Vesikatto ja katemateriaalin valinta saunaan

Saunamökin kattomateriaali on ehkä yllättäen yksi saunakokemukseen vaikuttavista asioista. Koska suomalaiset saunarakennukset ovat yleensä yksikerroksisia, katto sekä näkyy että kuuluu saunojalle. Tässä artikkelissa ajatuksia katteen valintaan sekä perusteita omalle kattopäätökselleni valita huopakatto.

Saunan katto on ensisijaisesti ulkonäkökysymys. Katon suunnittelijan täytyy ensin vastata kysymykseen: mistä katto tehdään, tämän jälkeen voi olla myös valitettava minkä värinen katosta tulee.

Pellin näköinen

Tällä hetkellä vallitseva katemateriaali Suomessa on pelti. Sitä on käytetty onnistuneesti myös saunoissa. Myös Juha Telkkisen savusaunassa oli peltikatto. Peltikatto on muodikkaan lisäksi (lähes) huoltovapaa sekä saatavilla monissa eri väreissä. Savusaunassa peltikatto ei myöskään syty ensimmäisenä tuleen…

Juha Telkkisen Savusaunassa on musta peltikatto. Kuva: http://www.telkkinen.fi/ copyright Juha Telkkinen.

Peltikaton suurin haittapuoli on sen äänimaisema. Sade voi rummuttaa kattoa kuuluvasti eristekerroksista ja aluskatteesta huolimatta. Kuumalla säällä katto taas laajetessaan elämöi eri tyyliin. Jos saunassa ainoastaan saunotaan, tämän ominaisuuden sietää varmaan mielellään, sillä se lähentää suhdetta luontoon. Jos saunaan liittyy myös esimerkiksi majoituskäyttöä, voi pärinä keskellä yötä rasittaa.

Peltikate on myös vaikeampi materiaali, jos kattoon sisältyy muitakin kuin suorakulmaisia lappeita. Esimerkiksi itse suunnittelemaani ylöstaittuvaa taitekattoa ei suorasta pellistä noin vain tehdä.

Puukatot ja olkikatto

Vanhoina aikoina rakentamiseen on käytetty myös monia muita ratkaisuja, joista osa on edelleen varteenotettavia vaihtoehtoja, jos perinnerakentaminen inspiroi.

Puuta on käytetty katteena sellaisenaan, päreiksi veistettynä, paanuina sekä pohjamateriaalina maa- tai turvekatoille. Puukatto on hyvin luonnollinen, mutta myös huoltoa kaipaava vaihtoehto. Itseäni kiehtovin malli on pitkään ollut kourukatto, joka muistuttaa rakenteeltaan paljon aaltopeltiä. Rakentajan tai rakennuttajan näkökulmasta puukatot ovat työläämpiä ja kalliimpia ratkaisuja.

Seurasaari - puukatot
Seurasaaren puukattoja

Puukatto luo saunarakennukselle perinteistä tunnelmaa ja on joustavana materiaalina myös hiljainen. Puulämmitteisessä saunassa kuivana kesänä se on tosin pieni paloriski.

Puu on peltiin nähden hiljainen materiaali ja oikein tehtynä myös pitkäikäinen. Oikeaan rakenteeseen liittyy useiden oikein limitettyjen kerrosten käyttöä. Esimerkiksi malkakatossa päreet on suojattu lappeen suuntaisilla puilla tai laudoilla. Puukatot edellyttävät orgaanisen rakenteensa vuoksi yleensä suhteellisen jyrkkiä kattokulmia, jotta katto pääsee kuivumaan.

Turvekaton alle tehdään pärekatto. Museoviraston Restaurointikuvasto, kuvaajaa Risto Holopainen.

Olkikatot ovat etelämpänä Euroopassa ja Japanissa suosittu kattotyyppi. Olkikatot ovat näyttäviä, mutta hieman erikoisia ratkaisuja suomalaisessa saunassa.

Mihklin savusaunan olkikatto
Saarenmaan Mihklin talomuseon savusaunassa on näyttävä olkikatto. Kuva otettu 2016

Museoviraston verkkosivuilta löydät hyviä kuvallisia esimerkkejä erilaisista puukattovaihtoehdoista. Matkailija löytää esimerkiksi Helsingin Seurasaaren ulkomuseosta paljon erilaisia puukattoja.

Tiili ja huopakatto

Tiilikatto edustaa myös vanhaa rakennustapaa. Tiilet olivat aikanaan pieniä laattoja, joita ladottiin puukatteen päälle. Katto on rakenteeltaan hyvin raskas ja myös hiljainen. Tiili vanhenee kauniin näköisesti, mutta alkaa sammaloituessaan nopeasti tuhoamaan puista aluskatetta. Tiili vaatii myös säännöllistä huoltoa ja valvontaa vuodenaikojen mahdollisesti viottamien yksilöiden löytämiseksi, joten materiaali ei ole paras valinta laiskalle saunanlämmittäjälle.

Valitsin itse katemateriaaliksi ns. huopakatteen. Asiaan vaikutti voimakkaasti saunan inspiraatiokuva virolaisesta hirsimökistä, johon omistaja ja kattoyrittäjä oli rakentanut näyttävän pärekaton. Pärettä en halunnut laiskana (ja köyhänä) katon korjaajana käyttää, joten hieman tätä muistuttavaa huopaa olisi otettava. Toinen syy oli rakenteellinen, sillä huopakatolla ei tulisi ongelmaa yläviistosta lappeesta, sillä kate taittuisi vaaditun kulma yli ilman erillistä kulmakermiä.

Projektin inspiraationa ollut Yllar Hendlan hirsitalo Virosta, kts. http://parekatto.fi/
Projektin inspiraationa ollut Yllar Hendlan vanha hirsitalo Virosta, kts. http://parekatto.fi/

Huopa nimitys on säilynyt 1800-luvun lopulta, vaikka nykyiset ”huopakatot” ovat kumibitumivesieristettä eli kumibitumikermiä. Rakenteeltaan nykyhuovat eivät muistuta paljoa edes 1970-luvun tuotteita. Moderni huopakate on hiljainen, nopea asentaa ja pitkään huoltovapaa. Liimattava bitumikate vaatii täyden aluskatteen ponttilaudasta tai kattovanerista.

Palahuopakatetta on saatavilla monissa eri muodoissa ja väreissä. Valitsin itse kotimaisen Kerabitin valikoimista Kerabit K+ bitumipaanun, joka näyttää hieman lättänälle puupaanulle. Värivalikoimaa oli kymmenkunta sävyä ja ”liukuväriä”. Kerabitilta olisi löytynyt myös pyöristetty (S+) että vieläkin mutkallisempaa L+ paanua.

Katteen värin valinta

Katevärin valinta pelkän mielikuvituksen varassa kävi meille liian vaikeaksi. Tämän takia lainasimme K-Raudasta Kerabitin pikkuruiset mallipalat – olisivat voineet olla oikeiden paanujen kokoisia, vink vink – ja toimme ne rakennuspaikalle jo varhain keväällä. Vaikka saunan väristä ei ollut tällöin tietoa, mietimme sävyn sopivuutta olemassa olevien rakennusten nykyisten julkisivujen värimaisemaan.

Kerabit bitumipalat
Bitumipaanujan postimerkin kokoisten mallipalojen tarkastelua rakennuspaikalla. Värit paljastavat oikean luontonsa.

Pallottelua mustan ja harmaiden sävyjen kesken kesti joitakin viikkoja. Lopulta hylkäsimme ajatuksen Kelo-sekoiteväristä liian vaaleana ja päädyimme harmaaseen, jota mielestämme sietäisi kutsua tumman harmaaksi. Kerabitin valikoimista löytyisi myös katteen värejä vastaavat räystäspellit.

Suosittelen materiaalin oikeisiin värimalleihin tutustumista kaikille. Jos sattuu saamaan reilun kokoisen näytepalan, pystyy kolmiulotteisesta pintarakenteesta ja värisävystä oikeassa luonnonvalossa saamaan järjettömän paljon paremman kuvan kuin kännykän näytöltä verkkokaupan nettisivuilta. Värin ja kirkkauden näkee sen paremmin mitä suurempi pinta on.

Seuraavassa postauksessa tarkemmin millainen katto tästä visiosta rakennettiin neljä kuukautta myöhemmin!

6 kommenttia artikkeliin ”Vesikatto ja katemateriaalin valinta saunaan

  1. Turo Järvelä

    Kiitos saunologi-blogista! Hyödyllistä ja hauskaa!
    Huopakatto kevytrakenteisessa pihasaunassa. Onko sinulla kokemusta eristämättömästä 40mm “kevythirsi”rakenteisesta saunasta. Olen sellaista mökille laittamassa. Nopeus ja mahdollisuus kuljettaa tarpeet veneellä saareen olivat ratkaiseva tekijä valinnalle, hintakin vaikutti.
    Katto erityisesti mietityttää: Huopakate, kattoponttilauta. Ei kai muuta. Pulpettikatto 10°. Rakennuksen koko ala 12m2. 6m2 sauna ja 6m2 pukuhuone. Pitäisikö harkita eristämistä, voi sen toisaalta ehkä tehdä jälkikäteen. Mutta onko tarpeen edes. Kesäkäytössä ainoastaan tulee olemaan tuo.

    Vastaa
    1. Hei Turo,
      Mukava kuulla, että Saunologian sisältö on miellyttänyt!

      Koska rakennus on mitä ilmeisesti kylmillään suurimman osan vuodesta ja käytössä vain kesäkaudella, ei eristäminen keskimäärin ole tarpeen.

      Paras hyöty eristeistä olisi katosssa. Jos saunaa käytetään pidempiä jaksoja kerrallaan, säästyisi polttopuuta laittamalla vaikkapa 50 mm PU-levyä sisäkaton päälle. Välitila kattojen väliin on sitten hyvä tuulettaa. Tuolla neliömäärällä kustannus ja höyty ovat vielä kohtuullisessa suhteessa. Jos polttopuita ei tarvitse ajaa saareen veneellä, niin ei välttämättä maksa vaivaa.

      Lassi

      Tykkää Saunologiasta Facebookissa: FB.com/saunologia

      Vastaa
      1. Turo Järvelä

        Kiitos vastauksesta, noin hiukan arvelinkin asian olevan.
        Jos puumenekki alkaa huolettaa, niin eristää voin myös jälkikäteen, kunhan tuuletus hoituu!

        Seuraava kysymys onkin laudeasiassa. Innostuin kirjoituksesi siitä osasta, jossa kehotit miettimään lauteiden mukavuutta ja laskennallista istumapaikkojen määrää. Aloin heti suunnitella istumasyvyydeltään noin metrin mittaista ylälaudetta ja vielä L muotoon. Kiukaan paikka siirtyisi tässä kylläkin matalaan etunurkkaan. Palaan tähän ajatelmaan.

        Ajatus olisi tuunata huokeasta valmissaunasta omaleimainen ainakin sisäratkaisuiltaan.
        Tarkoitus on kääntää pulpettikatto antamaan rakennuksen eteen: vaatii kyllä rännin, ei haittaa. Löylyt kohonnevat löylyhuoneen takaosaan mukavasti, kun katto on vino ja korkeampi siis lauteiden luona. (huoneen mitat 2mx3m)

        Oletko koskaan kokenut ulkoa tervattua saunaa?

        Tämä projekti on aikataulultaan kunnianhimoinen: löylyttelemään vielä ennen syksyä. 😉
        T Turo

      2. Hei,

        Laude kuulostaa toimivalle. Tuo L-muoto on hieman haastavampi rakentaa, mutta saunan rakenteen huomioonottaen sen kiinnittää suoraan seiniin, joten tämä ei ole ongelma.

        Katon nousu kohti lauteita kuulostaa toimivalle. Mikäli käytännössä löyly osoittautuu turhan kovaksi, voi jyrkäksi muodostuvaan yläkulmaan asentaa poikittain laudan tai levyn työntämään löylyä alaspäin. Muista samalla jättää lauteiden ja takaseinän väliin ilmatilaa, niin ilma pääsee kiertämään mahdollisimman hyvin.

        Lassi

      3. Turo Järvelä

        Kiuaskin vielä... Kun seinät ja katto ovat eristämättä ja ohutta materiaalia (40mm kevythirsi) niin pitäisiköhän ottaa selvästi ylimitoitettu kiuas? Kuutioita on saunassa noin 13 mutta ohuet ja siis "hirsi"seinät huomioon ottaen kerroin 1,5 - 1,7? Alunperin olin ajatellut pyöreää kota kiuasta vesisäiliöllä, se on 20m3 asti. Mitä ajattelet järeämmän kokoluokan kiukaasta?

      4. lassial

        Toi 20m3 kokoluokan kiuas riittänee. Seinien paksuus on toisaalta myös etu, sillä massaa on vähemmän lämmitettäväksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kuka Lassi A Liikkanen?

Saunologi ja saunan suunnittelun tutkimusmatkalainen. Johtava nykyaikainen suomalaisen saunan asiantuntija. Työkseni suunnittelen parempia digitaalisia palveluita. Minulla on pitkä historia akateemisesta tutkimuksesta ja opetan edelleen satunnaisesti Aalto-yliopistossa.