Infrapunasauna käytännössä – kokemuksia ja ratkaisuja

Tämä artikkeli esittelee infrapunalämmitetyn tilan eri muotoja sekä saunologin kokemuksia infrapunasaunoista.  Infrapunahuone ei ole yksi tietynlainen sauna, vaan joukko erilaisia ratkaisuja, joka on osittain yllättävän päällekkäinen ja yhteensopiva tavanomaisten ”kiuassaunojen” kanssa. Infrapunakoppi näyttäytyy jännittävänä vaihtoehtona tiloihin, joihin tavanomainen sauna ei sovellu.

---

Tämä artikkeli on jatkoa infrapunasauna teoriassa -artikkelille, jossa on selitetty perusteellisesti infrapunalämmityksen perusteet. Suosittelen lukemaan sen ensin, mikäli esimerkiksi IR-A,B ja C säteily ei kuulosta tutulle.

Infrapunalämmittimellä varustetuista kopeista on muodostunut tavaksi käyttää termiä infrapunasauna. Tämä siitä huolimatta, että niissä ei suomalaisesta näkökulmasta ole saunan tunnusmerkkejä: ne toimivat ja niitä käytetään eri tavalla. Kysymyksessä on selvästi nokkelan markkinointi-ihmisen älynväläys nimetä tämä hikoilukylpykonsepti kotimaista tuotetta vastaavalla tavalla. Infrapunahuone, -kylpy tai -koppi voisi olla kuvaavampi termi.

Infrapunasaunaratkaisut eri tiloihin

Kun keskustelu kääntyy infrapunasaunoihin tai –koppeihin, niin voidaan hahmottaa kolme erilaista ratkaisua:

• • Kostean tilan infrasauna
  • Kuivan tilan infrasauna
  • Hybridisauna

Tämän lisäksi irtolämmittimiä voidaan käyttää lämpöhoitoihin (lämpöterapia), mutta niiden kohdalla ei voida puhua varsinaisesta ”saunasta”, sillä koko kehon hikoilua tavoitteleviin termisiin kylpyihin niitä ei voi verrata.

Kuivan tila koppi on helppo. Koska infrapunakopissa ei tarvita vettä, ei se ole märkätila, joten sellaisen asentaa itse mihin vain ja kytkeä töpselin pistorasiaan. Hyvässä kopissa on aina jonkinlainen ilmanvaihto.

Kostean tilan ratkaisut myydään Suomessa valmiina kokonaisuuksina. Näin myyjä vastaa niiden kokonaistoimivuudesta ja turvallisuudesta. Märkätiloihin on saatavana myös yhdistettyjä suihku-IR-sauna-höyrysauna -koppeja. Tällainen tuote on luonnollisesti sitten liitettävä putkimiehen toimesta vesiliitäntään ja viemäriin. Asennuspaikkana on märkätila.

Kolmas vaihtoehto on hybridisauna, joka tässä tapauksessa tarkoittaa perinteisen kiuaslämmitteisen ja infrapunakopin yhdistelmää. Siinä saunojia lämmittävät myös IR-paneelit. Infrapunasäteilijät voivat olla näkyviä, tai ne voidaan asentaa saunan ohuen (< 12 mm) paneloinnin taakse. Näkymätön kalvoteknologia säteilee puupaneelin välityksellä. Tällainen ratkaisu on haastavaa huoltaa – panelointi on purettava.

Käytettävälle tekniikalle yhdistelmäsauna on vaihtoehtona haasteellisin. Tästä syystä hybridisaunan rakentajalle on valinnanvaraa olennaisesti vähemmän kuin kuivasaunalle. Kotimaisen Rauduspuun Duetto-lämmitin on yksi tällainen tuote. Se on IP56-luokiteltu (oli aiemmin IP67, mutta valmistaja laski sittemmin luokitusta) ja sopii täten hyvin erilaisiin käyttökohteisiin, myös tavallisiin saunoihin.

Jos asiaa tarkastelee kuitenkin tilan käytön taloudellisuuden vuoksi, on yhdistelmäsauna ehdottomasti suositeltava ratkaisu. Kiuas termostaatteineen mahdollistaa myös peruslämpötilan nostamisen ja ylläpidon nopeasti ja tarkasti. Infrapunasäteilijöiden lämmittämän huoneen yhteyteen tarvitaan myös lämpötilarajoitin. Kaikkiin saunatyyppeihin pitäisi asentaa ajastin turvallisuus- ja käyttömukavuussyistä.

Sähköturvallisesti

Kostean ja kuivan tilan infrasaunat voivat näyttää aika samoilta, mutta laitteiston kotelointivaatimukset ovat luonnollisesti erilaiset. Erilaisia määräyksiä sähkölaitteista märkätiloissa on jonkin verran. Käytännössä lämmittimien täytyy olla vähintään IPx4 tasoisia eli roiskevesisuojattuja. Tukesin nykyiset vaatimukset näkyvät alla olevasta kuvasta (IR-paneeli on lämmitin, joten sitä koskee poikkeus):

Mika Toivonen, Tukes johtava asiantuntija, kertoo että infrapunakoppeja koskettaa kansainvälinen standardi EN 60335-2-53, jossa määritellään (sähkö)saunoille turvallisuustestausvaatimuksia. Infrapunasaunaan tarkoitettuja lämmittimiä käsitellään tässä suhteessa hyvin pitkälle samalla tavoin kuin sähkökiukaitakin. Yhteenveto näistä testeistä löytyy Joni Heikkilän lopputyöstä. Saunoiksi kutsuttuja suihkukaappeja, joihin on integroitu pari IR-säteilijää sekä höyrygeneraattori sen sijaan käsitellään "monikäyttöisinä suihkukaappeina" (IEC 60335-2-105).

Kiinnostava rajankäynti, johon Toivonen ei osannut ottaa kantaa, on se, että muuttuuko mikä tahansa tila infrapunalämmittimen asennuksen jälkeen sitten esimerkiksi sähköasennusstandardin SFS 6000 tarkoittama saunatila, mikä asettaisi aivan uusia vaatimuksia. Järki sanoisi kuitenkin että ei…

Älä tee itse - sanoo kauppias

Hieman outoa kyllä, kukaan ei markkinoi jälkiasennettavia märän tilan lämmittimiä näkyvästi tee-se-itse -ratkaisuihin. Ehkäpä suurimmat jälleenmyyjät pyrkivät pelaamaan toisaalta varman päälle ja toisaalta välttelemään kiuasbisneksen taloudellista sudenkuoppaa laitteiston polkumyynnissä. On kuitenkin huomattava, että sekä Harvia että TyloHelo, maailman suurimmat Suomessa vaikuttavat saunalämmitinyritykset, tarjoavat molemmat hybridisaunaan jälkiasennettavia lämmittimiä.

Suomessa uskoisin kaikkien, jotka saunasta pitävät ja sellaiseen on mahdollisuus, jo hankkineen itselleen tavallisen saunan. Jäljellä on kuitenkin ihmisiä, joiden asuntoon ei tavallinen sauna esimerkiksi liian pienten tilojen tai puutteellisen ilmanvaihdon takia sovellu. Jälkiasennettava, räätälöity IR-lämmitys voisi olla tähän sopiva ratkaisu joustavamman asennuksen vuoksi.

Toisaalta ne, joiden tavanomainen sauna on enimmäkseen käyttämättömänä, voisivat löytää uutta kylpemisen iloa asentamalla saunaansa lämmittimet. Tosin ison saunan muuttaminen infrapunakopiksi on jo tuhansien eurojen investointi. Ja kuten pian selviää, ei tämä välttämättä ole edes tarpeellista.

Saunologi infrapunakylvyssä

En ole itse säännöllinen infrapunakylpijä. Kävin tätä juttua varten verestämässä kokemuksia parissa Suomeen, julkiseen kohteeseen asennetussa infrapunasaunassa. Infrapunasaunat eivät ole toistaiseksi ollenkaan yhtä yleisiä kuin tavanomaiset saunat, mutta niihin törmää siellä täällä julkisissa paikoissa kuten hotelleissa ja kuntosaleilla.

Ensimmäinen yritys päästä jälleenmyyjän suosittelemaan kohteeseen Helsingin ytimessä päättyi kuntosalilla siihen, että sauna oli tilapäisesti pois käytöstä ”sensorivian” ja varaosien saatavuuden kanssa. Seuraavana päivänä olin sattumalta Tampereella Lapland Hotelsin saunaosastolla osana World Sauna Forumia LINKKI. Täällä olikin tarjolla viihdejärjestelmällä varustettu infrapunahuone, joten tilanne korjaantui välittömästi!

Laplandin IR-sauna on varustettu Harvian IR-lämmittimillä (malli Radiator Comfort 435W), joiden teho on 400 W per paneeli aallonpituudella 4-4,5 mikrometriä. Kyseessä on siis selvä etäisen IR-säteilyn (IR-C) sauna. Lämmittimiä on hieman toistakymmentä, mutta teho jää silti alle Rauduspuun mitoitusohjeen mukaisesta tehosta mukaan (n. 1 kW / m3; lasi-, betoni- ja kaakelipinnat lisäävät tehontarvetta 1,2 kW/m2).

Tunnelma saunassa oli välittömästi varsin lämmin. Saunan penkkien puiset osat olivat yllättävän kuumia, arviolta vähintään 50°C erityisesti paneelien läheisyydessä, joten seiniin ei auttanut nojailla. Infrapunalämmittimen olemassaoloa ei välittömästi havaitse. Lämmityksen seuraukset sen sijaan tulevat pienen odottelun jälkeen selviksi. Tilanteen pakosta ehdin viipymään penkillä vain reilut kymmenisen minuuttia, joka riitti hikoilun alkamiseen. Täytyy mainita, että olin käynyt lämmittelyksi testaamassa osaston perinteisiä saunoja tätä ennen, joten hikoilulle oli hyvä lähtökohta.

Vaikutelma lämmön tasaisuudesta jäi kuitenkin tässä ajassa vajaaksi. Erityisesti jalkojen osalta tunnelma oli viileä. En tosin pyrkinytkään nostamaan niitä penkille, joten ne varmaan jäivät paitsi suorasta säteilystä.

Kohti lämpimiä yllätyksiä

Helsingissä palasin sittemmin takaisin Kampin Fressiin. Tällä kuntokeskusella on omat IR-saunat miehille ja naisille. Myös miesten sauna oli nyt toiminnassa. Henkilökunnan kertoman mukaan aiemmin sauna oli tarpeettomasti päällä 24/7. Nyt sinne oli asennettu korkeintaan 60 min kylvyn mahdollistava ajastin. Ohjeeksi kerrottiin, että sauna pitää laittaa päälle puku- ja pesutilojen välistä löytyvästä kytkimestä vartti ennen käyttöä.

Annoin tässä tapauksessa saunan lämmetä noin 20 minuuttia etukäteen. Yllätys oli jonkinmoinen sillä astuessani sisällä saunassa oli varsin lämmin! Mittarin mukaan lähes 50 astetta. Arviolta 5-6 neliön saunassa oli perinteinen laudejärjestely, kymmenen kotimaisen Rauduspuun 900W Duetto IR-säteilijää ja lukuvalaistus. Päädyin muiden asiakkaiden poissa ollessa lopulta makaamaan ylälauteelle. IR-paneelit oli asennettu katon rajasta alaspäin ja päättyivät juuri ylälauteen korkeudelle joten etäisyys paneeleihin oli makuuasennossa lauteella mahdollisimman lyhyt.

Kokemus oli tähänastisista paras. Aluksi oli hieman vaikeaa valita sopivaa asentoa tai rauhoittua olemaa heittämättä löylyä. Kymmenessä minuutissa hiki alkoi irtoamaan kuin ei koskaan aiemmin! Istuinalusen lisäksi olisikin pitänyt varata erillinen hikoilupyyhe. Vesipullon olin sentään tajunnut ottaa saunaan mukaan. Kahdenkymmenen minuutin jälkeen saunomista olisi voinut vieläkin jatkaa, mutta päätin jättää lisäkokeilut seuraavaan kertaan. Ilmanvaihto oli hyvä eikä saunan lämpötila muuttunut alkulukemista.

Vaikutelma oli, että makaaminen lauteilla oli istuma-asentoa parempi tapa nauttia lämpösäteilystä. Ottaen huomioon, että etäisyys vaikuttaa säteilyenergian voimakkuuteen, tämä on itse asiassa odotettua. Tähän nähden on kiinnostavaa että paneelit ylipäänsä asennetaan yleensä pystyasentoon myös pienemmissä saunoissa! Kaikki teknologiat eivät sitä kuitenkaan vaadi.

Toinen kuntokeskus Helsingin Salmisaaressa tarjosi varsin samankaltaisen kokemuksen. Siellä käytössä oli nimittäin saman tyyppinen Duetto -säteilijä. Salmisaaren unisex spa-osastolla sauna on reilun kokoinen, istumapaikkoja on lähes neliömaisesti huonetta kiertävillä lauteilla toistakymmentä. Myös säteilijöitä on lähes kaksikymmentä, valaistus tasoltaan voimakkaampi ja perinteinen. Salmisaaren Elixiassa peruslämpötila on selvästi matalampi, mikä tuntui hieman hillitsevän hikoilun alkamista (tai sitten kysymys oli satunnaisvaihtelusta).

Viihdyin toisella kokeilulla saunassa melkein 25 minuuttia ja hikoilu oli jälleen voimakasta. Kokemus ei mitenkään olennaisesti poikennut aiemmasta. Tällä kertaa asettauduin lämmittelemän nurkkaan jalat penkillä. Tässä asennossa epäilen saaneeni suurimman osan säteilystä kolmesta kennosta, mutta joka tapauksessa lämmitystä oli riittävästi. Suosittu ei ollut tämäkään koppi myöhäisiltapäivän hetkenä: ainoastaan saunan poistoilmanvaihtoventtiilin suhina piti saunologille seuraa.

Kokonaisuudessaan kokemukset lämmittivät mieltä ja kehoa mukavasti. Kokeilun harmillinen rajoite on se, että saunojen säteilijät ja perusratkaisut olivat hyvin samankaltaisia. Olisi ollut kiinnostavaa kokeilla lähi-infrapunasaunaa vertailun vuoksi.

Yhteenveto – onko IR-huone vaihtoehto saunalle?

Infrapunahikoilu ei sovi kiireiselle saunojalle, mutta jos tiedostaa vaatimukset, niin antaa infrapunateknologia hyvän mahdollisuuden rentoutua rauhassa. En tässä kirjoituksessa halunnut ottaa kantaa infrapunalämmittelyn erityisiin terveysvaikutuksiin, mutta useista syistä en toistaiseksi usko, että niillä on uniikkeja, perinteisestä saunasta poikkeavia terveyshyötyjä. Ainakaan silloin, kun säteily on etäistä IR-C:ta, jota tavallisissa saunoissa nautiskellaan. Palaan mahdollisuuksien mukaan asiaan myöhemmin.

Mikä tekee infrapuna-asioista vaikeita?

On myönnettävä, etten saanut infrapunatutkimusteni kautta täysin tyydyttävää kokonaiskuvaa infrapunasäteilyä hyödyntävien tuotteiden mahdollisuuksista ja rajoitteista. Teen tämän artikkelin päätteeksi yhteenvedon asioista, joista aiheutuu hämmennystä infrapunasta puhuttaessa, jotta pääsemme jatko-osassa kiinni käytännön asioihin.

1) Infrapunan laatua voidaan mitata useilla eri tavoilla ja edes eri aaltoalueiden määrittely ja nimeäminen ei ole aina yhdenmukaista. Eri yhteyksissä käytetään aallonpituuteen viitattaessa erilaisia yksiköitä nanometreistä mikrometreihin (mikroneihin) tai sentin negatiivisiin potensseihin. Tämä vaikeuttaa infrapunaan liittyvien käsitteiden hahmottamista.

2) Infrapunateknologiat ovat suuri perhe keskenään hyvin erilaisiin käyttötarkoituksiin suunniteltuja ja käyttöönotettuja ratkaisuja. Jos katsotaan onnistuneesti kaupallistettuja tuotteita, on niidenkin kesken eroja eivätkä jälleenmyyjät yleensä ole halukkaita tai kykeneviä kertomaan millaisesta lämmittimestä on tarkalleen ottaen  kysymys. Sen sijaan keskustelu kääntyy nopeasti siihen, että laitteet ovat erilaisten tuote- ja turvallisuusvaatimusten mukaisia. Osa teknologioista on myös epäsuoria, eli ne saavat jonkun muun tuotteen säteilemään. Tämä hankaloittaa taas infrapunasäteilijöiden keskinäistä arviointia.

3) Suurin huoli on kuitenkin epäyhtenäinen ymmärrys eri tyyppisten säteilijöiden vaikutuksista ihmisen kehoon ja sitä kautta terveyteen. Tähän asiaan ei tässä jutussa yritetty ottaa kantaa, vaikka se on erityisesti kansainvälisessä IR-saunojen mainonnasta aivan keskeinen argumentti.

Saunologian infrapunainen lanka jatkuu vielä yhden artikkelin verran! Seuraavassa jutussa käydään läpi perinteisen ja infrapunasaunan eroja ja samankaltaisuuksia sekä kerrotaan miten infrapunakylpyä voi kokeilla perinteisessä saunassa!

Tätä artikkelia varten on haastateltu Rauduspuun Tuula Anderssonia, Saunattaren Seppo Metsälää ja Kotispan Aila Kentalaa sekä TkT Rauno Pääkköstä. Kiitokset haastatelluille!