ehyen hirsiseinän. Olen epäuskoisena keskustellut asiasta useampaan kertaan hirsirakennusten ja savusaunojen asiantuntijan Risto Vuolle-Apialan kanssa. Hän esitti minulle oman näkemyksensä asiasta.
Hirsiseinä, jonka seinät on tiivistetty sammaleella, läpäisee ilmaa jonkin verran. Se ei kuitenkaan toimi ilmanvaihtokanavana eikä riitä ilmanvaihdoksi. Esimerkiksi raoton ponttilautalattia vaatii lattiatasoon erilliset tulo- ja poistoilma-aukot (tai lattiaräppänät), mahdollisesti säädettävät sellaiset, joista ilma pääsee vaivattomasti liikkumaan.
Vanhoissa savusaunoissa ei ollut tiivistä lattiarakennetta, vaan ilma vaihtui Vuolle-Apialan alimman hirsikerran alta, ei hirsikertojen välistä. Tämä on itse asiassa myös toivottavaa, sillä erilaiset ilmavuodot kiukaan tasolla lisäävät savusaunan paloriskiä.
Tasainen lämpöjakauma ei riitä
Täytyy huomauttaa, ettei peräänkuuluttamani tasainen pystysuuntainen lämpöjakauma ole riittävä ehto hyvälle saunakokemukselle. Lämpötila saakin laskea tasaisesti lattiaa kohti, erityisesti jos saunassa peseydytään (kts. artikkeli saunan huoneratkaisuista). Tätä voi helpottaa lisäluukuilla tai ulkoilmaa läpäisevällä rakolautalattialla, jollaista itse olen rakentamassa ja jollaista monissa ulkosaunoissa - myös savusaunoissa - onnistuneesti käytetään. Rakolattiassa ilma vaihtuu sentin toisistaan irtiolevien lattialautojen väleistä.
Oman saunaprojektini lähtökohtana olleessa hikikopissa varvas- ja hartiatasojen lämpötilaero oli varsin hyvä 15 astetta. Kokemus oli kuitenkin varsin infernaalinen. Syynä oli mielestäni sekä ilmanvaihdon lähes täysi puuttuminen, että liian pieni ilmatilavuus, joka tarkoittaa samalla säteilevien seinäpintojen läheisyyttä. Pelkällä lämpömittarilla saunan toimivuutta ei siis voi arvioida.
Lue myös 4.3.2020 julkaistu: Vaihtoehtoja painovoimaisen ilmanvaihdon toteutukseen - sisältää neljä erilaista mallia selityksineen.
Kiitokset:
- Suomen Sauna-seuralle ja Erkki Äikäksen perikunnalle artikkelin uudelleenjulkaisumahdollisuudesta
- Saunavesalla kuvan käyttöoikeudesta
- Pönttöpalvelun Pekka Paasoselle artikkelia koskevasta palautteesta!
Luettavaa:
1986 Äikäs, Erkki: Sisäilmasto ja ilmanvaihto. Sauna-lehti (PDF)
Rakennustieto: Saunan suunnittelu.
Professori Erkki Helamaa Sauna-lehti 2/2005: Löyly heittää saunassa volttia.
Olisi tarkoitus rakentaa pihasauna, joka olisi kylmä silloin kun sitä ei käytetä. Ajattelin tuoda raittiin ilman putkella kiukaan päälle, sekä asentaa erillisen suljettavan venttiilin sekä katon, että lattian rajaan. Kiuas valmistajan sivuilla kuitenkin oli, että painovoimaisesti toteutetulla ilmanvaihdolla ilma tulisi tuoda kiukaan alle, ja vain koneellisesti toteutetussa kiukaan päälle, joka aiheuttaa nyt hämmennystä?
Hei Jaakko,
Valmistajien suositukset ovat usein aika yksioikoisia, joskus myös suorastaan vääriä. Tässä tapauksessa suunnittelemasi ratkaisu kuulostaa paremmalta kuin valmistajan ehdotus.
Lassi
Aioin vetää 100mm muoviputken tiiliseinien läpi sokkelissa ja viedä sen lattiavalussa noin 2m matkan ja nostaa sen kiukaan korkeudelle. Ulkona nostan putken mahdollisimman ylös.
Mutta kuinka putken eristämisen tarpeellisuus lattian sisässä? Lattiaan tulee lattialämmitys..
Sokkelissa uretaania? Solukumia putkeen?
Hei, tämä kysymys ei ole ihan Saunologian ydinosaamista, kun ollaan selvästi Löylyhuoneen ulkopuolella. Voin kuitenkin kommentoida sitä, että yleisesti ottaen raikkaan ulkoilmaputken suhteen yleensä huoli on ollut kondenssivesi kylmässä putkessa jos putki jäähtyy ja ilma ei virtaa jatkuvasti. En näe että putkea tarvii käsitellä sen kummemmin kuin viemäreitä.
Onnistuisiko tuloilmaputken tuominen kiukaan päälle hormissa olevan tyhjän reijän (ent. padan hormireikä) kautta vai onko vaarana että lämmennyt piippu estää kylmän virtaamisen alas? Näin ei tarvitsisi mitään rumaa putkea tuoda lattiaa pitkin ulkoaeinästä. Entä kondensoituuko putken alamutkaan vettä eli pitääkö sinne porata vedelle poistoreikä?
Hei,
Kuulostaa hyvin epävarmalle ratkaisulle. Riski siihen, että ko. hormi muuttuu poistoksi on erittäin suuri.
Kondensoitumisongelma riippuu lähinnä olosuhteista saunomisen ulkopuolella.
Lassi
Morjensta.
Saunan rakennustyöt ovat perustusvaiheessa… Kovasti kiinnostaisi rakentaa tuo kiihdyttävä tuloilmakanava kiukaan alapuolelta kivien päälle. Nyt vielä kerkeisin asentamaan kiukaan alle tulevaan laattaan putken… Mietinkin että kestääkö muoviputki valussa? Toki näkyvä osa tulee teräksestä, mutta pitäisikö valuunkin tuleva osa olla lämpöä paremmin kestävää? Viemäriputket tietääkseni on mitoitettu +75C jatkuvaan lämpötilaan mutta metallinen putki voi kuumentua… Ja olisiko halkaisijasta mitään mielipidettä? 115mm savuputki voisi olla yksi vaihtoehto. Siitä voisi jatkaa 110mm viemäriputkella lattian alapuolella.
Kiukaan vierellä ylösnouseva putki on hyvä olla metallia, mutta muistetaan että sieltä tuleva viileä ilma huolehtii sen jäähdytyksestä eli putki ei lämpiä niin paljon kuin kuvittelisi.
Lattian alla, osin samasta syystä, ei ollenkaan. Kondenssivesi kuitenkin huomioitava.
Moi.
Tässä tapauksessa kun käytetään "kiihdytintä", voi varmaankin unohtaa ilmaraot lattian ja seinärakenteen välissä? Monestihan tuo tuloilma/korvausilma toteutetaan lattiassa olevilla raoilla, ja/tai pukuhuoneen ja saunan oven alta kulkevalla ilmalla... Jos pyrkisi saamaan tulon pääsääntöisesti tuon putken kautta? Pukuhuoneen ilmanvaihto olisi tällöin omansa eikä se vaikuttaisi saunaan! Joku Pax puhallin kosteusanturilla ja ajastimella pukkariin.
Kondenssiveden poistoon riitää putken alimmassa kohdassa reikä? Vai pitäsikö se tehdä pienellä letkulla jolloin siihen saisi vesilukon?
Taidan laittaa kirjasi tilaukseen! Sauna on mökillä se paikka mikä pitää olla viimeisen päälle toimiva! Huussilla ei niin välilä, vaikkakin sekin saa hyvän olon aikaan!
Hei Antti,
Tuulettumista saunan käytön ulkopuolisena aikana kannata unohtaa.
Suosittelen, että saunassa on edelleen jonkinmoinen vähintään esim. 100 cm2 pinta-alaltaan "venttiili" (tai rako lattian ja seinän välissä) kiihdyttimen lisäksi, jolloin siellä vaihtuu ilmaa verkkaisesti lattiatasossa aina. Kiihdytin on paras raikkaan ilman lähde ja sekoittumisen tehostaja lämmityksen aikana.
Päivitysilmoitus: Vaihtoehtoja painovoimaisen ilmanvaihdon toteuttamiseen – Saunologia.fi
Moi Lassi.
Kesän jälkeen kaikilla oli varmaan puhti pois, sinä vaan jaksat paneutua asioihin, se on hyvä.
Olit laittanut loppukaneettina painovoimaisen ilmanvaihdon kohtaan tällaisen ajatelman mikä ei ihan pidä paikkaansa. Ei varmaan johtunut sinusta.
" Riskinä on kuitenkin aina, että löylyä heitettäessä saunaan muodostuva tilapäinen ylipaine ainakin tilapäisesti salpaa ilmavirran".
Samassa jutussa missä minä kerroin v. 2005 Erkki Helamaalle löylyn heittävän härän pyllyä saunassa missä tuloilma johdetaan kiukaan päälle.
Selostin asian Helamaalle, ehkä hän ei tajunnut asiaa tai lukenut oikein tekstiäni. Kehoitin häntä jutussa, viimeisen kulman pitää olla 45 asteen kulmassa, kiukaan päälle mistä ylös virtaava löyly ottaa raikkaanilman mukaansa. Ei 90 asteen kulma mikä jutussasi ymmärretään.
Minulla oli silloin mukana mittaamassa paikallinen yritys joka mittasi tarkasti löylyn aiheuttaman tukoksen putkistoon. 45 asteen kulma oli kaikkein paras ratkaisu tähän vanhaan ongelmaan.
Joskus aiemmin Erkki Helamaa käytti tässä ratkaisussa Ranskalaisen Henri Pitotin keksimää ratkaisua oivallisena. Minä olen aina sen jälkeen puhunut ihmisille vastaavasta ratkaisusta.
Vieläkin ihmetyttää ettei Helamaa muistanut tai ymmärtänyt tätä itse tuomaa ratkaisua kirjoittaa ymmärtävästi.
Hyvä tarkennus! Täytyy pitää tämä suositus mielessä ja korjata tähän liittyviä tekstejä. Riippunee kuitenkin kanavan läpimitasta millainen ongelma tämä on?
Lassi
Tulon sijoituksesta kiukaan yläpinnan yläpuolelle yksi huomio esimerkin kautta. Lähtötilanteena tulo (ainoa tulo) alhaalla peräseinällä lähes lattiatasolla kiuas (ainoa poisto) vastakkaisella seinällä (n.2,3 metriä seinien välinen erotus). Virityksenä edelliseen mutkalähdöllä putki ylösnousevasti loppuen alalauteiden (hiukan tavanomaista korkeammalla) etuseinän alapintaan.Tarkoituksena testata onko kiukaan muodostama hormiveto niin kova että ilmavirtaus tulolta (ylösnouseva putki) kääntyy kiukaalle sen sijaan ilmavirtaus jatkaisi matkaansa putken suuntaisesti kivipinnan yläpuolelle (tulon lähtöpisteestä putkilinja hiukan kiukaan yläpinnan yläpuolelle)? Testausvälineistö jopa niin korkeatasoista kuin sytkäri. Tulet pesään ja sytkärin (lähellä kiuasta) liekkiä ilmavirtauksen eteen alkaen lattiatasosta sitä nostaen ylöspäin lopputuloksella missä liekki sammui kivipinnan yläpuolella putkesta tulevan korvausilman ilmavirtauksen aiheuttamana. Yhtä kuin korvausilma meni samalla tavalla löylyjen ja kuuman ilman nosteen mukana ilmankiertoon (kiukaalta ylös, katon saavuttaessaan sitä pitkin kohti peräseinää, peräseinän saavuttaessaan alas ja alhaalta kohto kiuasta sen toimiessa poistona) kuin sijoitettaessa tulo kirjaimellisesti kivipinnan yläpuolelle. Esimerkin kautta tulon fyysinen sijoitus kivipinnan yläpuolelle ei ole ainoa keino johtaa korvausilma onnistuneesti kivipinnan yläpuolelle (toimiva painovoim.ilmanvaihto).
Miten voi selostaa kysymystä noin huonosti ettei saa mitään tolkkua. Putki pitää nostaa yli kiukaan pinnan. Sytkärin liekki voi sammua jos virtausta on riittävästi. Paljon riippuu siitä kuinka paljon kiuas imee ilmaa palaessa. Siitä huolimatta sytkärin liekki ei sammu kun sytkärin liikevoima on kaasussa. Se on eri juttu näissä painovoimaisissa ilman vaihdoissa. Ilma liikkuu leuahtamalla , eli kevyesti. Ei pakonomaisesti niin kuin sytkärissä.
Saunan hyvät löylyt ovat meillä täysin riippumattomia aukoista seinissä. Meillä on nimittäin noin 9 neliöinen rantasauna, jossa jatkuvalämmitteinen normaali kiuas. Ainoa ilmareikä on kiukaan vieressä lattiasta nouseva 30 cm korkea ja 120 mm (noin) halkaisijaltaan oleva putki, jonka päässä lautasventtiili. Saunassa on silmämääräisesti normaali huonekorkeus 230-240. Betonilaatta lattiana. Saunassa on aina lattialla saavissa järvivettä, en tiedä josko se lämmityksen aikana kostuttaa ilmaa, vai mistä johtuu, mutta löylyt ovat todella pehmeät. Missään muualla ei ole sellaisia löylyjä.
Hei Leena,
Erittäin mukava kuulla, että saunanne toimii toiveiden mukaan!
Jatkuvalämmitteisen kiukaan kanssa saattaa onnistua joskus yllättävänkin helposti, reikiä seinissä ei välttämättä tarvita lainkaan (lopputuuletus pois lukien).
Lassi
Leena!
Jos haluat vielä paremman ja raikkaamman löylyn saunojillesi niin ota lautasventtiili pois tuloilmaputkituksen päästä. Jatka putkea kiukaan yli ja käännä tuloilman tulo kiukaan päälle 45 asteen kulmalla. Halutessasi ilman loppuvan tuloilmaputkessa pistä silloin putken päähän joku purkki, ei lautasventtiiliä.
Aikaisemmassa ratkaisussa tuloilma osui lautasventtiilin kanteen ja tippui siitä suoraan alas, mennen siitä kiukaan palamisreaktioon ja samalla tehden kylmän ilmalaatan lattiatasoon. Fysiikan lakikin on ylösnousevaa ilmaa vastaan tässä ratkaisussa vai mitä Lassi?.
Moi, miten ilmanvaihto olisi viisasta toteuttaa kun kiuasta lämmitetään ulkopuolelta. Eristeenä ekovilla, saunan korkeus 255cm ja tilavuus n. 18 kuutiota.
Ei jatkuvasti läämmin. Pääasiassa kesäkäyttö mutta käyttöä satunnaisesti myös kylmänä vuodenaikana. Pasutila erillinen jossa lattialämmitys sähköllä.
Hei Kari,
Tätä tapausta on tälläkin sivulla jonkun verran kommentoitu.
Kirjoitin kirjaa varten tämän painovoimaisen ilmanvaihdon jutun aika lailla uusiksi ja sieltä löytyy siis tällä hetkellä tähän kattavin opastus.
Tarkoitukseni on tehdä tälle sivulle jatkotarina parin uuden esimerkin kanssa, mutta en osaa sanoa millä vuosikymmenellä siihen on aikaa :/
Lassi
Heippa- kyselen täältä Lontoosta; poikani rakensi hyvin pienen sähkösaunan pihalle. Siinä on pieni suljettava 18x10cm luukku puoli metriä kiukaan yläpuolella, ja ovi viereisellä seinällä josta tulee ilmaa aina kun kuljetaan, mutta ei muuta ilmanvaihtoa. Löyly tuntuu aika hyvältä mutta iho kostuu heti uskomattoman nopeasti. Luulen että se ei ole hikoilua, vaan höyryä. Ei siinä pulmaa, mutta mistä tietää onko siellä tarpeeksi happea pitempiaikaiseenkin saunomiseen vaikka kahdelle henkilölle? Ja jos tarvitsee ilmareiän, niin mihin se olis paras laittaa? Kiitos jo etukäteen avusta
Hei Ulla!
Sähkösaunan painovoimainen ilmanvaihto on haaste. Jos ilmanvaihto ei nykyisellään toimi, huomaa sen siitä ettei saunassa jaksa oleskella. Muutoin hapen loppumisesta ei kannata huolehtia ( kts. postaus Loppuuko saunasta happi).
Ihon kostuminen taas kertoo siitä, että saunassa on todennäköisesti suhteellisen kosteaa. Kun saunan lämpötila ja kosteus muodostavat sopivan kastepistelämpötilan alkaa kosteus tiivistyä "viileälle" iholle.
Jos ilmanvaihtoa haluaa parantaa, ehdottaisin metallista poistoilmaputkea (halk. min. 4"), joka on ilman eristystä saunassa ja joka johtaa katon rajasta ilmaa ulos. Sen pitäisi alkaa saunan lämmittyä imemään ilmaa lattiatasosta, jolloin kiukaan yläpuolinen reikä toimii kuten halutaan.
Jos saunassa nykyisin viihtyy, en olisi tästä huolissaan. Sen sijaan saunan kannalta voisi tuuletusventtiili katon rajassa olla hyväksi. Jos ovi ylettyy lähelle lakea, ei sitäkään ehkä tarvita mikäli saunomisen lopuksi tuuletetaan oven kautta.
Lassi
Painovoimaisesta saunan ilmanvaihdosta (jatkuvalämm.kiuas) olisin kysynyt onko RT-kortiston päivitetyt ohjeistukset (RT 91-11260, julkaistu 11.05.2017) aiheesta tuttuja eli minne nykysuosituksien mukaan tulo ohjeistetaan sijoittamaan alas vai kiukaan kivipinnan yläpuolelle?
Hei,
RT-korttien päivityksestä pitäisi kirjoitella oma juttunsa, mutta ei ehdi tapahtua tänä vuonna.
Kortteihin olen kyllä tutustunut. Mielipiteeni niistä on painovoimaisen ilmanvaihdon kohdalla se, että ohjeet ovat pahasti puutteelliset ja harhaanjohtavat. Ohjeita noudattamalla ei ole takeita miten ilmanvaihto tulee toimimaan.
Vastauksena kysymykseesi, RT:n ohje on puukiukaan kohdalla yksinkertaisuudessaan sijoittaa "sauna alaosaan kiukaan lähelle" (s. 3, 2.2). Sähkökiukaan kohdalla suositus on järkevämpi, eli kiukaan yläpuolelle - toisaalta ohjeen kuvituksessa on esimerkkikorkeus 1000 mm, jolle ei ole erityistä perustetta.
Palaan artikkelin yhteydessä siihen, päivitettiinkö ohjetta. Minulla ei ole vertailukappaleeksi vanhaa korttia.
Lassi
Vai sellainen "päivitys"? Ei nimittäin poikkea vuoden 2017 "uudet" ohjeistukset aikaisemmista (RT 91-10480/1992) millään tavalla ainakaan painovoim. ilmanvaihdon osilta??
Edellisen perusteella sanontaa Suomi "saunojen maa" on taas vaikea uskoa todeksi. Olin ihan varma että RT-kortiston 25 vuotta vanhoja ohjeita olisi korjattu painovoimaisen ilmanvaihdon osilta ohjeistuksilla sijoittaa tulo kivipinnan yläpuolelle mutta hämmästykseksi sain huomata olleeni väärässä.
Kiitos vastauksesta.
Kiitos tästä tarkennuksesta. En voi kommentoida asiaa sen enempää, mutta otan tämän esille, kun haastattelen päivityksen työryhmän puheenjohtajaa huomenna . Termi 'pettymys' taitaa kuitenkin olla oikeutettu.
Savusaunat ovat saaneet RT-kortistoon päivitykset (RT 91-11262) mm. Risto Vuolle-Apialan ohjeistamana. Suomen saunaseura ry:n jäsenlehdessä 4/2017 juttua.
Näin on. Savusauna korttia en tule erikseen käsittelemään. Kyseisen jutun voi lukea vaikka täältä:
https://issuu.com/sauna-lehti/docs/sauna_4_2017__verkkoon/24
Hei! Rakensin kesällä pihasaunan 180mm hirrestä. Sauna ja pesutila ovat samaa tilaa ja lisäksi tupa/puku huone. Tuvan katossa 125mm poisto ja n.1m lattian yläpuolella 110mm tulo. Saunassa kiukaan ja muuripadan vieressä 110mm tulo lattiasta. Katossa 125mm poisto ja lauteiden alla 125mm reikä seinässä. Ongelma on nyt sellainen kun käy saunassa niin tuvan puoli on tosi kostea ikkunat hikoilee ja ilma muutenkin trooppinen. Katossa oleva poisto toimii väärin päin eli sieltä tulee ilmaa. Kokeilin sitä teipatakkin muttei vaikutusta ilman laatuun. Saunan ja tuvan välinen ovi alta auki n.15mm. Mökki rakennettu oikealle sokkelille ja valetulla lattialla. Pitäisikö lauteiden alle tehdä vielä lisä reikä vai miten tälläisen ongelman kans lähtisi etenemään? Kiukaana Harvia 240 legend ja 80l kotapata
Hei Topi,
1) Ikkunoiden hikoilu
Ilmeisesti saunassa ei ole peruslämpöä?
Jos ei, niin on täysin normaalia, että ikkunat kylmänä vuodenaikana (eli lähes aina...) hikoilevat kylmää rakennusta sisältä lämmitettäessä. Tästä ei pitäisi tulla ongelmaa, mutta kannattaa huolehtia riittävästä jälkilämmityksestä, että kylmiin pintoihin tiivistyvä kosteus lopulta haihtuu takaisin ilmaan.
2) Ilmavirtaukset
Jos saunassa on kaksi tulisijaa käytössä, niin takuulla tulee ilmaan sisään niin että tuntuu joka rööristä, kun ne ovat käytössä! Jos poltat vaikka 10 kg puuta tunnissa, niin ilmaa tarvitaan jopa 100 m3!
Toinen kysymys on, että onko tämän miten suuri ongelma saunan puolella? Koska olet yrittänyt sulkea tuloa, olisi ehkä parempi vaihtaa siihen suljettava venttiili, jotta sen saisi saunomisen ajaksi kiinni.
110 mm venttiilin pitäisi riittää kiukaan palamisilman tarpeisiin, mutta veto tulee kohdistumaan tasaisesti kaikkiin auki oleviin reikiin.
Tuvan kostuminen sitten saunailman vaikutuksesta syntyy sekä luontaisesta ilman lämpenemisestä että tupaan saunasta tulevasta ilmasta. En suosittelisi alta auki olevaa ovea välioveksi, mutta sillä ei tässä tapauksessa ole suurta vaikutusta, kun ilma todennäköisesti kuitenkin virtaa saunaan päin tulisijojen vaikutuksesta.
Sen sijaan ovea avattaessa kosteaa ilmaa voi päästä tupaan. Miten korkea sauna on suhteessa välioven yläreunaan?
Lassi
Joo eli lattia lämmitys. Oven yläpuolella on noin 15cm tilaa. Saunan puolella on kyllä hyvät löylyt mutta tuvan katossa on kosteutta aivan mahdottomasti saunomisen jälkeen vaikka ovia ei avata.
Millainen peruslämpötila on?
Löylyhuoneesta tupaan kosteuden siirtymistä voi rajoittaa hieman erikoisella ratkaisulla. Siinä saunan puolelle väliovea asennetaan esimerkiksi räsymatto tai vastaava oviaukon peittävä kudelma, joka laskeutuu kiukaan yläreunan tasolle tai sen alle. Tämän vaikutuksesta löyly ei pääse siirtymään toiseen tilaan yhtä helposti.
Tuvan puolelle suosittelisin katon rajaan omaa tuuletusventtiiiä (100 mm tai enemmän). Itselläni on tällainen reikä, josta ilma tulee lämmityksen aikana sisään, rakennuksen lämmittyä sitten ulos.
Hei,
Meillä 1961 rakennettu korkea 3 kerroksinen omakotitalo pienessä rinteessä. Isoin ongelma siinä, että saunaa syttäessä savu tulee sisään ilmanvaihtohormista jolloin joutuu avaamaan ikkunan tuuletusta varten. Savun tulo kyllä vähenee noin 15min polton jälkeen. Poistohormi on savuhormin vieressä Kiukaan oikeassa yläreunassa lähellä katon rajaa. Korvausilma venttiili löytyy myös kiukaan alareunasta pitäisikö tämä ilma saada ohjattua kiukaan alaosasta enemmin kiukaan yläpuolelle? Se tosin kyllä aika haastellista.
Saunan oven alla on myös ilmarako kylppärinpuolelle. Kylppärin puolella on hormissa poistoilmapuhallin. Yritimme ongelmaan myös sellaista ratkaisua että piipun hattuun asennettiin putki sen läpi, mutta tästä ei ole ollut apua. Yksi muutos on myös ollut se että talon ympäriltä on kaadettu 3 isoa kuusta joten tuulivirrat kulkevat nykyään vapaammin. Kun muistelen aikaa joilloin kuuset vielä olivat ei mielestäni tuota savu ongelmaa ollut. Jotakin ratkaisua tarvis savu ongelmalle saada? Sauna kuivaa kyllä mielestäni hyvin saunomisen jälkeen, joten mitä mieltä olet riittääkö noi kaksi hormia vai tarvisiko hormeja lisätä ?
Hei Jarkko,
Tämä ei olekaan ihan helppo kysymys, mutta katsotaan onnistunko vastaamaan siihen näin.
Ensimmäisenä vastakysymyksenä minua mietityttää onko hormit nuohuttu ja tarkistettu miten säännöllisesti?
Onko tähystetty savuja, ettei ilmanvaihtohormista tule savua myös ulospäin merkkinä hormivauriosta?
Teknisenä ratkaisuna veto-ongelmiin, molemmissa hormeissa, voisi tulla kysymykseen vaikkapa mekaaninen imuri, katso esittely hormeja käsittelystä artikkelista. Jos piippu on pitkä, niin lämpötila ei välttämättä ole ongelma imurin toiminnan kannalta.
Hormeja ei minusta missään tapauksessa tarvita enempää, mutta ne pitäisi saada toimimaan oikein.
Raittiin ilman olisi jatkuvalämmitteisessä saunassa parempi tulla kiukaan yläpuolelle kuin alle, muuten korvausilman sekoittuminen ei ole varmaa.
Lassi
Kiitos vastauksestasi ja tässä vastauksia sinun kysymyksiisi.
- Hormit nuohottu ja tarkastettu vuosittain.
- Kunnollista tähystystä ei ole tehty, mutta meillä kävi reilu vuosi sitten myyjä joka halusi tehdä hormien kuntotarkastuksen savupanos testillä jolloin sulki savuhormit ja esitti videon josta kävi ilmi, että savua vuotaisi ilmahormeihin. Myyjä koitti saada heti nimeä sopimuspapereihin, että pääsisivät tekemään meille hormien pinnoitustyön ja hinta aivan posketon johon emme suostuneet.
- Meillä kävi tämän jälkeen nuohosliike tarkastamassa hormien kuntoa ja he totesivat hormien olevan kunnossa, tosin laajaa tähystystä ei ole tehty.
Nuohousliikekin tekisi tätä hormipinnoitusta huomattavasti edullisemmin, mutta he eivät nähneet tätä tarpeelliseksi toteuttaa.
- Minun mielestäni tuo vika on alkanut noitten puiden kaatojen jälkeen, Meillä on takan käytön kanssa myös sellaista vikaa, että savun hajua saattaa tulla sisälle jonkun ilmahormin kautte silloin tällöin ja tämäkin vika ilmennyt tuon puiden poiston jälkeen. Piipussa paljon hormeja muistaakseni yhteensä 18 kpl, mutta läheskään kaikki ei enää käytössä.
Voisikohan noista mekaanisista imureista kuitenkin olla apua näihin ongelmiin onko tietoa missä hinnoissa noin liikkuu ?
Täytyy vielä kysyä, että missä kerroksissa sauna ja takka sijaitsevat? Onko koko talo lämmintä tilaa?
Mekaaninen imuri poistoilmahormiin maksaa alle 150e, http://eskon.fi/tuote-osasto/mekaaniset-ilmanvaihtoimurit/ jos hormeja on noin paljon niin kannattaa miettiä pitäisikö niitä yhdistää imurin alle useampia.
Savukaasuhormin kohdalla tilanne on eri. Joa piippu on pitkä, ehtivät kaasut todennäköisesti jäähtyä tarpeeksi jotta tavallinen imuri kestää savukaasun lämmön. Erikoiskestävä versio maksaa sitten aika paljon enemmän.
Sauna on maatasossa 1.kerroksessa ja takka 2.kerrokses.
Ja lämmintä tilaa on kaikki
Tämä on aika kiinnostava tapaus ja menee sen verran voimakkaasti saunan ulkopuolelle, etten väitä olevani paras ihminen neuvomaan pidemmälle.
Uskon kuitenkin, että erityisesti savuhormin vedon parantaminen voisi parantaa tilannetta. Savua ei toisaalta pitäisi mistään muualtakaan sisälle tulla, jos vetoa riittää. Mekaaninen imuri on tosin ilmastoriippuvainen, jos on todella tyyntä, ei sekään paranna vetoa.
Kiitos kaikista tiedoista. Näillä mennää eteenpäin.
Hei
Meillä on saunassa poistoilmaventtiili, katonrajassa halk. 100mm.
Kiukaan alla putki noin 60mm. (ilma kiukaalle)
Saunan oven alla noi 20mm rako.(pukuhuoneen puolelle)
Saunassa pesyydytään myös.
Tarvitseeko sauna erillisen korvausilmaventtiilin sinne alas, lattian lähelle.
Esim. lauteiden alle.
Sauna lautarakenteisessa mökisssä, jossa rossipohja.
Hei Risto,
Millainen kiuas saunassa? Millaisella alustalla se on? Ja vielä, millainen lattia saunassa on?
Lassi
Puulämmitteinen kiuas, betonin päällä, vieressä puilla lämmitettävä vesipata. Muuten saunan lattia on puuta joka on viettävä , kummaltakin puolelta ja keskellä lattiaa se vesikouru. Joka on koko lattia levyinen. Ja on siellä lauteiden alla.
Kiitos lisätiedoista!
Oletan, että puulämmitteinen kiuas tarkoitta jatkuvalämmitteistä kiuasta, johon puita tarvitaan niin lämmittämisen kuin saunomisen aikana.
Ehkä ainoa merkittävä lisäkysymys olisi se, että onko ilmanlaadussa mielestäsi jotain vikaa?
Tällaisessa saunassa tarvitaan kahden tyyppistä tuloilmaa (eli korvausilmaa):
Poistoilmaa eli ulos päästettävää ilmanvaihtotarve jakaantuu myös kahtia:
Korvausilmaa varten jatkuvalämmitteinen kiuas haukkaa tarvitsemansa ilman mistä saa, kuvaillussa saunassa todennäköisesti sekä kiukaan alta että pukuhuoneen puolelta - ja kaikista muista raoista, joissa ei ole valmiiksi alipainetta.
Kiukaan alle johdettu ilma ei omien kokemuksieni mukaan kuitenkaan yleensä täytä toista vaatimusta. Ilma menee tulen palaessa iloisesti suoraan tulipesään eikä sekoitu saunailman joukkoon. Lopputuloksena ilma voi olla lauteilla raskasta.
Korvausilman tuominen kiukaan kivitason yläpuolelle on suositeltava ratkaisu. Painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa saunassa tämä ei ole ihan helppoa. Ylläolevasta videosta saa kuitenkin käsityksen miten tämä pitäisi tehdä. Alla olevassa kuvassa näkyy eräs patenttiratkaisu, joka todistetusti toimii, mutta ei ole kaunis eikä käytännöllinen.
Omassa saunassani ei ilmaa tuoda kiukaan päälle, vaan lattiassa on sekä lauteiden alla että kiukaan laatan ympärillä reikää ulkoilmaan, jolloin erityisesti löylyn luominen vaihtaa ilmaa. Jonkun verran pystysuuntaista virtausta syntyy myös kiukaan sivuilla, joka sitten nostaa ilmaa myös kiukaan päälle ja sitten löylyn kautta ympäri saunaa.
Saunassa käymättä veikkaukseni on, että sauna ilman laatu voisi hyötyä lattian tasossa olevasta lisärei'ityksestä. Onhan rakolattia eräs erinomaisen varma tapa varmistaa ilmanvaihtuvuus saunassa!
Kysyin siksi tätä, kun ajattelin että onko ilmankierto saunassa paras mahdollinen ja onko sillä lisäventtiilillä siellä lattian rajassa lauteiden alla lisähyötyä. Esim saunan kuivatuksen kannalta, saunomisen jälkeenkin.
Ei kai siitä lisäventtiilistä mitään haittaakaan ole ?
Lisäventtiileistä lattian tasossa ei varmasti ole haittaa!
Saunomisen aikaisen ilman laadun kannalta on vaan kyseenalaista riittääkö yksi venttiili. Eräs vaihtoehto voisi olla savusaunapiireissä käytetty suljettava lattiaräppänä kahtena kappaleena, vastakkaisilla seinillä heti lattian yläpuolella. Se voisi olla pinta-alaltaan vähintään 100 mm, mieluummin enemmän.
Saunan kuivumisen kannalta tuuletusventtiilin pitää sijaita katon rajassa, jonne kosteus kertyy.
Suosittelen lämpimästi rakolattiaa (ainakin hirsisaunaan) liki 50 vuoden kokemuksella; hapen puutetta ei ole ollut koskaan . Kiuas on ollut aina jatkuvalämmitteistä mallia (toinen yksilö meneillään), sauna haapahirsirunkoinen pilariperustuksilla (pahoja routavaurioita ), rakolattia vaatii kyllä osittaisen uusimisen lähiaikoina,mutta nykyisessä kunnossaakin tarjoaa edelleenkin parasta tietämääni saunomisnautintoa (subjektiivinen mielipide). Kyseessä on mökkisauna, jota on ahkeran kesäkäytön lisäksi testattu myös kovemmilla pakkasilla.
Kiitos kommentista. Puisesta rakolattiasta ei käytössä kuule juuri koskaan pahaa! Onko saunoissasi aina myös peseydytty?
Kyseisessä rantasaunassa on aina peseydytty löylyhuoneessa, ja nyt tuo 60-luvulla rakennettu rakolattia alkaa olla eniten kastuneesta reunastaan uusimisen tarpeessa. Lattian laudat on käsitelty jollain ruskealla puunsuojalla silloin ,kun sauna rakennettiin,eivätkä näytä vielä kaipaavan uutta käsittelyä.
Moi. Pakko kommentoida aihetta.
Elämäni parhaat löylyt olen saanut tolppien päälle rakennetussa rantasaunassa, jossa oli koko saunan lattian kattava rakolattia reiluilla raoilla. Rakojen pinta-ala oli varmaan vähintään 15% lattian pinta-alasta ja siinä saunassa viihtyi tuntikausia ilman minkäänlaista "väsymistä".
Harmikseni en muista, oliko siellä minkäänlaista poistoräppänää vai luotettiinko ilmanvaihdossa pelkästään lattiaan...
Tuollainen ratkaisu on usein erittäin toimiva. Ainoastaan harmaavesien talteenotto on tuossa haaste.
Lassi
Tärkeä aihe saunahuoneen ilmastoinnista kun kysymyksessä on jatkuvalämmitteinen kiuas.
Ongelmien aiheuttaja on perinteinen säteilylämpökiuas. Perinteinen säteilylämpökiuas lämmittää lähes poikkeuksetta kivipinnan yläpuolista huoneilmaa. Saunahuoneessa happitaso laskee, koska viileä korvausilma ei sekoitu huoneilmaan vaan putoo alas, jota kiuas käyttää palamisilmaksi.
Kiuasvalinnassa Saunologissa esille nostamattomia aiheita ovat myös CE hyväksytyn paloriskin kiukaan liitinhormin savukaasun maksimi lämpötila?
Miksi saunassa päätä polttaa ja jalkoja paleltaa ja rakenteet homehtuu ennen aikaisesti?
Sydän-kiuas on ratkaissut vastavirtateknologialla ja poikkeuksellisen hyvien saunomias- ja käyttöominaisuuksien lisäksi kaikki ongelmat.
Heips!
Hieno artikkeli mutta herätti seuraavanlaisen kysymyksen:
Tulevana kesänä pihasaunaprojekti alkamassa, saunaksi sata vuotta vanhan puretun hirsitalon toinen pääty. Kiukaaksi valikoitumassa tuollainen tunnelimalli joka lämmitetään väliseinän läpi, jonkinlainen takkatupa siis. Kuinka tälläinen saunan ulkopuolelta lämmitettävä kiuas muuttaa teoriassa tuota tuloilman tarvetta ja onko esimerkkiratkaisuja tai vinkkejä kuinka tulisi ratkaista?
Kiitos!!
Hei,
kiukaan "lämmityssuunnann" muutos vaihtaa myös palamisen tarvitseman ilman ottosuunnan. Riippuen tilasta pitää arvioida tarvitaanko lämmmityshuoneeseen oma tuloilmaventtiili (jonka voi muulloin sulkea). Tilojen välisen seinän ovineen olisi hyvä olla tiivis, tai ilma voi kiertää saunasta takkatupaan.
Löylyhuoneen ilmanvaihtoon pitää kiinnittää huomiota täällä esitettyjen ohjeiden mukaan. Mm. lauteita ja lattiaa koskevissa artikkeleissa kuvatulla tavalla varmistaa ilman kierto. Onnistuneissa ratkaisuissa saunan lattiatasossa on reilusti raittiin ilman tulovaihtoreikiä, rakolattia, lattiaräppänöitä tai rako lattian ja seinän vieressä.
Toistetaan vielä lopuksi:
Samasta huoneesta lämmitettävä jatkuvalämmiteinen kiuas ei mitenkään automaattisesti ratkaise ilmanvaihtoa.
Tuhannet kiitokset!!!
Hei.
Voinko laittaa jotenkin sinulle skannatun ainepiirustuksen tulevasta saunastamme? Mielestäni ilman kulkeminen poikkeaa täällä ehdotetuista paljonkin.
Sähköpostiosoite löytyy sivuilta! Vastaanotan mielelläni kaikkea saunaan liittyvää, ilmaista konsultaatio en voi valitettavasti tarjota.
Lassi
Moi.minulla on hirsinen pihasaunamme. Ongelmana on lauteiden alla olevien puuosien home. Saunassa vaneri lattia,jossa on keskellä vesiurheilu n1 cm sekä 3.lla sivullan1 cm raot. Saunassa on iso puukiuas. Saunassa ei ole poistoilman räppänä ylhäällä. Onko tämä ongelma?
Ongelmasi on siis se, että lauteiden alaosat homehtuvat? Tällä voi olla tekemistä puutteellisen ilmanvaihdon kanssa.
Ylätuuletusreiän puuttuminen ei sinänsä ole vielä ylitsepääsemätön ongelma, jos saunan voi tuulettaa ovesta. Jos ovi on kuitenkin selvästi kattoa matalampi, ei tämä onnistu. Sen takia katonrajassa oleva suljettava tuuletusaukko (min. halk. 100 mm; yläreuna mielellään 100 mm katon ylimmästä kohdasta) olisi paras vaihtoehto. Kun vielä huolehtii, että kiuas on kuuma saunomisen jäljiltä silloin kun venttiili avataan, niin saunomisesta johtuvan kosteuden pitäisi kyllä poistua.
Toinen juttu on sitten, mikäli lattia kostuu käyttämättöminä aikoina. Et kertonut saunan perustuksista. Jos kysymyksessä on maavarainen tai matala rossipohja, voi saunaan tulla kosteutta myös kapillaarisesti.
Home tarttuu usein ensin pintaan ja lähtee sopivalla pesulla irti. Tämä ei kuitenkaan voi olla pitkäaikainen ratkaisu homehtumiseen. Lauteiden käsittely parafiiniöljyllä auttaa kanssa, mutta rajansa kaikella.
Lassi
Hei!
Kiva artikkeli ja tuli vaan mieleen tämmöinen, kun isäni kanssa rakennettiin hirsisauna v.1994-95 mökille niin toteutettiin sekä ilmanvaihto, että mahdollinen alapuiden mädäntymisen estäminen siten, että meillä koko saunarakennuksen kehikko on irti lattiasta. Eli lattian ja seinien välissä on n.1cm väli joka on taannut riittävän tuloilman sekä myös estänyt kosteusvauriot lattiapinnassa. Ulosmeno puukiukaan lisäksi lähellä kattoa lauteiden yläpuolella. Toiminut äärimmäisen hyvin ja ei merkkejäkään siitä, että lattialaudat/alimmat hirret mädäntyisivät kosteudesta. Kyseessä siis hirsistä tehty ulkosauna puukiukaalla.
Hyvä esimerkki! Tämän suuntainen ratkaisu on tulossa myös meikäläisen saunaan. Dokumentaatio ilmestyy vielä tämän syksyn aikana, lattiaratkaisu tuuletusrakoineen on jo käytännössä valmis.