Edellinen sauna ja terveys -artikkeli käsitteli saunomisen kehossa aiheuttamia, välittömiä ja lyhytaikaisia vaikutuksia. Saunomisella on monia pidempiaikaisia vaikutuksia, joista enemmistö toivottuja. Saunominen on tutkimusten mukaan yhteydessä sikeämpään uneen, harvempiin flunssiin, vähäisempään masennukseen sekä jopa pidempään elinikään! Tässä artikkelissa esitellään pidemmän aikavälin vaikutuksia yleisluontoisesti. Tutkimusta on kuitenkin enemmän kuin yhteen saunablogin postaukseen kannattaa tunkea.
Toisinkuin monissa saunomisen välittömissä vaikutuksista, pitkän aikavälin terveysvaikutuksissa kiinnostavaa se, ettei niitä välittömästi huomaa eikä niitä myöskään osaa ennakoida. Tämän takia on välttämätöntä tutkia asioita tieteellisen menetelmän mukaisesti. Tämä tekee niistä myös potentaalisesti kiinnostavampia.
Koska tämän saunablogin painopiste on saunan suunnittelussa, niin on syytä painottaa että
Terveysvaikutukset jäävät väistämättä saavuttamatta, mikäli sauna on niin kehno, ettei siellä ehdi lämpiämään
Tutustutaan nyt terveyshyötyihin, joita saunominen voi tuoda. On syytä huomauttaa, että tämä katsaus kattaa ainoastaan omasta mielestäni tärkeimmät kohokohdat. Saunatutkimuksia erityisten vaivojen hoidosta on tehty enemmän kuin yhdessä blogipostauksessa on mielekästä esitellä.
Sauna ja uni
Monet kokevat unien maittavan erityisen hyvin saunan jälkeen. Koska unirytmin säätely ja nukahtaminen ovat yhteydessä ruumiinlämmön muutoksiin, on helppo kuvitella jonkinmoinen yhteys asioiden välille.
Sauna ja nukkumista käsittelevistä tutkimuksista on kuitenkin ankara pula. Asiasta löytyy valtavasti toisen ja kolmannen käden keskustelua, mutta sillä ei vaikuta olevan mitään todellista tieteellistä pohjaa.
Ilmeisesti ainoat tutkimukset Suomessa, ja koko maailmassa, ovat vuosilta ’73 ja ’82 ja koskevat miehiä. Näistä ensimmäisessä Putkonen ja Elomaa tutkivat viisi 18-vuotiasta miestä. He havaitsivat tutkittavien nuorten miesten unen laadussa positiivisia muutoksia, syvän unen vaiheen pidentymistä, saunomisen (3 x 10 min, 90°C) jälkeen vertailussa saunattomiin iltoihin. Ruumiinlämmön lisäksi muutokset perustuvat ilmeisesti aivojen välittäjäaineiden muutoksiin (kts. lyhyt aikaiset vaikutukset), joiden vaikutus tuntuu vielä useita tunteja myöhemmin. Tutkimuksista raportoitiin Sauna Studies –kirjassa 1976. Markku Partinen tutki myös nuoria miehiä. Unettomuutta selvittäneessä kyselyssä tiedusteltiin myös saunomisesta. 40% vastaajista koki saunomisen parantavan unenlaatua. Muut eivät raportoineet positiivisia vaikutuksia.
Sauna ja pitkäaikaissairaudet
Suomalaisten sydänterveys ei ole koskaan ollut kansainvälisessä vertailussa kehuttavalla tasolla. Tästä syystä erityisesti ulkomailla on epäilty maassamme runsaasti harjoitetun saunomisen saattavan liittyä sekä sydän- ja verisuonitautien yleisyyteen, että niiden aiheuttamiin kuolemiin. Tätä suomalaiset eivät tietenkään ole uskoneet.
Saunominen koettelee sydäntä eri tavoin. Kuumuus nostaa ruumiinlämpöä ja aiheuttaa hikoilua. Verenpaine voi saunassa laskea aiheuttaen heikkoa oloa tai huimausta, mutta se palautuu myöhemmin normaaliksi. Tämän taustalla on verisuonten laajentuminen ja verenkierron painopisteen siirtyminen kohti ihon pintaverisuonia. Pitkäaikaisesti tästä ei kuitenkaan muodostu ongelmaa.
Kuolleisuutta on tutkittu pitkälle aikavälillä eikä saunan ja sydänkohtausten välillä ole huomattavaa yhteyttä. Toisaalta tiedetään, että ankara alkoholinkäyttö saunomisen yhteydessä lisää erityisesti tapaturmaisen kuoleman riskiä miehillä, mutta ei ole hyväksi sydämellekään.
Tutkimuksista on kuitenkin myös saatu todistusaineistoa saunan hyödyistä sydänterveydelle. Japanilaisen kardiologin Chuwa Tein tutkimusryhmä on tutkinut sydäntä ja saunaa vuosikymmeniä. Hänen tutkimuksissaan on havaittu mm. että saunominen parantaa sydämen vajaatoiminnan oireita. Japanissa on myös saatu positiivisia kokemuksia saunan käytöstä sydänkohtauksen jälkeisessä kuntoutuksessa – tosin ainoastaan rotilla infrapunasaunassa!
Professori Jari Laukkasen tutkimusryhmä Itä-Suomen Yliopistosta on jatkamassa samankaltaisia tutkimuksia, mutta nimenomaan suomalaisen saunan oloissa. Laukkasen tutkimusryhmä sai vuonna 2015 selville, että runsas saunominen vaikutti ehkäisevästi sydänkuolemiin. Niiden miesten ryhmässä, jotka 80-luvulla raportoivat saunovansa usein ja pidempään kerralla oli kuolleisuus parin kymmenen vuoden kuluttua selvästi vähäisempää. Vuonna 2016 tutkimusryhmä raportoi saman seuranta-aineiston perusteella, että saunominen laskee myös Alzheimerin taudin ja dementiaan sairastumisen riskiä, jos saunassa käydään tiheästi.
Tulokset ovat erittäin lupaavia ja herättäneet paljon kansainvälistä huomiota. Koska kysymyksessä on korrelatiivinen epidemiologinen tutkimus, ei se voi kuitenkaan todistaa saunan tuottavan näitä terveysvaikutuksia. Laukkasen ryhmä onkin nyt tutkimassa saunomisen vaikutuksia sydämeen ja verenkiertoon ymmärtääkseen tekijöitä, jotka voisivat selittää yhtettä kausaalisesti.
Muista pitkäaikaissairauksista esimerkiksi reumaan saunomiselle ei ole vaikutusta. Sen oireet saattavat tosin tilapäisesti muuttua (Isomäki, 1988).
Sauna tukee painonhallintaa
Saunassa hikoilu poistaa kehosta nestettä. Tämä ”laihdutustemppu” on koitunut monelle kilpaurheilijalle kohtaloksi. Tutkimusten mukaan sauna voi auttaa laihtumaan myös turvallisemmin. Japanilaistutkijat havaitsivat, että toistuva saunominen (60 asteessa, 15 min.) vähensi elintasosairauksista kärsivien rasvaprosenttia vertailuryhmään nähden jo kahden viikon aikana. Myös tämä muutos selitettiin hormonitoiminnalla.
Saunominen ennaltaehkäisee flunssaa
Keskieurooppalaisen tutkimuksen perusteella saunominen voi ehkäistä flunssan saamista. Kahden, 25 hengen ryhmän vertailussa saunojilla oli vähemmän flunssaa kuin ei-saunojilla puolen vuoden vertailujakson aikana. Ennaltaehkäisyn on tavanomaisen flunssa (englanniksi common cold) kannalta merkittävää, sillä flunssaa ei voi lääkityksellä parantaa.
Suomalaiset lääkärit (Vuori sekä Laitinen, Lindqvist ja Heino)eivät suosittele saunomista flunssassa, sillä sen uskotaan pahentavan ylähengitystieinfektiota (joka on siis flunssa tavallinen diagnoosi). Epäilen itse tämän viittaavan erityisesti kuumaan ja kuivaan saunaan, kostea ja lämmin ilma ärsyttänee tulehtuneita osia ainakin vähemmän. Tiettyihin hengitystietulehduksiin höyryhengitystä jopa suositellaan, joten asian selvittäminen on selvästi kesken.
Sauna ja henkinen hyvinvointi
Saunan yhteydestä mielenterveyteen ei ole juuri tehty tutkimuksia, tosin unen laatua koskevan tutkimuksen voisi ehkä tällaiseksi luokitella. Moni suomalainen kokee suoranaista pakkoa päästä saunaan säännöllisesti ja saunasta vieroittautuminen aiheuttaa omien kokemusteni mukaan ainakin tilapäistä ahdistusta. Tutkimukset saunan kaltaisista kuumista olosuhteista antavat syyn olettaa, että saunomiseen liittyvä lämpöaltistus voi olla hyväksi meille myös psykologisella tasolla.
Yhdysvaltalaistutkimus vuodelta 2016 vertasi infrapunalämmittimillä tehdyn lämpöhoidon vaikutuksia hämyhoitoon. Janssen ja kollegat havaitsivat, että kuuden viikon hoitojakson aikana vakavasta masennuksesta kärsivien henkilöiden masennus selvästi helpotti lumehoidokkeihin verrattuna.
Saunojen sivuvaikutukset
Saunalla on myös joitakin muita tunnettuja ei-toivottuja vaikutuksia. Sauna voi pahentaa ihon kutinaa esimerkiksi atooppisesta ihottumasta kärsivillä. Hiljattain sydänkohtauksesta tai sydänleikkauksesta toipuneen ei kannata ensimmäisenä palata saunaan. Avohaavojen tai muiden akuuttien iho-ongelmien kanssa saunaan ei myöskään kannata välttämättä mennä. Kihtiin taipuvaisten ei taas kannata ryypiskellä saunan yhteydessä tai oireet voivat pahentua.
Ylenmääräinen alkoholinkäyttö johtaa saunassa helposti tapaturmiin. Moni miespuolinen lukija tuntenee jonkun äijän, joka on syystä tai toisesta päätynyt ”nojailemaan” kiukaaseen turhan tukevasti. Tapaturmien lisäksi ankara saunominen ja ryyppääminen lisäävät sydänkohtauksen riskiä. Tosin jotain saunassa kannattaa joka tapauksessa juoda jotakin kuivumisen ehkäisemiseksi.
Liian ankara peseminenkään ei ole eduksi. Hannuksela raportoi 1988 miesten saunaseurasta, jotka päättyivät iholääkärin vastaanotolle kuurattuaan ihoaan päivittäin. Seurauksena oli hilseilevä ihottuma joka katosi hienovaraisemmalla peseytymiselle. Tämä ei siis liittynyt mitenkään saunomiseen, vaan rituaalin muihin hullutuksiin.
Liika lämpö ei kuitenkaan ole hyväksi. Olen jo aiemmin kertonut Helsingin yliopiston ja Harald Teirin rottakokeista 70-luvun alussa. Näissä hän havaitsi kuumassa ja kuivassa ilmassa saunoneiden rottien kehoon kehittyvän vertailuryhmää ja viileämmän ja kuivan saunan ryhmää enemmän kasvaimia. Tämä johti myös ihmisille suunnattujen saunaohjeiden tarkistamiseen kohti ”kahdeksankympin rajoitusta”. Kiinnostavaa kyllä, tätä suositusta ei edes tutkimuksen henkisessä kotipesässä, Suomen saunaseuran Vaskiniemen saunoissa, ole erityisesti noudatettu.
Siitepölyallergikoille voi vihtominen laukaista allergiareaktion.
Turvallinen savun tuoksu – vain onko sittenkään?
Savusauna on monille suomalaisille saunakulttuurimme korkein ilmentymä. Jos savusaunaa tarkastellaan vain fysiologisesta näkökulmasta, siinä on joitakin potentiaalisia haasteita. Savusaunoja olosuhteet heti lämmityksen jälkeen ovat yleensä hyvin kuumat ja kuivat, selvästi suomalaisten saunasuositusten vastaisia (kts. Saunastandardit).
Savusaunan ilmassa saattaa olla ulossavuavia kiukaita (kiuastyypit) enemmän palamisen lopputuotteita, kuten pienhiukkasia. Vuonna 1983 julkaistussa, hengitysilman polyaromaattisten hiilivetyjen (PAH-yhdisteet) altistuksen tutkimuksessa todettiin, että erityisesti savusaunan ilma voi olla huomattava PAH-yhdisteiden ja bentso (a) pyreenin (BAP) lähde. Myös kertalämmitteinen sauna altisti haitallisille yhdisteille. Pahimmat vaikutukset olivat välittömästi savusaunan lämmityksen loputtua. Tutkimuksessa oli kuitenkin mukana ainoastaan yksi savusauna ja kaksi kertalämmitteistä saunaa.
Tämä näkemys saunan sisäilmasta ei varmastikaan kerro koko totuutta ja jälleen kerran tutkimukset pitäisi toistaa, sillä eri rakenteisten savukiukaiden päästöt voivat olla radikaalisti erilaisia.
Tutkimusten taustaa ja raportoinnin haasteita
Terveysvaikutuksia on tutkittu laajasti. Eräs mielestäni olennainen useimpien tutkimusten raportointiin sekä katselmointiin liittyvä puute on se, ettei kaikki saunomiseen ja saunomisolosuhteisiin liittyviä tekijöitä ole vakioitu tai raportoitu. Mikäli kansainvälisissä tutkimuksissa ei ole erikseen raportoitu suomalaisia saunomisoloja, niin yleensä kyseessä on jokin muu hikoilukylpy tai hypertermiamenetelmä. Tällöin lämpötilat ovat matalampia ja saunat muutoin poikkeavia.
Huomioitavia tekijöitä tärkeysjärjestyksessä ovat:
- Ilmanlämpötila
- Ilmankosteus
- Muut ilmanlaatutekijät
- Vilvoittelutapa
- Pintojen lämpötila ja emissiviteetti
- Saunojan asento
- Vilvoittelu- ja saunomisjaksojen pituudet
- Valaistustaso
- Sisustus (ympäristön moniaistinen ärsykkeisyys)
Ja niin edelleen. Olennaisinta olisi ymmärtää lämpökuorma, joka perinteisissä ilmalämmitteisissä (kiuas) saunoissa syntyy ilmanlämmön ja –kosteuden sekä pintojen säteilylämmön yhteisvaikutuksesta. Infrapunasauna toimii tässä suhteessa eri tavalla. Valitettavasti harvoissa aiemmin siteeratuissa tutkimussa näitä asioita on dokumentoitu kovinkaan hyvin (puhumattakaan pelkästään eläimillä tehdyistä tutkimuksista). Joten saunatutkimuksen saralla riittää vielä tekemistä.
Tässä pintapuolinen raapaisu saunan terveysvaikutuksista. Lisää saunan terveysvaikutuksista voi lukea Hannukselan ja Ellahamin sekä Jack Tsoniksen katsausartikkeleista.
Kiitos Professori Lasse Viinikalle aihepiiriä koskevien tietojen jakamisesta.
Is there any research on the health benefits or risks associated with Terva use on the rocks?
Hello, this is bit controversial topic. Tar itself is a carcinogenic substance and its use is regulated in EU and not generally recommended. On the other hand, there are both scents and drinks that are flavored with tar on sale in Finland.
Kun infrapunasauna ja on ollut jo pitkään markkinoilla, niin onko puolueettomissa tutkimuksissa tutkittu sitä, aiheuttaako se esim. kasvaimia tai syöpää?
Hei,
Hyvä kysymys! Täytyy valitettavasti myöntää, etten tiedä.
IR-saunoja käsittelevä artikkeli on ollut jo pitkään työlistalla ja tämä lisää yhden kirjoittaa se talven aikana. Pidän asian mielessä ja koitan vastata tähänkin kysymykseen sen yhteydessä.
Lassi